1, 2. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ koltajuke ja ansyanoʼik yuja sjejel bʼa Pablo?

 JA Pablo jelni syajta ja hermanoʼik snochumane Kristo, sok ja yuj kongana aʼtiji yuj yeʼnle (Hech. 20:31). Jakʼayuj jel skʼanawe juntiro. Jun sjejel, bʼa jun ekʼele, yajni ja ansyanoʼik ja bʼa Éfeso yabʼye ke mixa ojto yil-e pilan ekʼele, yibʼanale «tixa bʼojti yokʼeleʼa» (Hech. 20:37). Cha jachni junxta, ja ansyanoʼiki jelni syajtaye ja hermanoʼiki sok wa xchʼaka sbʼaje bʼa skoltajele (Filip. 2:16, 17). Pe ay ekʼele wa stʼaspune wokolik. ¿Jasa oj bʼobʼ koltajukeyuji?

² Ja ansyanoʼiki jelni juntiro ja yaʼteleʼi, ja yuj lekni oj waj skʼujole ja sjejel bʼa Pablo (1 Cor. 11:1). Ja yeʼn kʼotni jun winik jastal keʼntik. Ja yeʼn cha mulanumni sok ayni ekʼele tʼilan skʼulan luchar bʼa skʼulajel ja bʼa leki (Rom. 7:18-20). Ama stʼaspun jitsan wokol, mini el sgana sok mi chʼayuj ja gustoʼil. Ta ja ansyanoʼik wa snochowe ja smodo, ojni yaʼteltaye gusto lek ja Jyoba ama stʼaspune wokolik. La kiltik jastal oj bʼobʼ skʼuluke.

3. ¿Jasa oj jtatik tiʼal ja bʼa artikulo it, sok jasa oj jnebʼtiki?

³ Ja bʼa artikulo it oj jtatik tiʼal chane wokol mas kʼajyel wa stʼaspune ja ansyanoʼiki: 1) yajel ajyuk bʼa slugar ja xcholjel sok ja tuk cholalik, 2) kʼotel talnanumik bʼa jel xyajtaniye, 3) mok el sganaʼe yuja spaltaʼile sok 4) kuchelyujile ja spaltaʼile ja tuki. Oj jnebʼtik jastal kuchyuj ja Pablo kada wokol sok jastal oj snoch-e ja sjejel yaʼa.

4. ¿Jas yuj ay ekʼele wokol xyabʼye ja ansyanoʼik kʼotel jun lekil sjejel ja bʼa xcholjeli?

⁴ Jas yuj wokol ja it. Ja ansyanoʼiki mi kechan kʼotele jun lekil sjejel ja bʼa xcholjeli, cha jachni sbʼaja tuk cholalik yiʼojeʼi. La kiltik jujuntik. Ay ekʼele yeʼn wa skʼulane presidir ja reunión bʼa yoj semana ma yajel ekʼuk ja Spaklajel ja Biblia soka kongregasyon. Chomajkil, tʼilani wa xchapawe tuk loʼilik. Cha jelni spilawe tyempo bʼa xchapjel ja siervo ministerialik sok stsatsankʼujolajele ja hermanoʼik (1 Ped. 5:2). Jujuntik ansyano wane koltanel bʼa yajel kʼeʼuk sok stalnajel Naʼitsik bʼa Tsomjelal sok tuk naʼitsik bʼa wa x-axiyi stoyjel ja Jyoba. Pe bʼa yibʼanal ja it, ja aʼtel mas tʼilan bʼa yeʼnle jani kʼotele cholumanik sbʼaja lekil rasoni, jastalni wa skʼulane yibʼanal ja cholumanik (Mat. 28:19, 20).

5. ¿Jas sjejel yaʼa ja Pablo ja bʼa xcholjeli?

