Ir al contenido

Ir al índice

11 YACHAQANA

Bautizakuytawan ‘Diospa qosqan mosoj kausaywan pʼachallikunallapuni’

Bautizakuytawan ‘Diospa qosqan mosoj kausaywan pʼachallikunallapuni’

‘Diospa qosqan mosoj kausaywan pʼachallikuychej’ (COL. 3:10).

49 TAKIY Jehová Tatáy kusichiyta munayki

¿IMATÁ KAYPI YACHAKUSUN? *

1. ¿Imajtintaj imaspichus yuyasqanchejta allinta qhawarikunanchej tiyan?

 KUNALLANRAJ chayrí unayña bautizasqa kaspapis, Jehovata kusichinapaj jinapuni kausakuyta munanchej. Chaypajtaj imaspichus yuyasqanchejta allinta qhawarikuna tiyan. Imajtinchus runasqa imatachus yuyasqanchejman jina imatapis ruwanchej. Sajra munaynillanchejpi yuyashanchej chayqa, ima ratollapis chayman jina mana allin imasta parlasun chayrí ruwasun (Efe. 4:17-19). Allin imaspi yuyasun chaytaj, imatapis Jehovaj munayninman jina parlasun chayrí ruwasun (Gál. 5:16).

2. ¿Ima tapuykunamantaj kay yachaqanapi kutichisun?

2 Ñaupaj yachaqanapi yachakorqanchej jina, yuyayninchejmantaqa sajra yuyaykunata mana tukuysitunta orqhoyta atisunpunichu. Jinapis kallpachakuyta atinchej mana chay sajra yuyayninchejman jina imatapis ruwanapaj. Jehovaj chejnisqan imasta ruwayta, parlayta imaqa niraj bautizakushaspa saqepunanchej tiyan. Ajinallamanta ñaupa kausayninchejta saqepuyta atisun. Chantapis Jehovata astawan kusichinapajqa, paypa ‘qosqan mosoj kausaywan pʼachallikunanchej’ tiyan (Col. 3:10). Kay yachaqanapeqa kay tapuykunaman kutichisun. ¿Imaynataj Diospa qosqan mosoj kausaywan pʼachallikoj runa? ¿Imastá ruwasunman Diospa qosqan mosoj kausaywan pʼachallikunapaj, pʼachallisqallapunitaj kanapaj?

¿IMAYNATAJ MOSOJ KAUSAYWAN PʼACHALLIKOJ RUNA?

3. ¿Imaynataj Diospa qosqan mosoj kausaywan pʼachallikoj runa chanta Gálatas 5:22, 23 nisqanman jina, imaynatá chaywan pʼachallikunchej?

3 Diospa qosqan mosoj kausaywan pʼachallikoj runaqa Jehová jina yuyan, ruwantaj. Chantá, ¿imaynatá chay mosoj kausaywan pʼachallikunchej? Diospa espiritunpa poqoyninman jina kausakuspa. Nisunman Diospa espiritunpa poqoyninta yuyasqanchejpi, ruwasqanchejpipis rikuchispa (Gálatas 5:22, 23 leey). Mosoj kausaywan pʼachallikoj runaqa Jehovata, kamachisninta ima munakun (Mat. 22:36-39). Chantá pruebaspi kaspapis kusisqallapuni (Sant. 1:2-4). Allin kausay kananpaj yanapakun (Mat. 5:9). Chantapis wajkunawan pacienciakun, kʼachataj (Col. 3:13). Allin kajtapuni ruwan (Luc. 6:35). Ruwasqasninpitaj sutʼita rikuchin Tatanchej Jehovapi sinchʼita atienekusqanta (Sant. 2:18). Paypaj sajrata rimajtinkupis, llampʼu sonqollapuni, nitaj munayninwan atipachikunchu (1 Cor. 9:25, 27; Tito 3:2).

