Kichay leenaykipaq

Índice nisqaman riy

11 YACHACHIKUY

¿Imaraykun “mosoq runa kaywan” p’achakunanchis?

¿Imaraykun “mosoq runa kaywan” p’achakunanchis?

“Diospa qosqan mosoq runa kaywan p’achawan jina churakuychis” (COL. 3:10)

49 TAKI Sonqoykitan kusichisaq

KAYKUNAMANTAN YACHASUN *

1. ¿Imaraykun kallpachakunanchis allin ruwaykunapi piensananchispaq?

 ASKHA wataña otaq chayllaraq Jehová Diosta servishanchis chaypas llapanchismi kallpachakunanchis Jehová Diospa munayninman jina kausananchispaq. Chaypaqmi ichaqa mana allin piensaykunamanta cuidakushanallanchis. ¿Imarayku? Mana allin ruwaykunapi piensaspaqa juchamanmi urmasunman, otaq mana allintapas rimasunman (Efes. 4:17-19). Sichus kallpachakusun allin ruwaykunapi piensananchispaq chayqa Jehová Diospa munayninman jinan imatapas ruwasun (Gál. 5:16).

2. ¿Imakunamantan kay yachachikuypi yachasunchis?

2 Ñaupaq yachachikuypi yachamusqanchis jina mana allin piensaykunaqa qonqayllan umanchisman jamunman. Ichaqa manan chayman jinachu imatapas ruwananchis. Sichus bautizakuyta munashanki chayqa kallpachakunaykin Jehová Diospa cheqnikusqan ruwaykunatapas qhelli rimaykunatapas saqepunaykipaq. Chayta ruwaspaqa ñaupa kausayniykitan saqepushanki. Chaymi Jehová Diospas niwanchis: “Mosoq runa kaywan p’achawan jina churakuychis”, nispa (Col. 3:10). Kay yachachikuypin kay tapuykunata kutichisunchis: ¿Iman mosoq runa kaywan p’achakuy? ¿Imaynatan mosoq runa kaywan p’achakusunman? ¿Imakunan yanapawasunman mosoq runa kaywan p’achakushanallanchispaq?

¿IMAN MOSOQ RUNA KAYWAN P’ACHAKUY?

3. ¿Iman mosoq runa kaywan p’achakuy? ¿Imaynatan mosoq runa kaywan p’achakusunman? (Gálatas 5:22, 23).

3 Mosoq runa kaywan p’achakuq runaqa Jehová Diospa munayninman jinan imatapas ruwan, pay jina piensananpaqmi kallpachakunpas. Chhaynaqa, ¿imaynatan mosoq runa kaywan p’achakusunman? Santo espirituq ruruchisqanman jina kausaspan (leey Gálatas 5:22, 23). Mosoq runa kaywan p’achakuq runaqa anchatan Jehová Diostapas hermanokunatapas munakun (Mat. 22:36-39). Sasachakuykunapiña tarikuspapas kusisqallan Jehová Diosta servin (Sant. 1:2-4). Kallpachakunmi jujkunawan thajpi kausananpaq (Mat. 5:9). Chhayna runaqa pacienciakuqmi, sumaq sonqotaqmi kanpas (Col. 3:12, 13). Kallpachakunmi allin kaqta ruwananpaq (Luc. 6:35). Manan usqhayllachu phiñakun, mana allin ruwaykunamantan cuidakun (1 Cor. 9:25, 27; Tito 3:2). Chaykunata ruwaspan rikuchin Jehová Dioswan allin amigontin kasqanta (Sant. 2:18).

4. ¿Imaraykun Gálatas 5:22, 23 textopi Jehová Diospa kamachiwasqanchista llapallanta kasukunanchis?

4 Mosoq runakuna kananchispaqqa Gálatas 5:22, 23 textokunaq nisqantan kasukunanchis. * Chaypin nin: “Santo espiritun ichaqa ruruchin: Munakuyta, kusikuyta, thaj kausayta, pacienciakuyta, sumaq sonqo kayta, allin sonqo kayta, iñiyta, llamp’u sonqo kayta, cuerpo kamachiq kayta ima”, nispa. Chay textokunaq nisqantaqa llapantan kasukunanchis. Sichus jujkunata munakusun chayqa pacienciakuq sumaq sonqon kasun, allin yuyaywantaqmi imatapas ruwasunchis.

