Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 17

Tokniuan siuamej uelis kichiuaskej ken Eunice

Tokniuan siuamej uelis kichiuaskej ken Eunice

“Amo xikkaua itlanojnotsalis monantsin. Porque yetoskia ken se kuajkualtsin corona ipan motsonteko uan ken se kuajkualtsin koskatl ipan mokech” (PROV. 1:8, 9).

TLAKUIKALI 137 Jehová kinpatioita siuamej

XIKILNAMIKTO a

Eunice uan Loida yolpakij ijkuak kitaj Timoteo moapolaktia para kichiuas ken Cristo. (Xikita párrafo 1).

1, 2. (1) ¿Akin okatka Eunice uan tlen okipanok? (2) Xikijto tlen mota itech página 1.

 MASKI Biblia amo kijtoua ijkuak omoapolakti Timoteo, xamo ijkuakon inantsin sapanoua oyolpakik (Prov. 23:25). Xamo sapanoua kuali omomachili ijkuak okitak yikiapolaktiskiaj Timoteo uan isitsin Loida okinapalo Eunice. Oyolpakik ijkuak okitak okiapolaktijkej. Xamo ochokak ijkuak okitak okiski ijtik atl uan ye oyolpaktoka. Maski okatka oui, okipaleui Timoteo ma kixmati Jehová uan Jesús uan ma kintlasojtla. ¿Tlen okichi para kipaleuis ma moapolakti?

2 Inantsin uan isitsin okatka judías pero itajtsin okatka griego. Ik non, amo otlaneltokaya ken yejuan (Hech. 16:1). Xamo Loida uan Eunice opejki tlaneltokaj ijkuak Timoteo ok okatka telpochtli pero itajtsin amo otlaneltokak. Timoteo yiuelis kipejpenaskia tlen kichiuaskia. Pero ¿tlen kichiuaskia? ¿Tlaneltokaskia ken itajtsin? ¿Kichiuaskia ken judíos? ¿Kichiuaskia ken Cristo?

3. Ijkon ken kijtoua Proverbios 1:8, 9, ¿ken kita Jehová ijkuak tokniuan siuamej kinpaleuiaj inkoneuan iuan ma mouikakan?

3 Tokniuan siuamej kichiuaj ken Eunice, yejuan kintlasojtlaj infamilia uan kinekij kinpaleuiskej ma mouikakan iuan Jehová. Ye kipatioita tlen yejuan kichiuaj (xiktlajtolti Proverbios 1:8, 9). Jehová yokinpaleui miakej tokniuan siuamej para ma kinpaleuikan inkoneuan ma kitekichiuilikan uan ma kitlasojtlakan.

4. ¿Axkan tlen kinpanoua tokniuan siuamej?

4 Xamo se tokni siuatl motlajtlanis kox ikone kichiuas ken Timoteo uan kitechiuilis Jehová. Tetajmej kimatokej akinmej kinyekana Satanás kinekiskej inkoneuan ma kichiuakan tlen amo kuali (1 Ped. 5:8). Miakej tokniuan siuamej inselti kinmiskaltiaj inkoneuan uan oksekimej innamik amo iTlaixpantijka Jehová. Se tokni tlen itoka Christine b okijto: “Nonamik okintlasojtlaya nokoneuan pero amo okinekiaya ma kitechiuilikan Jehová. Onimoyolkokouaya uan onimotlajtlaniaya kox kipejpenaskiaj kitekichiuiliskej”.

5. ¿Tlen timomachtiskej?

5 Tla tejuatsin tikinpiaj mokoneuan, ijkon ken Eunice uelis tikinpaleuis ma kitlasojtlakan Jehová uan ma kitekichiuilikan. Itech nin tlamachtil tikitaskej ken uelis tikinpaleuis mokoneuan ika tlen tikijtoua uan ika tlen tikchiua. Noijki tikitaskej ken Jehová mitspaleuis.

XIKNMACHTI MOKONEUAN IKA TLEN TIKIJTOUA

6. Ijkon ken kijtoua 2 Timoteo 3:14, 15, ¿tlen okipaleui Timoteo ma kichiua ken Cristo?

6 Ijkuak oneski Timoteo, inantsin okimachti iTlajtol toTajtsin Dios ijkon ken okajsikamatiayaj judíos. Eunice amo okimatiaya miak tlamantli porque amo okimatiaya akin okatka Jesucristo. Pero tlen okimachtijkej Timoteo kipaleuiskia ma kichiua ken Cristo. Pero ¿ijkon kichiuaskiaj? Tlen okimachti inantsin okipaleui ma kineltoka tlen okichi Jesús (xiktlajtolti 2 Timoteo 3:14, 15). ¡Eunice oyolpakik porque okipaleui itelpoch ma kixmati Jehová! Okichi ken omotokayotiaya, itoka kijtosneki “akin tlatlani”.

