Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

TAMACHTILIS 13

Tikueyichiuaskej Jiova kichiua maj okachi tiyolpakikan

Tikueyichiuaskej Jiova kichiua maj okachi tiyolpakikan

“Totekotsin Dios, Tejuatsin mitsonnamiki xikselijto nochi ne mouistililis uan ne ueyipanchiualis uan ne chikaukakualtsiyo” (APOC. 4:11).

NEKUIKATIL 31 Xinentinemi iuan Dios

TEIN MOITAS *

1, 2. ¿Keniuj uelis kiyolpaktis Jiova kemej tikueyichiuaj?

 KEMAN moijtoua ke aksa taueyichiua, ¿itech toni tiontanemilia? Xa itech tiontanemilia se tokniuj akin tankuaijkatok uan kitataujtijtok Jiova achto ke kochitiuj. Oso xa itech tiontanemilia seki kalyetouanij akin mosenmachtiaj Biblia.

2 Itech nejin ome neskayomej nochin kiueyichiujtokej Jiova. ¿Kiyolpaktia Jiova kemej kiueyichiuaj? Kemaj, sayoj komo kichiuaj kemej yejuatsin kineki, komo kitasojtaj uan kipoujkaitaj. Kemej semi tiktasojtaj Jiova uan tikmatij ke kinamiki maj tikueyichiuakan, tiknekij kuali tikchiuaskej.

3. ¿Toni tikitaskej itech nejin tamachtilis?

3 Itech nejin tamachtilis ika titajtoskej keniuj kinekia Jiova maj kiueyichiuakan ne uejkauj, uan no tikitaskej chikueyi taman kemej axkan kineki maj tikueyichiuakan. Keman timomachtijtoskej maj tiknemilikan keniuj uelis okachi kuali tikueyichiuaskej. No tikitaskej keyej tiyolpakij keman tikueyichiuaj Jiova.

TAUEYICHIUALIS TEIN JIOVA KIYOLPAKTIAYA NE UEJKAUJ

4. Achto ke ualaskia Cristo, ¿keniuj kinextijkej seki itekitikauan Jiova ke kitasojtayaj uan kipoujkaitayaj?

4 Achto ke ualaskia Cristo nikan taltikpak, seki itekitikauan Jiova kemej Abel, Noé, Abrahán uan Job kinextijkej ke kipoujkaitayaj uan kitasojtayaj yejuatsin. ¿Keniuj? Keman kitakamatkej, iuan takuaujtamatkej uan keman kitemakakej netemaktilmej. Biblia amo senkis kijtoua keniuj kiueyichiujkej Jiova, sayoj ke tikmatij ke kichiujkej nochi tein uelkej uan yejuatsin kiyolpaktij inintaueyichiualis. Satepan, Jiova kinmakak israelitas seki tanauatilmej itechkopa Moisés. Itech nejin tanauatilmej senkis kiniluij keniuj kinekia maj kiueyichiuakan.

5. ¿Keniuj mopatak kemej taueyichiuayaj itekitikauan Jiova satepan ke momikilij Jesús uan oksepa nemik?

5 Satepan ke Jesús momikilij uan oksepa nemik, Jiova amo kintajtanijok itekitikauan maj kitakamatikan tanauatilmej tein kimakaka Moisés (Rom. 10:4). Akin kichiuayaj kemej Cristo monekia kitakamatiskej se yankuik tanauatil, “in tanauatil de Cristo” (Gál. 6:2). Yejua ika, amo monekia nochipa kielnamiktoskej uan kitakamatiskej miak tanauatilmej kampa kijtouaya toni monekia kichiuaskej uan toni amo, ta monekia kichiuaskej kemej Jesús uan tein tamachtiaya. Axkan, itekitikauan Dios mochikauaj kichiuaskej kemej Cristo uan ijkon kiyolpaktiskej Jiova uan kipiaskej yolseuilis (Mat. 11:29).

6. ¿Keniuj uelis techpaleuis nejin tamachtilis?

6 Keman tionmomachtijtos sejse taman kemej tikueyichiuaj Jiova, xionmotajtani: “¿Toni nikchiuania? ¿Uelis okachi kuali nikueyichiuas Jiova?”. Semi kuali komo tionyolpaki ika tein tikonchiuania, sayoj ke no monekiskia tikontajtanis Jiova maj mitsonpaleui xikonmati toni ueliskia okachi kuali tikonchiuas.

SEKI TAMAN KEMEJ TIKUEYICHIUAJ JIOVA

7. ¿Keniuj kiita Jiova netataujtilmej tein tikchiuaj ika nochi toyolo?

