1. ¿Kukwe meden gare metre nie aune ñöbätä?

 ¿KÄTÄ ño kä nengwane yebätä ñan nemen nuäre mä kräke ja töi mikakäre kwin? Nitre kwati ja mräkäre ñaka niena ja tarere käne erere. Nitre kwati ñaka ja ngwen kwin, tä töbike ja aibebätä aune nitre mada nuainne tare. Nitre ütiäte ütiäte ie tö ngwandre ye ñaka nemen nuäre nitre kwati kräke. Akwa kukwe jökrä nemen bare ne tä ni dimike tö ngwen kwatibe kukwe ja känenkäre ie. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune profecía ütiäte tä blite “kä krüte” yebätä tä 2 Timoteo 3:1-5 ye erere nitre nibira ja ngwen. Profecía ne ñaka tä nemen bare ye ni iti töi kwin ñaka raba niere jire chi. Kukwe nemen bare nebiti Jesús niena gobrane Gobran Ngöbökwe yete ye nemen gare metre nie. Akwa profecía mada mada tärä abokän tä blite Gobran Ngöbökwe yebätä. Ja känenkäre, profecía meden namanina bare abokän raba tödeka nikwe mike dite ye nikwe mikai gare jai.

2. ¿Nikwe dre mikai gare jai kukwe ja tötikara nekänti aune ñobätä? (Üai kena täräkwatabätä mikadre ñärärä)

² ¿Kukwe meden rabai gare nie kukwe ja tötikara nekänti? Kena, ñongwane Gobran Ngöbökwe namani ükaninte kä kwinbiti ye profecía tä mike gare ye nikwe mikai gare jai. Ketebu, profecía ruärebätä Jesús niena Gobrane kä kwinbiti nemen gare nie ye nikwe mikai gare jai. Mrä mada, nitre ja mikaka Gobran Ngöbökwe rüere yebätä dre rabai bare mikata gare profeciabätä  ye nikwe mikai gare jai arato. Ni iti tä dänkwä kiakia ketekä jabätä köböire dän tä nemen bare ötöite ie. Ye erere arato profecía keta kabre nikwe mikai gare jai yebiti kä ño näire nita nüne ye rabadi gare nie.

3. ¿Daniel 7:13, 14 ye tä dre mike gare metre nie ni Gobranka Gobran Ngöbökwe yete yebätä?

³ Jesús ye abokän gobranka bäri kwin gobrankäre Gobran Ngöbökwe yete, ye nemen gare metre nie profecía mikani gare Daniel 7:13, 14 yebätä. Nitre kä jökräbiti tibien käkwe sribidi kä jutobiti kräke aune ni mada ñaka rabadi gobrane niara täte mikani gare arato. ¿Ñongwane Gobran ye kömikani? Profecía mada tä tärä Daniel yebätä känti kukwe bämikatabiti kä kwä kükü rikai ta ye bitikäre Gobran ye ükaite mikani gare. Kukwe kä ngwankäre juto jabätä ne namani bare ñongwane ye ani mike gare jai.

4. ¿Ñongwane Jesús rabadre Gobrane ye Daniel 4:10-17 tä ni dimike ño mike gare jai? (Nota mikadre ñärärä).

⁴ (Ñäkädre Daniel 4:10-17 yebätä). “Kä kwä kükü” kukwe bämikanibiti ye abokän kä 2,520 ye näre. Ni nämäne gobrane kürä gobrankäre Jehovakwe yete ye nitre Babilonia käkwe dianinkä kä 607 Kristo känenkri. Ye ngwane kä ye kömikani aune kä 1914 ye ngwane kä ye mikani krüte. Jesús aibe kädekani gobrankäre ye mikani gobrane Gobran Ngöbökwe yete kä ye ngwane (Ezeq. 21:25-27). *

5. Profecía tä blite “kä ketakükübätä” ye tä nüke gare nie, ¿ye köböire dre kwin raba nemen nikwe?

⁵ ¿Profecía ne tä ni dimike ño? Profecía tä blite “kä kwä kükübätä” yebiti kukwe meden käbämikata Jehovakwe ye jökrä mikai nemen bare kwe kä debe näre te ye tä nüke gare kwin nie. Ñongwane Gobran ye ükaite kwe ye köböi kitani kwe jai aune köböi ye nükani ngwane, ye erere nuainbare kwe. Ye erere arato, profecía mada mada köböi kitani kwe ye erere te mikai nemen bare kwe. Aisete köbö Jehovakwe “ñaka rükai kä raire te” (Hab. 2:3).

