Ochan ta banti te bintik yichʼoje

Baan ta sleojiʼbal

ARTÍCULO YUʼUN ESTUDIO 16

Ya yakʼ stseʼelil koʼtantik kʼalal ya kakʼbeytik te bin lek te Jehová

Ya yakʼ stseʼelil koʼtantik kʼalal ya kakʼbeytik te bin lek te Jehová

«Jtuhlutuhl acʼa stsahtay bin yilel yaʼtel» (GÁL. 6:4).

KʼAYOJIL 37 Spisil koʼtan ya jchʼuunbey skʼop te Jehová

¿BIN YA KILBEYTIK SKʼOPLAL? a

1. ¿Bin-a te ya yakʼbotik stseʼelil koʼtantik?

 TE Jehová jaʼ ya skʼan te ayuk stseʼelil koʼtantik. Jnaʼojtik te yuʼun-nix jich-ae, melel te tseʼelil oʼtanil jaʼ sit te chʼul espíritu (Gál. 5:22). Te bitʼil ayxan stseʼelil koʼtantik te kʼalal ay bin ya kakʼtik ma jaʼuk te ay bin ya kichʼtike, jaʼ yuʼun lek ya kaʼiy jbatik kʼalal jaʼ baem ta koʼtantik spasel te aʼtelil ta stojol te Jehová sok ta skoltayel te kermanotaktik (Hech. 20:35).

2, 3. 1) Jich bitʼil ya yal Gálatas 6:4, ¿bin ya skoltayotik yuʼun ma xchʼay te stseʼelil koʼtantik? 2) ¿Bin ya kilbeytik skʼoplal ta artículo ini?

2 ¿Bin ya skoltayotik yuʼun ma xchʼay te stseʼelil koʼtantik? Te jpuk-kʼop Pablo la yalbey cheb skʼoplal te ya skoltayotik ta spasel, ay ta Gálatas 6:4 (kʼopona). Sbabial, ya jtatik stseʼelil koʼtantik teme ya x-aʼtejotik sok spisil koʼtantik ta stojol te Jehová. Jaʼme te bin ya skʼan ya jpastik ta jpisiltik (Mat. 22:36-38). Schebal, ma skʼan ya jpaj jbatik sok te yantike. Teme lek ayotik sok kichʼojtik pʼijubtesel o ay bin ya jnaʼtik spasel, lek teme ya kalbeytik wokol te Jehová, melel jaʼ yakʼojbotik spisil. Pero teme ay hermanoetik te ay bin ya snaʼikxan spasel ta scholel skʼop Dios, ayuk stseʼelil koʼtantik, melel yakik ta stuuntesel te bin ya snaʼik spasel ta yalbeyel yutsil skʼoplal te Jehová, ma yuʼunuk ya stoy sbaik o ay bin lek ya xlokʼ yuʼunik-a. Mame xkaʼiytik tsaltamba, jaʼme lek te ay bin ya jnoptik ta stojolik.

3 Ta artículo ini ya kiltik bin ya skoltayotik yuʼun ma xchebaj koʼtantik teme jich ya kaʼiytik te ma xjuʼ kuʼuntik spasel spisil te bin ya jkʼantike. Jaʼnix jich ya jnoptik bin-utʼil ya jtuuntestik te bin ya jnaʼtik spasel sok te bin ya xjuʼ ya jnoptik ta stojol te yantike.

TE MA XJUʼ KUʼUNTIK SPASEL SPISIL TE BIN YA JKʼANTIKE

Te Jehová tseʼel yoʼtan yuʼun kʼalal ya jpastik te bin lek ta stojol ta spisil jkuxlejaltik. (Ilawil te párrafo 4 kʼalal ta 6). b

4. ¿Bin ya xjuʼ ya schebajtes koʼtantik? Ala te ejemplo yuʼun te Carol.