7. ¿Tlen okichi Eunice para kipaleuis Timoteo ma kitekichiuili Jehová?

7 Timoteo kuali okipejpenki tlen okichi ijkuak omoapolakti. Non amo kijtosneki inantsin ayakmo motekipachoskia. ¿Tlen kichiuaskia Timoteo? ¿Mouikaskia iuan akinmej amo tlaneltokaj? ¿Noso yaskia Atenas para momachtiskia tlen otlamachtiayaj ixtlamatkej? ¿Mochijchikauaskia para kipias miak tomin? Eunice amo uelis kijtoskia tlen kipejpenaskia Timoteo pero uelis kipaleuiskia ma kitlasojtla Jehová uan ma kitlasojkamati tlen okichi Jesús. Amo san tokniuan tlen inselti kitekichiuiliaj Jehová kitaj oui kinpaleuiskej inkoneuan ma kitekichiuilikan. Nochtin tetajmej kitaj oui ijkon kichiuaskej. Ik non, ¿ken uelis kichiuaskej ijkon ken okichi Eunice?

8. ¿Ken uelis tokniuan siuamej kinpaleuiskej innamik ma kinmachtikan inkoneuan?

8 Xikinmachti mokoneuan tlen kijtoua Biblia. Tla monamik tlaneltoka, Jehová kineki xikpaleui para nankinmachtiskej namokoneuan. Uelis ijkon nankichiuaskej tla san sekan nochi semanas nanmomachtiaj. Ximokuayejyeko tlen uelis nankichiuaskej para kinpaktis tlen momachtiaj uan xikinmilui namechpaleuis tlen nanmomachtiskej. Uelis tikpaleuis monamik ijkuak kitas tlen nanmomachtiskej non semana. Noijki uelis tikpaleuis monamik tla yimoneki nankimachtiskej se namokone ika amochtli ¡Tiyoltos uan tiyolpakis!

9. ¿Ken uelis se tokni kinmachtis ikoneuan maski inamik amo iTlaixpantijka Jehová?

9 Tla se tokni amo kipia inamik noso amo iTlaixpantijka Jehová, moneki ye kinmachtis ikoneuan. Tla tejuatsin ijkon mitspanoua amo ximotekipacho, Jehová mitspaleuis. Xikinmachti ika nochi tlen techmaka ialtepe. Noijki uelis tikintlajtlanis oksekimej tokniuan ken kinmachtiaj inkoneuan c (Prov. 11:14). Uelis tikiluis Jehová ma mitspaleui para timotlapouis iuan mokone ijkon tikmatis tlen mokuayejyekoua uan tlen kimachilia (Prov. 20:5). Para uelis iuan timotlapouis xiktlajtlani: “¿Tlen mitspanoua kanin timomachtia?”.

10. ¿Ken uelis tikinpaleuis mokoneuan okachi ma kixmatikan Jehová?

10 Xikita ken uelis tikinpaleuis mokoneuan ma kixmatikan Jehová. Xikintlapoui ken yomitspaleui (Deut. 6:6, 7; Is. 63:7). Ijkon uelis tikchiuas tla amo ueli tikinmachtia mokalijtik. Christine tlen yotikijtojkej itech párrafo 4 okijto: “Amo ueli onimomachtiaya iuan nokoneuan, ik non, ijkuak kanaj otiayaj noso ijkuak otitlejkouayaj itech canoa otimotlapouiayaj nochi tlen okichijchi Jehová uan tlen techmachtia Biblia. Ijkuak omoskaltijkej onikinyole inselti ma momachtikan”. Noijki xikintlapoui tlen kichiua ialtepe toTajtsin Dios uan ken tlapaleuiaj tokniuan, amo xikinteneua tlayekankej. Ijkon tla itlaj kinpanos mokoneuan uelis kinmiluiskej ma kinpaleuikan.

