Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

37 YATICHÄWI

Jilat kullakanakar confiyapjjañäni

Jilat kullakanakar confiyapjjañäni

“Munasir jaqejj [...] taqe kun creyiraki, taqe kun suytʼi” (1 COR. 13:4, 7).

CANCIÓN 124 Diosatsa jilat kullakanakats jan jitheqtañäniti

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? a

1. ¿Kunatsa akapachankir jaqenakajj jan khitirus confiyjjapjje?

 SUPAYAN apnaqat akapachanjja, jilaparte jaqenakajj janiw khitir confiyañsa yatjjapjjeti. Jupanakajj sapa kutiw empresarionakana, politiconakana, religión pʼeqtʼirinakan engañjatajj uñjasipjje. Waljanejja, amigonakaparusa, vecinonakaparusa, familiaranakaparus janiw confiyjjapjjarakiti. Ukampis ukanak yatisajj janiw mayjtʼasiñasäkiti. Kuna laykutejj Bibliajja, jaqenakajj ‘qhepa urunakan’ “jaqe masipar jaytanukurinaka”, “kʼarintirinaka”, “traicioneronaka” ukhamäpjjaniwa sasaw janïräkipan qhanañchjjäna. Ukhamajja, jaqenakajj akapachan diosapjamäpjjañapänwa, jupajj jan confiykañawa (2 Tim. 3:1-4; 2 Cor. 4:4).

2. 1) ¿Khitirus taqe chuyma confiysna? 2) ¿Kamsasas maynejj jisktʼasispa?

2 Cheqpach cristianonakajj taqe chuymaw Jehová Diosar confiysna (Jer. 17:7, 8). Jupajj wal munasistu, amigonakaparus ‘janipuniw jaytanukkaniti’, janiw ukat payachasktanti (Sal. 9:10). Jesucristorojj confiyaraktanwa, kuna laykutejj jupaw taqe jiwasanak layku jakäwip loqtasïna (1 Ped. 3:18). Biblian ewjjtʼanakapas confiykañawa (2 Tim. 3:16, 17). Jehová Diosarusa, Jesusarusa, Bibliarus confiysnawa. Ukampis inas maynejj akham jisktʼaschispa: “¿Congregacionankir jilat kullakanakar confiyapunsnati?” sasa. Kunatsa jupanakar confiysna uk jichhajj uñjañäni.

JILAT KULLAKANAKAR NECESITTANWA

Oraqpachanwa confiykañ jilat kullakanakajj utjistu, jupanakajj jiwasjamarakiw Jehová Diosar munasipjje. (Párrafo 3).

3. ¿Kuna jachʼa privilegios utjistu? (Marcos 10:29, 30).

3 Jehová Diosan servirinakapajj oraqpachan mä familiaki servipki uka taypinktanwa, ukajj mä jachʼa privilegiowa. Uka familia taypinkatasat walja bendicionanakwa katoqtanjja (Marcos 10:29, 30 liytʼäta). Oraqpachankir jilat kullakanakajj jiwasjamarakiw Jehová Diosar munasipjje, leyinakapar respetañatakis chʼamachasipjjaraki. Inas jan mä pachpa aru parlkstanti, inas costumbresasa isisitasas jan pachpäkchiti, ukampis jilat kullakanakasar uñtʼktan ukhatpachaw jupanakar munastanjja. Jukʼampis jupanakamp chik alajjpachankir wali munasir Awkisar jachʼañchaña ukhamarak adorañaw wal gustistu (Sal. 133:1).

4. ¿Kunatsa jilat kullakanakar wal necesittanjja?