4 Ay chaʼoxtul hermanoetik te chebajem yoʼtanik ta skaj te ayix yaʼbilalik o ayik ta chamel te ma xjuʼix yuʼunik spasbeyel yaʼtel te Jehová te bitʼil ya skʼanike. Jaʼ jich kʼax ta stojol jtul hermana te Carol sbiil, bayal tiempo abatin te banti ya skʼanik koltayel ta scholel skʼop Dios. Ay 35 ta tul te machʼatik la snojpteslan ta Biblia sok bayal ants winiketik la skoltaylan yuʼun ya yakʼ sbaik ta stojol Jehová sok te la yichʼik jaʼ. ¡Kʼax lek te bin la spase! Pero ta patil tsakot ta chamel sok ma xjuʼix yuʼun te ya xlokʼ ta snae. Jich ya yal: «Jnaʼoj te jaʼ ya smakon te bitʼil ayon ta chamele ma xjuʼix kuʼun spasel te bin ya spas te yantike. Manchukme jich-abi, jich ya kaʼiy te maba jun-nix koʼtan ta stojol Jehová jich bitʼil te yantike. Wokol ya kaʼiy te ya xkʼot ta koʼtan te ya jkʼan ya jpas te bin ma xjuʼ kuʼun spasele. Jaʼ-abi bayal ya schebajtesbon koʼtan». Te Carol ya skʼan ya spas spisil te bin ya xjuʼ yuʼun ta stojol te Jehová, jaʼ-abi bayal skʼoplal. Seguro ayotik te mukʼ skʼoplal ya yil te Dios spisil te bin ya spas te hermanae.

5. 1) ¿Bin ya skʼan ya xjul ta koʼtantik teme ay chebajem koʼtantik ya kaʼiy jbatik ta skaj te ma xjuʼ ya jpastik spisil te bin ya jkʼantike? 2) Jich bin-utʼil ya kiltik ta fotoetik yuʼun te artículo ini, ¿bin-utʼil te hermano spisil-ora spasoj te bin lek ta stojol te Jehovae?

5 Teme ay chebajem koʼtantik ta skaj te ma xjuʼ ya jpastik spisil te bin ya jkʼantike, jojkʼoybey jbatik: «¿Bin ya skʼan Jehová te ya jpase?». Jaʼ ya skʼan te yakuk jpastik ta stojol jaʼto te ban kʼalal ya xjuʼ kuʼuntike. Nopa awaʼiy ini. Jtul hermana te ayix 80 yaʼbilal chebajem yoʼtan, melel ma xjuʼix ya schol skʼop Dios jich bitʼil ya spas te kʼalal 40 yaʼbilal-ae. Manchukme yak ta spasel tulan ta spasbeyel yaʼtel te Jehová, ya skuy te maba mukʼ skʼoplal ya yile. Pero, ¿melelbal? Akʼa kiltik. Te kʼalal 40 yaʼbilal-a te hermana la spas ta stojol Jehová spisil te bin ya xjuʼ yuʼun spasel sok yakto ta spasel manchuk ayix 80 yaʼbilal, jaʼ yuʼun ya kaltik te maʼyuk bin-ora skomoj sba. Teme ya xjajch jnoptik te ma tikʼuk-a te bin ya jpastik yuʼun ya kakʼbeytik stseʼelil yoʼtan te Jehová, juluk ta koʼtantik te jaʼ ya sta ta nopel te bin ya smulan sok te bin maʼuke. Teme ya jpastik spisil te bin ya xjuʼ kuʼuntik ta stojol te Jehová, jichme ya yalbotik: «Lec ay» (paja sok Mateo 25:20-23).

6. ¿Bin ya snojptesotik te ejemplo yuʼun te María?

6 Te bin ya skoltayotik yuʼun spisiluk-ora ay stseʼelil koʼtantik jaʼ te ya xbajt ta koʼtantik te bin ya xjuʼ kuʼuntik spasel, ma jaʼuk te ya xbajt ta koʼtantik te bin ma xjuʼ kuʼuntike. Kiltik te bin kʼax ta stojol te hermana María, ta skaj te ay ta chamel ma xjuʼix yuʼun te bayal bin ya spas ta stojol te Jehová. Ta sjajchibal la smel yoʼtan sok la snop te maʼyukix skʼoplal ya yaʼiy sba. Pero la snaʼ stojol te ay jtul hermana ta congregación te ay ta chamel-euke. Jich yuʼun la sle te bin-utʼil ya skoltay. Te María jich ya yal: «Boon ta sna, la jokin ta scholel skʼop Dios ta teléfono sok ta carta. Spisil-ora tseʼel koʼtan ya sujton ta jna sok ay sbujtsʼ koʼtan te bitʼil la jkoltay te hermanae». Jaʼnix jich te joʼotike ya jtatikxan stseʼelil koʼtantik teme jaʼ ya xbajt ta koʼtantik spasel te bin ya xjuʼ kuʼuntik spasel ma jaʼuk te bin ma xjuʼ kuʼuntike. Jaxan teme ay bin ya xjuʼ ya jpastikxan o ay bin ya jnaʼtik spasel ta stojol te Jehová, ¿bin ya jpastik?