11. Ijkon ken kijtoua Santiago 3:18, ¿tleka moneki tikinpaleuis mofamilia kuali ma mouikakan?

11 Xikinpaleui mofamilia kuali ma mouikakan. Xikilui monamik uan mokoneuan tikintlasojtla. Noijki ijkuak timotlapouis iuan monamik, xiktlakaita uan xikinmachti mokoneuan ijkon ma kichiuakan. Ijkon kuali nanmouikaskej uan kinekiskej momachtiskej (xiktlajtolti Santiago 3:18). Ma tikitakan tlen okipanok se precursor tlen itoka Jozsef, ye tlapaleuia ompa Rumania. Ijkuak okatka chokotsin, itajtsin amo okinekiaya inantsin uan ikniuan ma kitekichiuilikan Jehová. Jozsef okijto: “Nonantsin sapanoua omochijchikauaya para kuali ma timouikakan. Ijkuak notajtsin okachi okualaniaya, nonantsin kuali okinankiliaya. Ijkuak okitaya amo otiktlakamatiayaj nion otiktlakaitayaj touan omomachtiaya Efesios 6:1-3. Satepan otechiluiaya tlen kuali okichiuaya notajtsin uan otechpaleuiaya ma tikajsikamatikan tleka omonekiaya tiktlakaitaskej. Ijkon otechpaleui kuali ma timouikakan”.

XIKINMACHTI MOKONEUAN IKA TLEN TIKCHIUA

12. Ijkon ken kijtoua 2 Timoteo 1:5, ¿ken okipaleui Timoteo tlen okichi Eunice?

12 (Xiktlajtolti 2 Timoteo 1:5). Tlen okichi Eunice okipaleui Timoteo. Xamo okiteititi ika tlen ika tlen tikchiuaj okineltokaya Jehová (Sant. 2:26). Timoteo okitaya inantsin okitlasojtlaya Jehová ika tlen okichiuaya. Noijki okitaya oyolpakiaya ijkuak okitekichiuiliaya. ¿Ken okipaleui Timoteo tlen okichi inantsin? Apóstol Pablo okijto Timoteo otlaneltokaya ijkon ken inantsin. Ye okinek kichiuas ken inantsin. Axkan miakej tokniuan siuamej yokinpaleuijkej infamilia ma tlaneltokakan porque kitaj tlen yejuan kichiuaj (1 Ped. 3:1, 2). Tejuatsin uelis ijkon tikchiuas.

13. ¿Tleka tokni siuatl moneki okachi kipatioitas mouikas iuan Jehová?

13 Okachi xikpatioita timouikas iuan Jehová (Deut. 6:5, 6). Miakej tokniuan siuamej kinpaleuiaj inkoneuan para amitlaj ma kinpolo. Xamo tejuatsin noijki ijkon tikchiua, sapanoua titekipanoua uan amo timoseuia pero ximochijchikaua nochipa ximouika iuan Jehová. Uelis ijkon tikchiuas tla timotlatlaujtia, timomachtia Biblia uan timonechikoua. Noijki tlen tikchiuas kinpaleuis mofamilia uan oksekimej.

14, 15. ¿Tlen mitsmachtia tlen okinpanok Leanne, María uan João?

14 Ma tikitakan ken sekimej telpochmej uan ichpochmej okineltokakej uan okitlasojtlakej Jehová porque innantsin ijkon okichiuaya. Leanne, se ichpoch Christine kijtoua: “Ijkuak notajtsin okatka nokalijtik amo ueli otimomachtiayaj pero nonantsin nochipa omonechikouaya. Maski amo okachi otikmatiayaj tlen kijtoua Biblia, tlen okichi nonantsin otechpaleui ma tikneltokakan tlen ompa kijtoua. Maski ayamo otimonechikouayaj otikmatkej melauak tlen tlamachtia Biblia”.

15 Itajtsin María okintlajyouiltiaya porque ye uan ifamilia omonechikouayaj. Ye okijto: “Nonantsin sapanoua yolchikauak. Ijkuak onikatka nitakotsin ualeua amo onikchiuaya seki tlamantli porque onimomojtiaya. Pero ijkuak onikitaya nonantsin okipatioitaya kitekichiuilis Jehová, non onechpaleui para ayamo ijkon ma nimomachili”. João uan ifamilia amo omotlapouiayaj tlen kijtoua Biblia ompa ikalijtk porque itajtsin amo okipaktiaya. Ye okijto: “Nonantsin okitlasojtlaya notajtsin pero okachi okitlasojtlaya Jehová, non okachi onechtlajtlachialtiaya”.

16. ¿Ken uelis kinpaleuis oksekimej tlen kichiua se tokni siuatl?

