Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 12

¿Tikita tlen Zacarías okitak?

¿Tikita tlen Zacarías okitak?

“‘Ika noespíritu’, ijkon kijtoua Jehová akin kinyekana akin tlaixnamikij” (ZAC. 4:6TNM).

TLAKUIKAJLI 73 Xtechyolchikaua Jehová

TLEN TIKITASKEJ *

1. ¿Tleka melak yolpaktoyaj judíos?

 JUDÍOS melak yolpaktoyaj pampa Jehová okichiuj ika Ciro, akin tlayekantoya Persia, makinmakixti israelitas akin nemiyaj Babilonia. Tekiuaj okimijli judíos manokuepakan Jerusalén niman “ma kichijchiuati[j] iueyitiopan Dios, iminDios on israelitas” (Esd. 1:1, 3). Nochimej melak yolpaktoyaj pampa oksejpa san sekan kiueyichiuaskiaj toTajtsin, ijkon ken yejua kuelita.

2. ¿Tlenon okichiujkej judíos ijkuak oajsikej Jerusalén?

2 Ipan xiuitl 537 ijkuak xpeuaya xiuitl 1, oajsikej sekimej judíos ne Jerusalén, tlen icapital katka Judá. Ijkuak oajsikej nimantsin opeuj tekipanouaj. Niman ipan xiuitl 536 yokipeualtijkaj ikal toTajtsin.

3. ¿Tlenon okixnamijkej judíos?

3 Ijkuak judíos kemach yokipeualtijkaj kiyektlaliaj ikal toTajtsin, opeuj kimixnamikij para maka sa matekitikan (Esd. 4:4). Niman ipan xiuitl 522 ijkuak xpeuaya xiuitl 1, opeuj más kixnamikij tlen ouijtika pampa opeuj tekiuajti Artajerjes ne Persia. * Akin kimixnamikiyaj judíos okitakej ika tekiuaj ueliskia kinteltilis intekiyo judíos (Sal. 94:20). Ika yejon, yejuamej okijlitoj tekiuaj ika judíos kixnamiktoyaj (Esd. 4:11-16). Artajerjes okinneltokili niman xok okinkauili makiyektlalikan ikal toTajtsin (Esd. 4:17-23). Kuakon, maski judíos melak yolpaktoyaj, xok ouelkej otlankej kiyektlaliaj ikal toTajtsin (Esd. 4:24).

4. ¿Tlenon okichiuj Jehová ijkuak judíos okinteltilijkej intekiyo? (Isaías 55:11).

4 Akin xkitekichiuiliayaj Jehová niman sekimej akin tekitiyaj kampa tekiuaj, kinekiyaj kinteltiliskej intekiyo judíos. San ika, Jehová yokijtoka ika noyektlaliskia ikal niman yejua nochipa kichiua tlen kijtoua (xpoua Isaías 55:11). Ika yejon, okitlali Zacarías ken teotlajtoketl niman okititi chikueyi tlatlachalistin. Zacarías nonekiya kimijlis judíos tlen okititi Jehová para kinyolchikauas niman para makasikamatikan ika xnonekiya nomojtiskej niman ika nonekiya tlamiskej kichijchiuaskej ikal Jehová. Ika makuijli tlatlachalistli, Zacarías okitak se candelabro niman ome olivos.

5. ¿Tlenon tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli?

5 Ika makuijli tlatlachalistli tlen okitak Zacarías melak okinyolchikauj israelitas. Kemantika tejuamej noijki toyolajmanaj. San ika, tlen okitak Zacarías techpaleuis matimelajkanemikan itech Jehová ijkuak techtlaueltokaskej, ijkuak itlaj nopatlas ipan tonemilis niman ijkuak ikalpan technauatis itlaj tlen tejuamej xtikasikamatij.

IJKUAK TECHTLAUELTOKAJ

Zacarías okitak ika iaceite olivos kintlikuiltiaya chikome tlauiltin tlen kinpiya candelabro. (Xkita párrafo 6).

6. ¿Kenon okinyolchikauj judíos tlen kijtoua Zacarías 4:1-3? (Xkita tlaixkopinajli tlen onka ixpan yejuin revista).