4 Nayrat sipansa jichhaw jukʼamp mayachtʼatäñasa. Jan waltʼäwinakan uñjastan ukhajja, jilat kullakanakajj yanaptʼapjjestuwa (Rom. 15:1; Gál. 6:2). Jehová Diosar taqe chuym serviskakiñataki, jupan amigopäskakiñatakiw chʼamañchtʼapjjarakistu (1 Tes. 5:11; Heb. 10:23-25). Supayasa jupan apnaqat akapachasa enemigosäpjjewa, ukampis congregacionankir jilat kullakanakaw uka enemigonakasar saykatañatakejj yanaptʼapjjestu. Janitï ukhamäkaspajja jiwasatakejj wali llakkañäspawa. Niyaw Supayampi khitinakarutï jupajj apnaqki ukanakampejj Diosan servirinakapar atacapjjestani. Uka horasan jilat kullakanakasajj jiwasamp chikäsipkatapatjja, walpun yuspärapjjañäni.

5. ¿Kunatsa yaqhepatakejj jilat kullakanakar confiyañajj chʼamakïspa?

5 Yaqhepatakejj jilat kullakanakar confiyañajj chʼamakiwa. ¿Kunatsa chʼamajja? Inas jan khitir yatiyañapäki uk mä jilataru jan ukajj mä kullakar cuenttʼapjjchi, ukampis jupajj yaqhanakaruw uk yatiyjje. Inas maynejj jupanakar mä promesa lurchi ukat jan phoqkchiti. Jan ukajj inas mä jilatasa jan ukajj mä kullakas arunakapampi jan ukajj luratapampi chuymanakap ustʼaychi. Ukhamajj ¿kunas jilat kullakanakar jukʼamp confiyañatak yanaptʼistani?

MUNASIÑAW MAYNINAKAR JUKʼAMP CONFIYAÑATAK YANAPTʼISTU

6. ¿Kunjamsa munasiñajj jilat kullakanakar jukʼamp confiyañatak yanaptʼistu? (1 Corintios 13:4-8).

6 Mayninakar confiyañatakejj munasiñaw yanaptʼistu. 1 Corintios capítulo 13 ukanjja, munasiñ toqet waljanakwa ayti, ukanakaw mayninakar jukʼamp confiyañatakisa jan ukajj wasitat confiyjjañatakis yanaptʼistani (1 Corintios 13:4-8 liytʼäta). Versículo 4 ukanjja, “munasir jaqejj paciencianiwa, khuyapayasiriwa” sasaw sistu. Jehová Dios contra juchachasktan ukhas pacienciampiw jupajj uñjistu. Ukhamajj jilat kullakanakatï arunakapampi jan ukajj luratanakapampi colertʼaychistu jan ukajj chuym ustʼaychistu ukhajja, pacienciampiw jupanakar uñjañasaraki. Versículo 5 ukanjja, munasir jaqejj “janirakiw jankʼak coleraskiti. Kuna jan wal luratas janiw amjjäskiti” sasaw sarakistu. Jan wal luratajj janiw amjjäsiñasäkiti, mä arunjja kuna jan walinaktï jilat kullakanakajj lurapkistu ukanak janiw chuymar imjjäsiñasäkiti. Eclesiastés 7:9 textojj “jan jankʼakejj colerasimti” sasaw sistu. Efesios 4:26 texton utjki uka ewjjtʼarjam lurañaw jukʼamp walejja, ukan akham siwa: “Janirak inti jalantkamajj coleratäpjjamti” sasa.

7. ¿Biblian kawkïr wiñay yatichäwinakapas jilat kullakanakar jukʼamp confiyañatak yanaptʼistani? (Mateo 7:1-5).

7 Jilat kullakanakar jukʼamp confiyañatakejja, kunjamtï Jehová Diosajj jupanakar uñjki ukham uñjañaw yanaptʼarakistani. Diosajj jupanakar wal munasi, janirakiw qhawqha kutis pantjasipjje uk mä listar qellqantkiti. Jiwasajj ukhamarakwa lurañasa (Sal. 130:3). Pantjasitanakap uñchʼukiñat sipansa, kunja suma chuymanïpjjesa uk uñjañatakiw chʼamachasiñasa, kunanaksa sum lurapjje ukanak uñjañatakiw chʼamachasiñasaraki (Mateo 7:1-5 liytʼäta). Jupanakajj kunatï walïki ukwa lurañ munapjje, janiw chuym ustʼayañ munapkistuti sasaw amuyañasa. Kuna laykutejj munasir jaqejj ‘taqe kun creyi’ (1 Cor. 13:7). Ukampis ukajja, Jehová Diosajj aleq ukhamak mayninakar confiyañassa maykistaspa ukham janiw sañ munkiti. Jan ukasti confiykañ jaqëpjjatap uñachtʼayapjjatap layku jupanakar confiysna ukwa muni. b

8. ¿Kunsa mayninakar jukʼamp confiyañatakejj lurasma?