4. Gálatas 5:22, 23 versiculospi yuyaychasqanta, ¿imajtintaj mana ujmanta uj kasukuyta atisunmanchu?

4 Mosoj kausaywan pʼachallikunapajqa, mana Gálatas 5:22, 23 nisqanman jinallachu kausana tiyan, manaqa waj textospi yuyaychawasqanchejtapis kasukunallataj tiyan. * Chay yuyaychaykunaman jina kausakoyqa, mana ropasta ujmanta uj churakuy jinachu. Imajtinchus chay yuyaychaykunataqa, mana ujmanta ujchu kasukusun, manaqa tukuyninta ujllapi. Por ejemplo, wajkunata cheqamantapuni munakusun chayqa paykunawan pacienciakusun, kʼachastaj kasun. Wajkunawan sonqomantapachapuni kʼachas kanapajtaj, llampʼu sonqos kananchej tiyan, manataj munayninchejwan atipachikunanchejchu tiyan.

¿IMASTÁ RUWASUNMAN MOSOJ KAUSAYWAN PʼACHALLIKUNAPAJ?

Jesús jina yuyanapaj kallpachakuspaqa pay jina kayta atisun (5, 8, 10, 12, 14 parrafosta qhawariy).

5. 1) ¿Imatá ruwasunman ‘Cristoj yuyaynin kapunawanchejpaj’? 2) ¿Imajtintaj allin kanman astawan Jesusmanta yachakunanchej? (1 Corintios 2:16).

5 (1 Corintios 2:16 leey). Diospa qosqan mosoj kausaywan pʼachallikunapajqa, ‘Cristoj yuyaynin kapunawanchej’ tiyan, nisunman yachakunanchej tiyan imaynatachus Jesús yuyasqanta. Chantá chayman jina ruwana. Jesusqa Diospa espiritunpa poqoyninman jina tukuy imata ruwan. Paypeqa espejopi jina sutʼi rikukun, imaynachus Jehová kasqan (Heb. 1:3). Jesús jina yuyanapaj astawan kallpachakusun chayqa, pay jina imatapis ruwasun, pay jinataj kasun (Fili. 2:5).

6. Diospa qosqan mosoj kausaywan pʼachallikunapaj kallpachakushaspa, ¿imaspitaj piensarinanchej kanman?

6 ¿Jesús jina kayta atisunmanpunichu? Ichapis piensasunman: “Jesusqa mana pantaj runachu karqa. Ni jaykʼaj pay jinaqa kayta atiymanchu”, nispa. Ajinata yuyanchej chayqa, ñaupajta kaypi piensarisunman. Noqanchejqa Jehová jina, Jesús jinataj kayta atinapaj ruwasqa kanchej. Chayrayku kallpachakuspaqa, atisqanchejman jina paykuna jina kayta atisunman (Gén. 1:26). Chantapis piensarillasunmantaj imaynatachus Jehová espíritu santonwan yanapawasqanchejpi. Chay yanapa jinaqa mana waj kanchu. Chayrayku chay yanapawanqa tʼukuna imasta ruwasunman. Chantapis kaypi piensarillasunmantaj: Jehovaqa yachan pantaj runas kasqanchejrayku, espiritunpa poqoyninman jina mana kay tiempopi kausakuyta atinallanchejta. Payqa kay jallpʼapi kausakuyta suyakojkunaman, 1.000 watasta qowasunchej mana pantaj runasman tukunapaj (Apo. 20:1-3). Jehovaqa kay tiempopi astawan munan, tukuy atisqanchejta kallpachakunata, pay yanapanawanchejpitaj atienekunata.

7. ¿Imastataj kay yachaqanapi qhawarisun?

7 ¿Imastá ruwasunman Jesús jina kanapaj? Kay yachaqanapeqa Diospa espiritunpa poqoyninmanta tawa imasta qhawarisun. Qhawarillasuntaj imaynatachus Jesús chay tawa imasman jina ruwasqanta, imatatajchus paymanta yachakuyta atisqanchejta. Chantapis wakin tapuykunapi piensarisun. Chaytaj yanapawasun imaspichus astawan kallpachakunanchej kasqanta reparakunapaj.

8. ¿Imastataj Jesús ruwarqa Diosta, runastapis mayta munakusqanrayku?