6 (Xpoua Zacarías 4:1-3TNM). * On candelabro niman on ome olivos tlen okimitak Zacarías okinyolchikauj judíos ijkuak kintlaueltokatoyaj. ¿Tleka? Zacarías okitak ika iaceite olivos nosentlaliaya ipan se plato tekontik niman yejuin aceite kintlikuiltiaya on chikome tlauiltin tlen kinpiya candelabro. Pampa on aceite xkeman tlami, on tlauiltin nochipa tlikuitokej. Zacarías okitlajtolti iluikaktekitketl: “Noteko, ¿tlenon kijtosneki nochi yejuin?”. Niman iluikaktekitketl okinankili: “‘Xnitlaixnamikis ika miyekej tlakamej nion ika kojtilistli, yej ika noespíritu’, ijkon kijtoua Jehová akin kinyekana akin tlaixnamikij” (Zac. 4:4, 6, TNM). Iaceite olivos kijtosneki iespíritu santo Jehová tlen xkeman tlami. Iespíritu santo toTajtsin melak kojtik xijkon ken soldados persas. Pampa Jehová kinpaleuiskia judíos, yejuamej tlamiskiaj kichijchiuaskiaj ikal niman tlaxikoskiaj ijkuak kintlaueltokaskiaj. ¡Melak okinyolchikauj tlen okimijlikej! Judíos san nonekiya tlaneltokaskej itech Jehová niman tekitiskej. Niman yejon tlen okichiujkej maski kintlaueltokayaj.

7. ¿Tleka judíos ouel otlankej kichijchiuaj ikal Jehová?

7 Kuajli ones ika Jehová kinpaleuijtoya judíos. Ipan xiuitl 520 ijkuak xpeuaya xiuitl 1, ne Persia itekiuajtitoya se yenkuik tekiuaj, Darío I. Yejua okitak ika xkuajli tlen okinchiuilijkaj judíos, kuakon okinkauili matlamikan intekiyo (Esd. 6:1-3). Yejon melak otemojkatlachialti, san ika, xsan yejon tlen opanok. Tekiuaj Darío I okinnauati kalpamej akin nisiuj chantiyaj maka sa makinpajsolokan judíos. Niman noijki okimijli makinmakakan tomin niman okseki tlen ika tekitiskiaj (Esd. 6:7-12). Yejon okichiuj ika judíos mauelikan matlamikan ikal Jehová ipantsin naui xiuitl. Kema, otlankej ipan xiuitl 515 ijkuak xpeuaya xiuitl 1 (Esd. 6:15).

Xneltoka ika Jehova mitspaleuis ijkuak mitstlaueltokaskej. (Xkita parrafo 8).

8. ¿Tleka xnoneki timomojtis ijkuak mitstlaueltokaskej?

8 Miyekej itekipanojkauan toTajtsin kintlaueltokaj, xkinkauiliaj matenojnotsakan, kintsakuaj niman kinuikaj imixpan “gobernadores niman reyes”, san ika, yejuin kinpaleuiya oksekimej makixmatikan Jehová (Mat. 10:17, 18). Kemantika, ijkuak kipatlaj se tekiuaj, yejon tekiuaj uelis kinkauilis tokniuan más kuajli makitekichiuilikan Jehová. Noso kemantika tlen kitlapejpenia se juez melak kipaleuiya itekiyo Jehová. Ipan okseki países, sekimej tokniuan sa no inchanejkauan kintlaueltokaj (Mat. 10:32-36). San ika, ijkuak sekimej inchanejkauan kitaj ika xtlaj ueli kinchiuiliaj, xok kintlaueltokaj. Niman oksekimej hasta peua kitekichiuiliaj Jehová. Ika yejon, xtlaxiko, xmoyolchikaua niman maka xmomojti pampa Jehová niman iespíritu santo mitspaleuiyaj.

IJKUAK ITLAJ NOPATLAS IPAN TONEMILIS

9. ¿Tleka sekimej judíos opeuj chokaj ijkuak okipeualtijkej ikal toTajtsin?

