Pojkiyon bʼa 1935 bʼa Darlaston (Inglaterra), bʼa jun lugar bʼa Black Country, bʼa wa stojolan «país kʼikʼ». Jach sbʼiʼilan ja parte it, yujni ay jitsan fábricaʼik bʼa wa sbʼutʼu kʼikʼil tabʼ. Yajni ay kiʼoj 14 ma 15 jabʼil, ja jnantati kʼe spaklaye ja Biblia soka testigoʼik bʼa Jyoba. Yajni ayxa kiʼoj 15 jabʼil, jkʼuʼani lek ke ja it ja smeranili, sok kiʼaj jaʼ yajni ayxa kiʼoj 16 jabʼil ja bʼa 1952.

Ja bʼa tyempo jaw, kʼe jnebʼ aʼtel bʼa jun niwan fábrica bʼa herramientaʼik sok bʼa piesaʼik bʼa karro. Kʼe chapjikon bʼa oj ochkon secretarioʼil ja bʼa fábrica jaw sok ja keʼn gustoxta kabʼi.

Jun kʼakʼu, ja biajante sjobʼoki ta oj bʼobʼ kiʼoch ja spaklajel ja Libro bʼa Kongregasyon ja bʼa yoj semana ja bʼa kongregasyon Willenhall. Ja jaw jelni wokol kabʼi. Yujni ja bʼa tyempo jaw wala ochyon bʼa chabʼ kongregasyon. Ja bʼa yoj semana ti wala ochyon bʼa mojan wa xkan ja bʼa kaʼtel ja Bromsgrove, bʼa 32 kilómetro wa xkan ja jnaji. Jaxa bʼa xchʼakulabʼil ja semana, yajni teyon sok ja jnantat, ti wala ochyon bʼa kongregasyon Willenhall.

Yuja wa xkʼana oj koltay ja xchonabʼil ja Jyoba, jkʼulani ja lokjelal yaki ja biajante, ama yuja it tʼilani kaʼakan ja kaʼtel bʼa jel xkʼulan gusto. Yuja kaʼakan ke ja Jyoba a-stoj ja jsakʼanil ja bʼa ekʼele jaw yaki jun jsakʼanil bʼa mini tʼun xnaʼa malaya.

Yajni kʼe wajkon ja bʼa kongregasyon bʼa Bromsgrove, jnaʼa sbʼaj ja Anne, jun hermana jel tsamal sok jani wajel skʼujol yaʼteltajel ja Dyos. Nupanitikon bʼa 1957. Masan jaw, jel kaʼunejtikon el slekilal ja niwak cholal jastal precursor regular, ja precursor especial, ja aʼtel bʼa biajante sok bʼa Betel. Ja Anne jelni yaʼoj gustoʼaxuk ja jsakʼanili.

Ja bʼa 1966 ochtikon ja bʼa clase número 42 ja bʼa Galaad. ¡Jelni yakitikon gustoʼil! Ti jekjitikon bʼa Malaui, bʼa jitsan wa xyawe sbʼiʼiluk ja lugar jel kʼixin ja bʼa África jani yuja  kristyano jel lek smodoʼe sok jel jaman skʼujole. Pe mini tʼun jpensaraʼantikon ta mi oj albʼukotikon ja tiw.

Kʼotikon ja bʼa Malaui ja 1 bʼa febrero bʼa 1967. Ajikitikon jun curso bʼa jun ixaw bʼa oj jnebʼtikon ja kʼumal bʼa lugari, sok tsaʼan jekjitikon distritoʼil. Jani wa xkʼulantikon ekʼ biajar soka yal jkarrotikon Jeep modelo Kaiser. Wani xmajlaytikon bʼa oj yiʼotikon ekʼ bʼa chikan bʼaʼa, asta bʼa yok jaʼik. Pe mini jach ekʼi, kechani wa xbʼobʼ skʼuts yok jaʼik bʼa mi jel chaʼanuk. Ayni ti wala kantikon bʼa yal naʼitsik bʼa barro sok bʼa ak ja yolomi. Ja bʼa styempoʼil jaʼi tʼilani wa xkatikon och jun lona ja bʼa yibʼel ja yolomi, bʼa jachuk mi oj och jaʼ. Jelni wokol ekʼ kujtikon ja yajni kʼe jtultikonyi ja kaʼteltikon bʼa misioneroʼili, ¡pe jelni kabʼtikon stsamalil!