8 Jesusqa maytapuni Jehovata munakorqa. Chayraykutaj tukuy imapi payta kasorqa, noqanchejraykutaj kausayninta qorqa (Juan 14:31; 15:13). Kay jallpʼapi imaynatachus kausakusqanwantaj, sutʼita rikucherqa runasta mayta munakusqanta. Jesusqa payman churanakoj runaswanpis kʼacha, khuyakoj runataj karqa. Chaytataj rikucherqa runasman Diospa Gobiernonmanta willarispa (Luc. 4:43, 44). Chantapis payqa saqerqa juchasapa runas sufrichinankuta, wañuchinankuta ima. Ajinamanta runasqa wiñaypaj kausayta suyakuyta atinchej. Chaytataj Jesusqa ruwarqa Diosta, runastapis mayta munakusqanrayku.

9. ¿Imaynatá Jesús jina runasta munakusqanchejta rikuchisunman?

9 Tatanchej Jehovata munakusqanchejrayku, payman kausayninchejta qoporqanchej, bautizakorqanchejtaj. Chayrayku Jesús jina Jehovata munakusqanchejrayku runasta munakuna. Apóstol Juan nerqa: “Sichus rikusqan hermanonta mana munakunchu chayqa, ¿imaynatataj munakunman mana rikusqan Diostari?”, nispa (1 Juan 4:20). Kay tapuykunapi piensarina: “¿Wajkunata sonqomantapachachu munakuni? Wajkuna mana noqawan kʼachas kajtinkupis, ¿paykunata khuyakunichu? ¿Runasta munakusqayrayku Jehovamanta paykunaman willarinaypaj tiempochakunichu, kapuyniymantapis churanichu? Ashkha runas mana uyariyta munawajtinku chayrí churanakuwajtinku, ¿Diosmanta willarillanipunichu? ¿Astawan predicanaypaj tiempochakuymanchu?” (Efe. 5:15, 16).

10. ¿Imatataj Jesús ruwaj wajkunawan allinpi kananpaj?

10 Jesusqa mana chʼajwasta rikhurichej runachu karqa. Chantapis ima sajrata payta ruwajtinkupis, mana sajrallawantaj kutichikojchu. Mana chayllachu, Jesusqa wajkunawan allinpi kananpaj, paypuni ñaupajta parlaj. Wajkunatataj kallpacharej problemasninkuta allinchanankupaj. Jesusqa runasman yachacherqa, Dios yupaychayninkuta allinpaj qhawananpaj hermanonkuwanraj allinyakunanku kasqanta (Mat. 5:9, 23, 24). Chantapis sapa kuti apostolesninman nerqa, ama siminakunankuta mayqenninkuchus aswan kurajpaj qhawasqa kasqankumanta (Luc. 9:46-48; 22:24-27).

11. ¿Imastataj ruwananchej tiyan wajkunawan allinpi kanapaj?

11 Wajkunawan allinpi kausakunapajqa, mayta kallpachakunanchej tiyan mana chʼajwasta rikhurichinapaj. Chantapis wajkunawan allinyakunapaj, hermanosninchejta problemasninkuta allinchanankupaj yuyaycharinapajpis, noqanchej ñaupajta paykunawan parlarinanchej tiyan (Fili. 4:2, 3; Sant. 3:17, 18). Kay tapuykunapi piensarisunman: “¿Tukuy atisqaytachu kallpachakuni wajkunawan allinyakunaypaj? Uj hermano sonqoyta nanarpachiwajtin, ¿phiñasqallapunichu kani? ¿Suyanichu payraj noqawan allinyakunanpaj jamunanta? Chayrí, ¿noqachu allinyakunaykupaj ñaupajta parlani pay juchayoj kasqanta yuyajtiypis? Phiñanasqa kashanku chay hermanosta, ¿kallpacharinichu allinyakunankupaj?”.

12. ¿Imastá Jesús ruwarqa wajkunata munakusqanrayku?