TUUNTESA TE BIN YA ANAʼ SPASEL

7. ¿Bin la yal te jpuk-kʼop Pedro ta stojol te jchʼuunjeletik?

7 Ta sbabial carta te la stsʼibay te jpuk-kʼop Pedro, la yalbey te yermanotak te yakuk stuuntesik te bin ya snaʼik spasel yuʼun ya yakʼbeyik yip yoʼtan te yermanotakik. Jich ya yal: «Te mahtanil aʼbot yuʼun Dios ta jtuhlutuhl, tuhunahic ta stojol yantic scuenta lequil jcanan yuʼun te bayel ta chahp mahtaniletic ya yacʼ te Diose» (1 Ped. 4:10). Mame jkom jbatik ta stuuntesel te bin ya jnaʼtik spasel ta skajnax te ay machʼa ay sbikʼtal yoʼtan ta jtojoltik o te ya xchebaj yoʼtan yuʼune. Teme ya jkom jbatike, maba yakotik ta yakʼbeyel te bin lek ya xjuʼ ya jpastik ta stojol te Jehová.

8. Jich bitʼil ya yal 1 Corintios 4:6, 7, ¿bin yuʼun ma skʼan te ya jtoy jbatik yuʼun te bin ya jnaʼtik spasele?

8 Melelnix-a te ya xjuʼ ya jtuuntestik ta lek te bin ya jnaʼtik spasele, pero ma skʼan ya jtoy jbatik yuʼun (kʼopona 1 Corintios 4:6, 7). Jun ejemplo, yaniwan anaʼ sjachel ta lek nojptesel ta Biblia. ¡Kʼax lek te jich ya apase! Pero naʼame teme ya atuuntes te bin ya anaʼ spasel mame pajaluk sok te ya atoy aba yuʼune. Nopa awaʼiy te kʼalal lokʼat ta scholel skʼop Dios la ajach jun nojptesel ta Biblia. Jaʼ yuʼun awoʼtanukix ya awalbey te ajoʼtak ta scholel skʼop Dios. Pero te kʼalal tey ayatix sok-a te hermanoetike, jtul hermana yak ta scholel te ay machʼa la yakʼbey jilel jun revista. Te hermanae jaʼnax la yakʼ jilel jun revista, te jaʼate la ajach jilel jun nojptesel ta Biblia. ¿Binwan ya apas? Yaniwan anaʼ te ya x-akʼbot smukʼul yoʼtan te hermanoetik, pero ya anop ta awoʼtan te patil ya achol yuʼun jich ma xchʼay stseʼelil yoʼtan-a te hermana. ¡Jaʼ jich ya kakʼtik ta ilel yutsil koʼtantik! Pero mame xa akom aba ta sjapel nojptesel ta Biblia. Akʼbilat jun majtanil, jaʼ yuʼun tuuntesa.

9. ¿Bin-utʼil ya skʼan ya jtuuntestik te bin ya jnaʼtik spasele?

9 Juluk ta koʼtantik te jaʼ yakʼojbotik Dios spisil te bin ya jnaʼtik spasele. Jaʼ yuʼun jtuuntestik te bin ya jnaʼtik spasel yuʼun ya kakʼbeytik yip yoʼtan te hermanoetik, ma jaʼuk te ya jtoy jbatik yuʼune (Filip. 2:3). Kʼalal ya jtuuntestik te kiptik sok te bin ya jnaʼtik spasel ta spasbeyel te skʼanojel yoʼtan te Dios, ya jtatik stseʼelil koʼtantik. ¿Bin yuʼun? Melel yakotik ta stuuntesel te bin ya jnaʼtik spasel yuʼun ya kalbeytik yutsil skʼoplal te Jehová, ma jaʼuk ya jkʼantik te ya yilik te bayal bin ya jnaʼtik spasele ni jaʼuk te ya jtoy jbatik ta stojolike.

