1. ¿Jasa skʼulan ja Jyoba tʼusan tsaʼan yajni ja Adán soka Eva koʼye mulal? (Génesis 3:15).

 TʼUSAN tsaʼan yajni ja Adán sok ja Eva koʼye mulal, ja Jyoba yayi jun smajlajel ja yintili yuj jun jasunuk jel chaʼanyabʼal yalakan. Oj bʼobʼ jtaʼtik ja jas yala bʼa Génesis 3:15 (kʼuman).

2. ¿Jas yuj jel chaʼanyabʼal ja jas alubʼalkan bʼa Génesis 3:15?

² Ja jas alubʼalkan it ti wa xtax bʼa bʼajtan libro bʼa Biblia. Sok wani cha syaka sbʼaj soka tuk libroʼiki. Jastalni ja spegamentoʼil jun libro wa xya ajyuk tsoman yibʼanal ja tuk slamiki, ja jas wa xyala ja Génesis 3:15 wani xyaʼakan ke ja tuk libroʼik bʼa Biblia oj ajyuk tsoman sok oj yal ja junxta rasoni. ¿Jas rasoniluk ja jaw? Ja Dyosi ojni oj sjek jun Koltanum bʼa oj xchʼaysnajel ja Dyablo sok spetsanil ja matik wa xnochjiyuji. ¡Ja rason it jelni chaʼanyabʼal sbʼaja matik wa xyajtaytik ja Jyoba! *

3. ¿Jasa oj paklaytik ja bʼa artikulo it?

³ Ja bʼa artikulo it oj katik sjakʼjel jujuntik sjobʼjel bʼa ti chʼikan sok ja Génesis 3:15: ¿machtik wa staʼa tiʼal ja bʼa jas alubʼalkani?, ¿jastal wan kʼotel smeranil? sok ¿jastal wa skoltayotik ja bʼa jtyempotik?

4. ¿Machunkiluk «ja bʼitsʼbʼichan», sok jastal wa xnaʼatik?

⁴ Ja bʼa Génesis 3:14, 15 wa xtaji tiʼal jun «bʼitsʼbʼichan», ja  «yintil» ja bʼitsʼbʼichan jaw, jun «ixuk», sok ja «yintil» ja ixuk jaw. Stsʼakatal ja Biblia, wani xbʼobʼ jnatik machunkiluke ja it. * La kʼe kiltik sbʼaja «bʼitsʼbʼichani». Mini jun meran bʼitsʼbʼichanuk pes mini oj yabʼ stojolil ajyi ja kastigo yala ja Jyoba ke oj yiʼ ja bʼa tsamal lugar bʼa Edén. Juneni maʼ jel bibo. Sok ja Biblia wani xchikteskitik jaman lek machunkiluk. Ja Apocalipsis 12:9 wa xyala kabʼtik ke «ja mero bʼitsʼbʼichan» jani ja Satanás, ja Dyablo. ¿Sok machunkiluk ja yintil ja bʼitsʼbʼichani?

5. ¿Machtik kʼotel ja yintil ja bʼitsʼbʼichani?

⁵ Yajni ja Biblia wa xya makunuk ja yaljel «intilal» bʼa kechan wa senyaʼan, jani wa stojolan ja matik wa snocho ja pensar sok ja modoʼal yiʼoj ja state bʼa kechan wa senyaʼan. Ja yujil, ja yintil ja bʼitsʼbʼichani jani ja pukujik sok ja kristyanoʼik matik wa xyilawe kontra ja Jyoba sok ja xchonabʼi, jastalni wa skʼulan ja Satanás. Ja bʼa yeʼnle jani tey ja anjelik bʼa yawekan ja cholal ajyiyujile bʼa satkʼinal ja bʼa styempo ja Noé sok ja kristyanoʼik bʼa jel maloʼe bʼa jach smodoʼe jastal ja state, ja Dyablo (Gén. 6:1, 2; Juan 8:44; 1 Juan 5:19; Jud. 6).

6. ¿Jas yuj mini yeʼnuk ja Eva ja ixuk bʼa Génesis 3:15?

⁶ Ja wego la kiltik machunkiluk ja ixuki. ¿Yeʼn maʼ ja Eva? Miyuk. La jpensaraʼuktik ja it. Ja jas alubʼalkani wa xyala ke ja yintil ja ixuki ojni sbʼuyi ja yolom ja bʼitsʼbʼichani. Jastalni kilatikta, ja bʼitsʼbʼichani juni ikʼ ason, ja Satanás. Ja yuj, mini oj bʼobʼyuj jun kristyano mulanum, jun yintil ja Eva oj bʼobʼ chʼaysnajel ja Satanás. Ja yuj aytoni jas mas wa skʼana.

