1-2. Onalupi Siovaa etavela efendelo lietu?

 OITYI ove usoka tyina wiiva ondaka “okufenda”? Hamwe tyipondola usoka komunthu umwe waikila konongolo ukahi nokulikuambela. Ine hamwe usoka kombunga imwe yahambukwa mokonda yetyi velilongesa Mombimbiliya.

² Ovipuka ovio vivali, vilinga onthele yefendelo. Okuti Siovaa utavela efendelo liavo? Siovaa metavela vala efendelo liavo, tyina vemuhole nokuna onthilo nae, natyina lielikuata netyi ahanda. Onthwe tuhole unene Siovaa. Tutyii okuti oe vala tuna okufenda ya tuhanda okumufenda monkhalelo imuhambukiswa.

3. Oityi matulilongesa monthele ei?

³ Monthele ei, matulilongesa efendelo Siovaa ankho etavela kohale. Tupu matulilongesa ovipuka etyinana tuna okulinga hono opo Siovaa etavele efendelo lietu. Tyina tulilongesa ovipuka ovio, otyiwa tusoke oñgeni tupondola okuviukisa vali nawa efendelo lietu. Konyima pahe atutale omokonda yatyi efendelo liotyotyili litukalesa nehambu.

4. Oñgeni ovaumbili va Siovaa vokohale, valekesile okuti vena onthilo na Siovaa tupu vemuhole?

⁴ Kohale-hale, ovaumbili va Siovaa ovakuatyili, ngetyi tyali Abele na Noe, na Ambalayau na Sombe, ankho vena  onthilo na Siovaa tupu ankho vemuhole. Oñgeni vetyilingile? Ankho vemutavela, vena ekolelo mwe tupu ankho vemulingila ovilikutila. Ombimbiliya kaipopi nawa-nawa ovipuka ankho valinga putyina vafenda Siovaa. Mahi valingile umwe atyiho opo vahilivike Siovaa, nokumufenda monkhalelo etavela. Etyi palamba omanima omanyingi, Siovaa avela ova Isilayeli ovitumino Viapelwe Moisesi. Movitumino ovio, ankho muna onondongwa mbupopia oñgeni vena okufenda Siovaa monkhalelo etavela.

5. Oityi tyapiluluka mefendelo liotyotyili konyima yononkhia mba Sesusi netyi atutiliswa?

⁵ Konyima yononkhia mba Sesusi netyi atutiliswa, Siovaa ankho kakevelela vali ovaumbili vae valinge ngetyi tyipopia Ovitumino Viapelwe Moisesi. (Loma. 10:4) Ovaumbili va Huku, pahe ankho valandula otyitumino otyipe, “otyitumino tya Kilisitu.” (Gal. 6:2) Vetavela “otyitumino” otyo, hamokupaka momutwe ovipuka ankho vena okulinga nevi vahapondola okulinga, mahi omokuhetekela Sesusi, nokutavela evi alongesile. Hono, Ovakilisitau votyotyili tupu valandula Kilisitu opo vetyivile okuhambukiswa Siovaa, avavasi epameko. — Mat. 11:29.

6. Ouwa patyi matupoloko mokulilongesa onthele ei?

⁶ Tyina tukahi nokulilongesa kese tyipuka tyayemba kefendelo lietu, tuesukisa okulipula okuti: ‘Oityi ame nesukisa okulinga vali nawa tyayemba kuotyo?’ Tupu upondola okulipula okuti: ‘Okuti nesukisa okuviukisa onkhalelo ndyifenda Huku?’ Mohambukwa unene mokonda yovipuka wevila-le okulinga, mahi tupu upondola okuita Siovaa ekukuateseko okuviukisa apa wesukisa okulinga vali nawa.

7. Oñgeni Siovaa akala tyina atehelela omalikuambelo etu atunda komutima?

⁷ Tufenda Siovaa tyina tulikuambela kwe. Ondaka ya Huku yeeleka omalikuambelo etu no isesu yalingwa nawa, ankho yaawa mekaka liefendelo, iya konyima tupu ankho yaawa mondyuo ya Huku. (Sal. 141:2) O isesu oyo, ankho itunda omuniko umwe uhambukiswa Huku. Tupu, omalikuambelo etu atunda komutima, “emuhambukiswa” unene atee umwe tyina tuapopia vala ovipuka viehehi. (Pro. 15:8; Deut. 33:10) Onthwe tuna onthumbi yokuti Siovaa uhambukwa unene okutehelela omalikuambelo etu tyina tumupandula. Ngwe uhanda tumupopile ovipuka vitukalesa notyiho, neevi tuhanda. Ngotyo, tyina wehenelikuambele, nkhele sokavo nawa kuetyi mopopi. Ine ulinga ngotyo, moavela Tate yove o “isesu” ikahi nawa.

