1. ¿Jastal ajyi ja jsakʼaniltik bʼajtanto oj kʼe jpaklaytik ja Biblia?

 ¿JASTAL ajyi jawa sakʼanil bʼajtanto oja kʼul estudiar ja Biblia soka testigoʼik bʼa Jyoba? Jitsan asta mini xkʼulantik gusto yajel juljkʼujoltik. Bʼobʼta ja jmodotik ajyi soka jastal kʼotelotik ajyi jani wa xchiktes ja jas wa xyala ja luʼumkʼinal sbʼaja jas leki soka bʼa mi lekuki. Ta jachukotik ajyi, mini ay kiʼojtik smajlajel ajyi sok mini ayuk bʼa keʼntik «Dyos ja bʼa luʼumkʼinali» (Efes. 2:12). Pe spetsanil ja jaw chʼak tukbʼuk stsʼakatal ja spaklajel ja Biblia.

2. ¿Jastik junuk anebʼa ja yajni kʼe apaklay ja Biblia?

² Yajni kʼe apaklay ja Biblia, ja weʼn anebʼa ke ayni juna Tat bʼa satkʼinal bʼa jel syajtaya. Kʼot awabʼ stojol, ke ta waxa kʼana oja wa gustoʼaxuk ja Jyoba sok kʼotel parte ja bʼa spamilya bʼa yaʼtijumik, tʼilani oja tukbʼes jastik jel chaʼanyabʼal ja bʼa wa sakʼanili sok ja bʼa jastik waxa pensaraʼani. Tʼilani anebʼa skisjel ja jastik yaʼunej kujlajuk ja Dyosi (Efes. 5:3-5).

3. a) Jastalni wa xyala ja Colosenses 3:9, 10, ¿jasa wa skʼana oj jkʼuluktik ja Jyoba? b) ¿Jasa oj skoltayotik skʼulajel ja artikulo it?

³ Yuja Jyoba yeʼn ja jkʼulumantik sok ja jTatik bʼa satkʼinali, ayni yiʼoj ja derecho bʼa yaljel jastal tʼilan oj sjeʼ ja smodoʼe ja matik tey bʼa spamilya. Jaxa matik wa skʼana oj yiʼ jaʼi ja yeʼn wa xyalayabʼ: «Awik eluk ja poko modoʼal sok ja jastik waxa kʼulanexi» b (kʼuman ja Colosenses 3:9, 10). ¿Wanaxa maʼ spensarajel oja wiʼ jaʼ? Ja artikulo it oj skoltaya sjakʼjel oxe sjobʼjel: ¿jasunkiluk «ja poko modoʼal»?, ¿jas yuj ja Jyoba wa skʼana ke oj katik eluk? sok ¿jastal wa xbʼobʼ jkʼuluktik? Sok ta kiʼunejtikxa jaʼ, ja artikulo it oj skoltayotik  bʼa mixa oj ajyukujtik jastik ja bʼa «poko modoʼal».

4. ¿Jastal wa sjeʼa ja smodo june maʼ wa xyaʼakan bʼa oj jomjukyuj «ja poko modoʼal»?

⁴ Ja maʼ wa xyaʼakan bʼa oj jomjukyuj ja «poko modoʼal» tʼusan mi spetsanil ekʼele wani spensaraʼan sok wa skʼulan jastalni wa xnikjiyuj ja mulali. Bʼobʼta wegoxtani oj tajkuk sok kechan yeʼn wa spensaraʼan sbʼaj, mi xyaʼa tsʼakatal sok jel niwan xyaʼa sbʼaj. Bʼobʼta wani xyiʼaj gusto skʼeljel bʼasan ixuk winik sok pelikulaʼik bʼa wa xkoʼye mulal ixuk winik ma bʼa spekʼjel chikʼ. Wani xkʼuʼantik lek ke ayni yiʼoj lekil modoʼalik sok bʼobʼta maloni xyabʼ yuja jas wa skʼulani ma wa xyala, pe aytoni jas wa skʼana bʼa oj nikjukyuj bʼa stukbʼesel ja jastal wa spensarani sok wa skʼulani (Gál. 5:19-21; 2 Tim. 3:2-5).

5. ¿Jastal oj kiltik bʼa mi oj jelxukotik sbʼaja yajelkan ja poko modoʼalik? (Hechos 3:19).