¿IMAKUNATA RUWASPAN MOSOQ RUNA KAYWAN P’ACHAKUSUNMAN?

Sichus Jesús jina piensasun chayqa pay jinan imatapas ruwasun (5, 8, 10, 12, 14 parrafokunata qhaway)

5. ¿Imaraykun Jesús jina piensananchispaq kallpachakunanchis? (1 Corintios 2:16).

5 (Leey 1 Corintios 2:16). Mosoq runa kaywan p’achakunanchispaqqa Jesús jinan piensananchis. Jesusqa Jehová Diosmanmi rijch’akun, chayraykun santo espirituq ruruchisqanman jina imatapas ruwan (Heb. 1:3). Chhaynaqa kallpachakushallasun Jesús jina piensananchispaq. Chhaynapin allinta imatapas ruwasun (Filip. 2:5).

6. ¿Atisunmanchu Jesuspa ejemplonta qatikuyta?

6 ¿Atisunmanpunichu Jesuspa ejemplonta qatikuyta? Mayninpiqa yaqapaschá piensasunman: “Jesusqa ch’uyan, manan atiymanchu pay jina kaytaqa”, nispa. Chhaynata piensayqa manan allinchu. Jehová Diosqa payman rijch’akuqtan kamawaranchis, chhaynaqa atisunmanmi Jehová Dios jina Jesús jina kayta (Gén. 1:26). Chaymantapas Jehová Diosqa santo espiritunwanmi yanapawanchis Jesuspa ejemplonta qatikunanchispaq. Manaña Jesús jinachu allinta imatapas ruwasunchis chaypas manan pisikallpayananchischu. Jehová Diosqa yachanmi juchayoq runakuna kasqanchista. Chaymi waranqa wata mosoq pachapi yanapawasun ch’uya runakuna kananchispaq (Apo. 20:1-3). Chayraykun kallpachakushanallanchis mosoq runa kaywan p’achakunanchispaq, Jehová Diospa yanapayninpipas confiananchispaq.

7. ¿Imakunamantan kunan yachallasuntaq?

7 ¿Imakunata ruwaspan Jesuspa ejemplonta qatikullasunmantaq? Kunanmi yachasun santo espirituq ruruchisqan munakuymanta, thaj kausaymanta, sumaq sonqo kaymanta, allin sonqo kaymanta ima. Yachallasuntaqmi imaynatas Jesuspas santo espirituq ruruchisqanman jina kausaran chayta, imaynatas paypa ejemplonta qatikusunman chaytapas. Yachallasuntaqmi ima tapuykunapis yuyaymanananchis mosoq runa kaywan p’achakushanallanchispaq chaytapas.

8. ¿Imaynatan Jesús Jehová Diostapas noqanchistapas munakuwasqanchista rikuchiran?

8 Jesusqa anchatapunin Jehová Diosta munakun, noqanchistapas munakuwanchismi (Juan 14:31; 15:13). Chayraykun kay pachapi kashaspaqa llapa runakunarayku wañuran. Chaymantapas Jesusqa runakunata munakusqantan rikuchillarantaq Diosmanta yachachispa (Luc. 4:43, 44). Jesuspa wañusqanraykun jamuq tiempopipas wiñaypaq kausasunchis.

9. ¿Imaynatan Jesús jina jujkunata munakusqanchista rikuchisunman?

9 Noqanchisqa Jehová Diosta munakusqanchisraykun bautizakuranchis. Chaymi Jesús jina llapa runakunata munakunanchis. Apóstol Juanmi khaynata qelqaran: “Wayqenta mana munakushanmanchu chayqa, ¿imaynapitaq mana rikusqan Diostari munakunman?”, nispa (1 Juan 4:20). Chayraykun kay tapuykunapi piensananchis: “¿Jesús jinachu llapa runakunata munakuni? Cheqnikuwankuña wakin runakuna chaypas, ¿Jesús jinachu paykunata khuyapayani? ¿Kallpachakunichu llapa runakunaman Diosmanta willamunaypaq? ¿Atiymanchu Diosmanta astawan willayta?”, nispa (Efes. 5:15, 16).

10. ¿Imatan Jesús ruwaran jujkunawan thajpi kausananpaq?

