Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

¿Kunjamsa llakir saykatsna?

¿Kunjamsa llakir saykatsna?

LLAKISIÑAJJA mä jathi qʼepir uñtataw aynachtʼayistaspa (Prov. 12:25). ¿Jumajj wali llakita jikjjatasirïtati? ¿Janis jukʼamp aguantirjamäjjasma ukham amuyasirïtati? Ukhamächi ukhajja, janiw jumakejj ukham jikjjatasktati. Jiwasat waljaniw mä usut familiarasar cuidasktanjja, jan ukajj mä munat familiarasaw jiwawayi, yaqhepanakajj terremotonakana jan ukajj yaqha ukham jan waltʼäwinakanwa uñjastanjja. Ukanakaw qarita, llakita, aynachtʼata jikjjatasiyistu. ¿Kunas uka llakinakar atipjañatak yanaptʼistaspa? a

David reyit yateqasiñaw llakir saykatañatak yanaptʼistaspa. Jupajj kunayman jan walinakanwa uñjasïna, jiwayatäñatak arknaqataw uñjasirakïna (1 Sam. 17:34, 35; 18:10, 11). ¿Kunjamsa Davidajj uka llakinakar saykatäna? ¿Kunsa jupat yateqasiñatakejj lursna?

¿KUNJAMSA DAVIDAJJ LLAKINAKAR SAYKATÄNA?

Davidajj mä pachpa tiemponakwa kunayman jan walinakan uñjasïna. Jiwayañ munkäna uka Saúl reyit Davidajj escapaskäna ukhajj kunas pasäna uk uñjañäni. Davidampi jaqenakapampejj Ziclag markar kuttʼanipjjäna ukhajja, enemigonakapajj utjirinakap lunthatsupjjatapa, utanakap phichantapjjatapa, familianakap apasjjapjjatapwa uñjapjjäna. Uk uñjasajj ¿kunsa Davidajj luräna? “Davidasa jupamp chikäpkäna uka chachanakas wali jachʼat jachapjjäna, ukham jachkäwejj janirakiw jachañatakejj chʼamanëjjapjjänti”. Janiw ukakïkänti, confiykañ jaqenakapas qalamp jaqjañatakiw parlapjjäna (1 Sam. 30:1-6). Ukhamasti Davidajj mä pachpa tiemponakwa kimsa jan walinakan uñjasïna: familiapajj jan waltʼäwinkänwa, jaqenakapajj jiwayañwa munapjjäna, Saúl reyis jiwayañatakiw arknaqarakïna. ¿Davidajj kunja llakitänsa uk amuysnati?

¿Kunsa jupajj luräna? Chʼamañchtʼasiñatakejj jankʼakiw Jehová Diosamp yanaptʼayasïna. ¿Kunjamsa uk luräna? Davidajj Jehová Diosar yanaptʼa mayisiñatakejj orasipunirïnwa, kunanaksa Diosajj jupa layku luräna uka toqenakatsa lupʼirakirïnwa (1 Sam. 17:37; Sal. 18:2, 6). Davidajj Jehová Diosan yanaptʼap necesitatapwa amuyasirakïna. Ukatwa kunsa lurañapa uk Jehová Diosar jisktʼasïna. Jehová Diosajj jisktʼapar jaysäna ukhajj jankʼakiw ukarjam luräna. Ukham luratapatjja, Diosajj Davidampiru jaqenakapampirojj bendisïnwa, familianakapsa utjirinakapsa aparasinjjapjjänwa (1 Sam. 30:7-9, 18, 19). ¿Kunanaksa Davidajj luräna uk amuysnati? Yanaptʼa mayiñatakiw Jehová Diosar orasïna, kunjamsa nayrajj Diosajj jupar yanaptʼäna uka toqetwa lupʼïna, kuntï Diosajj siskäna ukarjamaw lurarakïna. Kunjamsa Davidat yateqassna uk kimsa toqet uñjañäni.