⁵ Yuja mulanumotiki, mini june bʼa keʼntik wa xbʼobʼ xchʼay snajel yibʼanal ja pensarik bʼa mi lekuk sok ja jas wa xkʼankʼuniyuj ja jpensartik soka jkʼujoltiki. Ayni ekʼele oj jkʼuluktik ma oj kaltik jun jasunuk bʼa tsaʼan oj jnatik malaya (Jer. 17:9; Sant. 3:2). Pe yajni wa xkatik elkan ja poko modoʼali, mixani wa skʼulanotik ganar ja modoʼaliki sok mixani ja jastik bʼa mi lekuki sok wani la tukbʼitik lek (Is. 55:7; kʼuman ja Hechos 3:19).

6. ¿Jas yuj ja Jyoba wa xyalakabʼtik la katikan ja pensarik bʼa mi lekuki sok ja jastik kʼajyelotik ja bʼa poko modoʼal?

⁶ Ja Jyoba wa xyalakabʼtik la katikan ja pensarik bʼa mi lekuki sok ja jastik kʼajyelotik skʼulajeli, yujni jel skʼanawotik sok wa skʼana lek oj wajkujtik ja bʼa jsakʼaniltiki (Is. 48:17, 18). Wani snaʼa ta wa xkaʼatikan bʼa oj skʼulukotik ganar ja kʼankʼunelik bʼa mi lekuki, keʼnta wa xyajbʼes jbʼajtik sok wani xyajbʼestik ja tuki. Sok ja yeʼn jelni yaj xyabʼ yajni wa xyila jach wa x-ekʼi.

7. Jastalni wa xyala ja Romanos 12:1, 2, ¿jasa tʼilan oj jtsatik skʼulajel?

⁷ Bʼobʼta jujuntik ja bʼa jpamilyatik sok ja bʼa kamigotik oj stselayotike yuja wantik skʼujolajel bʼa stukbʼesel ja jmodotik (1 Ped. 4:3, 4). Bʼobʼta oj yale keʼnani oj  kiltik jastal oj kitik ja jsakʼaniltiki sok mini maʼ oj yalkabʼtik jas oj jkʼuluktik. Pe ja matik mi skisawe ja jastik yaʼunej kujlajuk ja Jyoba mini libre ayuke meran. Ja smeranili jani wane yajelkan awotsʼjukeyuj ja sluʼumkʼinal ja Satanás (kʼuman ja Romanos 12:1, 2). Jelni tʼilan keʼn oj jtsatik: ta oj ajyukujtik ja poko modoʼal, bʼa jani yiʼojan ja mulali sok ja sluʼumkʼinal ja Satanás, ma wa xkaʼatikan bʼa yeʼn oj stukbʼesotik ja Jyoba bʼa jachuk oj kʼotkotik lekil kristyano ja wego (Is. 64:8).

8. ¿Jastik koltajel kiʼojtik bʼa yajelkan ja pensarik bʼa mi lekuk sok ja jastik kʼajyel wa xkʼulantik?

⁸ Ja Jyoba wani snaʼa ke wa skʼana tyempo sok skʼujolajel bʼa yajelkan ja pensarik bʼa mi lekuki sok ja jastik kʼajyelotik skʼulajeli (Sal. 103:13, 14). Pe ja yeʼn wani xyakitik ja biboʼil, ja ipal sok ja koltanel wa xmakunikujtik bʼa oj tukbʼes jbʼajtik, sok wani skʼulan soka yabʼali, ja yipi sok ja xchonabʼili. Wani xkʼuʼantik lek ke ja weʼn awilunejxa jastal skoltuneja ja Jyoba. Sok ja wego oj kiltik jasa tʼilan oja kʼuluk bʼa oja wakan jawa poko modo sok bʼa jachuk oja wiʼ jaʼ.

9. ¿Jasa oj bʼobʼ skoltaya skʼulajel ja Yabʼal ja Dyosi?

⁹ Amakunuk ja Biblia bʼa oja paklabʼaj lek. Ja Yabʼal ja Dyosi jachni jastal jun espejo, ja yuj wani xbʼobʼ skoltaya bʼa oja paklay ja jastal waxa pensarani, ja jastal wala kʼumani sok ja jastik waxa kʼulani (Sant. 1:22-25). Jawa maestro sok tuk hermanoʼik bʼa ayxa yiʼoje experiencia wani xbʼobʼ stoja. ¿Jastal? Jani yajel makunuk ja Biblia bʼa oja naʼ sbʼaj ja jastik jel lek xbʼobʼawuji sok ja jastik wala wokolani, sok bʼa oj sjeʼawi spaklajel juʼunik bʼa Biblia bʼa oj skoltaya oj kuchukawuj ja jastik mi lek waxa kʼulani. Sok ja Jyoba tolabida puesto ay bʼa oj skoltaya. Mini ay tuk bʼa oj skoltaya, yujni wa snaʼa ja jas ay bʼa wa kʼujoli (Prov. 14:10; 15:11). Ja yujil, kʼajyan yajelyi orasyon sok paklay kada kʼakʼu ja Yabʼali.