8 Kunjamtï maynir respetañatakejj tiempojj munaskejja, ukhamarakiw maynir confiyañatakejj tiempojj munasi. ¿Kunsa mayninakar jukʼamp confiyañatakejj lurasma? Jupanakar sum uñtʼañamawa. Tantachäwinakansa jupanakampiw parltʼañama. Jupanakampiw predikir sarañama. Pacienciampiw jupanakar uñjañama, confiykañäpjjatap uñachtʼayapjjañapatakiw tiempo churañamaraki. Jumatï maynir jan sum uñtʼksta ukhajja, inas qalltan kunanakatsa lupʼiskta, kunjamas jikjjatasta ukanakat jan añch parlkchïtati. Ukampis jukʼamp sum uñtʼjjäta ukhajja, kunjamas jikjjatasta uka toqet inas parljjchïta (Luc. 16:10). Ukampis mä jilatatï jan ukajj mä kullakatï jumatak jan confiyañjamäjjchi ukhajja, janiw mayampis jupar confiyjjäti sañat sipans tiempo churam. Janiw mä qhawqhanin luratanakap uñjasakejj taqenis jan confiykañäpkaspa ukham amuyañamäkiti. Ukatakejj Diosat jan jitheqtir yaqhep servirinakat yatjjatañaw yanaptʼistani, jupanakajj mayninakan chuyma pʼakintatpachas jupanakar confiyasipkakïnwa.

MAYNINAKAR CONFIYASIPKAKÏNA UKANAKAT YATEQASIPJJAÑÄNI

Ana warmirojj Elí jachʼa jilïr sacerdotew chuym ustʼayäna, ukampis jupajj Jehová Diosar confiyaskakïnwa, tabernaculorus saraskakïnwa. (Párrafo 9).

9. 1) Jehová Diosan representantenakapajj pantjasipkchïnsa, ¿kunsa Ana warmejj luräna? 2) ¿Kunsa jumajj Ana warmit yateqta? (Dibujonak uñjjattʼäta).

9 ¿Kuntï responsabilidadani mä jilatajj lurki ukajj chuym ustʼayirïtamti? Ukhamächi ukhajja, Ana warmin sarnaqäwipaw yanaptʼiristam. Jupajj jakkäna uka tiemponjja, Elí sat jachʼa jilïr sacerdotew Jehová Diosar adorasiñapatak Israel markan pʼeqtʼäna. Ukampis familiapajj janiw yateqaskañ sarnaqkänti. Yoqanakapajj sacerdotenakäpkchïnsa, qʼañu juchanakwa lurasipkäna, ukampis jupajj jan phenqʼani jucha luratanakapat cheqañchañatakejj janiw kuns lurkänti. Ukhamäkchïnsa, Jehová Diosajj janiw Elí chacharojj puestopat jankʼak apaqkänti. ¿Kunsa Ana warmejj luräna? Elí chachajj jachʼa jilïr sacerdotekïskchïnsa, Jehová Diosar adoraskakiñatakejj tabernaculor saraskakïnwa. Wali jachtʼasis orasiskäna ukhajja, Ana warmejj umatäkaspas ukhamwa Elí chachajj jankʼak amuyäna, toqenoqarakïnwa (1 Sam. 1:12-16). Ukhamäkchïnsa, Ana warmejj mä yoqall wawanïkä ukhajj tabernaculon serviñapatakiw irpäjja sasaw Jehová Diosar mä promesa luräna. Tabernaculonjja Elí chachaw Ana warmin wawapat encargasiñapäna (1 Sam. 1:11). ¿Kuntï Elí chachan yoqanakapajj lurasipkäna uk askichañajj wakisïnti? Jïsa, wakisïnwa. Ukatwa Jehová Diosajj horasapar jupanakar castigäna (1 Sam. 4:17). Ukañkamasti, mä wawampiw Ana warmir bendisïna, uka wawajj Samuel satänwa (1 Sam. 1:17-20).

