1. Yihowa cubbo loosse maaro eˈannore mayyee jawaachishino?

 YIHOWA Kalaqaanchonke, Seera kulannonkehanna Daanyanke calla ikkikkinni, baxillaancho iimi Annankeeti. (Far. 100:3; Isa. 33:22) Isi cubbo loonse addinta maaro eˈnummoro gatona yaa hasiˈrannoha calla ikkikkinni gatona yaate quqquxamanno. (Far. 86:5) Yihowa masaalaanchu Isayaasi widoonni baxillunni togo yee jawaachishinonke: “Cubbiˈne duumo xiille ikkirono ani hayishshe bullaame kaade gede asseemmoˈne.”—Isa. 1:18.

2. Wolootu ledo dancha aante heedhankera hasiˈnummoro maa assa hasiissaanke?

² Guuntete xeˈne noonkere ikkinoommo daafira ninke baalunku coyiˈneemmorinninna assineemmorinni woloota koffi assineemmo. (Yai. 3:2) Togo yaa kayinni insa ledo dancha aante heedhannonke gede assiˈra didandiineemmo yaa diˈˈikkitino. Gatona yaa ronsummoro insa ledo dancha aante heedhannonke gede assiˈra dandiineemmo. (Law. 17:9; 19:11; Mat. 18:21, 22) Shiimu coyinni mimmito koffi assinummoro Yihowa mimmito gatona yinammora hasiˈranno. (Qol. 3:13) Togo yineemmo gede assannonkehu ikkadu korkaati noonke. “Maarosi batiˈra ikkitino daafira” Yihowa cubbonke mulla gatona yaannonke.—Isa. 55:7.

3. Konni birxichira maa xiinxallineemmo?

³ Konni birxichira, guuntete xeˈne noonsari mannu ooso Yihowa gede maartannore ikka dandiitannohu hiittoonniitiro ronseemmo. Cimeeyyete kula hasiissannonkehu hiittoo cubbooti? Yihowa woloota gatona yinammora hasiˈrannohu mayiraati? Qoleno wolootu loossino cubbinni kainohunni  lowo geeshsha xissiisidhinori ammanate roduuwinkewiinni maa ronseemmoro laˈneemmo.

4. (a) Mittu Yihowa soqqamaanchi jawa cubbo loosiro maa assa hasiissannosi? (b) Songote cimeeyye cubbo loosi mancho hasaawissanno woyite assitannori maati?

⁴ Mittu manchi jawa cubbo loosiro songote cimeeyyera kula hasiissanno. Togoo cubbi giddo gama 1 Qorontoosi 6:9, 10 kulloonni. Jawa cubbo loosa Maganu seera diigate. Mittu Kiristaanchi togoo cubbo loosiro gatona yaannosi gede Yihowa huucciˈranna songote cimeeyyera kula hasiissannosi. (Far. 32:5; Yai. 5:14) Songote cimeeyye maa assitanno? Cubbo woˈmunni woˈma gatona yaate silxaane noosihu Yihowa callaati; isi tenne assannohu wodote kakkalo widoonniiti. * Ikkirono Yihowa songote cimeeyye Qullaawa Borro horoonsidhe cubbo loosino manchi songotenni bohamannoronna teˈee murtanno gede silxaane uyinonsa. (1 Qor. 5:12) Cimeeyye assitanno coyi giddo gamu aante noo xaˈmuwara dawaro afiˈrate: Kuni manchi cubbo loosinohu balaxe hedeeti? Loosino cubbo wolootu affannokki gede maaxate woˈnaalino? Isi konne cubbo loosanni mageeshshi yanna keeshshino? Isi addinta maaro einota leellishshanno taje no? Yihowa gatona yiinosita leellishshanno taje no?—Soq. 3:19.

5. Cimeeyye loossanno loosi songo woˈma kaaˈlannohu hiittoonniiti?

⁵ Songote cimeeyye cubbo loosino mancho hasaawissanno woyite mixonsa Yihowa kuni manchi loosino cubbira yiino yoo ledo sumuu yitanno yoo yaate. (Mat. 18:18) Tini qixxaawo songo kaaˈlitannohu hiittoonniiti? Cubbo loosse maaro eˈannokkiri bohantanno gede assitanno daafira insa muxxe ikkitinore Yihowa geˈreewo gawajjitannokki gede kaaˈlitanno. (1 Qor. 5:6, 7, 11-13; Tit. 3:10, 11) Qoleno cubbo loosino manchi gaabbe higannonna Yihowa maaro afiˈranno gede kaaˈlitasira dandiitanno. (Luq. 5:32) Songote cimeeyye maaro eino manchi ayyaanaamittetenni jawaatanno gede kaaˈlasira Yihowa huuccitanno.—Yai. 5:15.

