Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

24 YATICHÄWI

Janiw khitis Jehová Diosjamajj perdonkaspati

Janiw khitis Jehová Diosjamajj perdonkaspati

“Jehová Dios Tata, jumajj suma Diosätawa, perdonañatakis jankʼakirakïtawa, taqe khitinakatï jumar artʼasipktam ukanakarojj wali munasiñampiw uñjtajja, janirakiw jaytjktati” (SAL. 86:5).

CANCIÓN 42 Diosar servirin mayisitapa

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? a

1. ¿Eclesiastés 7:20 texton kamsänsa Salomón reyejja?

 SALOMÓN REYEJJ akham sänwa: “Cheqapar luriri, janipun juchachasiri ukham cheqap sarnaqer jaqejj janiw ni mayas oraqen utjkiti” sasa (Ecl. 7:20). ¡Uka arunakajj cheqäskapuniwa! Taqeniw juchararätanjja (1 Juan 1:8). Ukhamajj taqeniw Jehová Diosana ukhamarak mayninakan perdonatäñ muntanjja.

2. ¿Mä suma amigon perdonatajj kunjamas jikjjatastanjja?

2 ¿Mä kutis mä suma amigosar chuym ustʼayirïtanti? Cheqas taqeniw ukhaman uñjasiwaypachätanjja. Ukampis amigosamp sum apasiskakiñatakejja, taqe chuymaw disculptʼita sasin mayispachätanjja. ¿Amigosan perdonatajj kunjamakis jikjjatastanjja? Chuymas chuymaw jikjjatastanjja, wal kusisiraktanjja.

3. ¿Kunanakatsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

3 Jehová Diosajj wali suma amigosäspa ukwa taqenis muntanjja, ukampis walja kutejja, kunanakatï juparojj jan gustki ukanakwa lurtanjja jan ukajj parlaraktanjja. Ukhamajj ¿kunatsa Diosajj jiwasar perdonañ munatapat jan payachasiñasäki? Kunjamtï Jehová Diosajj perdonki ukajja, janipuniw kunjamtï jaqejj perdonki ukampejj pachpäkiti sasajj ¿kunatsa sissna? Ukat ¿khitinakarus Diosajj perdoni?

JEHOVÁ DIOSAJJ PERDONAÑATAKEJJ JANKʼAKIWA

4. ¿Kunatsa Jehová Diosajj perdonañatakejj jankʼakiwa sasin sissna?

4 Jehová Diosajja, perdonañatakejj jankʼakiwa sasaw Bibliajj qhanañchistu. Sinaí qollunjja, Jehová Diosajj kunjam chuymanisa ukwa Moisesarojj qhanañchäna. Mä ángel toqejj akham sänwa: “Jehová, Jehová, jupajj khuyaptʼayasiri, sinttʼasiri, pacienciani, wali munasiri ukhamarak jan jaytjasiri, arupar phoqeri, waranq waranqa jaqenakar munasiñamp uñjiri ukhamarak jan jaytjiri, pantjasitanakatsa jan wali luratanakatsa juchanakatsa perdonir Diosawa” sasa (Éx. 34:6, 7). Jehová Diosajj munasiri khuyaptʼayasiri Diosawa, juchanakapat arrepentisipki ukanakar perdonañatakis jankʼakirakiwa (Neh. 9:17; Sal. 86:15).

Kunjam jaqëtansa ukajja, kunanakas jakäwisan pasawayistu ukarjamawa, uk Jehová Diosajj sum yati. (Párrafo 5).

5. Salmo 103:13, 14 qellqatarjamajja, ¿Jehová Diosajj jiwasar sum uñtʼatapat kunjamsa uñjistu?

5 Niyakejjay Jehová Diosajj Luririsächejja, taqe kunwa jiwasat yati. Aka oraqen jakir jaqenakarojj sapa mayniruw sum uñtʼi, ¿uka toqet amuytʼañajj wali musparkañajjaya? (Sal. 139:15-17). Ukhamajj kuna jan walinaktï awk taykasat katoqawayktan taqe ukanakjja, jupajj sumwa uñjaspa. Janiw ukakïkiti, kunjam jaqëtansa ukajja, kunjamanakansa jakasiwaytan ukarjamawa, uk Jehová Diosajj sum yati. ¿Taqe ukanak yatisajj kunsa Jehová Diosajj luri? Jiwasar sum uñtʼatapatjja khuyaptʼayasistuwa (Sal. 78:39; Salmo 103:13, 14 liytʼäta).

6. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj jiwasar perdonañ munatap uñachtʼayawayi?

6 Jehová Diosajj jiwasar perdonañ munatapwa uñachtʼayäna. Kunjamsa Adán nayrïr chachan juchapat taqe jiwasanakjjarojj juchana ukat jiwañan maldicionapajj jutäna uksa wali sumwa yati (Rom. 5:12). Uka maldicionat janiw jiwas pachpasa ni khitisa salvasiñ puedkänti (Sal. 49:7-9). Ukampis Diosaw jiwasat khuyaptʼayasisajj salvawayistu, kunjamtï Juan 3:16 textojj siskejja, Jehová Diosajj munasiñapatwa mä sapa Yoqapar jiwas layku jiwañapatak khitanïna (Mat. 20:28; Rom. 5:19). Jesusajj jiwas lantiw jiwäna, ukhamat taqe khitinakatï jupar confiyapjjatap uñachtʼayapki ukanakar salvañataki (Heb. 2:9). Munat Yoqapar jiskʼachjasin tʼaqesiyapkäna, jiwayapkäna uk uñjasajja, ¡kunjak Jehová Diosajj chuym ustʼayaskpachäna! Jehová Diosatejj juchanakas jan perdonañ munkaspa ukhajja, janiw Yoqapar jiwayapjjañap dejkaspänti.

7. Bibliajj qellqaskäna uka tiemponakanjja, ¿khitinakarus Jehová Diosajj taqe chuyma perdonäna?

7 Kunjamsa Jehová Diosajj walja jaqenakarojj taqe chuyma perdonäna uka toqetwa Bibliajj parlaraki (Efes. 4:32). Juchanakap perdonkäna uka jaqenakat inas Manasés reyit amtassta. Jupajj sinti jan wali jaqënwa. Jehová Dios contras jachʼa juchanakwa lurarakïna. Falso diosanakar adorapjjañapatakiw jaqenakar amtayäna. Uka diosanakar sacrificio loqtañatakejja, pachpa wawanakaparuw ninar phichantäna. Jan phenqʼaniw Jehová Diosan temploparu, mä arunjja sagrado lugarar mä ídolo apantäna. Uka reyit parlkasinjja, Bibliajj akham siwa: “Jehová Diosan chuymap ustʼayañatakejj kunatï jan walïkäna ukanak sintpun luräna” sasa (2 Crón. 33:2-7). Ukampis Manasesajj cheqpachapun arrepentisïna ukhajja, Jehová Diosajj taqe chuymaw perdonäna, wasitatwa reyit uttʼayjjarakïna (2 Crón. 33:12, 13). Maysa toqetjja, inas David reyit amtasirakstan, jupajj adulterio juch lurasa, jaqe masipar jiwayasaw jachʼa juchanak luräna. Ukampis juchanakap reconocisajj taqe chuymaw arrepentisïna, Jehová Diosas jupar perdonänwa (2 Sam. 12:9, 10, 13, 14). Ukhamajj Jehová Diosajj wal perdonañ muni, uka toqet janiw payachasiñasäkiti. Kunjamtï Jehová Diosajj perdonki ukajja, janipuniw kunjamtï jaqejj perdonki ukampejj pachpäkiti, uk jichhajj uñjañäni.

JEHOVÁ DIOSAN PERDONATAPAJJ JAN KIKPANIWA

8. ¿Kunatsa Jehová Diosajj taqet sipans suma juezajja, ukat kunjamsa suma juezjamajj juchanak perdonaraki?

8 Jehová Diosajja, ‘oraqpachan Juezapawa’ (Gén. 18:25). Mä suma juezajja, wali sumwa taqpach leyinak uñtʼañapa. Cheqas Jehová Dios sapakiw taqe leyinak sum uñtʼi, kuna laykutejj janiw jiwasan Juezasakïkiti, jan ukasti Leyinak Churirisarakiwa (Is. 33:22). Janiw khitis Jehová Diosjamajj kunatï walïki jan walïkaraki uk yatkaspati. ¿Mä suma juezajj kunsa lurañaparaki? Janïr maynir juchañchkasajja, kunanakatï wali importantëki ukanakat wali sumwa amuytʼañapa. Ukhamajj Jehová Diosjam suma wakichtʼat juezajj janiw utjkiti.

