1. Lowo geeshsha hagiidhineemmo gede assannonkeri maati?

 YIHOWA hagiirraamma ikkinammora hasiˈranno. Tenne mayinni anfeemmo? Korkaatuno hagiirru qullaawu ayyaani laalo widooti. (Gal. 5:22) Adhannonkunni aannohu hagiirraamo ikkino daafira, diinaggaambe soqqammeemmo woyite woy roduuwanke addi addi doogganni kaaˈlineemmo woyite lowo geeshsha hagiidhineemmo.—Soq. 20:35.

2-3. (a) Galatiyu Sokka 6:4 kultanno garinni, Yihowara soqqammeemmo woyite hagiirrinke baikkinni heeˈneemmo gede kaaˈlannonkehu lamu coyi maati? (b) Konni birxichira maa ronseemmo?

² Soqqamaasinchu Phaawuloosi Galatiyu Sokka 6:4te hagiirrinke baˈˈannokki gede kaaˈlannonkeha lame coye kulino. (Qummeeshsha nabbawi.) Umihunni, Yihowara soqqamate dandiinummore baala assa hasiissannonke. Yihowara soqqamate dandiinummore baala assinummo geeshsha hagiidha hasiissannonke. (Mat. 22:36-38) Layinkihunni, ninkeneeto wolootu ledo heewisiisa dihasiissannonke. Dancha ordu fayyimma noonkehura, qajeelsha afiˈnoommo daafira, woy kalaqamu dandoo noonkehura loonsoommo loosi ikkihano ikkiro Yihowa galata hasiissannonke. Qoleno noonkere baala uyinonkehu Yihowaati. Wole widoonni kayinni, wolootu mitu gari soqqanshonni roortannonkeha ikkiro, insa dandoonsa umonsa bokkeessate woy uminsa hasatto balaxisiisate ikkikkinni Yihowa guwisate horoonsidhanni noo daafira hagiidha hasiissannonke. Hakko daafira insa ledo heewisamantenni insawiinni rosa hasiissannonke.

³ Konni birxichira Yihowara soqqamate garire assinanni heeˈnoommokkiha laweennanke hexxo mudhinummoro mayi kaaˈlannonkero ronseemmo. Qoleno noonke dandoo dancha gede horoonsiˈra dandiineemmo garanna wolootuwiinni maa rosa dandiineemmoro laˈneemmo.

4. Hexxo mudhineemmo gede assannonkeri maati? Lawishsha kuli.

⁴ Mite Yihowa soqqamaano diru akkalle amaddinonsa daafira woy dhiwanni waadannonsahura gari geeshsha soqqama didandiitanno; hakko daafira hexxo mudhitanno. Kaarooli yinanni rodoora togoori iillinose. Ise alba, sabbakkannori roore hasiissannowa hadhe soqqamate qoosso afidhino. Hatte yannara ise, 35 manna Qullaawa Maxaafa xiinxallissino hattono batinyu manni heeshshonsa Yihowara sayise oye cuuamanno gede kaaˈlitino. Kaarooli soqqanshotenni dancha guma afidhino! Gedensoonni ise dhiwanni waadinose daafira roore woyite mininni difultanno. Kaarooli togo yitino: “Dhiwanni waadannoe daafira, wolootu assitannori geeshshire assa dandeemmakkita afoomma; ikkirono insa geeshsha ammanamoommata ikkoommaha dilawannoe. Assa hasiˈreemmare baalare assa didandoommo; tini hexxo mudheemma gede assitinoe.” Kaarooli Yihowara soqqamate wolqase assiture baala assa hasidhanno. Tini lowo geeshsha danchate! Shaqqadu Maganinke ise assitinoha dancha coye naadannota dihuluullammeemmo.

5. (a) Assa dandiineemmokkire hende hexxo mudhinummoro maa qaaga hasiissannonke? (b) Misilla leellishshannonte gede mittu rodii heeshshosi diro woˈma Yihowara soqqamate wolqasi assiture baala assinohu hiittoonniiti?