Ja bʼa abril kila ke wan ajyel wokolik ja bʼa paisik. Sok jmaklay bʼa radio jun loʼil wan yajel ekʼuk ja presidente bʼa Malaui, ja loktor Hastings Banda, bʼa yala ke ja testigoʼik bʼa Jyoba mi stupuwe kontribusyon sok wa xchʼika sbʼaje bʼa politika. Pe ja jastik yala mini meranuk. Jpetsaniltikon wa xnaʼatikon ja jas mi lek xyilawe, jani ja jastal toj wala ajyitikoni, sok mastoni ja lom mi xmanatikon ja tarjetaʼik bʼa xchʼikjel jbʼajtikon bʼa politika.

Ja bʼa septiembre, ja periodiko wa xyala ke ja presidente sleʼayi smul ja hermanoʼik bʼa wa xyawe kʼe kʼumal bʼa chʼikan bʼaʼa. Bʼa jun anunsyo bʼa politika yala ke ja sgobyernoʼi wegoxtani ay jas oj skʼuluk bʼa oj stim ja yaʼtele ja testigoʼik bʼa Jyoba. Ja timwanel jaw kʼeni bʼa 20 bʼa octubre bʼa 1967. Tʼusan tsaʼan, ja policiaʼik sok ja matik ay xchol bʼa migración wajye bʼa Betel bʼa oj slut-e sok oj yawe eluk ja bʼa país ja misioneroʼiki.

 Yajni oxexa kʼakʼu teytikon bʼa preso, jekjitikon bʼa Mauricio, jun país bʼa tey bʼa skʼabʼ ja Gran Bretaña. Pe ja matik ay xchol bʼa lugari mini yawe ekotikon jastal misioneroʼik, ja yuj ja Betel sjekawotikon bʼa Rodesia (ja wego wa sbʼiʼilan Zimbabue). Yajni kʼotikoni, skʼulayotikon resibir june maʼ ay xchol bʼa migración bʼa jel kalax sok mini kʼan ya ochtikon, yala: «Nutsjiyex ja bʼa Malaui. Mini kʼanji oj kananik ja bʼa Mauricio sok ja wego teyex il yujni jach waxa kʼanawex». Ja Anne och okʼuk. ¡Lajansok mini maʼ wa skʼanawotikon! Ja bʼa tyempo jaw, ja jas wa xkʼana ja keʼn jani oj kumxukon bʼa Inglaterra. Sok tsaʼanxta, ja matik ay xchol yawekan bʼa oj katikon ekʼuk ja akwuʼal bʼa Betel sok jachuk ja bʼa pilan kʼakʼu oj waj jeʼ jbʼajtikon soke. Jelxani yajtik aytikon, pe katikonkan ja jastik wan ekʼel bʼa skʼabʼ Jyoba. Jaxa bʼa pilan kʼakʼu ekʼ jun jasunuk mi jach wa xmajlaytikon: yawekan bʼa oj kankotikon bʼa Zimbabue jastal ulatanumik. Mini oj chʼay jkʼujol jastal kabʼ ajyiyon ja kʼakʼu jaw. Wani xkʼuʼan lek ke ja Jyoba yeʼnani stojo ja jsakʼaniltikoni.

Ja Betel bʼa Zimbabue, ti sjekawone bʼa Departamento bʼa wa skʼelawe ja xcholjel bʼa Malaui sok ja Mozambique. Ja hermanoʼik bʼa Malaui jelni tsats wan ijel spatike. Ja kaʼteli jani sutjel ja imporme wa sjekawe ja biajanteʼik ja bʼa país jaw. Jun akwal, kan aʼtijukon man chʼak jsut jun imporme. Yajni jkʼuman sbʼaja jastal jel ixta wane iljel ja kermanoʼik sok ja kermanaʼik, jelni yaʼ okon. * Pe jelni stsatsankʼujolanon ja skʼuʼajel yiʼoje, ja ajyele toji sok ja kuchelyujile (2 Cor. 6:4, 5).