16 Xikilnamiki tlen tikchiuas uelis kinpaleuis oksekimej. ¿Ken uelis kinpaleuis? Ximokuayejyeko ken okipaleui apóstol Pablo tlen okichi Eunice. Ye okijkuilo Timoteo otlaneltokak ijkon ken Eunice (2 Tim. 1:5). ¿Keman okitak Pablo Eunice otlaneltokaya? Xamo okitak ijkuak oyajki Listra uan ompa okinmixmatki Loida uan Eunice, xamo ye okinpaleui ma tlaneltokakan (Hech. 14:4-18). Xamo ijkuak opanok 15 xiuitl, okitlajkuilili Timoteo uan ok okintlapouiaya oksekimej ken otlaneltokak Eunice. Tlen okichi sapanoua okitlajtlachialti apóstol Pablo uan tokniuan tlen okatka itech achto siglo. Tla tejuatsin moselti tikinmiskaltia mokoneuan noso monamik amo kitekichiuilia Jehová. Xikmato tla titlaneltoka, kinpaleuis mokoneuan.

Xikpaleuijto mokone para ma mouika iuan Jehová uan amo ximosotlaua. (Xikita párrafo 17).

17. ¿Tlen uelis tikchiuas tla tikita mokone amo tlaneltoka?

17 ¿Pero tla tikita mokone amo tlaneltoka? Xikilnamiki moneki tikpaleuijtos para ma tlaneltoka. Ijkon ken mota itech dibujo, tla tiktokas se xinachtli, xamo timotlajtlanis kox moskaltis noso kitemakas tlakilotl. Maski amo tikmati kox ijkon panos, tikatekia (Mar. 4:26-29). Noijki xamo timotlajtlania kox ajsi itech iyolo tlen tikmachtia mokone. Maski amo tikmati, tla timochijchikaua xamo uelis mouikas iuan Jehová (Prov. 22:6).

XIKNELTOKA JEHOVÁ MITSPALEUIS

18. ¿Ken kinpaleuis Jehová mokoneuan iuan ma mouikakan?

18 Yiuejkika Jehová yokinpaleui telpochmej uan ichpochmej iuan ma mouikakan (Sal. 22:9, 10). Noijki tla mokoneuan kinekij, ye uelis kinpaleuis iuan ma mouikakan (1 Cor. 3:6, 7). Tla mokoneuan peuaj ayakmo kichiuaj tlen Jehová kineki ye ok kintlasojtlas (Sal. 11:4). Ijkuak yejuan kiteititiskej kinekij kiyolpaktiskej, ye kinpaleuis iuan ma mouikakan (Hech. 13:48; 2 Crón. 16:9). Noijki ye mitspaleuis xikinmilui mokoneuan tlen moneki kikakiskej (Prov. 15:23). Noijki uelis kiyolinis se tokni tlen iuan timonechikoua ma kinpaleui uan ma kintlasojtla. Maski yiuejueyij, Jehová uelis kichiuas ma kilnamikikan tlen te otikinmachti (Juan 14:26). Tla tikinmachtia ika tlen tikchiua uan tlen tikijtoua, Jehová mitsteochiuas.

19. ¿Tleka uelis tikneltokas Jehová mitsteochiuas?

19 Jehová mitstlasojtla maski mokoneuan kipejpenaj kichiuaskej okse tlamantli. Ye mitstlasojtla porque tejuatsin noijki tiktlasojtla. Tla moselti tikinmachtia mokoneuan uan monamik amo iTlaixpantijka Jehová, xikilnamiki Jehová kijtoua mitspaleuis uan noijki kinpaleuis mokoneuan (Sal. 68:5). Tejuatsin amo uelis tikijtos tla yejuan kitekichiuiliskej Jehová noso amo. Jehová mitsteochiuas tla tikneltoka ye mitspaleuis uan timochijchikaua tikinpaleuia.

TLAKUIKALI 134 Xiktlasojtla uan xikmalui mokone

a Itech nin tlamachtil tikitaskej ken uelis tokniuan siuamej kichiuaskej ken inantsin Timoteo, tlen omotokayotiaya Eunice uan ken uelis kinpaleuiskej inkoneuan ma kitlasojtlakan Jehová.

b Otikpatilijkej itoka.

c Uelis tikitas amochtli ¡Uelis nochipa tiyoltos uan tiyolpakis!, tlamachtil 50, noijki uelis tikitas revista Akin Tetlapouijtok 15 de agosto 2011, páginas 6 uan 7, tlamachtil itoka “Ideas para la adoración en familia y el estudio personal”.