⁵ Mito woyite, assa dandaattokkire hedde hexxo mudhattoha ikkiro, ‘Yihowa maa assammora hasiˈranno?’ yite ateneeto xaˈmi. Yihowa hasiˈrannohu xa wolqakki assiture assattoraati. Hanni mitto lawishsha laˈno: Mitte 80 diro ikkannose rodoo 40 diriti noo waro Yihowara soqqamate assitannore xa assa dandiitannokki daafira hexxo mudhitara dandiitanno. Ise xa wolqase assitu geeshshire assitanni nooha ikkirono, tini Yihowa dihagiirsiissanno yite heddara dandiitanno. Hatto yee heda kayinni garaho? Hanni tenne hedi. Ise 40 diriti noo waro wolqase assitu geeshsha soqqantino; xa 80 diriti heedheno wolqase assitu geeshsha soqqama diagurtino. Yihowara soqqamate assinanni heeˈnoommori iso hagiirsiisanno geeshshire diˈˈikkino yine hendeemmoha ikkiro, Yihowa hagiirsiisannori daafira biddishsha fushshannohu iso ikkinota qaaga hasiissannonke. Yihowa isira soqqamate wolqanke assiture baala assinummoro, “Dancha assootto!” yaannonke.—Maatewoosi 25:20-23 ledo heewisiisi.

6. Maariya lawishshinni maa ronseemmo?

⁶ Assa dandiineemmokkire agurre assa dandiineemmore illachinshummoro, hagiirrinke baikkinni heeˈra roore shota ikkitannonke. Hanni Maariya yinanni rodoo woˈnaalsha laˈno; ise dhiwanni waadannose daafira hasidhino geeshsha soqqama didandiitanno. Umi qara ise lowo geeshsha yaaddino hattono kaaˈleemmari dinoote yite heddino. Gedensoonni kayinni ise songosera dhiwanni waadannose daafira daallasunni kaˈe affannokki rodoo noota affu; hakkiinni ise kaaˈlate murcidhu. Maariya togo yitino: “Ise ledo silketenninna borrote sokka borreesse soqqamate pirogiraame fushshiˈroomma. Ise ledo soqqamumma kiiro, ise kaaˈloomma daafira minira lowo geeshsha hagiidhanni higeemma.” Ninkeno assa dandiineemmokkire agurre assa dandiineemmore illachinshummoro hagiirrinke lexxanno gede assiˈra dandiineemmo. Kayinni Yihowara albinni roore soqqama woy mitu gari soqqansho dancha gede soqqama dandiineemmohalla ikki?

7. Soqqamaasinchu Pheexiroosi Kiristaana hiittenne kaaˈlitanno amaale amaalino?

⁷ Soqqamaasinchu Pheexiroosi qullaawu ayyaaninni borreessinote umi sokkara roduuwu noonsa dandoo baala ammanate roduuwansa jawaachishate horoonsidhanno gede amaalinonsa. Isi togo yee borreessino: “Addi addiha  Maganu elto afansha ammanamatenni amaddine mitti mittiˈne uyinoonniˈne elto garinni mimmitiˈnera soqqamme.” (1 Phe. 4:10) Wolootu hinaassanno woy hexxo mudhitanno yine waajjine dandoonke woˈmunni woˈma horoonsiˈra agura dihasiissannonke. Hatto ikkiro Yihowara soqqamate dandiinummore baala assinanni diheeˈnoommo.

