Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 37

Uelis titlaneltokaskej intech tokniuan

Uelis titlaneltokaskej intech tokniuan

“On yejuan tetlajsojtla kipiya iyojlo [...] para kineltoka on tlen kuajli intech oksekimej, para kinnekilia nochi kuajli ma uajla impan oksekimej” (1 COR. 13:4, 7).

TLAKUIKAJLI 124 Nochipa matimelajkej

TLEN TIKITASKEJ a

1. ¿Tleka miyekej xok kimatij itech akinon tlaneltokaskej?

 IPAN yejuin xkuajli tlaltikpaktli kampa tlayekantika Satanás miyekej xok yakaj itech tlaneltokaj. ¿Tleka? Pampa kitaj kenon tekajkayauaj políticos, teopixkej, niman akin kipiyaj tomin. Niman noijki xtlaneltokaj intech iamigos, ivecinos, niman ichanejkauan pampa kinemiliaj ika noijki uelis kinkajkayauaskej. Yejuin xtechmojkatlachialtia pampa Biblia yokijtojka ika ipan “itlamiyan tonaltin” miyekej tekajkayauaskiaj niman tetlajtolchijchiuiliskiaj. Miyekej kichiuaj ijkon ken intajtsin, Satanás, akin xnoneki itech titlaneltokaskej (2 Tim. 3:1-4, 2 Cor. 4:4).

2. a) ¿Itech akinon titlaneltokaj? b) ¿Kanaj tlenon uelis totlajtoltiskej?

2 Tejuamej akin tiiteixpantijkauan Jehová, kuajli tikmatstokej ika uelis titlaneltokaskej itech Jehová (Jer. 17:7, 8). Kuajli tikmatstokej ika yejua techtlasojtla niman ika xkeman kintlalkauis iamigos (Sal. 9:10). Noijki uelis titlaneltokaskej itech Jesús pampa yejua omik topampa (1 Ped. 3:18). Niman noijki titlaneltokaj itech tlen kijtoua Biblia pampa yotikitakej ika melak techpaleuiya (2 Tim. 3:16, 17). Kuakon, tejuamej titlaneltokaj itech Jehová, itech Jesús niman itech Biblia. San ika ¿noijki uelis titlaneltokaskej intech tokniuan? Kema. Matikitakan tleka ijkon tikijtouaj.

TOKNIUAN MELAK TECHPALEUIYAJ

Ipan nochi tlaltikpaktli nemij tokniuan akin kitlasojtlaj Jehová niman akin uelis intech titlaneltokaskej. (Xkita párrafo 3).

3. ¿Akinomej yotechinmakak Jehová? (Marcos 10:29, 30).

3 Jehová yotechinmakak miyekej tokniuan akin tikimitaj ken tochanejkauan, niman yejon melak techpaleuiya (xpoua Marcos 10:29, 30). Ipan nochi tlaltikpaktli tikinpiyaj tokniuan akin kitlasojtlaj Jehová niman kintlakamatij itlanauatiluan, ijkon ken tejuamej tikchiuaj. Tinochimej melak totlasojtlaj maski xsan noijki ken titlajtouaj, ken otechiskaltijkej niman ken totlakentiaj. Niman maski yakaj kemach tikixmatij, tejuamej itiktlasojtlaj. Noijki sajnoye techyolpaktia ika san sekan tikueyichiuaj Jehová (Sal. 133:1).

4. ¿Kenon techpaleuiyaj tokniuan?

4 Aman panoua tlen ouijtika, ika yejon, melak noneki kuajli matouikakan. Kemantika tokniuan techpaleuiyaj ijkuak itlaj tikixnamikij (Rom. 15:1; Gál. 6:2). Yejuamej techyolchikauaj nochipa matiktekichiuilikan Jehová niman más kuajli iuan matouikakan (1 Tes. 5:11; Heb. 10:23-25). ¡San xkonnemili kenon tinemiskiaj tla tokniuan xtechpaleuiskiaj! Kanaj xtikxikoskiaj nochi tlen texchiuilia Satanás niman akin kinyekana. Niman sa achijtsin poliui ijkuak yejuamej más techixnamikiskej. Ijkuakon melak tiktlasojkamatiskej ika tikinpiyaj tokniuan akin melak techtlasojtlaj.

5. ¿Tleka sekimej xuelij tlaneltokaj intech tokniuan?