9. ¿Mä jaqer perdonaniti janicha uk amtañatakejj kunsa Jehová Diosajj yati?

9 Jehová Diosajj janiw jaqenakan juezanakapjamäkiti. Kuna problemanakatï jupa nayraqatan presentaski ukanakjja, jupajj wali sumwa uñtʼi (Gén. 18:20, 21; Sal. 90:8). Jupajj janiw jaqenakjam uñjasakis ni istʼasakis juzgkiti. Mä jaqejja, ADN ukapajj kunjamasa, kunjams jilsuwayi, kawkjans jakawayi, kunjamas amuyupans chuymapans jikjjatasi ukarjamaw kunanaks luri, Diosajj uk sum yati. Jaqen chuymaps yatiwa, mä arunjja kunatsa jiwasajj mä kuns lurtan uk wali sumwa amuyi. Janipuniw kunas jupat imantaskaspati, jupajj taqe kunwa uñji (Heb. 4:13). Ukhamajj Jehová Diosajj perdonki ukhajja, taqe kuns sum yatisaw perdoni.

Jehová Diosajj janiw khitirus yaqhachkiti, cheqapar uñjir Diosarakiwa. Janiw qollqempis chilltayaskiti. (Párrafo 10).

10. ¿Kunanaktï Jehová Diosajj amtki ukanakajj cheqapapuniwa sasajj kunatsa sissna? (Deuteronomio 32:4).

10 Kunanaktï Jehová Diosajj amtki ukanakajj cheqapapuniwa. Janipuniw khitirus yaqhachkiti. Diosajj janiw mä jaqerojj uñnaqap uñkatasakisa, qollqeniti janicha uk yatisakisa, wali importante jaqëtap uñjasakisa, kunanaktï sum lurañ yatki ukanak yatisakis perdonkiti (1 Sam. 16:7; Sant. 2:1-4). Jehová Diosarojj janiw perdonañapatakejj obligaskaspati ni qollqempis chilltaskarakispati (2 Crón. 19:7). Jupajj janiw coleratajj maynir castigkiti, janirakiw sinttʼasiñataksa maynir perdonkiti (Éx. 34:7). Cheqpachansa Jehová Diosakiw taqet sipans suma Juezajja, kuna laykutejj jupajj wali sumwa jiwasar uñtʼistu, kunjamanakansa jakastan uksa sumwa yatiraki (Deuteronomio 32:4 liytʼäta).

11. ¿Kunatsa Jehová Diosan perdonatapajj jan kikpanïki?

11 Hebreo Arut Qellqatanak qellqerinakajja, Jehová Diosan perdonatapajj jan kikpanïtap yatipjjänwa. Jupanakajj perdonañat parlañatakejja, awisajj mä hebreo aru apnaqapjjäna, uka arut parlkasinjja mä qellqatajj akham siwa: “Uka arojja, kunjamsa Diosajj mä jucharar jaqerojj perdoni uka toqet parlañatakikiw apnaqasi” sasa. Uka qellqatajj akham saskakiwa: “Uka arojja, janipuniw kunjamtï mä jaqejj yaqha jaqer perdonki uka toqet parlañatakejj apnaqaskiti” sasa (Sinónimos del Antiguo Testamento, traducción y adaptación de Santiago Escuain). Juchapat arrepentisirirojj Jehová Diosakiw phoqatpach perdonaspa. ¿Jehová Diosajj perdonkistu ukhajj kunjamsa jikjjatastanjja?

12, 13. 1) ¿Jehová Diosan perdonat jaqerojj kunas kusisiyi? 2) ¿Qhawqha tiempotakis Jehová Diosajj perdoni?

12 Kunapachatï Jehová Diosajj perdonjjestu ukhajja, ‘samarañ tiemponakaw utji’. Amuyusan sumakiw jikjjatastanjja, suma conciencianëjjaraktanwa. Taqe ukanakajja, janiw jaqenakan jiwasar perdonatapat jutkaspati, jan ukasti ‘Jehová Diosatwa juti’ (Hech. 3:19). Jupajj perdonkistu ukhajja, wasitampiw jiwasarojj amigoparjam uñj-jjestu. Janis kunapachas juch lurksnäna ukhamwa uñj-jjestu.