6. a) ¿Jesús niena gobrane kä kwinbiti ye kukwe meden tä bämike kä tibienbätä? b) ¿Profecía tä Apocalipsis 6:2-8 ye tä kukwe ye bämike ño metre?

⁶ Jesús nämäne kukwe driere mrä kä tibienbätä ngwane, niara rabadi gobrane kä kwinbiti ye rabadre gare nitre ja tötikaka kwe ie yekäre, kukwe keta ruäre rabai bare kä jökräbiti tibien ye mikani gare kwe ietre. Ñodre, rü, mrö nika aune dobo rakaikä. Aune bren tare rabai nakainkä “kä jakräbiti tibien” mikani gare kwe arato, ñodre bren COVID-19. Jesús köböi rükai ngwane kukwe jökrä ne rabai bare mikata gare Bibliabätä (Mat. 24:3, 7; Luc. 21:7, 10, 11). Jesús krütani aune nikaninta kä kwinbiti ye käi nikani 60 ta ngwane, kukwe ye rabai bare metre mikani gare kwe Juan ie (ñäkädre Apocalipsis 6:2-8 yebätä). Jesús namani gobrane kä 1914 ye ngwane kukwe jökrä ne jatani nemen bare.

7. ¿Jesús namani gobrane ye ngwane ñobätä kukwe tare krubäte nemen bare kä tibienbätä?

⁷ Jesús namani täkäni kürä yebiti ngwane, ¿ñobätä kukwe ye jatani nakainkä kä jökräbiti tibien? Apocalipsis 6:2 tä kukwe ütiäte mike gare: nire rabadi gobrane ye ie kukwe keteiti nämäne nuaindre, ye abokän rüdre kwe mikata gare. ¿Nire ben rüdre kwe? Diablu aune Satana yebe. Satana ye nianinte aune niara aune chokalitre kwe ye jökrä kitani kä tibienbätä mikata gare Apocalipsis kapitulo 12 yebätä. Kukwe ye käkwe niara brukwä mikani rubun, yebätä tä ngie denkä ni jökrä kä tibienbätä yebiti. Ye medenbätä Biblia tä niere: “Aiteje  nitre nünanka kä tibienbätä aune mrenbiti” (Apoc. 12:7-12, NGT).

8. Profecía tä blite Gobran Ngöbökwe yebätä ye nemen bare tuin nie, ¿ye tä ni dimike ño?

⁸ ¿Profecía ye tä ni dimike ño? Kukweta nemen bare käbiti tibien aune nitre tä ja ngwen bäri käme, yebätä Jesús niena gobrane kä kwinbiti ye tä nemen gare nie. Nitre brukwä kite bäri ja kräke aune töita ja aibebätä ye ñaka tä ni mike töbike krubäte. Ñakare aune, tätre ja ngwen ño yebiti kukwe niebare Bibliabätä tä nemen bare nüke gare nie. ¡Gobran Ngöbökwe nibira gobrane nemen gare metre nie! (Sal. 37:1). Ne madakäre, köbö Armagedón ye jatai nüke bäri ja ken ngwane nitre rabadi ja ngwen bäri käme ye nita ngübare (Mar. 13:8; 2 Tim. 3:13). Ni Rün kä kwinbiti tä ni tarere yebätä ñobätä nita nüne kä tare ne näire ye niarata mike gare nie. ¿Ni rabadre debe bien kukwe yebätä ie ñan ererea?

9. ¿Daniel 2:28, 31-35 tä dre mike gare gare potencia mundial mrä yebätä aune ñongwane potencia ye namani?

⁹ (Ñäkädre Daniel 2:28, 31-35 yebätä). Kä krüte näire Jesús rabadi gobrane ye bitikäre dre rabadi bare ye jutuabare Nabucodonosor ie köböre. Ni ja mikaka Jesús rüere kä tibienbätä ye rabai potencia mundial “mrä erere” mikani gare Bibliabätä. Aune bämikata, “ni ngoto hierrore dobrobe ye erere” aune kä nengwane potencia mundial ye tä. Reino Unido aune Estados Unidos käkwe ja ketabare jabe Rü Kri namani bare kena yete, ye ngwane potencia mundial ye namani. Kukwe ketebubätä potencia mundial ye ñaka ja erebe mada mada yebe ye nemen gare nie jondron üai jutuabare Nabucodonosor ie köböre yebiti.