10. ¿Kunjamsa Davidajj traicionatpachas mayninakar confiyaskakitap uñachtʼayäna?

10 ¿Mä amigomajj traicionawaytamti? Ukhamächi ukhajj David reyit amuytʼam. Absalón yoqapajj Davidar reyïñat apaqañ munkäna ukhajja, Ahitofel chachajj amigopäkchïnsa Absalonaruw apoyäna. Davidajj wali chuyma ustʼataw jikjjataspachäna. Yoqapasa amigoparjam uñjkäna ukas janiw jupar apoyjjapjjänti. Ukhamas paskchïnjja, Davidajj janiw mayninakat desconfiykänti. Husái chacharojj confiyaskakïnwa, uka jan jaytjasir amigopajj janiw enemigonakap toqet saytʼaskänti. Husái chachar confiyasajj janiw pantjaskänti, jupajj Davidar yanaptʼañatakejj vidaps niyaw aptʼasïna (2 Sam. 17:1-16).

11. ¿Kunjamsa Nabal chachan mä serviripajj mayninakar confiyatap uñachtʼayäna?

11 Nabal chachan mä serviripat jichhajj amuytʼarakiñäni. Nabalajj wali qamiri jan ukajj wali utjirini mä israelitänwa. Davidasa jupar yanaptʼapkäna uka chachanakasa, munasiñampiw Nabal chachan servirinakapar uñjapjjäna, jarkʼaqapjjarakïnwa. Mä qhawqha tiempotjja, Davidajj jupamp chikäpkäna uka chachanakatakejj manqʼwa Nabal chachar mayïna, kunjjay churañ munapjjchista uk churapjjeta sasaw säna. Niyakejjay Nabal chachajj jan churañ munkchïnjja, Davidajj wal colertʼasïna, ukatwa Nabalan utapankir taqe chachanakar jiwarayañ amtäna. Nabal chachan mä serviripaw kuntï paskäna uk Abigaíl warmir awisäna, uka warmejj Nabal chachan esposapänwa. Abigaíl warmiw jiwañat salvasiñajatakejj yanaptʼitaspa sasaw amuyäna, ukatwa jan escapkänti. Jupaw aka jan waltʼäwi askichaspa sasaw confiyäna, kuna laykutejj Abigaíl warmejj wali amuytʼasirit uñtʼatänwa. Jupar confiyasajj janiw pantjaskänti. Abigaíl warmejj jan ajjsartʼasaw Davidan ukar saräna, kuntï lurañ amtkäna uk jan lurañapatakiw ruwtʼäna (1 Sam. 25:2-35). Davidajj kuntï siskä uk entiendiniwa sasaw jupajj confiyäna.

12. Discipulonakapajj pantjasipkchïnsa, ¿kunjamsa Jesusajj jupanakar confiyatap uñachtʼayäna?

12 Discipulonakapajj pantjasipkchïnsa, Jesusajj jupanakar confiyänwa (Juan 15:15, 16). Santiagompi Juanampejj Diosan Reinopan jupamp chik qontʼasiñwa mayipjjäna, ukampis Jesusajj janiw kuna razonatsa Jehová Diosar servipjjpacha sasin amuykänti, janirakiw jupanakarojj janiw apostolonakäjjapjjätati sasins siskänti (Mar. 10:35-40). Katuntapkäna uka arumajja, taqpach discipulonakapaw jupar jaytanukjjapjjäna (Mat. 26:56). Ukampis Jesusajj jupanakar confiyaskakïnwa. Pantjasitanakap yatkchïnsa, “tukuykamaw jupanakar munasïna” (Juan 13:1). Jaktjjäna uka qhepatsa, Diosat jan jitheqtiri 11 apostolonakaparojj jaqenakar discipulor tukuyapjjañapataki, wali valorani ovejitanakapar uñjapjjañapatakiw mä jachʼa responsabilidad churäna (Mat. 28:19, 20; Juan 21:15-17). Pantjasiri uka chachanakar confiyasajj janiw pantjaskänti. Apostolonakajj jiwañkamaw Jehová Diosar jan jitheqtas servipjjäna. Kunjamtï uñjawayktanjja, Ana warmisa, Davidasa, Nabal chachan serviripasa, Abigaíl warmisa, Jesusasa, pantjasir jaqenakaruw confiyapjjäna. Jupanakat yateqasiñajj mayninakar confiyañatakiw chʼamañchtʼistu.