10 Jesusqa thaj kaytan maskharan. Manapunin mana allinwanqa pimanpas kutichiqchu. Jujkunatapas kallpacharanmi runamasinkuwan thajpi kausanankupaq. Payqa yacharanmi chayta ruwaspaqa Jehová Diosta kusichisqankuta. Chhaynapin Jehová Diosqa paykunaq yupaychasqanta chaskinan karan (Mat. 5:9, 23, 24). Apostolninkunatapas kallpacharanmi paykunapura thajpi kausanankupaq (Luc. 9:46-48; 22:24-27).

11. ¿Imakunatan ruwananchis jujkunawan thajpi kausananchispaq?

11 Llapanchismi kallpachakunanchis jujkunawan thajpi kausananchispaq. Chhayna kanankupaqmi iñiqmasinchiskunatapas kallpachananchis. Jujkunawan phiñachinakuqtinkupas ninanchismi sumaqllata allichanankupaq (Filip. 4:2, 3; Sant. 3:17, 18). Chaymantapas kaykunatan tapukunanchis: “¿Usqhayllachu piwanpas phiñachinakuqtiy allichani? ¿Usqhayllachu phiñakuni mayqen hermanopas mana allinta rimaqtin? ¿Kallpachanichu jujkunata problemankuta sumaqllata allichanankupaq?”, nispa.

12. ¿Imaynatan Jesús sumaq sonqo kasqanta rikuchiran?

12 Jesusqa sumaq sonqo runan karan (Mat. 11:28-30). Sasachakuykunapiña tarikuran chaypas payqa sumaq sonqo khuyapayakuqmi karan. Juj kutinmi juj Fenicia warmi Jesusta valekuran ususinta qhaliyachinanpaq. Chaymi Jesusqa chay warmita sumaqllata rimapayaran, jinaspapas iñiyniyoq kasqanta rikuspan ususinta qhaliyachiran (Mat. 15:22-28). Sumaq sonqo khuyapayakuqña Jesús karan chaypas mayninpiqa mana manchakuspan mana allin ruwasqankuta reparachiran. Chayta ruwaspan paykunata munakusqanta rikuchiran. Juj kutinmi apóstol Pedroqa mana allinta piensaspa Jesusta anyaran. ¿Imatan Jesús ruwaran? Juj discipulonkunaq ñaupanpin Pedrota anyaran mana allinta piensaspa rimasqanmanta (Mar. 8:32, 33). Chhaynata anyaspan Jesusqa discipulonkunata reparachiran paykunallapi piensayqa mana allinchu kasqanta. Chayraykun Pedroqa mana allin piensasqanta reparakuspa p’enqarikuran. Jesuspa yuyaychasqanqa Pedroq allinninpaqmi karan.

13. ¿Imakunata ruwaspan noqanchispas rikuchisunman sumaq sonqo kasqanchista?

13 Noqanchispas Jesús jinan jujkunaq mana allin ruwasqankuta mana manchakuspa reparachinanchis. Chaymantapas Bibliaq nisqanman jinan sumaqllata paykunataqa yuyaychananchis. Chayta ruwasunchis chayqa yuyaychasqanchistan uyarikunqaku. Chaymi kaykunata tapukunanchis: “¿Reparachinichu jujkunata imatapas mana allinta ruwasqankuta rikuspa? ¿Sumaqllatachu pitapas yuyaychani? ¿Allinninta munaspachu yuyaychani, icha munasqayman jina ruwananta munaspachu?”, nispa.

14. ¿Imaynatan Jesús rikuchiran allin sonqoyoq kasqanta?

14 Jesusqa Jehová Diosta munakusqanraykun allinta imatapas ruwan, sonqomantataqmi ruwanpas. Allin sonqoyoq runaqa kallpachakunmi jujkunata yanapananpaq. Chaymi kayta tapukunanchis: “¿Allinta qhawariwanankuta munaspallachu jujkunata yanapani?”, nispa. Jesuspa tiemponpi wakin runakunaqa jujkuna qhawarinallankupaqmi wajchakunata yanapaqku. Chay ruwasqankutaqa manan allinpaqchu Jehová Diosqa qhawariran (Mat. 6:1-4).

15. ¿Imaynatan rikuchisunman Jesús jina allin sonqoyoq runakuna kasqanchista?