13 Jehová Diosajj mä jaqer perdonjje ukhajja, janipuniw mayampis uka jucha luratapat juchañchjjeti ni castigjjarakisa (Is. 43:25; Jer. 31:34). “Kunjamtï inti jalsojj inti jalantat wali jayankkejja” ukhamwa Jehová Diosajj juchanakap wali jayar usku (Sal. 103:12). b Jehová Diosan perdonirïtapat amuyasajj wal yuspärtanjja, wal jachʼañcharaktanjja (Sal. 130:4). Ukampis ¿khitinakarus Diosajj ukham perdoni?

¿KHITINAKARUS JEHOVÁ DIOSAJJ PERDONI?

14. ¿Jehová Diosan perdonirïtapat kunsa akjakamajj yateqawaytanjja?

14 Kunjamtï uñjaniwayktanjja, Jehová Diosajj janiw mä jaqerojj jachʼa jucha lurataparjamasa ni jiskʼa jucha lurataparjamas perdonkiti. Jehová Diosaw Luririsajja, Leyinak Churirisajja, Juezasarakejja, ukhamajj taqe kunwa yati. Maynin juchap perdonaniti janicha ukjja, ukarjamaw wali sum amti, uksa yateqawayaraktanwa. Ukampis maynir perdonaniti janicha uk janïr amtkasajja, ¿kunanaksa Jehová Diosajj amuykiptʼi?

15. Lucas 12:47, 48 textorjamajja, ¿kunsa Jehová Diosajj maynir perdonañatakejj amuytʼi?

15 Juchachasir jaqejj ¿kuntï lurkäna ukajj jan walïtap yatïnti? Ukwa Jehová Diosajj perdonañatakejj amuytʼi. Uka toqetjja, Lucas 12:47, 48 (liytʼäta) textonwa Jesusajj wali sum qhanañchjjäna. Mä jaqetejj kunatï Dios nayraqatan jan walïki uk yatkasin lurchi ukhajja, mä jachʼa juchwa luri. Jehová Diosajj uka jaqer jan perdonañwa amtaspa (Mar. 3:29; Juan 9:41). Ukampis awisajj yatkasaw jan walinak lurayätanjja, uk reconociñasawa. Ukhamächi ukhajj ¿Jehová Diosajj perdonistaspati? Jïsa, perdonistaspawa. ¿Maynir perdonañatakejj kunampsa Jehová Diosajj amuykiptʼpacha?

Taqe chuyma arrepentisiñäni ukhajja, Jehová Diosajj perdonitaniwa sasaw confiyañäni. (Párrafos 16, 17).

16. ¿Arrepentisiñajj kamsañsa muni, ukat kunatsa uk lurañajj wali importantejja?

16 Perdonañatakejja juchachasir jaqejj cheqapunit arrepentisi janicha ukwa Jehová Diosajj amuytʼaraki. ¿Arrepentisiñajj kamsañsa muni? Kunjamsa amuytan, kunjam jaqëtansa, kuna amtanakanïtansa ukanak cambiaña sañ muni. Arrepentisir jaqejja, jan wali luratanakapatsa, kuna askinaktï lurkaspäna ukanak jan luratapatwa chuym leqʼesi, wal llakisiraki. Janiw pantjasitanakapatak chuyma ustʼat jikjjataskiti, jan ukasti Diosamp jan sum apasitapat ukham juchar purtʼasitapatwa chuyma ustʼat jikjjatasi. Manasés ukat David reyinakat parltʼaskakiñäni. Jupanakajj wali jachʼa juchanakarus purtʼasipkchïnjja, taqe chuyma arrepentisipjjatapat Jehová Diosajj perdonänwa (1 Rey. 14:8). Ukhamasti khitinakatejj arrepentisipjjatap uñachtʼayapki ukanakarukiw Jehová Diosajj perdoni. Perdonatäñatakejja, janiw jucha luratanakasat aleq ukhamak llakisiñasakïkiti, luratanakasampiw arrepentisitas uñachtʼayañasa. c ¿Perdonañatakejj kunampsa Jehová Diosajj amuytʼaraki?

17. ¿Kuttʼaniña siski ukajj kamsañsa muni, ukat kunjamsa ukajj wasitat pachpa juchanak jan lurjjañatak yanaptʼistu? (Isaías 55:7).

