Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

11 YATICHÄWI

Bautisasjjasas ‘machaq jaqëñamp isthapisisipkakiñäni’

Bautisasjjasas ‘machaq jaqëñamp isthapisisipkakiñäni’

“Machaq jaqëñamp isthapisipjjam” (COL. 3:10).

CANCIÓN 49 Jehová Diosar kusisiyapjjañäni

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1. ¿Kunjam jaqëtansa uk kunas uñachtʼayi?

 WALJA tiemposa jan ukajj jukʼa tiempos bautisatästanjja, taqeniw kunjam jaqëñastï Jehová Diosajj munki ukhamäñ muntanjja. Ukatakejja kunanaksa amuyasktan ukanakat amuyasiñasawa, kuna laykutejj amuyunakasaw kunjam jaqëtansa uk uñachtʼayi. Jiwasatï sapa kuti jañchin munañanakapat lupʼiskañäni ukhajja, jan walinakwa parlañäni, lurarakiñäni (Efes. 4:17-19). Jiwasatï suma amuyunakanïñänejja, kunjamtï Jehová Dios Awkisajj munki ukhamwa parlañäni, lurarakiñäni (Gál. 5:16).

2. ¿Kuna jisktʼanakarus aka yatichäwin qhanañchaskañäni?

2 Kunjamtï pasïr yatichäwin yatjjataniwayktanjja, kunjamatsa jan wali amuyunakajj pʼeqesan utjakipuniniwa, ukampis uka amuyunakarjam jan lurañwa amtsna. Janïr bautisaskasajja, Jehová Diosajj uñiski uka jan wali parlañanaksa jan wali lurañanaksa apanukjjañasawa. Ukanak nayraqat apanukuñajj wali importantewa, ukhamat nayrajj kunjam jaqëyätansa uk apanukuñataki. Ukampis Jehová Diosar wal kusisiyañatakejja, “machaq jaqëñamp isthapisipjjam” siski uka mandatompiw phoqañasaraki (Col. 3:10). Aka yatichäwinjja, aka jisktʼanakaruw qhanañchaskañäni: ¿‘machaq jaqëñamp isthapisiñajj’ kamsañsa muni? ¿Kunjamsa machaq jaqëñamp isthapissna, ukat machaq jaqëñamp isthapisitakïsksna?

¿‘MACHAQ JAQËÑAMP ISTHAPISIÑAJJ’ KAMSAÑSA MUNI?

3. ¿‘Machaq jaqëñamp isthapisiñajj’ kamsañsa muni, ukat kunjamsa machaq jaqëñamp isthapissna? (Gálatas 5:22, 23).

3 ‘Machaq jaqëñamp isthapisiñajja’, Jehová Diosat yateqasiña sañwa muni. Khititï machaq jaqëñamp isthapiski ukajja, espíritu santon achuparjamaw kuns luri. Amuyupansa, chuymapansa, luratapansa espíritu santompiw irpayasi (Gálatas 5:22, 23 liytʼäta). Sañäni, ‘machaq jaqëñamp isthapisir’ jaqejja, Jehová Diosarus servirinakaparus munasiwa (Mat. 22:36-39). Jan walinakan uñjasisas kusisitakïskiwa (Sant. 1:2-4). Sumankañwa thaqaraki (Mat. 5:9). Pacienciampi munasiñampiw mayninakar uñjaraki (Col. 3:13). Kunatï walïki ukarojj munasiwa, ukarjamaw sarnaqaraki (Luc. 6:35). Alajjpachankir Awkipar wal confiyatapjja, luratanakapampiw uñachtʼayaraki (Sant. 2:18). Jupamp nuwasiñ munapki jan ukajj colerayañ munapki ukhajja, llampʼu chuymampiw ukanakar saykati (Tito 3:2). Yantʼanakan uñjasisas janiw munañapamp apnaqayaskiti (1 Cor. 9:25, 27).

4. Gálatas 5:22, 23 textonjja, espíritu santon achupan luräwinakapatwa parli, ¿kunatsa ukajj mayat maya isi uchasiñamp jan saskejja?