10. ¿Bin yuʼun te ma lek te ya jpaj jbatik sok te yantike?

10 Teme maba ya jtsajtay jbatike, yaniwan xjuʼ x-och jpaj jbatik sok te bin ya jnaʼtik spasel sok te bin ma snaʼik spasel te yantike. Kaltik jun ejemplo. Ayniwan jtul hermano te ya snaʼ yakʼel ta lek discurso. Jaʼ te bin mero ya snaʼ spasel ta leke. Pero ayniwan ya stoy sba ta yoʼtan ta stojol jtul hermano te wokol ya yaʼiy skʼasesel discursoetik. Pero te hermano-abi, ayniwan bintik lek ya spas yaniwan x-otseswan ta sna, yakniwan ta schʼitesel ta lek te snichʼnab o ayniwan sbujtsʼ yoʼtan ta scholel skʼop Dios. Ya kaltik bayal wokol yuʼun te ay hermanoetik sok hermanaetik te ya stuuntesik ta stojol Jehová te bin ya snaʼik spasel sok ta skoltayel te yantik.

JNOPTIK TE BIN YA SPAS TE YANTIK

11. ¿Bin yuʼun ya skʼan ya jpastik tulan ta stʼunel te ejemplo yuʼun te Jesús?

11 Manchukme ma lek te ya jpaj jbatik sok te yantik, bayal bin ya jnoptik kʼalal ya kiltik te ejemplo yuʼun te yantik abatetik yuʼun te Jehová. Jnop kaʼiytik ta stojol te Jesús te jaʼ lekil ejemplo kuʼuntik. Manchukme ma tojil ants winikotik jich bitʼil te Jesús, ya xjuʼ ya jnoptik te tʼujbil taleliletik yuʼun sok te bin ya spase (1 Ped. 2:21). Teme ya jpastik tulan ta stʼunbeyel te stalel, lekil j-abatotik ya xkʼootik ta stojol Jehová sok lek te bin ya jtatik ta scholel skʼop Dios.

12, 13. ¿Bin ya yakʼ jnoptik te ajwalil David?

12 Te Biblia ya yalbey skʼoplal bayal ants winiketik te la yakʼik ta ilel lekil ejemplo, manchukme ay banti chʼayik-euk (Heb. 6:12). Jun ejemplo jaʼ te ajwalil David. Te Jehová jich la yal ta stojol: «La jta jtuhl winic te lec coʼtan yuʼun» (Hech. 13:22). Pero te David jaʼnix jich jmulawil winik. Ay la spas tulan muliletik. Manchukme jich-abi, la yakʼbotik jilel jun lekil ejemplo. ¿Bin yuʼun? Melel te kʼalal la yichʼ tojobtesele, kʼot ta yoʼtan ta oranax te bin ma lek spasoje. La schʼuun te tojobtesel sok la sujtes yoʼtan yuʼun te bin la spase. Jaʼ yuʼun te Jehová la spasbey perdón (Sal. 51:3, 4, 10-12).

13 Te ejemplo yuʼun te David ya skoltayotik teme ya jpasbey jbatik te jojkʼoyeletik ini: «¿Bin ya kal yuʼun te kʼalal ay machʼa ya stojobtesone? ¿Yabal jchʼuun ta oranax te bin ma lek jpasoje o aybal bin ya jmak jba ta kʼop-a? ¿Oranaxbal ay machʼa ya kakʼbey smulin? ¿Yabal jpas tulan yuʼun maba ya jchaʼpas te bin ma lek la jpase?». Jaʼnix jich jpastik te jojkʼoyeletik ini kʼalal ya jnopbeytik skʼoplal te skuxlejalik te winiketik sok te antsetik te ya yalbey skʼoplal te Biblia. ¿Aybal sitintayojik wokoliletik jich bitʼil kʼaxem ta jtojoltike? ¿Bin taleliletik la yakʼik ta ilel? Jaʼ yuʼun, akʼa jojkʼoybey jbatik: «¿Bin-utʼil ya jnopbey stalel te j-abat yuʼun Jehová ini?».