Jkʼulantikon ja janekʼ bʼobʼkujtikon bʼa jachuk mi oj skʼulyujile palta ja swaʼele bʼa jastal wa xtaxye soka Dyos ja kermanotik kanele bʼa Malaui sok ja matik spakawe ajnel bʼa Mozambique yuja ixta wane iljeli. Ja sutumanik bʼa Chichewa, ja kʼumal mas wa xkʼumaniye bʼa Malaui, tixa waj bʼa Zimbabue, bʼa jun lugar mas niwan yaʼa jun hermano. Ja hermano it jelni lek sjeʼa ja smodo, ya kʼeʼuk opisinaʼik sok naʼitsik sbʼaja sutumaniki. Jachuk ja yeʼnleʼi bʼobʼni snoch-eyi soka aʼtel jel tʼilan bʼa sutjel juʼunik bʼa Biblia.

Jchapatikon yibʼanal bʼa jachuk ja biajanteʼik teye bʼa Malaui oj wajuke kada jabʼil ja bʼa Zimbabue bʼa oj yawe el slekilal ja asamblea bʼa distrito bʼa chichewa. Ja tiw tini wa x-aji yile ja bosquejoʼik bʼa asamblea. Yajni wa xkumxiye bʼa Malaui, wani xyawe ekʼyi ja hermanoʼik ja jas snebʼawe ja bʼa programa, ja janekʼ wa xbʼobʼ yujile. June ja bʼa jabʼil jaw, bʼobʼni jchaptikon bʼa Zimbabue jun Eskuela sbʼaja ansyanoʼik sok ja siervo ministerialik bʼa oj stsatsankʼujoluk ja biajanteʼik bʼa mini tʼun xiwye.

Ja bʼa febrero bʼa 1975, wajyon bʼa kampoʼik b‘a repugiadoʼik bʼa Mozambique bʼa yulatajel ja hermanoʼik spakuneje ajnel bʼa Malaui. Ja hermanoʼik it, altantanto ajyele soka xchonabʼil ja Jyoba, asta yaweta och tsome ansyanoʼik. Ja ajkʼach ansyanoʼiki xchapawe jitsan aʼtelik sbʼa Dyos, jastal yajel ekʼuk loʼilik bʼa Biblia, spaklajel ja teksto bʼa kʼakʼu sok Ja Juʼun cholumani, asta skʼulajel asambleaʼik. Ja lugarik it chapji jastal lugarik bʼa skʼulajel asambleaʼik, departamentoʼik bʼa limpiesa, bʼa skʼepjel waʼelal sok bʼa oj ajyuke lek. Jelni chaʼanyabʼal ja jas lajxiyujile skʼulajel ja hermanoʼik it stsʼakatal ja skoltanel ja Jyoba. ¡Jelni stsatsankʼujolanon!

Ja bʼa xchʼakulabʼil och ja 1970, ja Malaui tixani kan bʼa skʼabʼ ja Betel bʼa Zambia. Pe ja hermanoʼik bʼa Malaui titoni aye bʼa jkʼujol sok bʼa korasyon, sok wani xnaʼa jitsan jachni wa xcha yabʼye. Jastalni olomal bʼa Betel bʼa Zimbabue, jitsan ekʼele jtsomo jbʼajtikonsok ja matik jakele ja bʼa yechalil wa xkʼelxi ja kaʼteltiki. Ja bʼa reunionik jaw cha ay hermanoʼik maʼ wane skʼeljel ja aʼtel ja bʼa Malaui, Sudáfrica sok Zambia. Tolabida wa xkaʼatikon ja junxta sjobʼjel: «¿Jas mas oj bʼobʼ jkʼuluktik sok ja hermanoʼik bʼa Malaui?».