4 Machaq jaqëñamp isthapisiñatakejja, espíritu santon achupan luräwinakaparjamaw sarnaqañasa, ukajja Gálatas 5:22, 23 textona ukat yaqha textonakanwa jikjjatasi. * Espíritu santon achupan luräwinakapajja, janiw mayat mayat isi uchasiñamp saskiti, jan ukasti mayakïkaspas ukhamawa. Sañäni, mayninakarutï cheqpachapun munasstan ukhajja, pacienciampi munasiñampiw jupanakarojj uñjañäni. Cheqpach suma jaqëñatakejja, llampʼu chuymanïñasawa, janirakiw munañasampi apnaqayasiñasäkiti.

¿KUNJAMSA MACHAQ JAQËÑAMP ISTHAPISSNA?

Jesusjam amuyañatak chʼamachasiñäni ukhajja, jupajj kunjam chuymanisa uk jukʼamp sumwa uñachtʼayañäni. (Párrafos 5, 8, 10, 12, 14).

5. ¿‘Cristjam amuyunïñatakejj’ kunsa lurañasa, ukat kunatsa Jesusan jakäwipat yatjjatañasa? (1 Corintios 2:16).

5 (1 Corintios 2:16 liytʼäta). Machaq jaqëñamp isthapisiñatakejja, “kunjamtï Cristojj amuyki” uka pachpa amuyunïñasawa, mä arunjja jupjam amuyañwa yateqañasa ukat ukarjamaw lurañasa. Espíritu santon achup taypinkki uka luräwinakjja, phoqatpachwa Jesusajj uñachtʼayi. Jehová Diosajj kunjam chuymanisa ukjja, Jesusajj mä espej-jamaw qhan uñachtʼayi (Heb. 1:3). Jiwasatï Jesusjam amuyañatak wal chʼamachasiñäni ukhajja, jukʼampiw jupjam sarnaqañäni, kunjam chuymanisa uksa jukʼamp sum uñachtʼayarakiñäni (Filip. 2:5).

6. Machaq jaqëñamp isthapisiñatak chʼamachaskasajja, ¿kunanaksa amtañasa?

6 ¿Cheqapunit Jesusat yateqasiñ puedsna? Inas jumajj akham amuysta: “Jesusajj perfectowa. ¡Janipuniw nayajj jupjamäñ puedkiristti!” sasa. Jumatï ukham amuysta ukhajja, akanakat amtasipunim: maya, jumajj Jehová Diosjamäñataki Jesusjamäñatak luratätawa. Ukhamajj mä jukʼaksa jupanakjamäñ puedismawa (Gén. 1:26). Paya, Diosan espiritupjam yaqha chʼamajj janiw utjkiti. Espíritu santon yanaptʼapampejja, kuntï juma sapakejj jan lurañ puedkasma ukanakwa lurasma. Kimsa, Jehová Diosajja, espíritu santon achupan luräwinakap jan pantjasis phoqañam janiw suykiti. Munasiri Awkisajja, aka oraqen jakañ suytʼasipki ukanakarojj 1.000 maranakwa perfector tukupjjañapatak churani (Apoc. 20:1-3). Ukhamajj Jehová Diosajja, jichha tiempon wal chʼamachasiñaswa muni. Jupaw yanaptʼitani sasin confiyañaswa munaraki.

7. ¿Kunanakatsa yatjjataskañäni?

7 ¿Kunanak lurasas Jesusat yateqasitas uñachtʼaysna? Ukatakejj espíritu santon achupan luräwinakapat pusi uñjañäni. Kunjamsa Jesusajj espíritu santon uka pusi luräwinakap uñachtʼayäna, kunsa jiwasajj ukanakat yateqsna ukanakwa uñjaskañäni. Ukatjja mä qhawqha jisktʼanakatwa yatjjataskarakiñäni, ukanakaw machaq jaqëñamp isthapisitäktan ukan walikïsktanti jan ukajj chʼamachasiñasacha uk amuyasiñatak yanaptʼistani.

8. ¿Kunjamsa Jesusajj munasiñ uñachtʼayäna?

8 Jesusajj walpun Jehová Diosar munasïna, ukatwa jupa layku ukat jiwas layku sacrificionak luräna (Juan 14:31; 15:13). Jaqenakar munasitapjja, aka oraqen kunjamtï jakkäna ukampiw uñachtʼayäna. Jaqenakarojj wali munasiñampiw uñjäna, sinttʼasirakïnwa. Jupa conträpkäna ukanakarus munasiñampiw uñjarakïna. Jaqenakarojj Diosan Reinopatwa parlirïna, ukhamatwa jupanakar munasitap uñachtʼayäna (Luc. 4:43, 44). Ukatjja Jehová Diosampiru jaqenakampir wal munasitapjja, jucharar jaqenakan amparapan tʼaqesiñataki, jiwañataki dispuestokïsaw uñachtʼayäna. Ukham luratapatwa wiñayatak jaksna.