¿KUMJAMSA MAYNINAKAR WASITAT CONFIYJJSNA?

13. ¿Kunatsa mayninakar confiyañajj chʼamäspa?

13 ¿Jan khitir yatiyañapäki uk maynir cuenttʼasajj yaqhanakar awisjjatap yatisirïtati? Maynejj ukham luristu ukhajja, chuyma pʼakintataw jikjjatastanjja. Mä kutejja, mä kullakajj jan khitir yatiyañapäki ukwa mä ancianor cuenttʼatayna. Qhepürusti uka ancianon esposapaw kullakar chʼamañchtʼañatak telefonot jawsäna, cheqas esposopaw kullakat awisatayna. Kullakatakejj uka ancianor confiyañajj janiw faciläjjänti, ukampis kullakajj sum amuytʼasisajj yanaptʼwa mayïna. Yaqha ancianompiw parläna, uka jilataw ancianonakar wasitat confiyjjañapatak yanaptʼäna.

14. ¿Wasitat confiyjjañatakejj kunas mä jilatar yanaptʼäna?

14 Mä jilatajja, walja tiempow pä ancianonakatak wali coleratäna, janirakiw uka ancianonakarojj confiyjjänti. Ukampis jupajj wal respetki uka jilatan arunakapatwa amuytʼäna, uka jilatajj akham sänwa: “Jilat kullakanakajj janiw enemigosäkiti, Supayaw enemigosajja” sasa. Uka arunakatwa wali coleratäkäna uka jilatajj wal lupʼïna, kunsa lurañapäna uka toqetwa orasirakïna. Mä qhawqha tiempotjja, uka pä ancianonakampejj sumankthapjjänwa.

15. ¿Wasitat confiyjjañatakejj kunatsa tiempojj munasispa? Grete kullakan experienciapat qhanañchtʼam.

15 ¿Congregacionan mä privilegio aptʼasirïtati? Ukajj wali chuyma ustʼaykirïspawa. Grete kullakampit mamitapampit parltʼañäni, jupanakajj 1930 maranakanwa Jehová Diosar jan jitheqtas servipjjäna. Alemania markanwa jakasipjjäna, uka markanjja nazi gobiernow jan predicasiñapatak jarkʼäna. Grete kullakarojja, jilat kullakanakatak Yatiyañataki revistat copianak lurañapatakiw encargapjjäna. Ukampis Grete kullakan tatapajj Testigonak conträtapwa jilatanakajj yatipjjäna. Ukatwa aljantistaspawa sasin wal ajjsarayasisajj uka privilegio Grete kullakar apaqjjapjjäna. Janiw ukakïkiti, Grete kullakajj yaqha jan walinakanwa uñjasirakïna. Segunda Guerra Mundialanjja, janiw juparusa ni mamitaparus revistanak churjjapjjänti, callen uñjasas janiw aruntapkänti. ¡Grete kullakarojj walpun ukajj chuym ustʼayäna! Walja tiempo pasatatwa uka jilat kullakanakar perdonjjäna, wasitatsa confiyjjarakïna. Walja maranak qhepatjja, Jehová Diosajj uka jilat kullakanakar perdonatapwa amuyjjäna, ukhamajj nayajj jupanakar perdonjjañajarakiwa sasaw amuyjjarakïna. c

“Jilat kullakanakajj janiw enemigosäkiti, Supayaw enemigosajja”

16. ¿Kunatsa jilat kullakanakar wasitat confiyjjañatakejj chʼamachasiñasa?