10. a) ¿Profecía tä mikani tärä Daniel yebätä ye tä kukwe meden metre mike gare potencia mundial Reino Unido aune Estados Unidos yebätä? b) ¿Drebätä nikwe ja ngübadrebiti? (Recuadro “ ¡Dobro yebätä ja ngübadrebiti!” ye mikadre ñärärä).

 ¹⁰ Reino Unido aune Estados Unidos tä potencia mundial erere ye ñaka ja erebe potencia mundial mada mada ye erere. Ñobätä ñan aune ñaka tä sribebare jondron keteitibiti, oro o plata ye erere, ñakare aune hierro tä mritani dobro ben. Dobro ye abokän “tä nitre kä jökräbiti tibien ye bämike” (Dan. 2:43). Potencia mundial tö dre dre nuaindi ye erere ñaka nemen bare ie, ñobätä ñan aune nitre tä töi mike kukwe nuainne yebätä ye gare ni jökrä ie ñodre, gobran diandrekä, kukwe nuainta kukwe ükatekäre kwin, ji dikata jite aune nitre tä ja ükekrö kukwe keteiti nuainkäre yebiti nitre tä niara töi mike kukwe nuainne.

11. ¿Nita nüne kä krüte näire ye kukwe meden tä mike gare metre nie?

¹¹ Potencia mundial ye bämikata jondron üai ye ngoto yebiti ye köböire kukwe ketebu ütiäte nemen gare nie. Reino Unido aune Estados Unidos ye rabai mrä potencia mundial erere, mikata gare Bibliabätä. Ye medenbätä potencia mundial mada ñaka rabaira ye nemen gare metre kukwe yebiti. Potencia mundial ye aune Gobrante kä jökräbiti tibien ye gaite täte mada (Apoc. 16:13, 14, 16; 19:19, 20). *

12. ¿Kukwe meden mada mikata gare profecía Daniel yebätä aune ye tä ni töi mike ño jäme aune tödeka bien nie?

¹² ¿Profecía ne tä ni dimike ño? Nita nüne kä krüte näire ye profecía tä Daniel yebätä tä mike gare metre nie. Babilonia rikai tibien aune potencia ketabäkä käkwe kukwe nuaindi juta Ngöbökwe yebätä, ye Daniel käkwe mikani gare kä 2.500 nikani ta ye känenkri. Ne madakäre, potencia Reino Unido aune Estados Unidos ye rabai potencia mrä mikani gare kwe. Gobran Ngöbökwe köböra gobrantre kä jökräbiti tibien ye gainte täte aune köböra kä tibien ye gobraine, ye tä ni töi mike jäme aune tä tödekara kwin bien nie (Dan. 2:44).

13. ‘Rei nikwäkäre’ aune ‘reitre ni jätäbätä’ blitata Apocalipsis 17:9-12, ¿ye abokän nire nire aune profecía ye namanina bare ño?

¹³ (Ñäkädre Apocalipsis 17:9-12 yebätä). Rü Kri namani bare kena ye käkwe kukwe tare krubäte mikani nemen bare, yebiti profecía mada tä blite kä krüte yebätä ye namani bare. Gobrantre kä jökräbiti tibien ye tö namani nünain jäme yebätä kä 1920 ye ngwane, Sociedad de Naciones ye ükaninte kwetre aune octubre kä 1945 yete kwitani Naciones Unidas. Kukwe ükaninte ye abokän “jrei ni kwäkäre” mikata gare Bibliabätä. Akwa rei nikwäkäre ye ñaka potencia mundial. Ñobätä ñan aune die rabadre aune rabadre kukwe nuainne yekäre tä gobrantre ribere jai. Aune Gobrantre ye abokän “jrei ni jätä” mikata gare Bibliabätä.

14, 15. a) ¿Apocalipsis 17:3-5 ye tä dre mike gare “Babilonia Kri” yebätä? b) ¿Kukwe ngwarbe dimikata yebätä dre nemen bare?