8. Omphitilo patyi ongwa tuna yokuhilivika Huku?

⁸ Tufenda Siovaa tyina tumuhilivika. (Sal. 34:1) Onthwe tuhilivika Siovaa tyina tumupopila okuti tuapandula ovituwa viae oviwa, novipuka alinga vihuvisa. Okuhilivika Huku tyituka komutima. Tyina tuovola omuvo wokusokolola kovipuka aviho Siovaa etulingila, apeho matumuhilivika. Ovilinga viokuivisa vituavela omphitilo yokuavela “Huku otyilikutila tyehiliviko, otyinyango tyomilungu vietu.” (Heb. 13:15) Ngetyi tyina tuenehelikuambele ku Siovaa tuesukisa okusoka kuetyi matupopi, tupu na tyina tuehenende movilinga viokuivisa, tete tuesukia okusoka etyi matukapopila ovanthu. Onthwe tuahanda okuava “otyilikutila tyehiliviko” tyikahi nawa. Tuhanda okupopia etyi tyitunda komutima wetu, tyina tulongesa vakuetu otyili.

9. Ngetyi ankho tyilinga ova Isilayeli kohale, ouwa patyi matupoloko inkha tukala kumwe navakuetu momaliongiyo? Popia oñgeni omaliongiyo ekukuatesako.

 ⁹ Tufenda Siovaa tyina tuenda komaliongiyo. Kohale, ova Isilayeli vapopililwe okuti: “Tutatu menima, ovanthu vove aveho vena okuenda ku Siovaa, Huku yove, pomphangu akoya.” (Deut. 16:16) Ankho vena okusapo omaumbo nomapia avo tyehena nawike meeyungu. Mahi Siovaa wevelaele okuti: “Petupu omunthu mapeleya otyilongo tyenyi tyina mukatala otyipala tya Siovaa Huku yove.” (Êxo. 34:24) Mokonda ova Isilayeli ankho vena umwe onthumbi mu Siovaa, ankho venda umwe kovipito ovio omanima aeho. Ankho vayambwa; tupu ankho vanoñgonoka vali nawa ovitumino vya Huku. Ankho vakala nomuvo wokusoka koluembia lwa Siovaa, nokulipameka navakuavo. (Deut. 16:15) Nonthwe tuyambwa unene tyina tulinga ononkhono mbokuenda komaliongiyo. Siovaa uhambukwa unene tyina tufuika omakumbululo apameka vakuetu.

10. Omokonda yatyi okuimba oviimbo tyesukisa unene mefendelo lietu?

¹⁰ Tufenda Siovaa tyina tuiimba oviimbo. (Sal. 28:7) Kova Isilayeli, okuiimba ankho otyipuka tyesukisa unene mefendelo liavo. Ohamba Daviti wakoyele ova Levita vena 288 opo vakale vokuimba mondyuo ya Huku. (1 Crô. 25:1, 6-8) Hono, onthwe tulekesa okuti tuhole Huku tyina tumuimbila oviimbo vimuhilivika. Tyilinge ondaka yetu pokuimba ikahi nawa, ine kaikahi nawa, ku Siovaa otyo hatyoko tyesukisa. Nkhele soka kuetyi: Tyina onthwe tupopia, “ovikando ovinyingi tulinga oviponyo,” mahi nongotyo katuyekeko okuava omakumbululo momaliongiyo, nokupopia novanthu movilinga viokuivisa. (Tia. 3:2) Tyelifwa notyo, katupondola okuyekapo okuhilivika Siovaa noviimbo mokonda vala ondaka yetu kaikahi nawa.