7. ¿Jastal wa skoltayotik ja Apocalipsis 12:1, 2, 5, 10 bʼa oj kʼot jnatik sbʼaj ja ixuk bʼa Génesis 3:15?

 ⁷ Ja bʼa tsaʼanxta libro bʼa Biblia wa xyala kabʼtik machunkiluk ja ixuk bʼa Génesis 3:15 (kʼuman ja Apocalipsis 12:1, 2, 5, 10). Mini jun ixukuk bʼa chikʼ bʼakʼet. Ja luna tey bʼa yibʼ yok sok slapunej jun korona bʼa 12 kʼanal. Chomajkil, ajyi jun skerem bʼa jel chaʼanyabʼal, ja sGobyerno ja Dyos. Yuja Gobyerno it ti jak satkʼinal, ja yuj cha jachni ja ixuki. Jani wa senyaʼan ja xchonabʼ ja Jyoba ja bʼa satkʼinal, bʼa kʼotele ikʼ asonik toj ajyele (Gál. 4:26).

8. ¿Jasun kʼotel ja parte mas tʼilan ja bʼa yintil ja ixuki, sok jas tyempo kʼoti? (Génesis 22:15-18).

⁸ Stsʼakatal ja Yabʼal ja Dyos, cha wani xbʼobʼ jnatik ja parte mas tʼilan bʼa yintil ja ixuki. Ja bʼa intilal it tini oj jak bʼa Abrahán (kʼuman ja Génesis 22:15-18). Sok jachni kʼot ja jas alubʼalkani, pes ja Jesús wajni mero yintil ja tojil winik jaw (Luc. 3:23, 34). Pe ja yintili mini kechan kʼoteluk jun kristyano bʼa oj skʼul ganar ja Satanás sok bʼa oj xchʼaysnajel. Ja yujil, yajni ja Jesús ayiʼoj junuk 30 jabʼil, tsaji yuja yip ja Dyosi, sok jachuk kʼot Yunin Dyos. Ja bʼa jutsʼin jaw, yeʼnani kʼot ja parte mas tʼilan ja bʼa yintil ja ixuki (Gál. 3:16). Yajni chami sok sakʼwi, ja Dyosi yayi «niwanil sok toyjelal» sok yayi «yibʼanal ja jastik tey bʼa satkʼinal sok bʼa luʼumi», bʼa tini chʼikan ja cholal «bʼa xchʼayjel snajel ja jastik skʼulunej ja Dyablo» (Heb. 2:7; Mat. 28:18; 1 Juan 3:8).

9, 10. a) ¿Machtik kʼotel parte ja bʼa yintil ja ixuki, sok jas tyempo wa xkʼotye? b) ¿Jasa oj paklaytik?

⁹ Pe ja yintil ja ixuki ojni ajyuk bʼa chabʼ parte. Ja jekabʼanum Pablo xchiktes ja parte it ja bʼa intilali yajni stsʼijbʼanyi ja matik tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinal bʼa kʼotele judioʼik sok bʼa tuk chonabʼik: «Ta yeʼn sbʼajex ja Kristo, anto yintilexni ja Abrahán, weʼni oja bʼajukex ja dote jastalni kʼapubʼal» (Gál. 3:28, 29). Yajni ja Jyoba wa stsaʼa jun kristyano sok ja yipi, ja kristyano jaw wani xkʼot parte ja bʼa yintil ja ixuki. Ja yujil, ja intilal it jani kʼotel ja Jesukristo sok ja 144,000 bʼa oj yaʼe mandarsok (Apoc. 14:1). Spetsanil ja yeʼnle wani skʼujolane spensarajel sok skʼulajel jastalni mero wa skʼulan ja sTate, ja Jyoba.

¹⁰ Kilatikta ja machtik wan stajel tiʼal ja Génesis 3:15. Ja wego oj jpaklaytik tʼusan ja jas skʼulunejan ja Jyoba bʼa oj ya kʼotuk ja jastik yaluneji, sok tsaʼan oj kiltik jastal wa skoltayotik ja bʼa jtyempotik ja jastik alubʼalkani.

11. ¿Jastal yajbʼesji ja «stop yok» ja yintil ja ixuki?

¹¹ Ja bʼa Génesis 3:15 wa xyala ke ja bʼitsʼbʼichani oj syajbʼesyi «ja stop yok» ja yintil ja ixuki. Ja it kʼotni smeranil yajni ja Satanás snikayi skʼujol ja judioʼik sok ja romanoʼik bʼa oj smil-e ja Yunin ja Dyosi (Luc. 23:13, 20-24). Jun yajbʼelal bʼa stop koktik bʼobʼta mini oj bʼobʼ ya bʼejyukotik jujuntik kʼakʼu. Cha jachni junxta, yajni cham ja Jesús mini jas bʼobʼ skʼuluk, sok tʼusan mi oxe kʼakʼu ajyi bʼa kʼeʼen (Mat. 16:21).