17 Jehová Diosamp perdonatäñatakejja, maynejj kuttʼanjjañaparakiwa. Kuttʼaniña siski ukajja, jan wali thak apanukuña, kunjamtï Jehová Diosajj munki ukarjam jakañ qalltaña sañ muni (Isaías 55:7 liytʼäta). Kuttʼanki uka jaqejja, amuyup cambiañapawa, ukhamat Jehová Diosan amuyunakapamp irpayasiñataki (Rom. 12:2; Efes. 4:23). Jan wali amuyunakapa, jan wali luräwinakap apanukuñatakis jankʼakïñapawa (Col. 3:7-10). Ukampis janipun ak armañäniti, Jehová Diosan perdonatäñatakisa, juchanakasat qʼomachatäñatakis Jesusan sacrificiot loqtasitaparuw confiyañasa. Kunapachatï Jehová Diosajj cambiañatak chʼamachasitas uñji ukhajja, Yoqapan sacrificiot loqtasitapjjaruw perdonistu (1 Juan 1:7).

JEHOVÁ DIOSAJJ PERDONITUWA SASIN CONFIYAÑAMAWA

18. ¿Jehová Diosan perdonirïtapat kunsa yateqawaytanjja?

18 Aka yatichäwin yatjjatawayktan ukanakat kawknïrinakas jukʼamp wakiskiri ukanak mä qhawqha repastʼañäni. Alajjpachans oraqensa, Jehová Diosjam perdonirejj janiw yaqhajj utjkiti. ¿Kunatsa ukham sistanjja? Maya, Jehová Diosajj perdonañatakejj jankʼakiwa. Paya, jupajj taqe kunwa jiwasat yati, taqe chuymat arrepentistan janicha uksa sumwa yatiraki. Kimsa, Jehová Diosajj juchanakas perdonasajja, janiw mayampsa amtjjeti. Diosan perdonatäsajja, qʼoma conciencianïsnawa, jupas sumwa uñj-jjarakistaspa.

19. Pantjasir jaqenakjamajj pantjasikipunchiñänisa, ¿kunatsa kusisitakïsksna?

19 Pantjasir jaqenakjamajja, kunjamats pantjasikipuniñäniwa. Ukampis kuntï Perspicacia para comprender las Escrituras volumen 1, página 209 qellqatan siski ukaw wal chuymachtʼistu, ukan akham siwa: “Jehová Diosajja, pantjasir servirinakapat khuyaptʼayasiwa. Jupanakajj janiw pantjasitanakapat sapa kuti chuym leqʼesipjjañapäkiti, kuna laykutejj pantjasir jaqenakjamajj pantjasipjjakipuniniwa. (Sal. 103:8-14; 130:3.) Jupanakatï Diosan thakip taqe chuyma arkapjjanejja, kusisitäpjjaspawa (Filip. 4:4-6; 1 Juan 3:19-22.)”. ¡Uka arunakajj walpun chuymachtʼistu!

20. ¿Kunanakatsa jutïr yatichäwin yatjjataskañäni?

20 Jiwasatï juchanakasat taqe chuyma arrepentisiñänejja, Jehová Diosajj perdonañatakejj jankʼakïniwa, wal ukat jupar yuspärtanjja. Ukampis ¿kunjamsa jupat perdonañ yateqassna? ¿Jehová Diosan perdonatapampi jiwasan perdonatasampejj kunansa niya kikpakïpjje, ukat kunansa jan kikpäpkaraki? ¿Kunatsa uk amuyañajj importantejja? Jutïr yatichäwinwa uka jisktʼanakar qhanañchaskañäni.

CANCIÓN 45 Lupʼitanakajajj Diosatakjamäpan

a Biblianjja juchanakapat arrepentisirinakar perdonañatakejj jankʼakïtwa sasaw Jehová Diosajj qhanañchi. Ukampis awisajj janis Jehová Diosan perdonatäñatakejj askïksna ukhamwa amuyassna. Ukampis jiwasatï juchanakasat taqe chuyma arrepentisiñäni ukhajja, Diosajj jiwasar perdonañatakejj jankʼakïniwa. Kunatsa uka toqet jan payachasiñasäki ukwa aka yatichäwin yatjjataskañäni.

c AMTAÑATAKI: Arrepentisiña siski ukajja, jan wal luratasata jan ukajj mä kun jan luratasat amuyus cambiaña, nayra sarnaqäwisat chuymatpach llakisiña sañ muni. Kunapachatï maynejj cheqpachapun arrepentiski ukhajja, jan wali luratanakap apanukjjewa.