7 Tikueyichiuaj Jiova keman tiktataujtiaj. Biblia kinextia ke netataujtilmej kemej yeskia kopal tein popoka tein kuali kichijchiuayaj uan tein kichichinouayaj iixpan Jiova itech tabernáculo uan satepan itech templo (Sal. 141:2). Nejon popoch semi ajuiyak katka iixpan Jiova. No ijkon, netataujtilmej tein tikchiuaj ika nochi toyolo semi kiyolpaktiaj Jiova maski titajtoskej iuan kemej ipa titajtouaj (Prov. 15:8; Deut. 33:10). Onkak miak taman tein kinextia ke Jiova semi kiuelita maj tiknextilikan ke tiktasojtaj uan ke timotasojkamatij iuan. Yejuatsin kineki maj tiktapouikan tein tikuelitaj, tein techtekipachoua uan tein tikchiaj tikpiaskej. Yejua ika achto ke tikonchiuas se netataujtil, kuali yeskia komo kuali tikonnemilia toni tikoniluis. Komo ijkon tikonchiua, tikonmakas moTajtsin Jiova, kopal tein popoka tein okachi kuali.

8. ¿Kemanian uelis kuali ika titajtoskej Dios?

8 Tikueyichiuaj Jiova keman tikteixmatiltiaj (Sal. 34:1). Tikchiuaj nejin keman ika titajtouaj ikualneskayouan uan tein kichijchiuak. Uelis tikchiuaskej nejin komo timotasojkamatij iuan. Komo itech titanemiliaj nochi tein kuali tein Jiova toka kichiuani, nochipa kuali ika titajtoskej. Keman tikteixmatiltiaj tein Biblia tamachtia ueli ‘tikueyipanchiuaj toTajtsin Dios ika toten’ (Heb. 13:15). Ijkon kemej monekiskia kuali tiknemiliskej toni tikiluiskej Jiova itech se netataujtil, no monekiskia achto kuali tiknemiliskej toni tikiniluiskej taltikpakneminij keman tikinnojnotsaskej. Tiknekij semi kuali tikueyichiuaskej Jiova keman tikteixmatiltiaj. Yejua ika, titanojnotsaj ika yolpakilis.

9. 1) Ijkon kemej israelitas, ¿keniuj techpaleuia keman tiouij nechikolmej? 2) ¿Keniuj mitsonpaleuiani tionyas nechikolmej?

9 Tikueyichiuaj Jiova keman tiouij nechikolmej. Israelitas kiniluijkaj: “Expa itech xiuit, nochi takamej moneki yaskej iixpan Jiova moDios kampa yejuatsin kiixtalis” (Deut. 16:16). Monekia kikauaskej ininchan uan kampa motatokiayaj uan amo akin kintajpialiskia. Sayoj ke Jiova kiniluij: “Amo akin kitemos moaxkatilis tal tein moaxka keman tias iixpan Jiova moDios” (Éx. 34:24). Israelitas senkis takuaujtamatiaj iuan Jiova uan yayaj iluimej tein mochiuayaj xijxiujtika. Nejon semi kinpaleuiaya porin okachi kiajsikamatiaj itanauatiluan Dios, itech tanemiliayaj nochi tein kuali tein Jiova kichiuaya uan mosenyolchikauayaj iniuan okseki itekitikauan (Deut. 16:15). Tejuan no semi techpaleuia keman timochikauaj tiaskej nechikolmej maski moneki tikauaskej seki taman. Uan Jiova semi yolpaki keman achto kuali timomachtiaj uan titanankiliaj ika amo miak tajtolmej.

10. ¿Keyej semi moneki maj timokuikatikan iixpan Jiova?

10 Tikueyichiuaj Jiova keman timokuikatiaj iniuan tokniuan (Sal. 28:7). Israelitas kiitayaj ke semi monekia mokuikatiskej porin no ika kiueyichiuayaj Jiova. Kemej neskayot, tekiuaj David kinixtalij 288 levitas maj mokuikatianij itech templo (1 Crón. 25:1, 6-8). Axkan no tiknextiliaj Jiova ke tiktasojtaj keman timokuikatiaj, uan uelis tikchiuaskej nejon maski amo semi kuali timokuikatiaj. Xikonnemili nejin: keman titajtouaj “tinochin timotajtakolmakaj ika miak tataman”, sayoj ke nejon amo kichiua maj amo titajtokanok itech nechikol nion maj amo titanojnotsakanok (Sant. 3:2). Yejua ika maski amo kualtsin timokuikatiaj, nejon amo moneki kichiuas maj amo timokuikatikanok.