11. Ngetyi tyipopia o Salmo 48:13, omokonda yatyi apeho tuna okulilongesa Ondaka ya Huku mombunga?

¹¹ Tufenda Siovaa tyina tulilongesa Ondaka yae, na tyina tuiilongesa ovana vetu. Otyasapalo ankho tyikuatesako ova Isilayeli okuyekapo ovilinga viavo vya nthiki-na-nthiki, avakala vala nomuvo wokupameka oupanga wavo na Siovaa. (Êxo. 31:16, 17) Ovohe ankho valongesa ovana vavo ovitumino vya Siovaa, tupu ankho vevelongesa ovipuka oviwa Huku evelingila. Hono, nonthwe tuovola omuvo wokutanga nokulilongesa Ondaka ya Huku. Otyo tyilinga onthele yefendelo tulingila Siovaa, iya tyitukuatesako okukala noupanga wapama nae. (Sal. 73:28) Iya tyina tulilongesa Ondaka ya Huku mombunga, otyo tyikuatesako ovana vetu okukala noupanga wapama na Tate yetu wokeulu Siovaa. — Tanga Salmo 48:13.

12. Oñgeni Siovaa ankho atala otyilinga tyavana vokuapangiyile ovityuma viomekaka liefendelo, iya otyo tyitulongesa-tyi?

¹² Tufenda Siovaa tyina tutunga onondyuo mbouhamba, nokuviukisa mbuna mbateka. Ombimbiliya ipopia okuti otyilinga tyokutunga ekaka liefendelo, novityuma viatyo, ankho “otyilinga tyikola.” (Êxo. 36:1, 4) Hono, ovilinga viokutunga Onondyuo Mbouhamba, Siovaa uvitala ngatyina vilinga onthele yefendelo lietu. Ovakuatate vamwe nonomphange, vaundapa unene movilinga ovio. Matulekesa okuti tuapandula otyilinga otyo, tyina tuava etyi tunatyo opo tukuateseko Ovilinga Viouhamba. Ovakuatate ovo tupu vaundapa movilinga viokuivisa. Vamwe puvo vahanda okukala ovakokoli-ndyila. Ovakulu vomawaneno mavalekesa  okuti vakuatesako ovilinga viokutunga tyina vahatyiki ovakuatate ovo nonomphange okukala ovakokoli-ndyila. Tyilinge tuafwapo ine katuafilepo opo tukaundape movilinga viokutunga, atuho tupondola okulinga tyimwe opo onomphangu ombo mbukale tyasukuka.

13. Oñgeni tuna okutala oviawa tulinga opo tukuateseko ovilinga Viohamba?

¹³ Tufenda Siovaa tyina tuava etyi tuna opo tukuateseko ovilinga Viouhamba. Ova Isilayeli ankho kavapondola okuenda kondyuo ya Siovaa mankhanya. (Deut. 16:16) Ankho vena okutyinda tyimwe opo vakaave okutalela kuetyi venatyo. Tyina ankho valinga ngotyo, valekesa okuti vapandula Siovaa mokonda yovipuka aviho evelingila. Oñgeni tupondola okulekesa okuti tuhole Siovaa, iya tumupandula mokonda yovipuka oviwa etuavela opo tupameka oupanga wetu nae? Oputyina tuava etyi tunatyo opo tukuateseko ondyuo yetu Youhamba, novilinga Viouhamba ouye auho, okutalela kuetyi tuna. Omu apositolu Paulu wati: “Huku upanda unene otyipuka tyiawa nomutima auho, mokonda ukevela omunthu aave etyi ena, ha tyetyi ehena.” (2 Kol. 8:4, 12) Siovaa upanda unene ovipuka tumuavela, namphila pamwe kuonthwe vilinga ngoti kavihiale. — Malu. 12:42-44; 2 Kol. 9:7.

14. Ngetyi tyipopia Provérbios 19:17, oñgeni Siovaa akala tyina tukuatesako ava tufenda navo?

¹⁴ Tufenda Siovaa tyina tukuatesako ovakuatate vetu. Siovaa wapopile okuti ankho mayambe ova Isilayeli vakuatesako ovahepi. (Deut. 15:7, 10) Otyo tyilekesa okuti, tyina tukuatesako vakuetu, ongatyina tukahi nokutyilingila Siovaa. (Tanga Provérbios 19:17.) Mongeleka, etyi Paulu ankho eli mokaleya, Ovakilisitau voko Filipu avemutumikisa tyimwe opo tyikemukuateseko. Paulu apopi otyiawa otyo okuti “tyikahi ngatyina omuniko omuwa, otyilikutila tyitavelwa na Huku.” (Fili. 4:18) Soka kovakuatate nonomphange mewaneno lienyi, iya olipulu okuti: ‘Okuti mewaneno lietu, muna omunthu ndyipondola okukuatesako?’ Siovaa uhambukwa unene tyina tukuatesako vakuetu novipuka tunavio. Ku Siovaa otyo utyitala ngatyina tukahi nokumufenda. — Tia. 1:27.