5 San ika, sekimej xuelij tlaneltokaj intech tokniuan. ¿Tleka? Pampa kanaj sejpatsin itlaj okijlikej se tokniuj niman yejon tokniuj okimijli oksekimej. Noso kanaj yakaj okimijli itlaj kinmakas, san ika, xkeman okinmakak. Noso kanaj se tokniuj itlaj okinchiuili noso itlaj okimijli tlen okinyolkoko. Kuakon, ¿tlenon techpaleuis tla tiknekij más titlaneltokaskej intech tokniuan?

IJKUAK TIKINTLASOJTLAJ OKSEKIMEJ MÁS INTECH TITLANELTOKAJ

6. ¿Tlenon noneki tikchiuaskej tla tiknekij titlaneltokaskej intech tokniuan, niman tleka? (1 Corintios 13:4-8).

6 Tla tiknekij yakaj itech titlaneltokaskej, kachtopa noneki tiktlasojtlaskej. Ipan 1 Corintios capítulo 13 kijtoua tlenon tikchiuaj ijkuak titetlasojtlaj. Tlen ompa noteneua techpaleuiya más matitlaneltokakan intech oksekimej (xpoua 1 Corintios 13:4-8). Ken ipan tlaxelojli 4 kijtoua ika “on yejuan tetlajsojtla tlajtlamach kimijyouilia oksekimej niman yolyemanki”. Jehová techijyouiya ijkuak tikchiuaj se tlajtlakojli. Ika yejon, tejuamej noijki noneki tikimijyouiskej tokniuan tla kemantika techijliaj noso texchiuiliaj itlaj tlen techkualania noso tlen techyolkokoua. Niman ipan tlaxelojli 5 kijtoua ika “on yejuan tetlajsojtla xsan kuajkualani, niman xsa konelnamiktikaj on tlen oksekimej itlaj xkuajli okichiuilijkej”. Tejuamej noijki xtiknekij san tikonilnamiktoskej tlen xkuajli otexchiuilijkej tokniuan. Eclesiastés 7:9 kijtoua ika xnoneki nimantsin tikualaniskej. Ika yejon, matikchiuakan tlen kijtoua Efesios 4:26, ompa techijlia: “Niman on tlauejli maka xpiyakan nochi tonajli, yej saniman xmoyoltlalikan”.

7. ¿Kenon techpaleuiya tlen kijtoua Mateo 7:1-5 más matitlaneltokakan intech tokniuan?

7 ¿Tlenon okse techpaleuis matitlaneltokakan intech tokniuan? Tla tikimitaj ijkon ken Jehová kimita. Jehová kintlasojtla tokniuan niman xsan kinpouilijtiuj kechpa nopopolouaj. Kuakon, tejuamej noijki matikchiuakan ijkon ken Jehová (Sal. 130:3). Maka san matikitstokan kenon nopopolouaj, yej matikitakan nochi tlen kuajli kichiuaj niman matiknemilikan ika yejuamej uelis kichiuaskej tlen kuajli (xpoua Mateo 7:1-5). Ijkuak tokniuan itlaj kichiuaskej, maka nimantsin matiknemilikan ika kinekiyaj techyolkokoskej pampa matikilnamikikan ika akin tetlasojtla “kineltoka on tlen kuajli intech oksekimej” (1 Cor. 13:7). San ika, yejuin xkijtosneki ika Jehová kineki matitlaneltokakan intech oksekimej maski xtikimixmatij. Ka, yejua techtlajtlanilia matitlaneltokakan intech akin kiteititiaj ika uelis intech titlaneltokaskej. b

8. ¿Tlenon noneki tikchiuas tla tikneki más titlaneltokas intech oksekimej?