11. Kemej kinextia Salmo 48:13, ¿keyej moneki tikxeloskej tiempo timomachtiskej Biblia iniuan tochankauan?

11 Tikueyichiuaj Jiova keman timomachtiaj iTajtol uan keman tikinpaleuiaj tokoneuan maj kiixmatikan yejuatsin. Nochi sábados, israelitas uelia kikauayaj inintekiuj uan nochi tein kichiuayaj mojmostaj para kichiuaskej tein kinpaleuiskia maj okachi kuali mouikakan iuan Jiova (Éx. 31:16, 17). Israelitas kinpaleuiayaj ininkoneuan maj kiixmatinij Jiova uan nochi tein kuali tein kichiuaya. Tejuan moneki tikxeloskej tiempo para tikixtajtoltiskej uan timomachtiskej iTajtol Dios. Nejon se taman tein no ika tikueyichiuaj Jiova uan techpaleuia maj okachi timotokikan iuan (Sal. 73:28). Uan no, keman timosenmachtiaj iniuan tochankauan uelis tikinpaleuiskej tokoneuan maj no peua kuali mouikakan iuan toTajtsin Jiova, akin semi techtasojta (xikonixtajtolti Salmo 48:13).

12. ¿Keniuj kiitaya Jiova tekit tein mochiuak keman mochijchiuak tabernáculo, uan toni techmachtia?

12 Tikueyichiuaj Jiova keman titapaleuiaj maj mochijchiuakan uan maj moyektalikan kalmej kampa titaueyichiuaj. Biblia kijtoua ke keman israelitas kichijchiujkej tabernáculo uan nochi tein kipiaya ika kiueyichiujkej Jiova (Éx. 36:1, 4). Axkan, Jiova no kiita ke tikueyichiuaj keman tikinchijchiuaj Kalmej kampa tiMosentiliaj uan okseki kalmej kampa titaueyichiuaj. Seki tokniuan miak tonalmej tapaleuiaj itech nejon tekit. Semi tiktasojkamatij tein kichiuaj porin semi tapaleuiaj itech iTekiyo Dios. Nejin tokniuan no kixelouaj tiempo tanojnotsaskej uan sekin hasta kinekij yeskij precursores. Tokniuan tayekananij kinextiaj ke tapaleuiaj itech kalchiualis keman kinkauaj maj nejin tokniuan akin semi tekitij mochiuakan precursores komo kiitaj ke uelij. Komo tiuelij tikalchiuaj oso maski amo, tinochin uelis titapaleuiskej maj tachipaujkan uan maj kuali moajsikan nejin kalmej kampa titaueyichiuaj.

13. ¿Keniuj moneki tikitaskej tomin tein ika titapaleuiaj itech itekiyo Dios?

13 Tikueyichiuaj Jiova keman titapaleuiaj ika totomin itech itekiyo Dios. Keman israelitas yaskiaj iixpan Jiova monekia kiuikiliskej se netetayokolil (Deut. 16:16). Monekia kimaktiliskej teisa ijkon kemej ueliskiaj, ijkon kinextiayaj ke kitasojkamatiaj nochi tamachtilis tein kiseliayaj. Uan tejuan, ¿keniuj uelis tiknextiskej ke tiktasojtaj Jiova uan ke tiktasojkamatij nochi tamachtilis tein techmaka? Se taman yejua komo titapaleuiaj ika totomin itech tonechikol uan itech tekit tein mochiujtok itech nochi taltikpak ijkon kemej tiueliskej. Tatitanil Pablo kijtoj nejin: “Tein aksa kitemaka ika nochi iyolo kiyolpaktia Dios, keman kitemaka tein kipia uan amo tein amo kipia” (2 Cor. 8:4, 12, TNM). Jiova kipatiuita tomin tein titemakaj ika nochi toyolo maski amo miak (Mar. 12:42-44; 2 Cor. 9:7).

14. Kemej kijtoua Proverbios 19:17, ¿keniuj kiita Jiova keman tikinpaleuiaj tokniuan akin kipanouaj tatasojtilis?

14 Tikueyichiuaj Jiova keman tikinpaleuiaj tokniuan akin kipanouaj tatasojtilis. Jiova kijtoj ke kintatiochiuiskia israelitas akin kinpaleuiayaj akin kipanouayaj tatasojtilis (Deut. 15:7, 10). Nochipa keman tikpaleuiaj se tokniuj akin kipanoua tatasojtilis, Jiova kiita kemej yeskia tiktayokoliaj teisa yejuatsin (xikonixtajtolti Proverbios 19:17). Kemej neskayot, tokniuan akin nemiaj Filipos kititanilijkej Pablo se netetayokolil keman tsaktoya, uan Pablo kijtoj ke nejon netetayokolil katka “se nemaktil ten kiyolpaktia Dios” (Filip. 4:18). Maj itech titanemilikan tokniuan itech tonechikol uan maj timotajtanikan: “¿Moajsi aksa akin uelis nikpaleuis?”. Jiova kiyolpaktia kiitas ke tikuij totiempo, tochikaualis, tein ueli tikchiuaj uan tein tikpiaj para tikinpaleuiskej akin kinpoloua. Yejuatsin kiita ke no ika tikueyichiuaj (Sant. 1:27).