9. ¿Kunjamsa Jesusat yateqasisajj munasiñ uñachtʼaysna?

9 Jehová Dios Awkisar munasitasatwa jakäwis katuyastanjja, bautisasiraktanjja. Ukhamajj jaqenakar munasisaw Jehová Diosar munasitas uñachtʼayañasa, Jesusajj ukhamwa lurirïna. Apóstol Juanajj akham sänwa: “Maynitejj jilapar uñjkasas jan munaskchi ukhajja, janirakiw jan uñjkañ Diosarojj munaskaspati” sasa (1 Juan 4:20). Akham jisktʼasipjjañäni: “¿Taqe chuymat mayninakar munastjja? Mayninakajj janisay sum uñjapkchitojja, ¿sinttʼasiñampit jupanakar uñjtjja? ¿Jaqenakar munasitaj layku jupanakar Jehová Diosat parlañatak tiempo apstʼastti? ¿Kunatï utjkitu ukanakampis yanaptʼti? Jilaparte jaqenakajj janis chʼamachasitajar valoranit uñjapkchi, jan ukajj naya contras saytʼapkchejja, ¿Diosan Reinopat parlaskakti? ¿Jukʼamp predicañatakejj tiempo apstʼasiristti?” sasa (Efes. 5:15, 16).

10. ¿Sumankañ thaqañatakejj kunsa Jesusajj lurirïna?

10 Jesusajj janiw chʼajjwañanak utjayirïkänti, janirakiw jan walit jan walimpejj kuttʼayirïkänti. Janiw ukakïkänti, jupaw sumankañ thaqerïna, jan waltʼayasipki ukanakarus uk askichapjjañapatakiw chʼamañchirïna. Sañäni, Jehová Diosajj ofrendanakap katoqañapatakejja, jilapampiw maynejj nayraqat sumankthapiñapäna, ukwa Jesusajj yatichäna (Mat. 5:9, 23, 24). Apostolonakapajj khitis jilïrejja uka toqet chʼajjwapjjäna ukhajja, kutin kutiniw Jesusajj jan ukham chʼajjwapjjañapatak chʼamañchäna (Luc. 9:46-48; 22:24-27).

11. ¿Kunjamsa sumankañ thaqsna?

11 Sumankañ thaqañatakejja, janiw jan walinak utjayañasäkiti. Ukampis janiw ukakïkiti, jiwasaw mayninakamp sumankthapiñ nayraqat thaqañasa. Jilat kullakanakasarus mayninakamp sumankthapipjjañapatakiw chʼamañchtʼañasaraki (Filip. 4:2, 3; Sant. 3:17, 18). Akhamwa jisktʼassna: “¿Mayninakamp sumankthapiñatakejj kuna sacrificionaksa lurtjja? Mä jilatatï jan ukajj mä kullakatï chuym ustʼaychitu ukhajja, ¿jupatak coleratakïskti? ¿Chuym ustʼaykitu ukaw sumankthapiñatakejj nayan ukar nayraqat jutañapa sasat sistjja? Jan ukajj mayniw juchani sasas amuykstjja, ¿nayat jupamp nayraqat sumankthapiñ thaqtjja? Walikïskchi ukhajja, ¿jan waltʼayasipki ukanakarojj sumankthapipjjañapatak chʼamañchtʼti?” sasa.

12. ¿Kunjamsa Jesusajj munasirïtap uñachtʼayäna?