12. ¿Jas tyempo sok jastal oj bʼuyjukyi ja yolom ja bʼitsʼbʼichan?

¹² Bʼa oj kʼot smeranil ja jas alubʼalkan ja bʼa Génesis 3:15, ja Jesús mini tiʼuk kan tolabida bʼa kʼeʼen, pes jastalni alubʼalkan, ja yintil ja ixuki ojni sbʼuyi ja yolom ja bʼitsʼbʼichani. Ja yuj, yajni yajbʼesji ja stop yok ja Jesús tʼilani oj cha tojbʼuk. ¡Sok tojbʼini! Yajni ekʼta oxe kʼakʼu chamel, ja Jesús sakʼwi jastal ikʼ ason bʼa mixato oj chamuk.  Sok yajni xkʼot ja styempoʼil stsaʼunej ja Dyosi, ojni sbʼuy-el ja Satanás sok oj xchʼay-el snajel (Heb. 2:14). Ja matik oj yaʼe mandar soka Kristo ojni koltanuke bʼa oj yawe sakbʼuk ja Luʼum bʼa spetsanil ja skontraʼik ja Dyos, ja yintil ja bʼitsʼbʼichani (Apoc. 17:14; 20:4, 10). *

13. ¿Jastal wa skoltayotik ja jastal wan kʼotel smeranil ja jas alubʼalkan it?

¹³ Ta ja weʼn kʼotelexa jun yaʼtijum Dyos bʼa waʼunejyi jawa sakʼanili, ja jastal wan kʼotel smeranil ja jas alubʼalkani wanaxani yajel el slekilal. Ja Jesús jak bʼa Luʼum jastal winik sok xchiktes toj lek ja modoʼalik yiʼoj ja sTati (Juan 14:9). Sok ja sjejel yaʼa, skoltunejotik bʼa oj jnatik sbʼaj sok oj yajtaytik ja Jyoba. Cha skoltunejotik soka sjejel sok ja modo jastal wa stojo ja xchonabʼ ja bʼa jtyempotiki. Cha sjeʼunejkitik jastal oj kitik jun jsakʼaniltik bʼa oj katik gustoʼaxuk ja Jyoba. Sok yajni yajbʼesji ja stop yok ja Jesús, ja xchamelali, wa xbʼobʼ katik el slekilal jpetsaniltik. Yajni sakʼwi, yaʼa ja xchikʼel jastal majtanal jel toj bʼa ya «sakbʼukotik bʼa spetsanil ja mulali» (1 Juan 1:7).

14. ¿Jastal wa xnaʼatik ke ja jas yala ja Jyoba ja bʼa Edén mini wegoxta oj kʼotuk?

¹⁴ Ja jas yala ja Jyoba ja bʼa tsamal lugar bʼa Edén xchiktes ke ja jas alubʼalkani mini wegoxta oj kʼotuk. Tʼilan ojto ekʼ tyempo bʼa jachuk ja ixuki oj ajyuk ja yintil kʼapubʼali, sok bʼa oj stsom ja snochumanik ja Dyablo, bʼa oj ajyuk kontraʼanel sok ilkʼujol ja bʼa chabʼ grupo it. ¿Jastal wa skoltayotik snajel ja it? Wani xmakuni bʼa oj ya juljkʼujoltik ke ja luʼumkʼinal syamunej ja Satanás ojni yilkʼujoluk ja yaʼtijumik ja Jyoba. Jabʼilik tsaʼan, ja Jesús jachtikni yalayabʼ ja snebʼumaniki (Mar. 13:13; Juan 17:14). Wani xkʼuʼantik lek ke kilunejtikni jastal kʼotel smeranil ja parte jaw ja bʼa jas alubʼalkani, mastoni ja bʼa tsaʼanxta 100 jabʼiliki. ¿Jas yuj jach wa xkalatiki?

15. a) ¿Jas yuj jel xyilkʼujolanotike ja luʼumkʼinali? b) ¿Jas yuj jel tʼilan mok xiwkotik yuja Satanás?

