Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

XIINXALLOTE BIRXICHO 11

Cuuantinihu Gedensaannino “Haaro Mannimma” Uddiˈra Agurtinoonte

Cuuantinihu Gedensaannino “Haaro Mannimma” Uddiˈra Agurtinoonte

“Haaro mannimma uddidhe.”—QOL. 3:10.

FAARSO 49 Yihowa Wodana Hagiirsiisa

GUULCHO *

1. Roore anga ayimmanke seekkannori woy hunannori maati?

 MULI barri giddono ikko lowo diri albaanni cuuammoommori, ninke baalunku Yihowa baxanno gedee akati heeˈrankera hasiˈneemmo. Hattoo akati heeˈrannonke gede, hendeemmo gara qoropha hasiissannonke. Mayira? Korkaatuno roore anga ayimmanke seekkannohu woy hunannohu hendeemmo garaati. Duucha woyite ninkeneeto hagiirsiisate daafira hendeemmoha ikkiro bushare coyiˈnammoranna assinammora dandiineemmo. (Efe. 4:17-19) Surrenke giddo danchuri woˈmanno gede assiˈnummoro kayinni Annanke Yihowa hagiirsiisannore coyiˈranna assa dandiineemmo.—Gal. 5:16.

2. Konni birxichira hiikkuri xaˈmuwara dawaro afiˈneemmo?

2 Sai birxichira laˈnummonte gede mitteno busha hedo surrenke giddora eˈannokki gede assiˈra didandiineemmo. Kayinni tini hedo bushare assineemmo gede assitannonketa hooˈla dandiineemmo. Cuuammammora albaanni Yihowa giwannore coyiˈranna assa agura hasiissannonke. Akkala mannimma mulqe tugate tini hanafotenna lowo geeshsha hasiissannote. Woˈmunni woˈma Yihowa hagiirsiisate “Haaro mannimma uddidhe” yine hajanjoonninke hajajono agadha hasiissannonke. (Qol. 3:10) Konni birxichira aante noo xaˈmuwara dawaro afiˈneemmo: “Haaro mannimma” maati? Haaro mannimma uddiˈranna uddiˈnoommo gedeenni heeˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

“HAARO MANNIMMA” MAATI?

3. Galatiyu Sokka 5:22, 23 kultanno garinni “haaro mannimma” maati? Mittu manchi haaro mannimma uddiˈrannohu hiittoonniiti?

3 Haaro mannimma uddiˈrino manchi hedanno hedonninna assanno coyinni Yihowa lawishsha harunsanno. Haaro mannimma uddiˈrino manchi Maganu ayyaani laalo noosita leellishanno hattono hedosinna assootesi Maganunnihu qullaawu ayyaani massagannosi gede assiˈranno. (Galatiyu Sokka 5:22, 23 nabbawi.) Lawishshaho isi Yihowanna mannasi baxanno. (Mat. 22:36-39) Togoo manchi qarru iille noosi woyite nafa hagiirrisi baˈˈannokki gede assiˈranno. (Yai. 1:2-4) Isi keere kalaqannoho. (Mat. 5:9) Mannaho shaqqadohonna cincannoho. (Qol. 3:13) Danchare baxannohonna assannoho. (Luq. 6:35) Isi iimi Annisira kaajjado ammana noosita assootisinni leellishanno. (Yai. 2:18) Togoo manchi wolootu caacceessitannosi woyite wodanaaˈme hasaawisanno hattono fonqolo ikkannori tuncu yaannosi woyite isonooto qeeˈlanno.—1 Qor. 9:25, 27; Tit. 3:2.

4. Haaro mannimma uddiˈrate Galatiyu Sokka 5:22, 23tenna wole Qullaawu Maxaafi giddo kulloonni akatta baala heedhannonke gede assiˈra hasiissannonkehu mayiraati?