8 ¿Xmelak ika ijkuak yakaj kemach tikixmatij xueli tikijtouaj ika itiktlakaitaj? Ka, pampa xtikixmatij. Noijki ijkon panoua, ijkuak yakaj kemach tikixmatij xuelis tikijtoskej ika itech titlaneltokaj. Kuakon, tla tiknekij titlaneltokaskej intech tokniuan, kuajli matikimixmatikan, imiuan matitlajtokan ipan tlanechikoltin, imiuan matitenojnotsakan, matikimijyouikan niman matikinkauilikan matechititikan ika uelis intech titlaneltokaskej. Ijkuak kemach tikixmati se tokniuj, kanaj xtikneki tikijlis nochi tlen tiknemilia. San ika, tla más yotikixmat, tikitas ika peuas más itech titlaneltokas niman tikijlis tlen tikmachilia (Luc. 16:10). Niman, ¿tlenon uelis tikchiuas tla xok titlaneltoka itech se tokniuj? Xkauili mapano tiempo niman maka xnemili ika xok uelis itech titlaneltokas. Noso tla tikita ika sekimej kichiuaj tlen xmás kuajli, maka xnemili ika xok yakaj uelis itech titlaneltokas. Matikitakan tlen okichiujkej sekimej itekipanojkauan Jehová akin otlaneltokakej intech oksekimej maski okinchiuilijkej tlen xkuajli.

MATITLANELTOKAKAN INTECH OKSEKIMEJ IJKON KEN OKICHIUJKEJ ITEKIPANOJKAUAN JEHOVÁ

Ana nochipa otlaneltokak itech Jehová niman nochipa oyaj tabernáculo maski Elí xkuajli ken okinots. (Xkita párrafo 9).

9. a) ¿Tlenon okichiuj Ana maski teopixki kichiuaya tlen xkuajli? b) ¿Tlenon mitsmachtia tlen okichiuj Ana? (Xkita tlaixkopinajli).

9 ¿Kemantika yomitsyolkokojka tlen okichiuj se tokniuj akin kipiya se ueyi tekitl ipan tlanechikojli? Tla kema, tlen okichiuj Ana uelis mitspaleuis. Ipan itonaluan, san Elí kipiaya se ueyi tekitl ipan ikalpan Jehová pampa san yejua ueyi teopixki katka ipan nochi Israel. San ika, ikoneuan, akin noijki teopixkej katka, kichiuayaj tlen melak xkuajli. Yejuamej auilnemiyaj niman Elí xkeman okinmelajkatlali. Maski ijkon, Jehová xnimantsin okikuili itekiyo Elí. ¿Tlenon okichiuj Ana? Yejua nochipa konueyichiuaya Jehová ipan tabernáculo maski Elí ompa nemiya. Sejpatsin, ijkuak Ana chokatoya niman kitlajtlanilijtoya Jehová makipaleui, Elí okinemili ika yotlauanka niman hasta okichikajkanots (1 Sam. 1:12-16). Ana okijli Jehová ika tla kipiaya se ikoneuj kuikaskia tabernáculo para ompa makitekichiuili (1 Sam. 1:11). Niman ken tikmatij, Jehová kema okimakak se ikoneuj akin okitokayoti Samuel niman okikauato tabernáculo maski kimatstoya ika Elí kiskaltiskia (1 Sam. 1:17-20). San ika ¿nonekiya kinmelajkatlaliskej ikoneuan Elí? Kema, niman sakin Jehová okinmelajkatlali (1 Sam. 4:17).

10. ¿Kenon okiteititi David ika nochipa otlaneltokak intech oksekimej?

10 ¿Kemantika itlaj yomitschiuilijka se moamigo? Tla kema, tlen okichiuj tekiuaj David uelis mitspaleuis. Sejpatsin, se iamigo akin itoka katka Ahitofel okipaleui ikoneuj, Absalón, ijkuak kinekiya kikuilis itekiuajyo. San xkonnemili kenon onomachili David ijkuak okitak ika ikoneuj niman akin kuajli iuan nouikaya kinekiyaj kichiuiliskej tlen xkuajli. Maski ijkon okichiuilijkej, David xkeman okinemili ika xok ueliskia yakaj itech tlaneltokas. Yejua nochipa otlaneltokak itech Husái, akin xkeman okitlalkaui. Husái nochipa okipaleui David maski kimatstoya ika ueliskia kimiktiskej. Melak kuajli ika David nochipa itech otlaneltokak (2 Sam. 17:1-16).

11. ¿Kenon okiteititi itlakeual Nabal ika tlaneltokaya intech oksekimej?