6. Mittu manchi songotenni bohaminoha ikkiro Yihowa gatona yaannosi? Xawisi.

⁶ Hanni mittu cubbo loosino manchi songote cimeeyye hasaawissusi woyite maaro ea giwino yine hendo. Hatto ikkiro kuni manchi songotenni bohamanno. Kuni manchi gashshootu seera diiginoha ikkiro iso qorichunni gatisate songote cimeeyye digolantannosi. Gashshootu seera diigino manchi maaro einoha woy einokkiha ikkirono, gashshaasine isira yoo yitanno gede woy qorichishshanno gede Yihowa silxaane uyinonsa. (Rom. 13:4) Kayinni, gedensaanni cubbo loosino manchi addinta maaro eironna higiro Yihowa gatona yaannosi. (Luq. 15:17-24) Loosino cubbi jawa ikkirono Yihowa gatona yaannosi.—2 Dud. 33:9, 12, 13; 1 Xim. 1:15.

7. Lowo geeshsha xissiisiˈneemmo gede assinonke mancho gatona yineemmo yaa mayyaate?

⁷ Yihowa mitto cubbo loosino mancho gatona yaannosi woy diyaannosi yine murreemmori ninke ikkinoommokkita afanke hagiirsiissannonke! Ikkirono kayinni mittu mura hasiissannonke coyi no. Hakku coyi maati? Mittu manchi lowo geeshsha xissiisiˈneemmo gede assinkehu gedensaanni maaro xaˈmiˈrara woy xaˈmiˈra hoogara dandaanno. Maaro xaˈmiˈra hoogiro nafa isira hanqanna koma amada agurre gatona yaa doodhineemmoha ikkara dandaanno. Noore coyiˈniro hakko iso lowo geya xissiisiˈnoommoha ikkiro  togo assate yannanna sharro hasiissanno. Wocawaaro 15, 1994 Agarooshshu Shae (Amaaru Afoo) togo yitino: “Lowo geeshsha xissiisiˈneemmo gede assinonke mancho gatona yineemmo yaa assinori qarra diafiˈrino yaa diˈˈikkitino. Mittu Kiristaanchi gatona yii yaa Yihowa taashshannota addaxxe coye isira agurino yaate. Yihowa kalqete alame giddo keeraancho Daanyaati; isi maltino yannara taalo yoo yaanno.” Yihowa mimmito gatona yinammoranna coyi isi taashshara agurrammora hasiˈrannohu mayiraati?

8. Gatona yineemmore ikka Yihowa maaro naandeemmota leellishshannohu hiittoonniiti?

⁸ Gatona yineemmore ikka Yihowa maaro naandeemmota leellishshanno. Yesuusi kulinohu mittu lawishshira Yihowa mittu mootichi ledo lawisino; kuni mootichi borojjichisi baaxxa dandaannokkiha lowo asale agurinosi. Kayinni lowo asale agurrisi borojjichi shiima woxe liqiissino borojjichira asalesi agura giwino. (Mat. 18:23-35) Yesuusi rosiisara hasiˈrinori maati? Yihowata lowo maaro addinta naandeemmoha ikkiro, ninkeno woloota gatona yaate kaˈneemmo. (Far. 103:9) Lowo diri albaanni fultinoti mitte Agarooshshu Shae togo yitino: “Woloota duucha hinge gatona yineemmoha ikkiro nafa, tini Maganu Kiristoosi widoonni leellishinonke maaro ledo horo ditaaltanno.”

9. Yihowa maaro leellishannohu ayeooraati? (Maatewoosi 6:14, 15)

⁹ Maartannore maarranninsa. Yihowa maartannorira maaro leellishannonsa. (Mat. 5:7; Yai. 2:13) Yesuusi rosaanosira huuccidhanno gara rosiisinsa woyite tenne xawise kulino. (Maatewoosi 6:14, 15 nabbawi.) Hakkuyira albaanni Yihowa soqqamaanchisi Iyyoobira kulinorinnino tenne ronseemmo. Konne ammanamino mancho Elfaazi, Beldaadinna Soofaari yinanniri sasu manchi gawajjannore coyidhe lowo geeshsha xissiissinosi. Yihowa Iyyoobi insa daafira huuccanno gede kulinosi. Iyyoobi hatto assihu gedensaanni Yihowa iso maassiˈrinosi.—Iyo. 42:8-10.