¹⁵ Ja Jesús och jastal Rey Tsaʼubʼal ja bʼa 1914 sok tʼusan tsaʼan ya eluk ja Satanás ja bʼa satkʼinal. Ja wego, ja Dyablo kechanxta wa xbʼobʼ skʼuluk ja yaʼtel ja bʼa luʼumi sok wan smajlajel ja xchʼakelali (Apoc. 12:9, 12). Pe mini kechanuk telan skʼabʼ wan smajlajel. Jelni tajkel wa xkʼe yixtalaʼuk ja xchonabʼil ja Dyos (Apoc. 12:13, 17). Jani ja rason it yuja jel xyilkʼujolanotik ja luʼumkʼinali. Pe mini oj bʼobʼ xiwkotik yuja Satanás sok ja snochumaniki. Jaʼuktoma, la jkʼuʼuktik lek ja jas stsʼijbʼan ja jekabʼanum Pablo: «Ta tey bʼa jpartetik ja Dyosi, ¿machun oj bʼobʼ ajyuk kontra jmoktik?» (Rom. 8:31). Ojni bʼobʼ jip lek jkʼujoltik bʼa Jyoba, pes jastalni kilatikta, tʼusan mi yibʼanaluk ja jas alubʼalkan ja bʼa Génesis 3:15 kʼotelxa smeranil.

16-18. ¿Jastal koltubʼale ja Curtis, ja Ursula sok ja Jessica bʼa yabʼjel stojol ja Génesis 3:15?

¹⁶ Ja skʼapjelal yaʼa ja Jyoba ja bʼa Génesis 3:15 wa skoltayotik bʼa oj kuchkujtik chikan jas prueba xtʼaspuntik. Ja Curtis, jun hermano misionero bʼa Guam, wa xyala: «Ayni ajyelkuj wokolik sok chamkʼujolik bʼa yaʼunej och prueba ja jastal toj ayon soka Jyoba. Pe spensarajel ja bʼa jas yalunejkan ja Génesis 3:15 skoltunejon bʼa oj jip lek jkʼujol ja kala Tatik bʼa satkʼinal». Ja Curtis wani skʼana bʼa ojxa kʼotuk ja skʼakʼujil bʼa oj xchʼay snajel spetsanil ja jwokoltik ja Jyoba.

 ¹⁷ Jun hermana bʼa Baviera (Alemania) sbʼiʼil Ursula wa xyala ke yabʼjel stojol ja Génesis 3:15 nikjiyuj bʼa oj skʼuʼuk ke ja Biblia jani ja Yabʼal ja Dyosi. Jun jasunuk bʼa mi xchʼay skʼujol jani ke yibʼanal ja tuk jas yalunejkan oj ekʼuk ja Biblia wani syaka sbʼaj soka jas wa xyala ja Génesis 3:15. Ja yeʼn wa xcha yala: «Jelni snikawon snajel ke ja Jyoba wegoxta yila jas oj skʼuluk bʼa jachuk ja kristyanoʼiki ojni ajyukyujile jun smajlajel».

¹⁸ Ja Jessica, jun hermana bʼa Micronesia, wa xyala: «Wanto xjul jkʼujol jastal kabʼ yajni kaʼa jbʼaj kuenta ke jtaʼata ja smeranili. ¡Wani kʼotel smeranil ja jas yalunejkan ja Génesis 3:15! Yabʼjel stojol wani xjul jkʼujol ke ja sakʼanil kiʼojtik ja wego mini jaʼuk ja meran sakʼanili. Soka jas alubʼalkan it wani xya jkʼuʼuk mas ke yaʼteltajel ja Jyoba jani wa xyakitik ja lekil sakʼanil ja wego sok masto lek ja bʼa tyempo jakumi».

19. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ke ojni kʼot smeranil ja xchabʼil parte ja bʼa jas alubʼalkani?

¹⁹ Jastalni kilatikta, ja Génesis 3:15 wanxa kʼotel smeranil. Jnaʼatikta lek machun kʼotel ja yintil ja ixuki sok ja yintil ja bʼitsʼbʼichani. Ja Jesús, bʼa yeʼnani ja parte mas tʼilan ja bʼa yintil ja ixuki, tojbʼi ja syajbʼel ja bʼa stop yoki sok ja wego kʼotelxa Rey bʼa mixa oj chamuk sok ayxani yiʼoj jitsan toyjelal. Chomajkil, ojxtani tsʼikwuk stsajel ja matik oj ajyuke ja bʼa xchabʼil parte ja yintil ja ixuki. Yuja kʼota smeranil ja bʼajtan parte ja bʼa jas alubʼalkani, ja yuj wani xkʼuʼantik lek ke ojni cha kʼot smeranil ja xchabʼil parte: ¡ja s-olom ja bʼitsʼbʼichani oj bʼuyjuk-el! Yajni xchʼayji snajel ja Satanás jelni oj likikuk oj yabʼye spetsanil ja kristyanoʼik toj aye soka Dyosi. Malan xkʼot ja kʼakʼu jaw, mokni el jganatik. Ja jDyostiki wani sbʼajin oj jipjkʼujoltik. Yuja yintil ja ixuki, ojni ajuk koʼ slekilal «spetsanil ja xchonabʼik bʼa luʼumi» (Gén. 22:18).