9 Ijkuak opeuj kiyektlaliaj ikal toTajtsin, sekimej judíos akin iuejueyimej katkaj opeuj chokaj (Esd. 3:12). Yejuamej onajmankej pampa okitakej ika ikal toTajtsin tlen kichijchiuaskiaj xok sa noijki kualtsin yeskia ken tlen okichijchiujka Salomón (Ageo 2:2, 3). ¿Kenon okinpaleui oksejpa mayolpakikan ika tlen okitak Zacarías?

10. ¿Kenon okinpaleui judíos oksejpa mayolpakikan tlen okimijli iluikaktekitketl ipan Zacarías 4:8-10?

10 (Xpoua Zacarías 4:8-10TNM). * ¿Tlenon okijtosnek iluikaktekitketl ijkuak okijto ika judíos melak yolpakiskiaj niman kitaskiaj kenon Zorobabel kitekitiltiskia plomada? Plomada kitekitiltiaj ijkuak itlaj kimelajkatelketsaj. Maski ikal toTajtsin xok kichijchiuaskiaj ijkon ken tlen Salomón okichijchiujka, iluikaktekitketl okinmasikamachilti judíos ika nochijchiuaskia ijkon ken toTajtsin kuelita. Niman tla Jehová kiyolpaktiskia yejon kajli, yejuamej noijki nonekiya kinyolpaktis. Jehová san kinekiya makiueyichiuakan ijkon ken yejua kuelita ipan yejon yenkuik kajli. Niman tla judíos tlanemiliayaj ijkon ken yejua, oksejpa yolpakiskiaj.

Maka xmajmana ijkuak itlaj nopatlas ipan monemilis. (Xkimita párrafos 11 niman 12). *

11. ¿Tleka sekimej tokniuan najmanaj ijkuak itlaj nopatla ipan innemilis?

11 Kemantika tajmanaj ijkuak ipan ikalpan Jehová techpatiliaj totekiyo, niman sekimej najmanaj pampa kikajkauaj se intekiyo ipan ikalpan toTajtsin pampa iuejueyimej. Kanaj kemantika xtikasikamatij tleka nopatla itlaj ipan tonemilis niman kanaj hasta tiknemiliaj ika xok más titepaleuiyaj ipan ikalpan Jehová (Prov. 24:10). Matikitakan kenon tlen okitak Zacarías techpaleuis matiktekichiuilikan Jehová ika nochi toyojlo.

12. ¿Kenon techpaleuiya tlen okitak Zacarías para maka sajnoye matajmanakan ijkuak itlaj nopatlas ipan tonemilis?

12 Aman Jehová kichiujtika miyek tlen temojkatlachialti, niman tejuamej tikpaleuiyaj (1 Cor. 3:9). Ika yejon, tla itech yejon titlanemiliaj xsajnoye tajmanaskej ijkuak itlaj nopatlas ipan tonemilis. Jehová nochipa techtlasojtlas maski tla kemantika techpatiliaj se tekitl tlen tikpiyaj ipan ikalpan. Noijki, tla itlaj nopatla ipan ikalpan toTajtsin tlen tejua xtikasikamati, maka san itech yejon xtlanemilijto, yej xtlajtlanili Jehová mamitspaleui xtlanemili ken noneki (Ecl. 7:10). Melak mitspaleuis tla tiknemilia tlen kema uelis tikchiuas. Tlen okitak Zacarías techmachtia ika melak noneki matiyolpakikan niman matiyolmelajkanemikan ijkuak itlaj nopatlas ipan tonemilis.

IJKUAK IKALPAN JEHOVÁ TECHNAUATIA ITLAJ TLEN XTIKASIKAMATIJ

13. ¿Tleka sekimej judíos xokuelitakej ijkuak oksejpa opeuj kiyektlaliaj ikal toTajtsin?