10. Koma amaxxa gawajjitanno yineemmohu mayiraati? (Efesooni Sokka 4:31, 32)

¹⁰ Koma amaxxa gawajjitanno. Koma amada lowo duhi gedeeti; Yihowa konne duha aaninkenni hooˈline fooliishsho afiˈnammora hasiˈranno. (Efesooni Sokka 4:31, 32 nabbawi.) Isi “hanqonna giirama” agurreemmo gede jawaachishinonke. (Far. 37:8) Tenne amaale harunsa hayyote. Koma amaxxa mannimmankenna surrenke gawajjitira dandiitanno. (Law. 14:30) Koma amaxxine koffi assinonke manchi gawajjamanno yine heda ninke hadho ange kaˈne wolu manchi gawajjamanno yine hedate gedeeti. Woloota gatona yineemmoha ikkiro kayinni ninkeneetira baraarsha uyinanni heeˈnoommo. (Law. 11:17) Hatto assinummoro surretenna wodanu keere afiˈneemmo; hattono Yihowara soqqammanni heeˈra dandiineemmo.

11. Qullaawu Maxaafi rabbisiˈrate daafira mayyaanno? (Roomu Sokka 12:19-21)

¹¹ Rabba Yihowate. Yihowa koffi assinonke mancho rabbisiˈrate silxaane diuyinonke. (Roomu Sokka 12:19-21 nabbawi.) Guuntete xeˈne noonkere ikkinoommo daafira Maganu gede taalo yoo yaa didandiineemmo. (Ibi. 4:13) Qoleno mito woyite, giirammeemmo daafira assa hasiissannonkeha gara ikkino coye bande afa qarra ikkitannonke. Yihowa Yaiqoobi ayyaanunni togo yee borreessanno gede kakkayisinosi; Yaiqoobi, “Mannu hanqi Maganu keeraanchimma afiˈnanni gede diassanno” yiino. (Yai. 1:20) Yihowa gara ikkinore assannotanna taalo yoo yaannota addaxxa dandiineemmo.

12. Yihowa taashsho addaxxineemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

 ¹² Gatona yaanke Yihowa taashsho addaxxineemmota leellishshanno. Coyenke baala Yihowara agurre cubbu abbino gawajjo baala Yihowa hoolannota addaxxineemmota leellinsheemmo. Yihowa abbannote haaro alamera xissiisiˈnanni gede assannore “baala hambanni; horonta diqaanganni.” (Isa. 65:17) Kayinni mittu manchi lowo geeshsha xissiisiˈneemmo gede assannonke woyite isira hanqanna koma amada agura addinta dandiineemmo? Hanni mitu roduuwi tenne assa dandiitino gara laˈno.

13-14. Tooninna Hose woˈnaalshinni gatona yaate daafira maa rosootto?

¹³ Batinyu roduuwinke wolootu assitinori lowo geeshsha gawajjinonsaha ikkiro nafa gatona yaa doodhitino. Insa hatto assansanni afidhino atooti maati?

¹⁴ Filippiinsete gobbara heeˈrannohu Tooni * yinanni manchi halaale macciishshara lowo diri albaanni bayira rodoosi Hose yinanni manchi shiinota afi. Hatte yannara Tooni hanqannohonna finqilaho; isi rabbisiˈra hasiˈrino. Hakka woyite Hose loosino jaddora usurame no. Gedensoonni Hose usuru mininni fulita, Tooni iso hase shaate murciˈrino. Tooni iso shaate massaara hidhino. Hatte mereero Tooni Yihowa Farciˈraasine ledo Qullaawa Maxaafa xiinxalla hanafi. Isi togo yiino: “Qullaawa Maxaafa xiinxallanni heeshshoˈya biddi assiˈra hasiissannoeta rosoommo; hattono hanqo agura hasiissinoe.” Gedensoonni Tooni cuuamino hattono songote cimeessa ikke shoomamino. Hanni isi Hoseno cuuame Yihowa soqqamaancho ikkinota afiti mageeshsha hagiidhinoro hedde! Insa xaadduti mimmito hanqaffe rimmi assitino; hattono Tooni Hose gatona yiinosita kulinosi. Tooni gatona yaasi hagiidhe ikkannota hawanno gede assitinota coyiˈrino. Addanko Yihowa Tooni gatona yiinotera maassiˈrinosi.

15-16. Piterinna Suu woˈnaalshinni gatona yaate daafira maa rosootto?