⁵ Ja sjejel bʼa Pablo. Ja bʼa Filipenses 1:10 wa xtaʼatik ja rason jas yuj ja Pablo waj jun lekil choluman. Ja tiw wa xyaʼakitik ja rason it: «Ke oja naʼex lek jastik junuk ja mas tʼilani». Ja yeʼn cha snochoni ja srason it. Ajiyi jun yaʼtel, sok ja yeʼn yila june ja bʼa mas jel tʼilan ja bʼa sakʼanil bʼa jitsan jabʼil. Ja yeʼn xcholo «bʼa ay jitsan kristyano sok bʼa naʼitsaltik» (Hech. 20:20). Ja yeʼn mi tsaʼubʼal ita ora xcholo ma jun ita kʼakʼu ja bʼa semana. Xcholoni bʼa chikan bʼaʼa sok chikan jas ora. Jun sjejel, yajni jun ekʼele wan smajlajel ja smojik ja bʼa Atenas, xcholoyabʼ ja lekil rason jun tsome kristyano bʼa mero sniwakile, sok jelni lek wajyuj (Hech. 17:16, 17, 34). Asta ja yajni ti lutji preso bʼa snaji, xcholoyabʼ ja matik teysoki (Hech. 28:16-24; Filip. 1:13, 14).

6. ¿Jastal xchapa ja Pablo ja tuk hermanoʼik?

⁶ Ja Pablo jelni snaʼa yajel makunuk ja tyempo. Kʼajyelni wa sloko tuk ja bʼa xcholjeli. Jun sjejel, ja bʼa bʼajtan sbiaje bʼa misionero sloko ja Juan Marcos, sok ja bʼa xchabʼili, sloko ja Timoteo (Hech. 12:25; 16:1-4). Ja yeʼn skʼujolan bʼa sjejelyile ja winike it bʼa yajel el kongregasyonik, bʼa kʼotel lekil talnanumik sok lekil maestroʼik (1 Cor. 4:17).

7. ¿Jastal oj bʼobʼ snoch-e ja ansyanoʼik ja srason ja Pablo wa xtax bʼa Efesios 6:14, 15?

⁷ Ja jas wa xnebʼatik. Ja ansyanoʼiki wani xbʼobʼ snoch-e ja sjejel bʼa Pablo mi kechanuk ja xcholjel bʼa naʼitsaltik, cha ojni bʼobʼ skʼuluke chikan jas tyempoʼil bʼa xcholjel (kʼuman ja Efesios 6:14, 15). Jun sjejel, ojni bʼobʼ skʼuluke yajni wane  manbʼanel ma ja bʼa yaʼtele. Ma ta wane koltanel bʼa yajel kʼeʼuk naʼitsik bʼa xchonabʼil ja Dyos, wani xbʼobʼ xchole yabʼ ja lekil rason ja besinoʼik sok ja matik wa xwaj yakan material. Sok jastalni skʼulan ja Pablo, wani xbʼobʼ yawe makunuk ja tyempo yajni teye bʼa xcholjel bʼa xchapjel ja tuki, jastal ja siervo ministerialik.

8. Bʼa jujuntik ekʼele, ¿jasa tʼilan oj skʼuluk jun ansyano?

⁸ Ja ansyanoʼiki mini jel latsan oj ajyuke skʼulajel tuk aʼtelik ja bʼa kongregasyon ma ja bʼa circuito bʼa mixa oj kan styempoʼe bʼa xcholjel. Ta wa skʼana mi oj jelxuke, ayni ekʼele tʼilan oj yal-e ke miyuk. Bʼobʼta tsaʼan yajni yawetayi orasyon sbʼaja it oj yil-e ke skʼulajel jun aʼtel ojni bʼobʼ yaʼekan skʼulajel ja jastik mas tʼilani, jastal ja stsomjele soka pamilya bʼa kada semana, koltanele ja bʼa xcholjeli sok sjejelyile ja yuntikile jastal xcholjel. Bʼa jujuntik wokolni xyabʼye ja oj yal-e miyuki, pe wani xbʼobʼ ajyuke seguro ke ja Jyoba wa xyabʼ stojol ke mini skʼana oj jelxuke bʼa yibʼanal ja jastiki.

9. Yajel tʼabʼan jkʼujoltik ke ja ansyanoʼik jel latsan aye, ¿jas wokol wa stʼaspune?

⁹ Jas yuj wokol ja it. Yuja tixa aytik bʼa tsaʼanxta kʼakʼuji, jastal yaʼtijumotik ja Jyoba jelni ja jwokoltiki. Ja yuj jpetsaniltik wani xkʼanatik maʼ oj stsatsankʼujolanotik, maʼ oj skoltayotik sok yajel kulan jkʼujoltik. Ayni ekʼele, jujuntik wa skʼana skoltajele bʼa mok wajuke ja bʼa bʼej mi lekuki (1 Tes. 5:14). Ja smeranili, ja ansyanoʼiki mi xbʼobʼ yawe elkitik spetsanil ja jwokoltiki. Pe ja Jyoba wani skʼana oj skʼuluke ja janekʼ xbʼobʼyujile bʼa oj stsatsankʼujoluke sok stalnajel ja yal xchejiki. Yajel tʼabʼan jkʼujoltik ke jel latsan aye, ¿bʼa oj yawe eluk ja styempoʼe bʼa skoltajel ja hermanoʼiki?