15. Okufenda Siovaa tyesukisa okulinga ononkhono, mahi okuti otyo otyipuka tyalema?

¹⁵ Okufenda Siovaa tyesukisa omuvo nokulinga ononkhono. Mahi otyo hatyipuka tyalema. (1 Suau 5:3) Oityi tupopila ngotyo? Omokonda onthwe tufenda tupu Siovaa, otyetyi tumuhole. Soka ñgeno omona umwe uhanda okuavela otyipuka tyimwe tate yae. Upondola okukala omuvo omunyingi nokuviukisa otyipuka otyo ahanda okuavela tate yae. Omona oo kamasoko okuti ukahi nokupesala omuvo wae. Uhole tate yae iya uhambukwa tyina emuavela-tyo. Tupu, mokonda tuhole Siovaa, tuhambukwa unene tyina tulinga ononkhono mbokumufenda.

16. Ngetyi tyipopia Ova Hebeleu 6:10, oñgeni Siovaa akala tyina amona ononkhono tulinga mbokuhambukiswa?

¹⁶ Ovohe vehole ovana vavo, kamavakevelela kese umwe povana vavo, vevelingile vala otyipuka tyike. Ngwe vetyii okuti ovana vavo velikalaila muevi valinga. Tupu, Siovaa utyii okuti kese umwe puonthwe una ovipuka evila okulinga nevi ehevili okulinga. Hamwe ove utyivila okulinga ovipuka ovinyingi  tyipona vakuenyi. Tupu hamwe kutyivili okulinga vali unene ngetyi vakuenyi valinga. Otyo pamwe tyimonekapo mokonda hamwe wakulupa, kuvetemo nawa, tupu hamwe utekula ombunga. Inkha ongotyo wahasoye. (Gal. 6:4) Siovaa kamalimbwa ononkhono ulinga. Ine ulinga atyiho uvila, onoñgonoka omokonda yatyi utyilinga, mokala nehambu. (Tanga Ova Hebeleu 6:10.) Siovaa wii umwe etyi tyili momutima wetu. Uhanda tuhambukilwe etyi tuvila okulinga.

17. (a) Ine tutala okuti mokufenda Siovaa pena tyimwe tyikahi nokutupuiya, oityi tuna okulinga? (b) Oñgeni wakuatesuako novipuka vialekeswa pokakasa kati “ Ovipuka Vieta Ehambu”?

¹⁷ Oityi tuna okulinga ine tutala okuti okulinga ovipuka vimwe ngetyi okutanga Ombimbiliya nokuenda movilinga viokuivisa tyitupuiya? Tyina tulinga ononkhono mbokulilongesa nokuenda movilinga viokuivisa apeho, matuvipande vali iya tupu mavitukuatesako unene. Tupondola okueleka efendelo lietu novipuka vimwe ngetyi okulinana monongolo, nokuhika otyihumba. Ine ovipuka ovio katuvilingi ononthiki ambuho, kamatukala ovanongo. Mahi oityi matyimonekapo inkha tuvilinga ononthiki ambuho? Matuvilingi katutu-katutu mahi konyima atuvityiliya umwe. Tyina pahe tuamamono ouwa utundilila kononkhono tulinga, matutyilingi vali apeho mokonda pahe tutyihole. Okuti upondola okusoka oñgeni upondola okulinga ngotyo mefendelo ulingila Siovaa?

18. Otyipuka patyi tyina vali esilivilo tuna okulinga, iya oityi matyitundililako inkha tulinga ngotyo?

¹⁸ Otyipuka tuna okulinga tyina vali esilivilo, okufenda Siovaa nomutima wetu auho. Inkha tulinga ngotyo, matukala nehambu pehepano, atukevelela omuvo matukafenda Siovaa pala apeho. (Pro. 10:22) Matukala nombembwa, mokonda tutyii okuti Siovaa ukuatesako ovaumbili vae tyina vena ovitateka. (Isa. 41:9, 10) Tuna ovipuka ovinyingi vituhambukiswa tyina tufenda Tate yetu woluembia, una “watokala okupewa omunkhima, nehumbilo” tyeetyi oe watunga ovipuka aviho. — Ehol. 4:11.