LLAKITÄKTAN UKHAJJ DAVIDJAM LURAÑÄNI

1. Orasiña. Llakita uñjaskañäni ukhajja, Jehová Diosar orasiñäni, ukhamat kunsa lurañasa uk yatiñataki. Jehová Diosar jaya orasisajj kunanakatï llakisiykistu taqe ukanak cuenttʼañäni ukhajja, sumakiw jikjjatasjjañäni. Janitï jay orasiñ puedkstan ukhajja, amukiw chuymasan mä rat orassna. Jehová Diosar sapa kuti yanaptʼa mayistan ukhajja, David reyjam confiyataswa uñachtʼayasktanjja. Jupajj akham sänwa: “Jehová Diosaw nayan jachʼa qarqajasa jachʼa perqanakamp muyuntat markajasa, salvirijasa. Diosajaw qarqajajja, juparuw nayajj imantasta” sasa (Sal. 18:2). ¿Cheqapunit orasiñajj yanaptʼistu? Kahlia sat precursora kullakajj akham siwa: “Orasjjasajj sumakiw jikjjatasjjta. Orasiñajj kunjamtï Jehová Diosajj amuyki ukham amuyañataki, jupar jukʼamp confiyañatakiw yanaptʼitu” sasa. Cheqansa, oracionajj Jehová Diosan mä suma regalopawa, ukaw llakitäktan ukhajj sumak jikjjatasiñatak yanaptʼistu.

2. Lupʼiña. Kunanakas nayrajj jakäwiman pasäna ukanak amtasajja, ¿kunjamsa Jehová Diosajj jan waltʼäwinak aguantañatak yanaptʼawaytam uk amtastati? Kunjamsa Jehová Diosajj servirinakapar nayrajj yanaptʼäna, kunjamsa jiwasarus yanaptʼawayarakistu taqe ukanakat lupʼtan ukhajja, jukʼampiw jupar confiytanjja, jukʼamp sumakiw jikjjatasjjaraktanjja (Sal. 18:17-19). Joshua sat anciano mä jilatajj akham siwa: “Kawkïr oracionanakajarus Jehová Diosajj jaysitäna ukanakat mä listaw utjitu. Uka listajja, kunjamsa Diosajj mayisitanakajar necesitkayäta ukhampun churitäna ukanak jan armasiñatakiw yanaptʼitu” sasa. Jehová Diosajj kunanaksa jiwas layku lurawayi ukanakat lupʼtan ukhajja, llakinakar saykatañatakejj jukʼamp chʼamanëjjtanwa.

3. Diosajj munki ukarjam luraña. Kunsa lurañäni uk janïr amtkasajja, Bibliatwa yatjjatsna, Bibliar uñtasit yaqha yanaptʼajj janiw utjkiti (Sal. 19:7, 11). Waljanejja, mä versiculot yatjjatapki ukhajj kunjamsa ukarjam lurapjjaspa uk jukʼamp sumwa amuyapjje. Jarrod sat mä anciano jilatajj akham siwa: “Yatjjatañajja, mä versiculot taqpach amuyañatakiw yanaptʼitu, ukhamatwa kunsa Diosajj sañ munitu uk amuyta, arunakapajj chuymaruw purtʼitu, ukat kunjam sarnaqañajtï jupajj munki ukham sarnaqañatakiw chʼamachasirakta” sasa. Jehová Diosan yanaptʼap Biblian thaqktan, mandamientonakapar istʼaraktan ukhajja, llakinakar saykatañatakejj jukʼamp wakichtʼatäjjtanwa.

JEHOVÁ DIOSAW LLAKIR SAYKATAÑATAK YANAPTʼÄTAM

Davidajja llakimp jan aynachtʼañatakejj Jehová Diosan yanaptʼap munatap yatïnwa. Jehová Diosan yanaptʼapat yuspärasajj akham sänwa: “Diosan chʼamapampejj mä murallsa thoqokipiristwa. [...] Cheqpach Diosaw nayar chʼamañchtʼitu” sasa (Sal. 18:29, 32). Problemanakasajj jan thoqokipañ murallanakjamäkaspas ukhamwa amuysna, ukampis Jehová Diosan yanaptʼapampejj ukanakar atipjsnawa. Jiwasatï Jehová Diosar yanaptʼa mayiñatak orasiñäni, taqe kunanaktï jiwas layku lurawayki ukanakat lupʼiñäni, kunjamtï jupajj munki ukarjam lurarakiñäni ukhajja, llakinakar saykatañatakejj jupaw chʼamsa, yatiñsa churistani, janiw ukat payachasiñasäkiti.

a Maynitï sinti llakita jikjjataschi ukhajja, doctoran ukar sarañapaw wakisispa.