16 Jumatï uka jilat kullakanakjam uñjasiwaysta ukhajja, mayninakar wasitat confiyjjañatakiw chʼamachasiñama. Ukatakejj tiempow munasini, ukampis chʼamachasitamajj janiw inamayäkaniti. Akham amuytʼañäni, mä kun manqʼantas purak usuyastan ukhajja, wali amuyumpiw kuns manqʼjjañäni, ukampis janiw uka razonatak jan manqʼjjañäniti. Maynir confiyañampejj niya ukhamarakiwa, maynin pantjasitap laykojj taqe jilat kullakanakas jan confiykañäpkaspa ukham janiw amuyañasäkiti, jupanakan pantjasirïpjjatap yattanwa. Jupanakarutï wasitat confiyjjañäni ukhajja, wali kusisitäñäniwa, congregacionan confianza utjañapatakejj kunsa jiwasajj lursna uk amuytʼasiñatakis yanaptʼarakistaniwa.

17. 1) ¿Kunatsa confianzajj wali wakiskirejja? 2) ¿Kuna toqetsa jutïr yatichäwin yatjjataskañäni?

17 Supayan apnaqat akapachanjja, jaqenakajj janiw khitirus confiyjjapjjeti. Ukampis jiwasajja jilat kullakanakarojj confiytanwa, kuna laykutejj maynit maynikamaw munastanjja. Uka confianza utjatapatjja, kusisitätanwa, mayachtʼatarakïtanwa. Jakʼachasisinki uka jan wali tiemponakans jarkʼaqarakistaniwa. Ukampis maynitï chuym pʼakintchistu, janirak jupar confiyjjstan ukhajj ¿kunsa lursna? Jupar wasitat confiyjjañatakejja, kunjamsa Jehová Diosajj taqe kuns uñji ukham uñjañatakiw chʼamachasiñasa, ukatakejj Biblian wiñay yatichäwinakaparjam sarnaqañasawa, jilat kullakanakarojj taqe chuym munasiñatakiw chʼamachasiñasa, Biblian parlki uka sarnaqäwinakatsa yatjjatañasarakiwa. Ukhamtï lurañänejja, “mä jilat sipansa jan jaytjasir” walja amigonakanïñäniwa (Prov. 18:24). Ukampis janiw mayninakar confiyañakejj wakiskiti, jiwasajj qhawqha confiykañätansa uk jilat kullakanakajj yatipjjañaparakiwa. Mayninakajj jiwasar confiyapjjañapatakejj kunsa lursna uka toqetwa jutïr yatichäwin yatjjataskañäni.

CANCIÓN 99 Waranq waranqanïpjjtanwa

a Jilat kullakanakasar confiyañajj wali wakiskiriwa. Ukampis awisajj chuym pʼakintapkistu ukhajja, jupanakar confiyañajj chʼamakïspawa. Aka yatichäwinjja, kunjamsa Biblian yaqhep wiñay yatichäwinakap yatjjatasajj ukarjam lursna, kunjamsa Diosan nayra servirinakapat yateqassna ukwa yatjjataskañäni. Ukaw jilat kullakanakar jukʼamp confiyañatakisa jan ukajj chuym pʼakintapkistu ukanakar wasitat confiyjjañatakis yanaptʼistani.

b Congregacionanjja, yaqhepanakajj janiw confiykañäpkaspati, jupanakat amuyasiñasatakiw Bibliajj ewjjtʼistu (Jud. 4). Awisanakajja, inas falso jilat kullakanakajj ‘qʼewjat yatichäwinak’ parlasin mayninakar engañjañ munapjjchispa (Hech. 20:30). Ukhamächi ukhajja, janiw jupanakar confiyañasäkiti ni istʼañasäkisa.

c Grete kullakan experienciapat jukʼamp yatiñatakejja, Anuario de los testigos de Jehová para 1974 libron páginas 129, 130 liytʼäta.