15 Noqanchispas sonqomantapunin jujkunata yanapananchis, manan allinta qhawarichikuyta munaspallachu. Chaymi tapukunanchis: “¿Kallpachakunichu Jesús jina jujkunata yanapanaypaq? ¿Sonqomantapunichu jujkunata yanapani, icha allinta qhawarichikuyta munaspallachu?”, nispa.

¿IMAYNATAN MOSOQ RUNA KAYWAN P’ACHAKUYTA ALLINTA CUIDASUNMAN?

16. ¿Imata ruwananchispaqmi sapa p’unchay kallpachakunanchis, imarayku?

16 Bautizasqaña kashanchis chaypas kallpachakunanchismi mosoq runa kaywan p’achakushanallanchispaq. Mosoq runa kaywan p’achakuytaqa juj mosoq p’achanchista jinan allinta cuidananchis. Chaypaqmi Jehová Diosqa santo espiritunwan yanapawasunchis (Gén. 1:2). Jehová Diospa qowasqanchis santo espirituqa yanapawanchismi Jesuspa ejemplonta qatikunanchispaq, jinaspa pay jina allinta imatapas ruwananchispaq. Chayraykun apóstol Santiagopas qelqaran: “Manachus allin kaqkunata ruwasunman chayqa, wañusqan iñiyninchisqa kashanman”, nispa (Sant. 2:26). Sichus Gálatas 5:22, 23 textokunaq nisqanta kasukusunchis chayqa Jehová Diospa santo espiritunmi noqanchispi kashan.

17. ¿Imatan ruwananchis imallapipas pantaruspa?

17 Askha watakunaña wakin hermanonchiskuna Jehová Diosta servishanku chaypas yaqapaschá imapipas cambianankuraq kashan. Chaymi kallpachakunanku mosoq runa kaywan p’achakushanallankupaq. Kaypi piensay, ¿imatan ruwawaq mosoq p’achayki qhellicharukuqtin? ¿Wijch’upuwaqchu? Manan chaytaqa ruwawaqchu ¿riki?, aswanpas usqhayllan t’aqsawaq. Chhaynatan noqanchispas kallpachakunanchis mosoq runa kaywan p’achakushanallanchispaq. Mayninpiqa yaqapaschá usqhaylla imamantapas phiñarukusunman. Ichaqa kallpachakushanallanchismi munakuq, pacienciakuq, sumaq sonqo kananchispaq. Sichus juj hermanowan phiñachinakuranchis chayqa usqhayllan problemanchista allichananchis. Jinaspapas kallpachakunanchismi juj kutikunapi ama usqhaylla phiñakunanchispaq.

18. ¿Imaraykun kallpachakunanchis mosoq runa kaywan p’achakushanallanchispaq?

18 Jesusqa allin ejemplon noqanchispaq. Chaymi kallpachakunanchis pay jina piensananchispaq. Chayta ruwaspaqa allintan imatapas ruwasunchis. Kay yachachikuypi yachasqanchismi kallpachawanchis munakuq kananchispaq, thaj kayta maskhananchispaq, sumaq sonqo kananchispaq, allin sonqo kananchispaq ima. Ichaqa manan chaykunallatachu Diospa santo espiritunqa ruruchin. Chaymanta astawan yachanaykipaq qhaway Jehová Diospa testigonkuna Bibliata t’aqwinankupaq qelqa nisqata, “Temakuna”, “Cristiano kausay”, “Santo espirituq rurun” nisqapi. Sichus kallpachakusunchis mosoq runa kaywan p’achakunanchispaq chayqa Jehová Diosmi yanapawasunchis.

127 TAKI Qanpaq jinan kausasaq

^ Imayna runaña ñaupaqpi karanchis chaypas atisunmanmi mosoq runa kaywan p’achakuyta. Chhayna kananchispaqmi Jesuspa ejemplon yanapawasunchis. Kay yachachikuypi yachasqanchismi yanapawasun Jesús jina piensananchispaq, pay jina imatapas allinta ruwananchispaq.

^ Gálatas 5:22, 23 textokunapiqa manan llapa santo espirituq ruruchisqanmantachu rimashan. Qhaway “Leeqkunaq tapukusqan” nisqata, 2020 watamanta junio killamanta Qhawaq qelqanchispi.