12 Jesusajj wali munasirïnwa (Mat. 11:28-30). Jan walinakan uñjaskasas jupajj munasirïtapwa uñachtʼayäna, janirakiw munañaparjamak lurirïkänti. Sañäni, fenicia warmejj imill wawapar qolltʼarapiñapatak wal ruwtʼaskäna ukhajja, Jesusajj janiw qalltan munkänti. Ukampis Diosar wal confiyatap laykojj munasiñampiw uka warmir uñjäna, imill wawaparus qollarakïnwa (Mat. 15:22-28). Ukampis ewjjtʼañajj wakiskäna ukhajj ewjjtʼirïnwa. Awisajja khitinakarutï munaskäna ukanakarojj qhanwa ewjjtʼirïna. Sañäni, kunapachatï Pedrojj Jehová Diosan munañap jan lurañapatak Jesusar jarkʼañ munkäna ukhajja, jupajj mayni discipulonakap nayraqatanwa Pedror toqenoqäna (Mar. 8:32, 33). Ukampis janiw Pedror jiskʼachañ laykojj ukham lurkänti, jan ukasti jupar yatichañatakïnwa. Ukatjja mayni discipulonakapajj jupar apoyapjjañapataki, Diosan munañap lurañat jan jarkʼapjjañapatakiw Jesusajj ukham lurarakïna. Uka ratojj Pedrojj mä jukʼa phenqʼachatas uñjaskchïnjja, jupan askipatakïnwa.

13. Mayninakar munasiñamp uñjañatakejja, ¿kunsa awisajj lurañasa?

13 Khitinakarutï munasktan ukanakar munasiñamp uñjañatakejja, awisajj qhanwa jupanakar ewjjtʼañasa. Ukham lurkasajja, Jesusatwa yateqasiñasa, Biblian wiñay yatichäwinakaparjamaw ewjjtʼañasaraki. Munasiñampiw uk lurañasa, kunatï cheqapäki ukwa lurapjjani sasaw confiyañasa. Jehová Diosar munasirinakasa, jiwasar munasirinakas munasiñat ewjjtʼatajj katoqasipjjaniwa sasaw confiyañasaraki. Akham jisktʼasiñäni: “Mä munat amigojarutï jan ukajj mä munat familiarajarutï jan wal luraskatap uñjsta ukhajja, ¿jan ajjsartʼasat jupamp parltjja? ¿Munasiñampiti jan ukajj qhoru arumpich jupar ewjjtʼtjja? ¿Kunatsa ewjjtʼtjja? ¿Jupatak coleratätajatti ewjjtʼtjja, jan ukajj jupar yanaptʼañ munasach ewjjtʼtjja?” sasa.

14. ¿Kunjamsa Jesusajj mayninakat khuyaptʼayasïna?

14 Jesusajj janiw kunatï walïki ukak yatkiti, jan ukasti ukarjamaw luraraki. Jesusajj Awkipar munasitapatjja, kunatï cheqapäki ukpunwa luri, suma chuymampiw luraraki. Khuyapayasir jaqejja, kunjamanakat mayninakar yanaptʼañsa thaqapuniwa, jupanakar yanaptʼañatakis kuns lurapuniwa. Janiw kunatï walïki ukak yatiñasäkiti, jan ukasti ukarjamaw lurañasa, suma chuymampiw lurañasaraki. Inas maynejj akham jisktʼaschispa: “¿Maynejj jan wali chuymampejj mayninakat khuyaptʼayasispati?” sasa. Jïsa, ukhamäspawa. Sañäni, jaqenakamp uñjayasiñ laykuki limosnanak pobrenakar churirinakatwa Jesusajj parläna. Amuyatajj ukham lurapjjatapajj walikjamäkchïnsa, Jehová Diosatakejj janiw walïkänti (Mat. 6:1-4).

15. ¿Kunjamsa mayninakat cheqpachapun khuyaptʼayassna?

15 ¿Kunjamsa cheqpachapun khuyaptʼayasirïtas uñachtʼaysna? Mayninakat llakisisa, yanaptʼatasat jan kun katoqañ suyasaw uk uñachtʼaysna. Akham sasaw jisktʼasiñasa: “¿Janiw kunatï cheqapäki ukak yatkti jan ukasti ukarjamaw lurtjja sasin siristti? ¿Kunatsa mayninakat khuyaptʼayastjja?” sasa.

¿KUNJAMSA MACHAQ JAQËÑAMP ISTHAPISITAKÏSKSNA?

16. ¿Kunsa sapürus lurañasa, ukat kunatsa?