10. Jastalni wa xyala ja 1 Tesalonicenses 2:7, ¿jastal yila ja Pablo ja yermanoʼiki?

¹⁰ Ja sjejel bʼa Pablo. Ja yeʼn tolabida sleʼa modo bʼa stoyjel ja hermanoʼiki sok stsatsankʼujolajel. Ja ansyanoʼiki wani xbʼobʼ snoch-e ja sjejel bʼa yajtanel sok yajxta yiljel ja hermanoʼiki (kʼuman ja 1 Tesalonicenses 2:7). Ja Pablo yala yabʼ ja yermanoʼik ke jelni syajtay sok cha jachuk ja Jyoba (2 Cor. 2:4; Efes. 2:4, 5). Yila jastal yamigoʼik sok ya ekʼ tyempo soka yeʼnleʼi. Sjeʼayi ke wani sjipa skʼujol bʼa yeʼnle yajni yala yabʼ jaman lek sbʼaja xiweleʼi sok ja spaltaʼile (2 Cor. 7:5; 1 Tim. 1:15). Ja Pablo mini jaʼ waj skʼujol ja swokoliki, jani skoltajel ja hermanoʼiki.

11. ¿Jas yuj yayi rason ja Pablo ja smojik nebʼumaniki?

¹¹ Ayni ekʼele, ja Pablo tʼilani yayi rason  ja smojik nebʼumaniki. Pe mini skʼulan bʼa yajel eluk ja skoraja, yujni wa xcham skʼujol bʼa yeʼnle sok wa skʼana oj skolta bʼa mi oj xchʼik sbʼaje wokol. Cha wani skʼujolan ke ja srasoniki pasil aʼabʼxuk stojol sok wani skʼana oj snaʼ jastal wa xyabʼye. Jun sjejel, yajni stsʼijbʼanyi ja corintioʼik, yayile rasonik jaman lek. Pe mas tsaʼan sjeka ja Tito, pes wani skʼana oj snaʼ jastal yabʼye ja skarta. ¡Sok jelni gustoʼaxi yajni yabʼ ke skʼuʼane ja srasoniki! (2 Cor. 7:6, 7).

12. ¿Jasa oj skʼuluk ja ansyanoʼik bʼa oj stsatsankʼujoluk ja yermanoʼiki?

¹² Ja jas wa xnebʼatik. Ja ansyanoʼik ojni bʼobʼ snoch-e ja sjejel bʼa Pablo bʼa spiljelyile tyempo ja yermanoʼiki. Jun modo bʼa skʼulajel jani kʼotel saj ja bʼa tsomjeliki bʼa oj ochuke loʼil soka yeʼnleʼi. Ja it mini jel xyiʼaj jitsan tyempo bʼa stsatsankʼujolajel jun hermano sok sjejel wa xyajtaytik (Rom. 1:12; Efes. 5:16). Ja ansyanoʼik matik wa snochowe ja sjejel bʼa Pablo wani xyawe makunuk ja Biblia bʼa stsatsankʼujolajel ja hermanoʼik sok yaljel yabʼye ke wa xyajtajiye yuja Jyoba. Chomajkil, wa sjeʼawe wa xyajtaniye yajni wa skʼumane sok slejel modoʼik bʼa stoyjel. Ta jun ansyano tʼilan oj yayi rason june, tʼilan oj ya makunuk ja Yabʼal ja Dyosi. Jamani lek wa xyala pe cha tsamalxta yujni wa skʼana oj yawe makunuk ja jas wa xyala (Gál. 6:1).

13. ¿Jas wa xbʼobʼ ekʼ sbʼaj jun ansyano yuja spaltaʼiki?