8. Umi Qorontoosi 4:6, 7 kultanno garinni dandoonke kulle naaxxa hasiissannonkekkihu mayiraati?

⁸ Noonke dandoo woˈmunni woˈma horoonsiˈra hasiissannonke; kayinni dandoo noonke daafira naaxxineemmokki gede qoropha hasiissannonke. (1 Qorontoosi 4:6, 7 nabbawi.) Lawishshaho duucha woyite, Qullaawu Maxaafi xiinxallo hanafisiisate qinaannoheha ikkara dandaanno. Tenne dandoo horoonsiˈra agura dihasiissannohe! Kayinni dandoo horoonsiˈratenna dandoonkenni naaxxate mereero lowo badooshshi noota qaagi. Hanni muli yannara Qullaawu Maxaafi xiinxallo hanafisiisootto yine hendo. Afiˈroottoha hagiirsiisanno woˈnaalsha soqqanshote gaamokkira kulate quqquxamootto. Ikkollana insanni xaadatto woyite mitte rodoo metseete eltino gara kultanni no. Ise metseete eltino; ati kayinni Qullaawu Maxaafi xiinxallo hanafisiisootto. Tenne yannara maa assatto? Woˈnaalshakki kula roduuwa jawaachishshannota afootto; kayinni metseete eltino rodoo hagiirri baˈˈannokki gede woˈnaalsha wole woyite kula hasiˈrattoha ikkara dandaanno. Tini danchumma leellishate. Kayinni Qullaawu Maxaafi xiinxallo hanafisiisa agura dihasiissannohe. Tenne dandookki horoonsiˈri!

9. Dandoonke ma garinni horoonsiˈra hasiissannonke?

⁹ Kalaqamunni noonke dandoo baala Maganuwiinni afiˈnoommota ikkinota qaango. Tenne dandoo ninkeneeto bokkeessate ikkikkinni songo dhaawate horoonsiˈra hasiissannonke. (Fil. 2:3) Wolqankenna dandoonke Maganu fajjo assate horoonsiˈneemmo woyite lowo geeshsha hagiidhineemmo; kayinni hagiidhineemmohu woloota roorroommo daafira ikkikkinni, noonke dandoo Yihowa guwisiˈrate horoonsiˈnanni heeˈnoommo daafiraati.

10. Ninkeneeto wolootu ledo heewisiisa digaraho yineemmohu mayiraati?

¹⁰ Qoropha hoongummoro uminke jawaante wolu manchi laanfe ledo heewisiinsammora dandiineemmo. Lawishshaho mittu rodii lallawo dancha gede asse shiqishara dandaanno. Tini isi jawaanteeti. Ikkirono isi lallawo shiqishate sharramanni nooha mitto rodoo woffi asse laˈˈara dandaanno. Ikkollana hakku rodii wosina adha baxannoha, oososi dancha gede qajeelsiˈrannoha woy diinaggaawe sabbakannoha ikkara dandaanno. Dandoonsa Yihowara  soqqamatenna woloota kaaˈlate horoonsidhannori batinyu roduuwi noonke daafira lowo geeshsha tashshi yaannonke!

11. Yesuusi lawishsha harunsate sharrama hasiissannonkehu mayiraati?

¹¹ Ninkeneeto wolootu ledo heewisiisa hasiissannonkekkiha ikkirono, ammanantinote Maganu soqqamaano lawishshinni ronse horo afiˈra dandiineemmo. Hanni Yesuusi lawishsha laˈno. Ninke isi gede guuta ikka hoongummorono, baxissanno akattasinninna assinohu dhagge ikkanno coyinni lowore rosa dandiineemmo. (1 Phe. 2:21) Isi lawishsha harunsate dandiinummore baala assineemmoha ikkiro, worbuulle Yihowa soqqamaano ikkineemmo hattono soqqanshonkenni dancha guma afiˈneemmo.

12-13. Moote Daawiti lawishshinni maa ronseemmo?

¹² Maganu Qaali giddo, guuntete xeˈne noonsare ikkirono lawishshansa harunsa hasiissannonkehu batinyu ammanamino labballinna meenti no. (Ibi. 6:12) Hanni Yihowa “hedoˈya gedeeha” yiinohu Moote Daawiti lawishsha laˈno. (Soq. 13:22) Ikkirono Daawiti guuntete xeˈne noosiho. Isi jawa cubbo loosino woyiti nafa no. Ikkirono isi dancha lawishsha ikkannonke. Mayira? Korkaatuno isi seejjinisi woyite soˈrosi gara lawisate diwoˈnaalino. Hatteentenni isi uyinoonnisita kaajjado seejjo adhino hattono godowinta maaro eino. Yihowano maarinosi.—Far. 51:3, 4, 10-12.

