Ima tiyashcata ricui

Ima tiyashcata ricui

¿Yacharganguichu?

¿Yacharganguichu?

¿Jehová Diosca imamantataj israelitacunataca urpicunata, palomacunata paiman cuchun saquirca?

MOISESMAN cushca leypica Jehová Diosca palomacunata, urpicunata paiman ofrendata shina cuchunmi saquij carca. Chaimantami israelitacunaca maipica palomata cashpapish, urpita cashpapish Jehová Diosman cujcuna carca (Levítico 1:14; 12:8; 14:30). Pero ¿imamantataj maipica urpicunata japinaca sinchi carca? Ricushun.

Urpi.

Israel llajtapica urpicunaca cunuj quillacunallapimi tiyaj carca. Por ejemplo, octubre quillapi ña chiri callarijpica urpicunaca, maipimi cunujlla saquirin chai llajtamanmi rijcuna carca. Ña cutin Israel llajtapi cunuj tiyajpimi chaiman tigrajcuna carca (Cantares 2:11, 12; Jeremías 8:7). Chaimanta chiri quillapi urpicuna mana tiyashcamantami, israelitacunapajca urpicunata japishpa Jehová Diosman cunaca sinchi carca.

Paloma brava.

Cutin palomacunaca mana shujtaj ladocunapi causanaman rijcunachu carca. Chaimantami Israel llajtapica palomacunaca siempre tiyarca. Ashtahuancarin palomacunaca huasipi charina animalcunami carca (Juan 2:14, 16-ta ricui). Shuj libropica ñaupa punllacunapica Israel llajtapi tiyaj pueblocunapica casi la mayoría gentecunami palomacunataca charijcuna carca. Huasi patacunapipish palomacuna causachunmi jutcucunata rurajcuna carca (Isaías 60:8-ta ricui).

Palomaca huasi pata jutcupimi.

¿Jehová Diosmantaca imatataj yachanchij? Jehová Diosca cꞌuyaj cashcamanta, intindij cashcamantami israelitacuna urpicunata cashpa o palomacunata cashpa paiman cuchun saquij carca.