 Yajni ekʼ ja tyempo, ja ijel spatike, takal takal lamxi sok ja hermanoʼik matik spakawe ajnel ja bʼa Malaui takal takal kumxiye. Sok jaxa matik ti kanye bʼa país jaw mixani jel wanuke yijel wokol. Chomajkil, ja paisik ja bʼa lugar jaw wanexani ajel libre sok mixani jel timubʼal ja kaʼteltiki, cha jachni skʼulane ja bʼa Mozambique ja bʼa 1991. Pe mini xkatikonkan sjobʼjel jbʼajtikon: «¿Jas tyempo oj eluke libre ja Testigoʼik bʼa Malaui?».

Mani tukbʼi ja politika ja bʼa Malaui, ja bʼa 1993 ja gobyerno xchʼaya ja timwanel sbʼaja kaʼteltik ja bʼa país jaw. Tʼusan tsaʼan, jun misionero sjobʼoki: «¿Oj kumxan ja bʼa Malaui?». Pe yuja ayxa kiʼoj 59 jabʼil, jakʼayi: «¡Miyuk jelxa awelon!». Pe ja kʼakʼu jaw jul jbʼajtikon jun karta bʼa Tsome Tojwanum bʼa wa slokowotikon bʼa oj kumxukotikon.

Jelni xkiʼajtikon gusto koltanel ja bʼa Zimbabue, ja yuj mini pasiluk waj stsajel ja jas oj kʼuluktikoni, jelxani kʼajyelotikon sok jtaʼunejtikonxa jitsan lekil kamigotikon. Ja Tsome Tojwanum jelni yabʼyotikon stojol sok yala kabʼtikon ojni bʼobʼ kankotikon bʼa Zimbabue ta jach wa xkʼanatikon. Ja mas pasili jani stsajel ja jas wa xkʼanatikoni sok oj kankotikon tiw. Pe wa xjul jkʼujol ke jpensaraʼan ja sjejel bʼa Abrahán sok ja Sara, bʼa jelxani awele yawekan ja lekil sakʼanil yiʼoje bʼa snochjel ja tojelal ajiyile yuja Jyoba (Gén. 12:1-5).

Jani jtsaʼatikon snochjel ja tojelal wa xyaʼa ja xchonabʼil ja Jyoba, sok kumxitikon ja bʼa Malaui ja 1 bʼa febrero bʼa 1995, 28 jabʼil tsaʼan yajni kʼotikon bʼajtan ja bʼa paisi. Axi kujlajuk jun Tsome Olomalik bʼa Betel, ajyitikon oxwane, sok tʼusan tsaʼan kʼe jtojtikon ja yaʼtele ja testigoʼik bʼa Jyoba.

Jelni tsamal yiljel ja jastal wegoxta ya kʼiʼuk ja Jyoba. Ja bʼa 1993 man 1998 juntani jalon jitsanbʼi: ¡aytikon 30,000 ajyi sok kʼot ajyukotikon mas ja 42,000 cholumanik! * Yuja ayni jitsan aʼteli, ja Tsome Tojwanumi yaʼa permiso bʼa oj kʼe jun yajkʼachil Betel. Jmanatikon jun luʼum bʼa 12 hectárea ja sniwanil ja bʼa Lilongüe, sok ajyikuj ja cholal bʼa aʼtel ja bʼa Tsome Olomalik bʼa yajel kʼe naʼits.

Ja bʼa mayo bʼa 2001 ja hermano Guy Pierce, bʼa Tsome Tojwanum, ya ekʼuk ja loʼil bʼa yajelyi ja Jyoba ja yajkʼachil naʼitsiki. Wajye  mas ja 2,000 Testigoʼik ja bʼa paisi. Tʼusan mi yibʼanaluke masxa ja 40 jabʼil yiʼoje jaʼ. Yajni iji spatike, ja hermanoʼik sok ja hermanaʼik it kuchyujile jitsan jabʼilik ja tsatsal wokoliki. Ama mey yiʼoje jitsan takʼin, pe jelni rikoʼe ja bʼa jastal wa xtaxye soka Dyosi. Sok ja wego jelni gusto aye wa x-ilxiye ja wane yulatajel ja yajkʼachil sbetele. Yajni wane sbʼejtesel ekʼi wanexta stsʼebʼantajel tsʼebʼojik sok ja snujkʼalil yiʼoj ja tsʼebʼojik bʼa África. Sok ja it wajni jun jasunuk jel snikawon ja bʼa jsakʼanili. Ja yeʼnle kʼotye jun preba ke ja Jyoba wani xyaʼ koʼuk jitsan slekilal ja matik wa xkuchyujile sok skʼuʼajel.