13 Josué niman Zorobabel “oksejpa opeu kichijchiuaj iueyitiopan Dios” maski intlauelikniuan xkinkauiliayaj (Esd. 5:1, 2). Kanaj sekimej judíos xokuelitakej pampa intlauelikniuan kimitaskiaj ika oksejpa itekipanojtoyaj niman kiyejyekoskiaj kinteltiskej. Josué niman Zorobabel, akin kiyekantoyaj ikalpan toTajtsin, kinekiyaj kimatiskej tla Jehová kinpaleuijtoya. Matikitakan kenon Jehová okinyolchikauj.

14. ¿Kenon Zacarías 4:12, 14 okinyolchikauj Josué niman Zorobabel?

14 (Xpoua Zacarías 4:12, 14TNM). * Nikan, iluikaktekitketl kijlia teotlajtoketl Zacarías ika on ome olivos kijtosneki “omemej tlapejpeniltin”, Josué niman Zorobabel. Niman noijtoua ika yejuamej kentla “ijkatokej inakastlan toTeko akin kiyekana nochi tlaltikpaktli”, Jehová. Yejuin techititia ika Jehová melak tlaneltokaya intech yejuin omemej tlakamej. Kuakon judíos ueliskiaj tlaneltokaskiaj itech tlen kichiuaskiaj Josué niman Zorobabel pampa Jehová yokintlapejpenijka para makiyekanakan ikalpan.

15. ¿Kenon tikteititiaj ika tikpatiojkaitaj ken Jehová techyekana?

15 Aman Jehová ok kiyekana ikalpan ika Biblia niman ompa techijlia kenon noneki tikueyichiuaskej. Ijkuak tejuamej tikxelouaj tiempo para tikamapouaskej niman titlanemiliskej itech Biblia, tikititiaj Jehová ika tikpatiojkaitaj ken yejua techyekana. Ika yejon, xmotlajtolti: “Ijkuak nikamapoua Biblia noso se amatlajkuilojli, ¿ninoteltijtiuj niman itech nitlanemilijtiuj? ¿Ninomachtia tlen ouijtika? ¿Noso san nitlaamapoujtiuetsi?” (2 Ped. 3:16). Uelis más nimantsin tiktlakamatiskej Jehová niman kuajli tikchiuaskej totekiyo tla titlanemiliaj itech nochi tlen Jehová techmachtia (1 Tim. 4:15, 16).

Xtlakamati tlen “tekitketl” yolmelauak niman tlamachilise mitsnauatia. (Xkita párrafo 16). *

16. ¿Tlenon techpaleuis nochipa matiktlakamatikan “tekitketl” yolmelauak niman tlamachilise?

16 Jehová noijki techyekana itechkopa “tekitketl” yolmelauak niman tlamachilise (Mat. 24:45). Kanaj kemantika yejuin “tekitketl” technauatis itlaj tlen tejuamej xkuajli tikasikamatij. Kanaj kemantika techijlis tlenon noneki tikchiuaskej para maka itlaj topan nochiuas ijkuak tlaixpoliuis, san ika, kanaj tejuamej tiknemiliaj ika kampa tichantij xtlaj panos. Noso kanaj tiknemiliaj ika xtlaj techkauilia matikchiuakan ijkuak onka se ueyi kokolistli. ¿Tlenon noneki tikchiuaskej tla ijkon titlanemiliaj? Kanaj uelis tikilnamikiskej kenon melak okinpaleui judíos ijkuak okintlakamatkej Josué niman Zorobabel. Noijki uelis tontlanemiliskej intech seki tlaxeloltin tlen yotikinamapoujkaj. Miyekpa itekipanojkauan toTajtsin okinnauatijkej tlen yejuamej kinemiliayaj ika xtepaleuiskia, san ika, pampa otetlakamatkej, omakiskej (Juec. 7:7; 8:10).

XKITA TLEN ZACARÍAS OKITAK

17. ¿Kenon okinpaleui judíos on candelabro niman ome olivos tlen okimitak Zacarías?

17 On ika makuijli tlatlachalistli tlen okitak Zacarías nion xouejkauj, san ika, okinpaleui judíos makipatlakan ken tlanemiliayaj itech tlen kichiujtoyaj niman itech ken kiueyichiujtoyaj Jehová. Ijkuak okichiujkej tlen onomachtijkej itech tlen okitak Zacarías, okitakej ika Jehová kinpaleuijtoya niman ika melak kuajli ken kinyekantoya. Jehová okinpaleui ika iespíritu santo para matlamikan makichijchiuakan ikal niman oksejpa mayolpakikan (Esd. 6:16).