¹⁴ (Ñäkädre Apocalipsis 17:3-5 yebätä). Jehovakwe kukwe mikani tuare Juan ie yete meri iti ja rürübäinkä ngwianbätä abokän kädekata “Babilonia Kri” ye jutuabare ie. Meri ye tä kukwe ngwarbe mikata täte kä jökräbiti tibien ye bämike. ¿Kukwe mikani tuare ye tä dre mike gare nie? Kirabe nükebe kä nengwane kukwe ngwarbe mikata täte kä jökräbiti tibien ye tä sribire gwairebe gobrantre kä jökräbiti tibien yebe aune tä kukwe kwin ribere kräke. Akwa Jehová “tö dre nuainmana ye niara köböra mike Gobrantre jökrä” ye brukwäte. ¿Ye käkwe dre mikai nemen bare? Reitre ni jätä abokän, gobrantre gärätä ye käkwe ja mikadi Ngöbö ngwarbe mikata täte kä  jökräbiti tibien ye rüere aune gaite kärekäre kwe (Apoc. 17:1, 2, 16, 17).

¹⁵ ¿Babilonia Kri gate köböra ye ñokänti gare nie? Kukwe ye mikakäre gare jai dre nämäne Babilonia kirabe ye kriemike yebätä nikwe töbikadre, kukwe keteiti nämäne kriemike ye abokän ñö Éufrates. Nitre kwati krubäte ye abokän ñö tä Babilonia Kri kriemike ye kwrere mikata gare Apocalipsisbätä (Apoc. 17:15). Akwa ñö ye bärötaikä mikata gare, ye abokän nitre kwati krubäte ñaka ja mikadi jankunu Babilonia Kri yekri (Apoc. 16:12). Profecía ye niena nemen bare kä nengwane: nitre kwati krubäte tä ja denkä mento kukwe ngwarbe mikata täte yebätä aune tätre ja di känene kä mada känti.

16. Naciones Unidas ükaninte aune Babilonia Kribätä blitata profeciabätä ye rabadre nüke gare nie, ¿ye tä ni dimike ño?

¹⁶ ¿Profecía ye tä ni dimike ño? Naciones Unidas ükaninte aune kukwe ngwarbe mikata täte ye dimika ñan kitera krubäte, yebätä nita nüne kä krüte te ye tä nemen gare metre nie arato. “Ñö” tä Babilonia Kri kriemike ye kite ngrötö, akwa ye ñan ai käkwe gaite. Ñobätä ñan aune nibira gare nie erere, Jehová tö dre  ie ye niara köböra mike “reitre ni jätä” ye brukwäte, reitre ye abokän gobrantre tä Naciones Unidas dimike meden gärätä. Batibe kore Naciones Unidas käkwe kukwe ngwarbe mikata täte kä jökräbiti tibien ye gaite, ye käkwe nitre kä jökräbiti tibien ye ngwain nikenkä (Apoc. 18:8-10). * Babilonia Kri gaite ye käkwe nitre ngwain nikenkä aune ye käkwe kukwe tare mikai nemen bare raba ruen nie. Akwa kukwe ketebu käkwe kä mikai juto ni Jehová mikaka täte yebätä. Kena, ye abokän ni ja mikaka Ngöbö rüere kirabe nükebe kä nengwane ye gaite kärekäre. Aune ketebukäre, kä käme te nita nüne yebätä ni mika köböra kwäre (Luc. 21:28).

17, 18. a) ¿Ni rabadre dre nuainne tödeka jakwe mikakäre dite? b) ¿Nikwe dre mikai gare jai kukwe ja tötikara ja känenkärebätä?

¹⁷ Daniel käkwe mikani gare: “Mäkwe niaratre töi mikai jäme jankunu”. Aune kukwe ye erere nemen bare kä nengwane. Profecía meden tä blite kä ni näire yebätä ye nüke gare bäri kwin nie kä nengwane (Dan. 12:4, 9, 10). Kukwe kiakia mikata gare profeciabätä ye nemen bare metre ye tä ni töi mike Jehová aune kukwe kwe ye mike bäri ütiäte jai (Is. 46:10; 55:11). Aisete, ni rabadre tödeka jakwe mike dite. ¿Ni raba nuainne ño? Ni rabadre ja tötike Bibliabätä aune nitre kwati dimike ja kete Jehovabe. Nire tä tö ngwen kwatibe Jehovai ye niarakwe kriemikai aune “töi mikai jäme” jankunu kwe (Is. 26:3).

¹⁸ Profecía tä blite konkrekasion kristiana kä krüte näirebätä ye nikwe mikai gare jai kukwe ja tötikara ja känenkärebätä. Profecía ye aune profecía tä blite kä krüte yebätä ye niken nemen bare kwin jatäri ye rükai gare nie arato. Aune Jesús tä Reire kä kwinbiti, ye tä nitre ja ngwanka metre kä tibienbätä jie ngwen ye kukwe mada tä mike gare ye rabai gare nie arato.