14. ¿Bin ya jnoptik kʼalal ya kiltik te ejemplo yuʼun te j-abatetik yuʼun te Diose?

14 Jaʼnix jich bayal bin ya xjuʼ ya jnoptik ta stojol te hermanoetik manchukme jchʼieletik o ayix yaʼbilalik. Yaniwan jnoptik te ay machʼa ta jcongregaciontik te yak ta sitintayel wokoliletik jich bitʼil tenel yuʼun yantik jchʼieletik, kontrainel ta sfamilia o te ay ta chamel. ¿Aybal jun talelil yuʼun te ya xjuʼ ya jkʼayintike? Teme ya kiltik te ejemplo yuʼunik, bayal bin ya jnoptik te ya skoltayotik ta sitintayel te jwokoltike. ¿Mabal jichuk te mukʼ skʼoplal ta koʼtantik te hermanoetik te ay schʼuunel yoʼtanike? Mukʼ, melel bayal te bin yuʼun ya yakʼ stseʼelil koʼtantike (Heb. 13:7; Sant. 1:2, 3).

ABATINUKOTIK TA STOJOL JEHOVÁ SOK STSEʼELIL KOʼTANTIK

15. ¿Bin consejo la yakʼ te jpuk-kʼop Pablo te ya skoltayotik yuʼun ya x-abatinotik sok stseʼelil koʼtantik ta stojol Jehová?

15 Teme jpisiltik ya kakʼbeytik te bin lek ta stojol te Jehová, ya kakʼtik lamalkʼinal sok jun ya x-ayin te congregación. Jaʼ jich la spasik te jchʼuunjeletik ta sbabial siglo. Bayal te bin ay ta swentaik spasel sok akʼbotik majtaniletik yuʼun Dios (1 Cor. 12:4, 7-11). Manchukme jich-abi maba la yaʼiyik tsaltamba o la xat sbaik. Te jpuk-kʼop Pablo la yalbey te efesioetik te yakuk spasik tulan ta yakʼbeyel «yichʼ yip te sbaqʼuetal Cristo». Sok jich la yalxan: «Ha chican bin yilel yaʼtel ta jujuchahp, ya xmucʼub soc ya yichʼ yip ta scuenta cʼuxul-oʼtanil» (Efes. 4:1-3, 11, 12, 16). Kʼalal jich la spasik, ayin lamalkʼinal sok jun-nax ayinik ta congregación, te taleliletik-abi jaʼnix jich ya xchiknaj ta congregacionetik ta kʼajkʼal ini.

16. ¿Bin ya skʼan ya apas? (Hebreos 6:10).

16 Pasa tulan te manchuk ya apaj aba sok te yantike. Tʼojana asitik ta stojol te Jesús sok pasa tulan ta skʼayinbeyel te taleliletik yuʼune. Kʼayinbeya stalel te j-abatetik yuʼun Dios ta namey sok ta kʼajkʼal ini. Mame xa akom aba ta yakʼbeyel te bin ya xjuʼ awuʼun spasel ta stojol te Jehová, ayuk ta awoʼtan te «ma yuʼunuc te ma tojuc yoʼtan te Dios, te ya schʼay ta yoʼtan» te awaʼtel ya apas ta stojole (kʼopona Hebreos 6:10). Abatinanxan sok stseʼelil awoʼtan ta stojol Jehová, melel mukʼ skʼoplal ya yil te ya apas tulane.

KʼAYOJIL 65 Lekubtesa te awaʼtel

a Lek te ya kiltik te ejemplo yuʼun te yantike. Pero ay banti ya skʼan ya jtsajtay jbatik. Te artículo ini ya skoltayotik yuʼun ma xchʼay te stseʼelil koʼtantik, te ma jtoy jbatik sok te ma xchebaj koʼtantik kʼalal ya kiltik te bin ya spas te yantike.

b TE BIN YA XCHIKNAJ TA FOTOETIK: Te hermano te ya xchiknaj ta fotoetik abatin ta Betel kʼalal jchʼielto-ae. Ta patil nujpun sok och ta precursor sok te yiname. Ta patilxan bael kʼalal la staik yal snichʼnabik, la snojptesik ta scholel skʼop Dios. Te bitʼil ayix yaʼbilal maba skomoj sba yakto ta scholel skʼop Dios ta carta.