4 Haaro mannimma uddiˈrate, Galatiyu Sokka 5:22, 23tenna wole Qullaawu Maxaafi giddo kulloonni akatta baala heedhannonke gede assiˈra hasiissannonke. * Kuri akatta callase uddiˈneemmo uddano gedeeta diˈˈikkitino. Isinni togoo akatta wole akatta ledo xaadooshshe afidhinote. Lawishshaho, mitto mancho addinta baxattoha ikkiro isira shaqqille leellishatto hattono cincatto. Qoleno addinta dancha mancho ikkate jooganna umokki qeeˈloottoha ikka hasiissannohe.

HAARO MANNIMMA UDDIˈRA DANDIINEEMMOHU HIITTOONNIITI?

Yesuusi hedanno garinni hendummo kiiro albinni roore isite gedee akatta heedhannonke (Gufo 5, 8, 10, 12, 14 lai)

5. ‘Kiristoosihu gedee wodani’ woy hedo heedhannonke gede assiˈrate yaa mayyaate? Yesuusi heeshsho daafira xiinxalla hasiissannonkehu mayiraati? (1 Qorontoosi 2:16)

5 Umi Qorontoosi 2:16 nabbawi. Haaro mannimma uddiˈrate ‘Kiristoosihu gedee wodani’ woy hedo heedhannonke gede assiˈra hasiissannonke. Wole yaattonni Yesuusi hedanno gara rosanna isi faale haˈra hasiissannonke. Yesuusi Maganu ayyaani laalo guutu garinni leellishino. Mitto coye danchu garinni leellishshanno hincilaallo gede Yesuusi Yihowa akatta guutu garinni leellishino. (Ibi. 1:3) Yesuusi hedanno garinni hendummo kiiro assootinkennino isi lawishsha harunsineemmo hattono albinni roore isite gedee akatta heedhannonke.—Fil. 2:5.

6. Haaro mannimma uddiˈrate sharrammeemmo woyite maa qaaga hasiissannonke?

6 Addinta Yesuusi lawishsha harunsa dandiineemmo? ‘Yesuusi guutaho. Woˈmunni woˈma isi gedeeha ikka didandeemmo!’ yite hedattoha ikkara dandaanno. Hatto yite hedattoha ikkiro aante noo coyibba qaagi. Umihunni, kalaqamoottohu Yihowanna Yesuusi akatta leellisha dandaatto garinniiti. Hakko daafira insa lawishsha harunsa doodha dandaatto hattono mito geeshsha ikkirono qinaannohe. (Kal. 1:26) Layinkihunni, Maganunnihu qullaawu ayyaani kalqete alame giddo taalle nookki wolqa afiˈrinoho. Qullaawu ayyaani kaaˈlonni umikkinni horo dandaattokkire assa dandaatto. Sayikkihunni, Yihowa xaa yannara qullaawu ayyaani laalo woˈmunni woˈma leellishattora hasiˈranno yaa diˈˈikkino. Isinni baxillaanchu iimi Anninke uullate aana heeˈrate hexxo noonsari guuta ikkitannoha 1,000 diro qixxeessino. (Aju. 20:1-3) Yihowa xaa yannara dandiinummo geeshsha sharrammammoranna kaaˈlo afiˈrate iso addaxxinammora hasiˈranno.

7. Kawiinni aanchine maa xiinxallineemmo?

7 Yesuusi lawishsha harunsa dandiineemmoti mite doogga hiitteeti? Maganu ayyaani laalo wido ikkitinota shoole akatta haransine laˈneemmo. Mitte mittenta akatta xiinxallineemmo woyite Yesuusi kuri akatta leellishino garinni maa ronseemmoro laˈneemmo. Tenne assineemmo woyite haaro mannimma uddiˈrate assinoommori mageeshsha qiniinonkero afate kaaˈlitannonketa mite xaˈmuwano laˈneemmo.