TIKUEYICHIUASKEJ JIOVA KICHIUA MAJ TIYOLPAKIKAN

15. ¿Keyej amo tikitaj ke ouij tikuiskej totiempo uan tochikaualis para tikueyichiuaskej Jiova?

15 Moneki tiempo uan chikaualis para tikueyichiuaskej Jiova kemej yejuatsin kiyolpaktia. Sayoj ke nejon amo ouij (1 Juan 5:3). ¿Keyej amo tikitaj ke ouij? Porin tiktasojtaj. Maj itech titanemilikan se konetsin akin kineki kimakas ipopaj se netetayokolil, xa miak horas kichijchiuilijtok se dibujo, sayoj ke amo kiita ke ouij porin kitasojta ipopaj uan kiyolpaktia kimakas nejon netetayokolil. No ijkon, kemej tiktasojtaj Jiova techyolpaktia tikuiskej totiempo uan tochikaualis para tikueyichiuaskej.

16. Kemej kijtoua Hebreos 6:10, ¿keniuj kiita Jiova nochi tein tikonchiua porin tikonneki tikonyolpaktis?

16 Tetatmej akin kintasojtaj ininkoneuan amo kichiaj maj kinmakakan sayoj se taman netetayokolil. Kimatij ke ininkoneuan tataman tein ueli kichiuaj. No ijkon, toTajtsin Jiova kimati tein tisejsemej ueli tikchiuaj. Tejuatsin xa ueli okachi tikonchiua seki taman ke motasojikniuan, oso xa amo semi ueli tikonchiua kemej oksekin, xa porin tionxiuejya, tionmokokoua oso porin moneki tikonyekpias mochankauan. Sayoj ke amo xionmotayokolti (Gál. 6:4). Jiova amo kielkauas tein tejuatsin tikonchiuas. Komo tionmochikaua kuali tikontekitilis uan tikonchiua porin tikontasojta, yejuatsin yolpakis (xikonixtajtolti Hebreos 6:10). Jiova kimati tein tikonuelitaskia tikonchiuas. Yejuatsin kineki xionyolpaki uan kuali xionmomachili ika tein ueli tikonchiua.

17. 1) ¿Toni uelis tikchiuaskej komo ouij techkisa tikchiuaskej se taman tein ika tikueyichiuaj Jiova? 2) ¿Mitsonpaleuiani se taman tein moijtoua itech recuadro “ Keniuj uelis okachi tiyolpakiskej”?

17 Komo ouij techkisa tikchiuaskej se taman tein ika tikueyichiuaj Jiova, kemej timomachtiskej toselti oso titanojnotsaskej, ¿toni uelis tikchiuaskej? Xa tikitaskej ke komo okachi tikchiuaj nejin, okachi tikuelitaskej uan okachi techpaleuis. Ueliskia tikijtoskej ke tikueyichiuaskej Jiova kemej yeskia timomachtiskej tiktsotsonaskej guitarra. Komo sayoj kemansa timomachtiaj tiktsotsonaskej xa amo semi tiueliskej. Sayoj ke komo tikchiuaj mojmostaj, yekinika xa tepitsin uan satepan okachi tiuejkauaj xa okachi tiueliskej. Satepan xa hasta tiknekiskej maj ejkoya tonal keman timomachtiskej uan hasta tikuelitaskej. ¿Keyej amo no ijkon tikchiuaj keman tikueyichiuaj Jiova?

18. ¿Toni tein okachi kuali uelis tikchiuaskej, uan toni panos komo tikchiuaj?

18 Tikueyichiuaskej Jiova yejua tein okachi kuali tein uelis tikchiuaskej itech tonemilis, nejon kichiua maj tiyolpakikan axkan uan maj tikchiakan nochipaya tikueyichiuaskej Jiova (Prov. 10:22). Axkan tikpiajya yolseuilis porin tikmatij ke Jiova techpaleuia keman tikpiaj ouijkayomej (Is. 41:9, 10). Onkak miak taman tein kichiua maj tiyolpakikan keman tikueyichiuaj toTajtsin Jiova, akin kinamiki kiselis “mouistililis uan ne ueyipanchiualis” (Apoc. 4:11).

NEKUIKATIL 24 Maj tiyakan itech tepet tein iaxka Jiova

^ párr. 5 Kemej Jiova kichijchiuak nochi tein onkak, kinamiki maj tikueyichiuakan. Yejuatsin kiyolpaktia kemej tikueyichiuaj sayoj komo tiktakamatij itanauatiluan uan tikchiuaj tein techyolmajxitia. Itech nejin tamachtilis tikitaskej chikueyi taman kemej tikueyichiuaj Jiova. Ijkon kemej timomachtijtiaskej maj tiknemilikan keniuj uelis okachi kuali tikueyichiuaskej uan keniuj nejin kichiua maj okachi tiyolpakikan.