¹³ Jas yuj wokol ja it. Ja ansyanoʼiki mulanume, ja yuj wani sleʼa smule jastal ja tuki (Rom. 3:23). Ayni ekʼele tʼilani oj skʼujoluke yiljel ja spaltaʼe pe jach mi oj jelxuke. Bʼobʼta jujuntik wa x-el sganaʼe yujni jaʼ jel xwaj skʼujole ja jas mi xbʼobʼyujile. Jaxa tuki mini xyaweyi stʼilanil ja spaltaʼe sok wa spensarane ke mi tʼilan oj stukbʼes sbʼaje.

14. Jastalni wa xyala ja Filipenses 4:13, ¿jastal koltaji ja Pablo yuja chʼin yaʼa sbʼaj bʼa mi oj el sgana yuja spaltaʼiki?

¹⁴ Ja sjejel bʼa Pablo. Ja yeʼn chʼin yaʼa sbʼaj sok mi xbʼobʼ skʼul luchar stuchʼil soka spaltaʼiki. Wa snaʼa ke wani xmakuniyuj ja yip ja Dyosi. Ja bʼajtanto kongana yiʼaj spatik ja snochumanik ja Kristo. Pe mas tsaʼan snaʼa ke mi lek ja jas skʼulani sok puesto ajyi bʼa stukbʼesel ja smodo (1 Tim. 1:12-16). Soka skoltanel ja Jyoba, kʼot jun talnanum jel xyajtani, jel snaʼa yajulal sok chʼin yaʼa sbʼaj. Jelni yaj xyabʼ yuja spaltaʼiki, pe sjipa skʼujol ja bʼa sperdon ja Jyoba sok  yajelkan spensarajel ja bʼa jas mi lek skʼulani (Rom. 7:21-25). Wani snaʼa ke mini xbʼobʼ kʼotuk jun winik mey smul, ja yuj skʼujolan bʼa oj stojbʼes ja smodo sok yaʼa sbʼaj chʼin slejel skoltajel bʼa Jyoba bʼa jachuk oj skʼuluk ja yaʼteli (1 Cor. 9:27; kʼuman ja Filipenses 4:13).

15. ¿Jastal oj bʼobʼ skʼul jun ansyano bʼa mi oj el sgana yuja spaltaʼiki?

¹⁵ Ja jas wa xnebʼatik. Ja ansyanoʼiki mi wa x-ajiyile ja xchole yuj mey smule, pe ja Jyoba wani smajla a-snaʼe ja jas mi lek wa skʼulane sok aʼajyukyujile tsamalik modoʼal (Efes. 4:23, 24). Tʼilani oj spaklay sbʼaje soka Yabʼal ja Dyosi sok stukbʼesel sbʼaje ja bʼa ay stʼilanili. Anto ja Jyoba oj skoltay bʼa oj ajyuke gusto sok bʼa skʼulajel lek ja yaʼteleʼi (Sant. 1:25).

16. ¿Jasa oj ekʼuk ta ja ansyanoʼik jata wa skʼela ja spaltaʼe ja hermanoʼiki?

¹⁶ Jas yuj wokol ja it. Bʼobʼta ja ansyanoʼik wa xkʼot yil-e ja spaltaʼe ja hermanoʼik yajni wa x-aʼtijiye mas mojan soka yeʼnleʼi. Ta mi stalna sbʼaje, bʼobʼta oj tajkukesok sok kalaxta oj ajyukesok sok oj skʼenaye. Ja Pablo yala yabʼ ja snochumanik ja Kristo ke jani jaw ja jas mero wa skʼana ja Satanás (2 Cor. 2:10, 11).

17. ¿Jastal yila ja Pablo ja hermanoʼiki?

¹⁷ Ja sjejel bʼa Pablo. Ja yeʼn tolabida mi tuk spensaraʼan sbʼaja yermanoʼiki. Mi yuj mi yila ja spaltaʼik ja tuki, yujni ajyi ekʼele aji yiʼ wokol yuja jaw. Ama jachuk, yila ja stukil yiʼoj ja maʼ wa staʼa jun spalta sok jun mal kristyano. Yajxta yila ja hermanoʼiki sok jani waj skʼujol ja tsamal smodoʼiki. Sok ta yila ay maʼ wa xwokolani skʼulajel ja bʼa leki, ja yeʼn wa spensaraʼan ke wani skʼana oj skʼuluk ja bʼa leki sok kechan wa skʼana tʼun skoltajel.