10. ¿Jasa waxa nebʼa ja weʼn ja bʼa jas ekʼ sbʼaj ja Elie?

¹⁰ Kʼuʼan lek jani mas lek ja jastik yaʼunej kujlajuk ja Jyoba. Spetsanil ja jas wa xyalakabʼtik ja Jyoba sbʼajni jlekilaltik. Ja maʼ wa skisa ja jastik yaʼunej kujlajuki wa xtojbʼi ja jastal ay xyabʼi, wa staʼa jun sakʼanil bʼa ay stojol sok meran gustoʼil (Sal. 19:7-11). Pe ja maʼ mi skisa wani xyiʼaj swokolil yuja wa xyaʼakan bʼa oj kʼulajuk ganar yuja kʼankʼuneliki. Ila ja jas wa xyala jun winik sbʼiʼil Elie sbʼaja jas wa x-ekʼ yajni mi xkisxi ja jastik yaʼunej kujlajuk ja Dyosi. Anima ja snantat wa syajtaye ja Jyoba, yajni wanxa solteroʼaxeli wajsok yamigoʼik bʼa mi lekuk. Kʼe yabʼ droga, yiʼaj jun sakʼanil bʼa koʼel mulal sok ixuk winike sok kʼe elkʼanuk. Wa xyala ke ja smodo jom-ele sok masxani jel kalax. Wa xyala: «Jkʼulan spetsanil ja jas jeʼubʼalki bʼa mi xbʼobʼ skʼuluk jun snochuman Kristo». Pe mini chʼay skʼujol ja jas jeʼubʼalyi yuja snantat ja yajni chʼinto. Ja yuj yajni ekʼ ja tyempo cha kʼe spaklay ja Biblia. Jelni skʼujolan bʼa oj yakan ja jastik mi lek wa skʼulani sok yiʼaj jaʼ bʼa jabʼil 2000. ¿Jastik slekilal yilunej ja bʼa sakʼanil yuj snochjel ja jastik yaʼunej kujlajuk ja Jyoba? Wa xyala: «Wa xkabʼ laman ayon sok mi mulal ayuk ja jconciencia». c Jastalni wa sjeʼa ja jas ekʼ sbʼaj ja Elie, ja matik mi skisa ja jastik yaʼunej kujlajuk ja Jyoba yeʼntani wa syajbʼes sbʼaje. Pe ja yeʼn puesto ay bʼa koltanel bʼa oj stukbʼes sbʼaje.

11. ¿Jastik junuk wa xyijnay ja Jyoba?

 ¹¹ Nebʼa yijnajel ja jas wa xyijnay ja Jyoba (Sal. 97:10). Ja Biblia wa xyala ke ja Jyoba wa xyijnay ja «satalik bʼa jel niwan xyaʼa sbʼaj, jun akʼal wa sleʼa abʼal, sok kʼabʼalik wa spekʼa chikʼ» (Prov. 6:16, 17). Cha «wani xyijnay ja kristyanoʼik bʼa wa spekʼawe chikʼ sok wa xloʼlaniye» (Sal. 5:6). Ja Jyoba jelni kistal xyila ja jastik it sok ja modoʼalik it sok ja yuj xchʼaya snajel ja matik malo ja bʼa skʼakʼujil ja Noé yujni sbʼutʼuwe ja Luʼum bʼa spekʼjel chikʼ (Gén. 6:13). Pilan jasunuk wa xyijnay ja Jyoba jani sbʼaja jas ya ekʼyi ja aluman Malaquías: yajni ay maʼ wa xchʼaykʼujolan ja snup bʼa mey smul bʼa jachuk oj kʼutsuk ja snupaneli. Ja Dyos mini lek xyila ja jastal wa xtoyjiyuj ja matik wa skʼulane ja jastik jaw sok ojni skʼanyile kuenta (Mal. 2:13-16; Heb. 13:4).

12. ¿Jas wa stojolan yijnajel ja jas malo?