Yajni chʼak kʼulaxuk ja naʼits beteli, ajyikuj ja cholal bʼa sjekawone bʼa yajelyi ja Jyoba ja naʼitsik bʼa tsomjelal. Ja kongregasyonik bʼa Malaui waneni yajel el slekilal ja programa bʼa yajel kʼe wego naʼitsik bʼa tsomjelal ja bʼa paisik bʼa mey yiʼoje lek takʼin. Ja bʼajtanto, jujuntik kongregasyonik tini wa stsomo sbʼaje bʼa yal naʼitsik kʼulubʼal sok eucalipto. Sok jastaltik steʼil bambú wa skʼulane ja yolomi sok barro, sok ti wa xkulaniye bʼa najtil bankaʼik. Ja wego ja kermanotiki kongana wa x-aʼtijiye skʼulajel ladriyoʼik ja bʼa yornoʼe bʼa yeʼn mismo skʼuluneje, sok jachuk wa xyawe kʼeʼuk tsamalik naʼitsik bʼa tsomjelal. Ama jachuk, mi xyawe makunuk siyaʼik masni wa skʼanawe bankaʼik, pes jastalni wa xyalawe ja yeʼnleʼi, «masni wa xbʼobʼ och june mas ja bʼa bankaʼi».

Cha jelni ya gustoʼaxukon yiljel jastal ja Jyoba skoltunej jitsan kristyano bʼa oj kʼiʼuke mas ja jastal wa xtaxye soki. Pe mastoni jel chamkila, yuja jel puesto ajyi ja keremtik akʼixuk bʼa África bʼa wa skʼapa sbʼaje koltanel sok wego wa snebʼawe ja jas wa sjeʼa ja xchonabʼil ja Jyoba. Stsʼakatal yuja chapjelalik it, wani ajyelyujile mas cholalik ja bʼa Betel sok ja bʼa kongregasyon. Chomajkil, ja yajkʼachil biajanteʼik wa xkoltaniye ja bʼa kongregasyoni jelni stsatsankʼujolaniye. Jitsan ja bʼa yeʼnle nupanele. Pe bʼa oj yaʼeyi mas ja Jyoba, ja nupanumik it stsaʼuneje bʼa mi oj ajyuk yuntikile anima yuja stʼenwanel ja komoni, ma ay ekʼele yuja pamilyaʼiki.

Tsaʼan yajni ajyelon 52 jabʼil ja bʼa África, kʼe maloʼaxukon tʼunuk, ja Tsome Tojwanum skʼulan aprobar ja jas yala ja Olomalik bʼa Betel bʼa ti oj wajkotikon ja bʼa Betel bʼa Gran Bretaña. Jelni yaj kabʼtikon yajelkan ja aʼtel jel xkʼanatikoni, pe ja pamilya Betel ja bʼa Gran Bretaña wa stalnayotikon lek yuja awelotikonxa.

Wani xkʼuʼan lek yuja kakan ke ja Jyoba yeʼn a-stojon jani jun jasunuk lek jtsaʼunej ja bʼa jsakʼanili. Lek jaʼukxta jipa jkʼujol ja jas wa xnaʼa, mini xnaʼa bʼayon ekʼa, ja Jyoba tolanibida wa snaʼa ja jas wa xmakunikuj bʼa oj stoj ja jbʼeji (Prov. 3:5, 6). Yajni keremonto, jelni xkiʼaj gusto snebʼjel jastal wa x-aʼtiji jun niwan empresa. Pe ja xchonabʼil ja Jyoba yaki ja aʼtel jaw bʼa wanon yabʼjel stsamalil. Yaʼteltajel ja Jyoba yaʼunejki sok wantoni yajelki jun jsakʼanil gusto lek.