¹³ Ninkeneeto aante noote gedee xaˈmuwa xaˈmine Daawiti lawishshinni rosa dandiineemmo: ‘Amaallannie woyite mayyee qoleemmo? Soˈroˈya bayichonko ammaneemmonso gara lawisate woˈnaaleemmo? Woloota busha assa rakkannoe? Wirro soˈro looseemmokki gede sharrameemmo?’ Qullaawu Maxaafi giddonni wolu ammanamino labballinna meenti xagge nabbawatto woyiteno ateneeto togoo xaˈmuwa xaˈma dandaatto. Insara atera iillino gedee fonqoli iillinonsa? Insa hiikku danchu akati noonsata leellishshino? Mittu mittunku xagge nabbawatto woyite, ‘Konni ammanaminohu Yihowa soqqamaanchi faale haˈra dandeemmohu hiittoonniiti?’ yite ateneeto xaˈmi.

14. Ammanate roduuwinke lawishsha harunsa kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

¹⁴ Yannankera noohu wedelluno ikko jajjabbu ammanate roduuwinke lawishshinnino rosa dandiineemmo. Lawishshaho songoˈnera, iillanni noosi fonqolo dandee heeˈranni noo rodii no? Iso darawosi gara ikkinokkire assanno gede xixxiibbannosiha, maatesi gibbannosiha woy dhiwanni waadannosiha ikkara dandaanno. Isira, atera heedhahera hasiˈrattoti kaajja akatta noosi? Isiha dancha lawishsha harunsite iillanni  noohe fonqolo dandiite saˈˈatto gara rosa dandaatto. Dancha lawishsha ikkitannonkeri togoo roduuwi noonke daafira tashshi yaannonke; hagiidhineemmo gede assannonkehu mittu coyi konneeti.—Ibi. 13:7; Yai. 1:2, 3.

15. Yihowara soqqammanni hagiidhineemmo gede kaaˈlitannonketi soqqamaasinchu Phaawuloosi amaalino amaale hiittenneeti?

¹⁵ Songote giddo keerunna mittimma heedhanno gede mittu mittunku dandiinummore baala assa hasiissannonke. Hanni umi xibbi diri Kiristaani lawishsha laˈno. Insara addi addi dandoonna loosu qeechi noonsa. (1 Qor. 12:4, 7-11) Ikkollana tini mereeronsa heewonna babbadooshshu kalaqamanno gede diassitino. Hatteentenni Phaawuloosi, mittu mittunku Kiristoosi ‘biso ikkitinore dhaawate’ sharrantanno gede jawaachishinonsa. Phaawuloosi Efesooni heeˈranno Kiristaanira togo yee borreessino: “Mittu mittunku bisi loososi loosanno woyite manninatu baalu lophanno; baxillunni dhaawamanno.” (Efe. 4:1-3, 11, 12, 16) Phaawuloosi amaalino amaale loosu aana hosiisino Kiristaani songote giddo keerunna mittimma heedhanno gede assino; togoo akatta xaa yannara songuwanke giddono laˈnanni heeˈnoommo.

16. Maa assate murciˈra hasiissannonke? (Ibiraawoota 6:10)

¹⁶ Ateneeto wolootu ledo heewisiisattokki gede qorophi. Hatteentenni Yesuusiwiinni rosatenna isi akatta leellishate sharrami. Qullaawu Maxaafi giddo kulloonni manninna yannankera noohu ammanamino manni lawishshinni rosi. Yihowara soqqamate wolqakki assiture baala assattoha ikkiro, ‘Maganu halaalaancho yoo yaannoha’ ikkinohura ‘loosokki hawannokkita’ addaxxa dandaatto. (Ibiraawoota 6:10 nabbawi.) Yihowa, woˈma lubbokkinni iso hagiirsiisate assattore naadannota qaagge isira soqqantanni hagiidhitanni heeˈri.