11 Xtlanemili itech se itlakeual Nabal. Nabal se israelita katka akin melak kipiaya tomin. David niman isoldados okinpaleuijkej niman okintlajpixkej itlakeualuan Nabal. Sejpatsin, David niman isoldados xok kipiayaj tlen kikuaskej, ika yejon, okitlajtlanilitoj Nabal makinmaka seki tlakuajli. Nabal xokinek kinmakas, ika yejon, David melak okualan niman okijto ika kinmiktiskia nochimej tlakamej akin nemiyaj ichan. Se itlakeual Nabal okijlito Abigaíl, isiuauj Nabal, tlen panotoya. Yejuin tlakeuajli kimatstoya ika ueliskia kimiktiskej, san ika, yejua xocholo. Yejua okineltokak ika Abigaíl ueliskia kiyektlalis yejon tlauejli pampa kimatstoya ika tlamachilise katka. Niman ¿tlenon opanok? Abigaíl onoyolchikauj niman okijlito David maka makichiua tlen melak xkuajli (1 Sam. 25:2-35). Niman Abigaíl otlaneltokak itech David. Kimatstoya ika kasikamatiskia.

12. ¿Kenon okiteititi Jesús ika tlaneltokaya itech inomachtijkauan maski miyekpa nopopolouayaj?

12 Jesús tlaneltokaya itech inomachtijkauan maski melak nopopolouayaj (Juan 15:15, 16). Ijkuak Santiago niman Juan okijlikej Jesús ika kinekiyaj notlaliskej inakastlan ijkuak tekiuajtiskia, Jesús xokintlajtolti tla kitekichiuiliayaj Jehová san pampa kinekiyaj kiseliskej se ueyi tekitl nion xokimijli ika xok iapóstoles yeskiaj (Mar. 10:35-40). Niman ipan on yeuajli ijkuak Jesús okajsikej, nochimej inomachtijkauan okitlalkauijkej (Mat. 26:56). San ika, Jesús nochipa intech otlaneltokak maski miyekpa nopopolouayaj. Niman “yejua nochipa okintlajsojtlak” (Juan 13:1). Niman sakin ika oyoliuj, yejua okimijli yejon 11 iapóstoles nochiuiyan matenojnotsakan niman makintlajpiyakan tokniuan (Mat. 28:19, 20; Juan 21:15-17). Yejuin tlakamej nochipa okichiujkej tlen kuajli niman omelajkanenkej hasta ijkuak omijkej ipan yejuin tlaltikpaktli niman oyajkej iluikak. Ken otikitakej, Ana, David, itlakeual Nabal, Abigaíl niman Jesús, otlaneltokakej intech tlaltikpakchanejkej akin tlajtlakolejkej katkaj. Kuakon, tejuamej noijki uelis tikchiuaskej ijkon ken yejuamej.

¿KENON UELIS OKSEJPA TITLANELTOKASKEJ INTECH TOKNIUAN?

13. ¿Tleka kemantika xueli titlaneltokaj intech oksekimej?

13 ¿Kemantika yotikijlika itlaj se tokniuj niman sakin otikmat ika yokiteijli? Tla kema, kanaj ijkuakon melak xkuajli otimomachili. Sejpatsin, se tokniuj siuatl okijli se tlayekanketl tlen kajmanaya pampa kimatstoya ika xtlaj kiteijliskia. San ika, uajmostla isiuauj tlayekanketl okonots niman opeuj kiyolchikaua. Ijkuakon, tokniuj siuatl okimat ika tlayekanketl yokijlika isiuauj tlen ipan panotoya. Tokniuj siuatl xok otlaneltokak itech yejon tlayekanketl. ¿Tlenon okichiuj? Otlajto iuan okse tlayekanketl, akin okipaleui oksejpa matlaneltoka intech tlayekankej.

14. ¿Tlenon okipaleui se tokniuj oksejpa matlaneltoka intech tokniuan?

14 Se tokniuj melak ouejkauj kintlauelitstinemi omemej tlayekankej pampa kijtouaya ika xakaj nonekiya tlaneltokas intech yejuin omemej tlayekankej. San ika, sejpa okilnamik tlen okijtojka se tokniuj akin melak kitlakaitaya: “Satanás totlauelikniuj niman xtokniuan”. Yejon melak okitlanemililti niman okichiuj se teoyotl. Sakin, yejua onoyolseui imiuan yejuin omemej tlayekankej.

15. ¿Tleka kemantika tiuejkauij ika oksejpa titlaneltokaj intech tokniuan? Xkijto tlen ipan opanok Grete.