18. ¿Kenon mitspaleuiya tlen okitak Zacarías?

18 On candelabro niman on ome olivos tlen okimitak Zacarías melak techpaleuiyaj. Ken yotikitakej, techyolchikaua ijkuak techtlaueltokaj, techpaleuiya matiyolpakikan ijkuak itlaj nopatla ipan tonemilis niman techpaleuiya matitetlakamatikan maski xtikasikamatij tlen technauatiaj. Kuakon, ¿tlenon noneki tikchiuaskej ijkuak tikixnamikiskej itlaj tlen ouijtika? Kachtopa, matikitakan tlen Zacarías okitak, kema, matikitakan kenon Jehová kitlajpiya ikalpan. Sakin, matitlaneltokakan itech Jehová niman matikueyichiuakan ika nochi toyojlo (Mat. 22:37). Tla ijkon tikchiuaj, Jehová techpaleuis nochipa matiktekichiuilikan ika nochi toyojlo (Col. 1:10, 11).

TLAKUIKAJLI 7 Jehová tokojtilis

^ Jehová okititi seki tlatlachalistin teotlajtoketl Zacarías tlen yejua okipaleui niman tlen okinpaleui itekipanojkauan toTajtsin ijkuak kiyektlalijtoyaj ikal Jehová niman kixnamiktoyaj tlen ouijtika. Tlen okitak Zacarías noijki techpaleuiya matimelajkanemikan itech Jehová maski miyek tlen tikixnamikiskej. Ipan yejuin tlamachtijli tikitaskej tlenon techmachtia on candelabro niman on ome olivos tlen okimitak Zacarías.

^ Artajerjes akin nikan noteneua xsan no yejua akin okinpaleui judíos ijkuak nemiya Nehemías.

^ Zacarías 4:1-3: “1 Iluikaktekitketl akin nouan tlajtojtoya ouajnokuep niman onechtlachialti ijkon ken kitlachialtiaj yakaj akin kochtika. 2 Kuakon onechtlajtolti: ‘¿Tlenon tikita?’. Oniknankili: ‘Nejua nikita se candelabro de oro, niman ipan onka se plato tlen tekontik. Kipiya chikome tlauiltin, kema, chikome; niman tlauiltin tlen onka ipan candelabro kipiyaj chikome tubos. 3 Niman inakastlan onka ome olivos, se imayekma niman okse iopochmakopa’”.

^ Zacarías 4:8-10: “8 Jehová oksejpa onechnots, niman onechijli: 9 ‘Zorobabel okipeualti yejuin kajli, niman sa no yejua tlamis kichijchiuas. Niman noneki tikmatis ika Jehová akin kinyekana akin tlaixnamikij onechajtitlan. 10 Niman ¿akinon xkitasneki kenon nochi opeuj? Pampa yejuamej melak pakiskej niman kitaskej kenon Zorobabel kitekitiltia plomada. Yejuin chikome ixtololojuan Jehová, tlen tlachixtokej ipan nochi tlaltikpaktli’”.

^ Zacarías 4:12, 14: “12 Niman oksejpa oniktlajtolti: ‘¿Tlenon kijtosneki on manojos de ixiujyo olivo tlen kitoyaujtokej inyayo ipan on tubos de oro?’. 14 Yejua okijto: ‘Yejuin kijtosneki omemej tlapejpeniltin akin ijkatokej inakastlan toTeko akin kiyekana nochi tlaltikpaktli’”.

^ TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Se tokniuj akin iueuentsin niman kualo kita ika xok uelis kichiuas okseki tekitl ipan ikalpan toTajtsin.

^ TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Se tokniuj siuatl yokasikamat ika Jehová kipaleuijtika “tekitketl” yolmelauak niman tlamachilise, ijkon ken okipaleui Josué niman Zorobabel.