18. ¿Jasa wa xnebʼatik ja jastal skoltay ja Pablo ja Evodia soka Síntique? (Filipenses 4:1-3).

¹⁸ La kiltik jun sjejel bʼa jastal ja Pablo skoltay chabʼ hermanaʼik ja bʼa kongregasyon bʼa Filipos (kʼuman ja Filipenses 4:1-3). Lajansok ja Evodia soka Síntique spila sbʼaje yuj kʼeye kʼumal. Ja Pablo mini yutaj sok mini skʼena ja chawane it. Ja yeʼn jani waj skʼujol ja bʼa tsamalik smodo yiʼojeʼi sok ja jastal toj ajyeleʼi. Wa snaʼa ke jelni xkʼanjiye yuja Jyoba. Yuja mi tuk spensaraʼan bʼa yeʼnle, stsatsankʼujolan bʼa oj stojbʼese ja kʼumal kʼeʼeleʼi. Ja jastal yila ja hermanoʼiki koltaji bʼa oj ajyuk gusto sok ajyel lekil yamigoʼik ja bʼa kongregasyon jaw.

19. a) ¿Jasa oj bʼobʼ skʼuluke ja ansyanoʼiki bʼa mi tuk oj spensaraʼuke sbʼaja hermanoʼiki? b) ¿Jasa waxa nebʼa ja poto bʼa ansyano wan skusjel ja Naʼits bʼa Tsomjeli?

¹⁹ Ja jas wa xnebʼatik. Ansyanoʼik, kʼelawik ja tsamal smodoʼik ja hermanoʼik.  Ama mulanumeniʼa, pe cha ayiʼoje tsamalik modoʼal bʼa jel cham yabʼjel (Filip. 2:3). Ja smeranili, ja weʼnlexi ayni ekʼele tʼilan ay maʼ oja tojex. Pe jastalni Pablo, kʼujolanik bʼa mi jaʼ oja kʼelex ja jas wa xyalaweʼi ma ja jas mi lek wa skʼulaneʼi bʼa mi lek xyilawe ja tuki. Awajuka kʼujolex ke ja hermano jaw wani syajtay ja Jyoba, wani kuchelyuj ja jastal wan yaʼteltajeli sok ojni bʼobʼ tojbʼuk. Ja ansyanoʼik bʼa mi tuk wa spensarane sbʼaja hermanoʼiki wani xyawe ajyuk yajtanel sok kʼanwanel ja bʼa kongregasyon.

20. ¿Jasa oj bʼobʼ skʼuluke ja ansyanoʼik bʼa snebʼjel ja sjejel bʼa Pablo?

²⁰ Ja ansyanoʼiki jelni oj koltajuke spaklajel ja sjejel yaʼakan ja Pablo. Jun sjejel, ja bʼa Índice de las publicaciones Watch Tower oj bʼobʼa leʼex bʼa wa xyala «Pablo» sok tsaʼan ja bʼa yal yolomajel «ejemplo para los ancianos». Yajni xa paklayex junuk ja bʼa juʼuniki, oj bʼobʼa jobʼa bʼajex: «¿Jastal wa skoltayon ja sjejel bʼa Pablo bʼa skʼulajel gusto lek ja kaʼtel bʼa ansyano?».

21. ¿Jasa wa xbʼobʼ skʼuʼuke lek ja ansyanoʼiki?

²¹ Ansyanoʼik, ajuluka kʼujolex ja Jyoba mi wa skʼana jelxa toj oj ajyanik; ja jas wa skʼana jani ajyel toj soka yeʼni (1 Cor. 4:2). Ja yeʼn jel chaʼanyabʼal yila ja jas skʼulan ja Pablo sok ja jastal toj ajyi. Wani xbʼobʼa kʼuʼukex lek ja Jyoba cha jel chaʼanyabʼal xyila jawa waʼtelexi. Pes jastalni wa xyala ja Hebreos 6:10, ja yeʼn «mini xchʼay skʼujol ja jastik waxa kʼulanexi sok mini ja syajala kʼujolex wa jeʼawex yuja sbʼiʼili ja yajni akoltunejex ja matik tsaʼubʼalexa sbʼaja Dyosi sok mixa waʼawexkan skoltajel».