12 Jesusqa ajina karqa (Mat. 11:28-30). Payqa munakuyniyoj karqa. Wajkunatapis entienderqa wakin kutis mana atikullajtinpis. Uj pacha uj fenicia warmi Jesusmanta mayta mañakorqa warmi wawanta sanoyachipunanta. Jesustaj qallariypi chay warmita mana uyarispapis, sinchʼi creeyniyoj kasqanta rikuspa, khuyakuspa wawanta sanoyachiporqa (Mat. 15:22-28). Jesusqa wajkunata khuyakuspapis yuyaycharinan kajtenqa, yuyaycharejpuni. Wakin kutisqa munakusqanrayku pitapis sutʼita yuyaycharej. Uj pacha Jesús Jehovaj munayninta ruwayta munajtin, Pedroqa mana ruwananta munarqachu. Jesustaj payta kʼamerqa, wakin discipulosninpa ñaupaqenpi (Mar. 8:32, 33). Jesusqa mana Pedrota kʼumuykachachiyta munaspachu kʼamerqa. Manaqa tukuynin discipulosninman mana jatunchakoj kayta yachachinanpaj, nitaj Pedro jina ruwanankupaj. Pedroqa Jesús kʼamejtin pʼenqakorqachá, jinapis allinninpaj karqa.

13. Wajkunawan kʼachas kasqanchejrayku, ¿imastataj wakin kutis ruwananchej kanqa?

13 Pikunatachus munakunchej chaykunawan kʼachas kaspaqa, wakin kutis paykunaman imatapis sutʼita reparachina tiyan. Chaytataj Jesús jina ruwana tiyan, Bibliaj yuyaychaykunasninman jinataj. Munakuywan pitapis yuyaycharina. Hermanosninchejmantaqa allin kajtapuni ruwayta munasqankuta yuyana. Confianataj kʼachamanta yuyaycharejtinchej japʼikunankuta. Paykunaqa Jehovata munakunku, noqanchejtapis munakullawanchejtaj. Kay tapuykunapi piensarina: “Uj munasqa amigoyta chayrí amigayta mana allinta ruwashajta reparaspa, ¿mana manchachikuspachu yuyaycharini? ¿Imaynatá yuyaycharini? ¿Kʼachallamantachu chayri sonqonta nanachinaypaj jinachu? ¿Imaraykú yuyaycharini? ¿Paywan phiñasqa kashasqayraykuchu chayri allinninta munasqayraykuchu?”.

14. ¿Imajtintaj nisunman Jesús wajkunata yanapariytapuni munasqanta?

14 Jesusqa mana imachus allin kajllatachu yacharqa, manaqa chayman jina ruwarqa. Payqa Tatanta mayta munakun. Chayrayku cheqan kajtapuni ruwan, tukuy sonqotaj. Wajkunata tukuy sonqo yanapariyta munaj runaqa, qhawashanpuni imaynallamantapis paykunata yanaparinanpaj. Noqanchejqa mana imachus cheqan kajllatachu chayrí allin kajllatachu yachananchej tiyan. Manaqa chayman jina ruwananchej tiyan, tukuy sonqotaj. Ichá pillapis ninman: “¿Atisunmanchu allin kajta ruwayta sajra sonqowan?”, nispa. Arí atisunman. Jesusqa uj pacha wajchasta yanapajkunamanta parlaspa, alabachikuyta munaspalla yanapasqankuta nerqa. Chay runaspa ruwasqanku allinman rijchʼakojtinpis, Jehovaqa mana allinpajchu qhawarqa (Mat. 6:1-4).

15. ¿Imaynatá kʼachas kasqanchejta rikuchisunman?

15 Pitapis tukuy sonqo yanaparispaqa, kʼachas kasqanchejta rikuchisun. Kay tapuykunapi piensarina: “¿Niymanchu allin kajta yachasqayta chayman jinataj ruwasqayta? ¿Imajtín allin imasta ruwani?”.

¿IMATÁ RUWASUNMAN MOSOJ KAUSAYWAN PʼACHALLISQALLAPUNI KANAPAJ?

16. ¿Imatataj sapa día ruwananchej tiyan chanta imaraykutaj?