16 Bautisasjjasajj machaq jaqëñamp phoqatpach isthapisitäjjsnasa, janis kunamps lurañasäjjaspa ukham janiw amuyañasäkiti. Machaq jaqëñajja, mä machaq isimp sasiwa, uk wali sum cuidañasawa. Ukhamajja espíritu santon achuparjam sarnaqañatakejj sapüruw chʼamachasiñasa. ¿Kunatsa? Jehová Diosajj wali trabajtʼiriwa, espíritu santopas jan inaktʼir chʼamawa (Gén. 1:2). Ukhamajj espíritu santon achupan luräwinakap uñachtʼayañajj wali wakiskiriwa. Discípulo Santiagojj akham sänwa: “Diosar confiyañajj jan luräwinakanïki ukhajj jiwatäjje[wa]” sasa (Sant. 2:26). Espíritu santon achupan mayni luräwinakapampejj ukhamarakiwa. Espíritu santon achuparjam sarnaqatas uñachtʼayktan ukhajja, Diosan espíritu santopajj jiwasar yanaptʼaskatapwa uñachtʼaytanjja.

17. Awisajj espíritu santon achuparjam jan sarnaqañ puedkstan ukhajja, ¿kunsa lurañasa?

17 Walja maranak bautisatäjjapjje uka cristianonakasa, awisajj janiw espíritu santon achuparjam sarnaqapjjatap uñachtʼayapkiti. Ukampis janiw aynachtʼapjjañapäkiti. Amuytʼañataki, wali munat isisajj chʼiyjti ukhajja, ¿janejjay ratuk jaqtktantejja? Antisas askichtʼañjamächi ukhajj ratukiw askichtʼtanjja, ukat wal uka isis cuidjjaraktanjja. Jiwasampejj niya ukhamarakiwa, awisajj kunjamtï maynir munasiñamp uñjañ munktan ukham jan uñjkstan, janirak jupamp paciencianïkstan ukhajja, janiw aynachtʼañasäkiti. Ukanak askichañatakejj chuymatpach perdón mayisiñaw yanaptʼistaspa, ukaw jupamp wasitat sum apasjjañatakis yanaptʼarakistaspa. Janis sum lurkstanjja, mayan jukʼamp sum lurañatakiw chʼamachasjjsna.

18. ¿Kunatsa jan payachasiñasäki?

18 ¡Jesusajj jiwasatak wali yateqaskayätapatjja walpun yuspärtanjja! Kunjamtï jupajj amuykäna ukham amuyañatak chʼamachasiñäni ukhajja, jupjam lurañajj facilakïniwa. Ukhamatwa machaq jaqëñamp isthapisitas jukʼamp sum uñachtʼayañäni. Aka yatichäwinjja, espíritu santon achupan luräwinakapat pusi toqetakwa yatjjatawaytanjja. Ukampis espíritu santon achupan yaqha luräwinakapat yatjjatañatakejj tiemp apstʼasiñasarakiwa, ukhamat ukanak sumti uñachtʼayasktan janicha uk yatiñataki. Uka toqet parlir yatichäwinakjja, Jehová Diosan Testigonakapan Bibliat yatjjatapjjañapataki sat libronwa mä lista jikjjatasma, ukatakejj “Cristianjam jakaña” ukat “Espíritu santon achupa” siski ukaruw mantasma. Jiwasatï machaq jaqëñamp isthapisiñataki, ukamp uchtʼasitakïskañatak chʼamachasiñäni ukhajja, Jehová Diosajj yanaptʼistaniwa, janipuniw ukat payachasiñasäkiti.

CANCIÓN 127 ¿Kunjam jaqëñajasa?

^ Párrafo 5 Kunjamsay nayrajj jakaschiyätanjja, taqeniw ‘machaq jaqëñamp isthapissna’. Ukatakejj amuyunakas cambiaskakiñasawa, Jesusjamäñatakiw chʼamachasiñasaraki. Aka yatichäwinjja, kunjamsa Jesusajj amuyäna, kunanaksa lurarakïna ukanakatwa yatjjataskañäni. Bautisasjjtan uka qhepat kunjamsa jupat yateqasiskaksna uksa yatjjataskarakiñäniwa.

^ Párrafo 4 Gálatas 5:22, 23 textonjja, janiw espíritu santon achupan taqe luräwinakap aytkiti. Uka toqetjja, “Aka revista liytʼirinakan jisktʼäwinakapa” siski ukanwa Yatiyañataki junio, 2020 revistan qhanañchasi.