¹⁵ Piterinna Suu 1985nni songote gambooshshe assiˈranni heeˈreenna hedeweelcho bombu dhoohi. Mittu manchi Gambooshshu  Addaraashe giddo bomba abbe worino! Suu kuni bombi lowo geeshsha gawajje laˈˈanna macciishsha dandiitannokki gede assinose. Qoleno ise suˈniissa didandiitanno. Piterinna Suu duucha woyite, ‘Togooha busha coye assannohu ma ikkino manchooti?’ yee insaneeto xaˈmanno. Lowo diri gedensaanni hakkoye bomba wori mancho amande heeshshosi diro woˈma usuramanno gede assinoonni; kuni manchi Yihowa Farciˈraasincho diˈˈikkinoho. Piterinna Suu hakkuyi manchira gatona yitinoronna teˈee xaˈmineenna togo yitino: “Yihowa, hanqinenna koma amande keeshsha surrenna mannimma gawajjitannota rosiisinonke. Hakko daafira Yihowa bayichonkonni hanqonna koma amaxxa agurre salaametenni heeˈneemmo gede kaaˈlankera huucciˈnoommo.”

¹⁶ Insara konne mancho gatona yaa shota ikkitinonsa? Ikka hooggansara dandiitanno. Insa ledde togo yitino: “Suu lowo geeshsha gawajjantinohura dhiwanni waadannose daafira mito woyite lowo geeshsha xissiisiˈneemmo. Kayinni ise calla hendanni keeshshinoommokki daafira mulenni xissiisiˈra agurroommo. Isinni, kuni bomba wori manchi barrunni mitto barra Yihowa Farciˈraasincho ikkiro anga fanne haaˈneemmosi yaa dandiineemmo. Kuni iillinonke coyi Qullaawu Maxaafihu xintu seeri addinta wolassannota rosiisinonke; Qullaawu Maxaafihu xintu seeri hendoommohunni aleenni duucha doogganni wolassinonke! Qoleno Yihowa mulenni iillitinonke gawajjo dhaawannota afanke sheshifachishshinonke.”

17. Miira woˈnaalshinni gatona yaate daafira maa rosootto?

¹⁷ Miira halaale macciishshitinohu mine assidhe lame ooso iltu gedensaanniiti. Minaannise kayi halaale macciishshe diadhino. Yannate gedensaanni isi foorino hattono maatesi agure haˈrino. Miira togo yitino: “Minaanniˈya anenna lame qaaqquullenke hune haˈrinketa anerano baxannonsa manchi kaadinsaro lowo mannira macciishshantannonsa gedee hedo macciishshantinoe; masoomma, ammane adha qarra ikkitinoe, dadilloomma, gaabboomma, aneneeto bushiishoomma hattono  hanqoomma.” Adhamansa diigantinoha ikkirono kaadinose daafira ise xissiisiˈra diagurtino. Miira ledde togo yitino: “Konni garinni xissiisiˈre lowo agana keeshshaˈya Yihowanna wolootu ledo nooe aante huntanni nooeta wodanchoomma.” Miira xa hanqonna albi minaannisera koma amaxxa agurtinota coyidhino. Ise isi barrunni mitto barra Yihowawa higanno yite hexxitanno. Miira albillittete yanna daafira illachisha dandiitino. Ise callichose lame oosose Yihowa soqqamaano ikkitanno gede assite lossidhino. Xa Miira oososenna maatensa ledo Yihowara hagiirrunni soqqantanni no.

18. Yihowa duuchunkura Aliidi Daanya ikkino daafira ma assannota addaxxa dandiineemmo?

¹⁸ Mittu manchira hiittoo yoo yinanniro murreemmori ninke ikkinoommokkita afanke hagiirsiissannonke! Yihowa duuchunkura Aliidi Daanya ikkino daafira tenne lowo geeshsha hasiissanno hajo laˈˈannohu isooti. (Rom. 14:10-12) Isi woˈmanka woyite, garanna gara ikkinokkiri daafira fushshino biddishshi ledo sumuu yitanno yoo yaannota addaxxa dandiineemmo. (Kal. 18:25; 1 Mot. 8:32) Isi horonta gara ikkinokkire diassanno!

19. Yihowati guuta taashsho mayi ikkanno gede assitanno?

¹⁹ Yihowa guuntete xeˈnenna cubbu abbinoha busha coye baala woˈmunni woˈma hunanno yanna quqquxamme agadhineemmo. Mannimmankenna surrenke xissiisinori baalunkuri hatte yannara baˈˈanno. (Far. 72:12-14; Aju. 21:3, 4) Togoo coye horonta diqaanganni. Hattee dhagge ikkitanno yanna agadhine heeˈnoommote tenne yannara, Yihowa isi gede gatona yaate dandoo uyinonke daafira lowo geeshsha galaxxineemmosi.