8. Yesuusi baxille leellishinohu hiittoonniiti?

8 Yesuusi Yihowa lowo geeshsha baxanno daafira Annisiranna ninke daafira yee umisi horo agurino. (Yoh. 14:31; 15:13) Yesuusi uullate aana heeˈrino heeshsho manna lowo geeshsha baxannota leellishshanno. Isi barru baala baalunku mannira wole agurina giwannosi mannira nafa baxillenna shaqqille leellishino. Isi manna baxannota leellishinoti qara doogo Maganu Mangiste daafira mannaho rosiisate. (Luq. 4:43, 44) Qoleno Yesuusi cubbaataammu anga qarrame reyate maahoyye yee Maganonna manna baxannota leellishino. Isi konni garinni ninke baalunku hegere heeshsho afiˈneemmo faro faninonke.

9. Baxille leellishate Yesuusi lawishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti?

9 Ninkeneeto Yihowara sayinse uyinoommohunna cuuammoommohu iimi Annanke banxeemmo daafiraati. Hakko daafira Yesuusi gede ninkeno mannu ledo noonke aantenni Yihowa banxeemmota leellisha hasiissannonke. Soqqamaasinchu Yohaannisi togo yee borreessino: “Laˈˈanni nooha rodoosi baxinokkihu illetenni afinokkiha Magano hiitto asse baxa dandaanno?” (1 Yoh. 4:20) Ninkeneeto togo yine xaˈma dandiineemmo: ‘Manna lowo geeshsha baxeemmo? Mannu gara ikkinokkire assiero nafa shaqqille leellisheemmo? Baxillu yannaˈyanna woxeˈya horoonsiˈre mannu Yihowa daafira rosanno gede kaaˈleemmo gede kakkayisannoe? Batinyu manni asseemmore naadannokkiha woy giwannoha ikkiro nafa tenne asseemmo? Manna rosaano assate roore yanna afiˈreemmo faro hasiˈreemmo?’—Efe. 5:15, 16.

10. Yesuusi keere kalaqannoha ikkinohu ma garinniiti?

10 Yesuusi keere kalaqa baxannoho. Isi mannu gara ikkinokkire assisita bunshe bunshetenni diqolino. Isinni hakkiinni sainore assino. Isi keeru heeˈranno gede assino hattono wolootu kawa kaˈaanni higinonsa coye taashshidhanno gede jawaachishino. Lawishshaho, insa Yihowa magansiˈransa adhara hasidhuro rodiinsa ledo kawa kaˈaa higinore taashshiˈra hasiissannonsata rosiisinonsa. (Mat. 5:9, 23, 24) Qoleno soqqamaasinesi insa giddo roorannohu ayetiro heewisantu yannara kawa kaˈaa higino coye taashshidhanno gede duucha hige kaaˈlinonsa.—Luq. 9:46-48; 22:24-27.

11. Keere kalanqeemmore ikka dandiineemmohu hiittoonniiti?

11 Keere kalanqeemmore ikkate, gibbo kalaqannore qorophatenni sainore assa hasiissannonke. Uminkenni kaˈne wolootu ledo keere kalaqanna roduuwinke kawa kaˈaanni higinonsa coye taashshidhanno gede jawaachisha hasiissannonke. (Fil. 4:2, 3; Yai. 3:17, 18) Ninkeneeto togo yine xaˈma dandiineemmo: ‘Umiˈya horo agure wolootu ledo keere kalaqate maahoyye yeemmo? Mittu rodii woy rodoo koffi assitannoe woyite koma amaxxeemmo? Qarru kalaqamanno gede assinohu wole mancho lawiero nafa umiˈyanni kae keere kalaqate woˈnaaleemmonso hakku manchi keere kalaqa geeshsha agareemmo? Hasiisanno woyite coyi kawa kaˈaa higinonsari keere kalaqqanno gede jawaachisheemmo?’