¹² Ja Jyoba wa xyakitik ja mandar it: «Ijnayik ja jas malo» (Rom. 12:9). Ja yaljel yijnajel wani stojolan bʼa kistal yiljel. Wani stojolan mi lek yiljel sok mi skisjel jun jasunuk. La ka ekʼ bʼa jpensartik lekbʼi x-aljikabʼtik ke oj kabʼtik jun plato waʼel bʼa jomelxa. Kechanta spensarajel wani xya ininuk jkʼujoltik. Jelni tʼilan jach oj cha kabʼtik bʼa jun jasunuk malo wa xyila ja Jyoba.

13. ¿Jas yuj jel tʼilan oj kaʼ jkuidadotik soka jas wa xpensaraʼantiki?

¹³ Aʼa kuidado soka jas waxa pensarani. Ja jas wa xpensaraʼantiki tini wa xchiknaji bʼa jas wa xkʼulantik. Ja yuj ja Jesús sjeʼa ke jelni tʼilan oj katik el wego chikan jas pensar bʼa oj yiʼotik koʼel bʼa jun chaʼan mulal (Mat. 5:21, 22, 28, 29). ¿Anke wani xkʼana oj katik gustoʼaxuk ja kala Tatik bʼa satkʼinali? Ta jachkʼa, jelni tʼilan wego oj kijnaytik chikan jas pensar bʼa mi lekuk.

14. ¿Jasa wa xchiktes bʼa keʼntik ja jas wa xkalatiki, sok jastik sjobʼjel tʼilan oj kaʼ jbʼajtik?

¹⁴ Komo ja jas waxa wala. Ja Jesús yala: «Jaxa jastik wa x-el ja bʼa tiʼali tini wa x-el bʼa kʼujolal» (Mat. 15:18). Jachukniʼa, Yuja jas wa xkalatiki wani xchiktes ja jastal mero kʼotelotiki. Jobʼo abʼaj: «¿Tolabida maʼ wa xkala ja smeranili, ama mi oj kil slekilal? Ta nupanelonxa, ¿wan maʼ xtalnay jbʼaj bʼa mi oj tsak pilan? ¿Wan maʼ xkijnay ja loʼilanel bʼa koʼel mulal? ¿Tsamal maʼ wa xjakʼa ja yajni ay maʼ wa xya kʼe jchʼinajil?».  Pila tyempo bʼa spensarajel ja bʼa sjobʼjelik it. Ja jas wa xkalatiki jachni kʼotel ja bʼa jmodotiki jastal ja stsʼisulabʼil jun kʼuʼal bʼa lajan oj ajyuk. Ta wa xkʼujolantik bʼa mi oj kut jbʼajtik, bʼa mi oj leʼ jbʼajtik abʼal sok ja loʼilik bʼa koʼel mulal, ja poko modoʼali mixa oj ajyukyuj «stsʼisulabʼil» bʼa ti oj ajyuka.

15. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa yajel lokan ja poko jmodotik bʼa poste?

¹⁵ Moka komabʼaj skʼulajel. Ja jekabʼanum Pablo ya makunuk jun sjejel jel chaʼanyabʼalil bʼa oj skoltayotik yabʼjel stojol ke ayni jel tʼilan stukbʼesel ja jsakʼaniltiki. Yala ke tʼilani oj katik lokan bʼa poste ja poko jmodotiki (Rom. 6:6). Ja Jesús puesto ajyi oj ajuk lokan bʼa poste yujni wa skʼana oj ya gustoʼaxuk ja Jyoba. Cha jachni junxta, ta wa xkʼana oj katik gustoʼaxuk ja Dyosi, jelni tʼilan puesto oj ajyukotik bʼa yajelkan modoʼik sok jastik kʼajyelotik skʼulajel bʼa wa xyijnay. Ta jach wa xkʼulantik, ojni ajyuk jun jconcienciatik bʼa sak sok ja smajlajel bʼa ajyel sakʼan bʼa tolabida (Juan 17:3; 1 Ped. 3:21). La ka juljkʼujoltik ke ja Jyoba mi oj stukbʼes ja jastik yaʼunej kujlajuk bʼa oj ya gustoʼaxukotik. Pes keʼntikni tʼilan oj tukbʼukotik bʼa oj kitik ja jastik yaʼunej kujlajuki (Is. 1:16-18; 55:9).

16. ¿Jas yuj tʼilan puesto oj ajyan bʼa skʼulajel luchar soka wa wokoliki?