16 Ama yuyanachu bautizakuytawanqa Diospa qosqan mosoj kausaywan pʼachallisqaña kasqanchejta, niñataj imatapis ruwananchejchu kasqanta. Mosoj kausaywan pʼachallisqa kanapajqa kallpachakunallapuni. Chaytataj ruwasunman sapa día imaynallamantapis Diospa espiritunpa poqoyninman jina kausakuspa. Imajtinchus Jehovaqa atiyninnejta imatapis ruwashanpuni (Gén. 1:2). Chayrayku Diospa espiritunpa poqoyninpi kaj imastaqa kausayninchejpi rikuchinanchejpuni tiyan. Jesuspa discipulon Santiago nerqa: “Mana ruwasqasniyoj creeypis wañusqa kashan”, nispa (Sant. 2:26). Ajinallataj Diospa espiritunpa poqoyninmanta tukuynin imaswanpis. Diospa espiritunpa poqoyninpi kaj imasta astawan ruwanapaj kallpachakunallapuni. Ajinamanta sutʼita rikuchisun Jehovaj atiynin yanapashawasqanchejta.

17. ¿Imatataj ruwasunman wakin kutis Diospa espiritunpa poqoyninman jina mana ruwayta atispa?

17 Ashkha watasña bautizasqa kaj cristianospis, wakin kutisqa mana Diospa espiritunpa poqoyninman jinachu kausanku. Jinapis ama desanimakunachu. Mayta gustawasqanchej ropa llikʼirpakun chayqa, mana chay ratochu wijchʼunchej. Astawanpis allinchaykunchej chayrí siraykunchej. Chaymantapachataj astawan cuidanchej. Ajinallatataj wakin kutisqa ichá piwanpis mana kʼachaschu kasunman, mana pacienciakusunmanchu, nitaj munakusunmanchu. Jina kajtenqa ama desanimakunachu. Jinapis paywan tukuy sonqo disculpakunapaj kallpachakuna. Ajinamanta paywan allinpi kayta atisun. Chayta ruwaytawantaj qhepaman manaña kikin imaspi pantanapaj kallpachakuna.

18. ¿Imata ruwanapaj kallpachakojtinchejtaj Jehová yanapawasunpuni?

18 Maytapuni agradecekunchej Jesusmanta yachakuyta atisqanchejmanta. Jesús jina yuyanapaj kallpachakusun chayqa, pay jina ruwayta atillasun. Ajinamantataj Diospa qosqan mosoj kausaywan pʼachallisqa kasqanchej aswan sutʼi rikukonqa. Kay yachaqanapeqa Diospa espiritunpa poqoyninmanta tawa imasllamanta parlarinchej. Jinapis allin kanman, Diospa espiritunpa poqoyninpi kaj waj imasmantapis astawan yachakunanchejpaj kallpachakunanchej. Ajinamanta reparasun imaspichus astawan ñauparinanchej kasqanta. Chaypajqa Jehovaj testigosnin yachaqanasta maskʼanankupaj nisqapi “Cristianoj kausaynin” nisqa titulota maskʼarisunman. Chaypitaj “Diospa atiyninpa poqoyninmanta” nisqata leerisunman. Diospa qosqan mosoj kausaywan pʼachallikunapaj, chayman jinataj kausakunapaj kallpachakusun chayqa, Jehová yanapawasunpuni.

127 TAKIY ¿Imayna runataj kanay tiyan?

^ Ñaupa kausayninchej imayna kajtinpis, tukuyninchej Diospa qosqan mosoj kausaywan pʼachallikuyta atinchej. Chaypajqa yuyayninchejta cambianallanchejpuni tiyan, kallpachakunanchejtaj tiyan Jesús jina kanapaj. Kay yachaqanapeqa yachakusunchej Jesús kay jallpʼapi kashaspa imastachus yuyasqanmanta, imastatajchus ruwasqanmanta. Yachakullasuntaj bautizakuytawan imaynatachus Jesús jina ruwanallatapuni.

^ Diospa espiritonqa mana Gálatas 5:22, 23 versiculospi kaj imasta ruwanallapajchu yanapawanchej. Kaymanta astawan yachakunaykipajqa kay revistata leeriy: Torremanta Qhawaj junio de 2020, “Leejkunaj tapuyninku” nisqa yachaqanata.