12. Yesuusi shaqqille leellishinohu hiittoonniiti?

12 Yesuusi shaqqadoho. (Mat. 11:28-30) Isi qarrisanno coyi giddo noo yannara nafa jooganna quwa saˈˈannokkiha ikke shaqqado ikkasi leellishino. Lawishshaho mitte Kanaˈˈaanitte mancho qaaqqose hursanno gede huuccidhuta, isi umi qara giwino; kayinni ise kaajja ammana nooseta leellishshuta qaaqqose shaqqillunni hursino. (Mat. 15:22-28) Yesuusi shaqqado ikkirono amaale hasiissanno yannara amaalikkinni diagurino. Isi mito woyite shaqqille leellishinohu baxanno manna kaajjishe amaaleeti. Lawishshaho, Yesuusi Yihowa fajjo assannokki gede Pheexiroosi ataawe ikkasira woˈnaalita isi Pheexiroosi wolootu rosaano albaanni seejjino. (Maq. 8:32, 33) Yesuusi hatto assinohu Pheexiroosi saalsiisate ikkikkinni iso qajeelsateetinna wole rosaanono eessannonsakkirira eˈannokki gede qorowisiisateeti. Pheexiroosi mito geeshsha saalinoti dihuluullissannote; ikkirono uyinoonnisi seejjo kaaˈlitinosi.

13. Shaqqadda ikkanke leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

13 Baxattorira shaqqille leellishate mito woyite insa kaajjishshe amaala hasiissannoheha ikkara dandaanno. Hatto assatto woyite amaalatto amaale Maganu Qaali aana xintantinota ikkitanno gede assite Yesuusi lawishsha harunsi. Awu afiinni hasaawisi. Yihowanna ate baxxannori insara hedde amaalatto amaale macciishshitannota addaxxite insa daafira danchare hedi. Ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Mittu baxeemmo manchi gara ikkinokkire assanna afummoro waajjummokkinni hasaawiseemmo? Amaala hasiissuero shaqqillunni hasaawiseemmonso hanqe coyiˈreemmo? Amaalate kaeemmo gede assinoeri maati? Iso amaalate kaoommohu caacceessinoe daafiraatinso iso kaaˈlate yeeti?’

14. Yesuusi danchumma leellishinohu hiittoonniiti?

14 Yesuusi dancha ikkino coye afinoha calla ikkikkinni assino. Yesuusi Annasi baxanno; hakko daafira dancha giddonni kae woˈmanka woyite gara ikkinore assanno. Danchu manchi woˈmanka woyite woloota kaaˈlanno faro hasiˈranno hattono insara danchare assanno. Assa hasiissannoha gara ikkino coye afa calla diˈˈikkitanno; gara ikkino coye dancha giddonni kaˈne assa hasiissannonke. Mittu manchi togo yee xaˈmannoha ikkara dandaanno: ‘Gara ikkitinokki giddonni kaˈne gara ikkinore assa dandiinannini?’ Ee. Lawishshaho Yesuusi mannu laˈˈansara yite buxanete mitore uyitanno mannooti daafira coyiˈrino. Insa assitinori danchare ikkirono Yihowa kayinni dihagiidhino.—Mat. 6:1-4.

15. Danchumma leellinsheemmore ikka dandiineemmohu hiittoonniiti?

15 Danchumma leellinsheemmore ikka dandiineemmohu dancha giddonni kaˈne gara ikkinore assineemmoha ikkiro callaati. Hakko daafira ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Assa hasiissannoeha gara ikkino coye afa calla ikkikkinni hakkonne coye asseemmo? Dancha coye asseemmo gede kakkayisinoeri maati?’

HAARO MANNIMMANKE AGADHINE HEEˈRA DANDIINEEMMOHU HIITTOONNIITI?