¹⁶ Moka wakan skʼulajel luchar soka wa wokoliki. Asta yajni awiʼajta jaʼ, jelni tʼilan mi oja wakan skʼulajel luchar soka kʼankʼunelik bʼa mi lekuki. Pensaraʼan ja experiencia bʼa Maurício, man skeremil och staʼ sbʼajsok smoj winikil. Yajni ekʼ ja tyempo, snaʼa sbʼaj ja testigoʼik bʼa Jyoba sok kʼe spaklay ja Biblia. Stukbʼes ja sakʼanili sok yiʼa jaʼ bʼa 2002. Ama jitsanxa jabʼil wan yaʼteltajel ja Jyoba, ja yeʼn wa xyala: «Jkʼulunej luchar jitsan ekʼele soka kʼankʼunelik bʼa mi lekuki». Pe mini xyaʼakan bʼa oj ajuk el sgana yuja it, pes wa xyala: «Wani xyaʼa kulan jkʼujol snajel ke ta mi xkʼulan, ja Jyoba jelni gusto x-ajyi jmok». d

17. ¿Jasa wa sjeʼawi ja yexperiencia ja Nabiha?

¹⁷ Kʼanayi akoltajel ja Jyoba sok koltabʼaj ja bʼa yipi, sok mi bʼa wa wipuk weʼna (Gál. 5:22; Filip. 4:6). Bʼa yajel elkan ja poko modoʼali sok mixa oj ajyukawuj, jelni tʼilan oja kʼujoluk. Ilawil ja jas ekʼ sbʼaj jun ixuk sbʼiʼil Nabiha. Jipjikan yuja stat yajni kechanto  wake jabʼil yiʼoj. Ja yeʼn wa xcholo: «Ja jaw jelni yaj kabʼ juntiro sok jelni ya tristeʼaxukon». Yajni wan kʼiʼeli, mastoni tukbʼi el ja smodo sok kʼakʼbʼi ele. Xchʼika sbʼaj bʼa xchonjel drogaʼik, yamji sok lutji jitsan jabʼil bʼa preso. Kʼe ajukyi estudio yuj jujuntik Testigo wa xyulataye ja preso. Sok jachuk kʼe stukbʼes ja sakʼanili. Ja yeʼn wa xyala: «Jujuntik ja jas wa xkʼulan ajyi mini wokoluk kabʼ yajelkani. […] Pe ja yajelkan yabʼjel may, mastoni wokol kabʼi». Mas ja jun jabʼil wokolani bʼa yajelkan ja sbisyo, sok man bʼobʼyuj. ¿Jastal bʼobʼyuj? Ja yeʼn wa xyala: «Jani stsʼakatal yuja mi kaʼakan yajelyi orasyon ja Jyoba». Sok xchʼakakan yaljel: «Wani xkʼuʼan lek ta ja keʼn bʼobʼ tukbʼukon bʼa yajel gustoʼaxuk ja Jyoba, chikani maʼ wa xbʼobʼ skʼuluk». e

18. Jastalni wa xyala ja 1 Corintios 6:9-11, ¿jasa bʼobʼel skʼuluke jitsan yaʼtijumik Dyos?

¹⁸ Ja bʼa bʼajtan siglo, jujuntik ja bʼa winike sok ixuke bʼa matik stsaʼa ja Jyoba bʼa oj yaʼe mandar soka Kristo skʼulane jastik bʼa mi lekuk ja bʼajtanto. Jun sjejel, xchʼaykʼujolane ja nupaneli, staʼa sbʼaje sok smoj winikile. Pe soka skoltanel ja yip ja Dyosi bʼobʼni stukbʼese ja smodoʼeʼi (kʼuman ja 1 Corintios 6:9-11). Ja bʼa jtyempotiki, ja Biblia cha skoltunej jitsan miyon kristyano bʼa stukbʼes sbʼaje. f Yaʼunejekan jastik bʼa jel kʼajyele skʼulajel ajyi. Ja jas skʼulaneʼi wa sjeʼawi ke wani cha xbʼobʼ tukbʼan ja weʼn sok yajelkan ja jastik kʼajyel waxa kʼulan bʼa mi lekuki bʼa jachuk oj bʼobʼa wiʼ jaʼ.

19. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo jakumi?

¹⁹ Ja matik wa skʼana oj yiʼ jaʼi, mini kechan tʼilan oj yaʼekan ja poko modoʼali cha tʼilani oj skʼuluke luchar bʼa oj ajyukyujile ja yajkʼachil modo. Ja bʼa artikulo ti jakumi oj xchol jastal oj bʼobʼ jkʼuluktik sok jastal wa xbʼobʼ skoltayotik ja tuk.