16. Woˈmanka woyite ma assa hasiissannonke? Mayira?

16 Haaro mannimma uddiˈrate sharrama hasiissannonkehu cuuammammo geeshshaatilla yine heda dihasiissannonke. Haaro mannimmanke haaro uddano gede dancha gede assine agadha hasiissannonke. Tenne assa dandiineemmoti mitte doogo barru baala Maganu ayyaani laalo leellinsheemmo doogga hasiˈrate. Mayira? Korkaatuno Yihowa ayyaani mittore assate kaˈneemmo gede wolqa aannonke. (Kal. 1:2) Hakko daafira mittu mittunku Maganu ayyaani laalo wido ikkino akati loosoho kaˈneemmo gede assannonke. Lawishshaho rosaanchu Yaiqoobi, “Loosu ledo nookki ammanano reyitinote” yee borreessino. (Yai. 2:26) Wole Maganu ayyaani laalo wido ikkitino akatta baalano hattooti yaa dandiinanni. Woˈmanka woyite kuri akatta noonketa leellisheemmoha ikkiro, Maganu ayyaani giddonke loosanni nooti leeltanno.

17. Ayyaanu gumi laalo wido ikkitino akatta leellisha qarra ikkitunkero ma assa hasiissannonke?

17 Cuuantunkunni lowo diro ikkinonsa roduuwira nafa ayyaanu laalo wido ikkitino akatta leellisha mito woyite qarra ikkitansara dandiitanno. Qaru coyi kayinni hexxo mudha hoogate. Hanni mitto lawishsha laˈno. Mitte lowo geeshsha baxatto uddano dadhanturo bayichonkonni hunatto? Dihunatto. Dandaamannoha ikkiro tenne uddano qorophite gowatto. Hakkuyi gedensaanni dadhantannokki gede seekkite qorophatto. Hatteente gede mito woyite mittu manchira danchumma, cinca woy baxille leellisha hoogittoro hexxo mudhitooti. Godowinta maaro xaˈmiˈrakki hakko manchi ledo noohe aante baˈannokki gede kaaˈlitannohe. Konni kaˈirano roore woyyinore assate murciˈri.

18. Maa addaxxa dandiineemmo?

18 Yesuusi dancha lawishsha ikkinonke daafira lowo geeshsha galanteemmosi! Yesuusite gedee hedonna akati heeˈrannonke gede assiˈnummo kiiro, assootinkennino isi faale haˈra diqarrissannonke. Assootinkenni isi faale haˈnummo kiiro haaro mannimma uddiˈrate assineemmori roore qinaannonke. Konni birxichira Maganu ayyaani laalo wido ikkinoha shoole akatalla laˈnoommo. Yanna gaaˈmite, wole Maganu ayyaani laalo wido ikkitino akatta ledde xiinxalli hattono kuri akatta nooheta leellishate mageeshsha qiniinohero layiˈrate woˈnaali. Yihowa Farciˈraasinete Xiinxallote Kaaˈlitanno Borrora “Kiristaanu Heeshsho” yaannohura “Ayyaanu Laalo” yaannohu hunda tenne hajo daafira kultanno birxichuwa afiˈra dandaatto. Haaro mannimma uddiˈratenna uddiˈrootto gedeenni heeˈrate dandiittore baala assittoro Yihowa kaaˈlannoheta addaxxa dandaatto.

FAARSO 127 Hiittoo Mancho Ikka Hasiissannoe?

^ GUFO 5 Lophinoommo gari ikkihano ikkiro “haaro mannimma” uddiˈra dandiineemmo. Tenne assate woˈmanka woyite hedonke biddi assiˈranna Yesuusi gedeere ikkate sharrama hasiissannonke. Konni birxichira Yesuusi hedonna assoote leellishshanno lawishshuwa laˈneemmo. Qoleno cuuammummohu gedensaannino Yesuusi faale haˈra dandiineemmo gara ronseemmo.

^ GUFO 4 Galatiyu Sokka 5:22, 23te Maganu ayyaani kaaˈlonni afiˈnannita baalanta akatta gudinse dikulloonni. Tenne daafira ledde afate, Ella 2020 Agarooshshu Shaera fulinoha “Nabbawaano Xaˈmitanno Xaˈmo” yaanno birxicho lai.