15 ¿Kemantika yomitskuilijkaj se tekitl ipan tlanechikojli? Tla kema, kanaj melak otimoyolkoko. Matikitakan tlen ipan opanok Grete niman inan. Yejuamej chikauak okitekichiuilijkej Jehová niman itech omelajkanenkej ipan 1930 ika tlayekapan. Yejuamej chantiyaj Alemania, kampa tekiuaj nazi xkinkauiliaya matenojnotsakan nion manosentlalikan iteixpantijkauan Jehová. Tokniuan okimakakej Grete se tekitl, okijlikej makinkixtili copias Amatl Tekakistilijketl niman makinmaka tokniuan. San ika, sakin tokniuan okimatkej ika itaj Grete xkuelitaya nomachtis Biblia. Tokniuan melak kinmojtiaya ika itaj makinteixpanti, ika yejon, okikuilijkej Grete yejon tekitl tlen okimakakaj. San ika, xsan yejon tlen okixnamik. Sakin, ijkuak panotoya ika Okpa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli, tokniuan xkinmakayaj amatlajkuiloltin nion xkintlajpalouayaj ijkuak kinnamikiyaj ipan ojtli pampa xok intech tlaneltokayaj. ¡Grete melak onoyolkoko! Niman ononek tiempo para uelis kintlapopoluis tokniuan niman oksejpa intech tlaneltokas. Opanok seki xiuitl niman okasikamat ika Jehová yokintlapopoluijka yejon tokniuan, niman kimatstoya ika yejua noijki nonekiya kintlapopoluis. c

“Satanás totlauelikniuj niman xtokniuan”

16. ¿Tleka noneki tokojtiliskej oksejpa titlaneltokaskej intech tokniuan?

16 Tla tejua noijki yakaj yomitsyolkoko, xmokojtili oksejpa xtlaneltoka intech tokniuan. Kanaj xuelis nimantsin ijkon tikchiuas, san ika, tla intech titlaneltoka, melak mitspaleuis. San xkonnemili yejuin: ¿tlenon tikchiua ijkuak tijkua itlaj tlen mitschiuilia, tijkajkaua ika titlakua? Ka, san más kuajli tikita tlenon tijkua. Noijki ijkon, tla se tokniuj techyolkokoua, maka matiknemilikan ika xok noneki titlaneltokaskej intech oksekimej tokniuan akin noijki tlajtlakolejkej. Tla titlaneltokaj intech tokniuan, melak tiyolpakiskej niman tikitaskej kenon uelis titlapaleuiskej niman ijkon tokniuan manemikan ika inyojlo.

17. a) ¿Tleka melak noneki matitlaneltokakan intech tokniuan? b) ¿Tlenon tikitaskej ipan okse tlamachtijli?

17 Ipan yejuin xkuajli tlaltikpaktli kampa tlayekantok Satanás, miyekej xok yakaj itech tlaneltokaj. San ika, tejuamej kema ueli titlaneltokaj intech nochimej tokniuan akin nemij ipan nochi tlaltikpaktli pampa tikintlasojtlaj niman pampa yejuamej noijki techtlasojtlaj. Melak tiyolpakij pampa touikaj imiuan nochimej tokniuan. Niman yejon techpaleuis ika tlayekapan. Tla se tokniuj yomitsyolkoko, uelis oksejpa itech titlaneltokas tla tikita ijkon ken Jehová kita, tla tikchiua tlen kijtoua Biblia, tla tikintlasojtla tokniuan niman tla tikita tlenon okichiujkej itekipanojkauan Jehová. Tla ijkon tikchiua, tikinpiyas miyekej moamigos akin más mitstlasojtlaskej “xken mokniuan” (Prov. 18:24). San ika, xsan noneki tikmatiskej ika uelis titlaneltokaskej intech tokniuan; tokniuan noijki noneki kimatiskej ika uelis totech tlaneltokaskej. Ipan okse tlamachtijli tikitaskej tlenon uelis tikchiuaskej niman ijkon tokniuan uelis totech tlaneltokaskej.

TLAKUIKAJLI 99 Melak miyekej tokniuan

a Melak noneki matitlaneltokakan intech tokniuan. San ika, xnochipa ueli ijkon tikchiuaj pampa kemantika techyolkokouaj. Ipan yejuin tlamachtijli tikimitaskej seki textos tlen uelis techpaleuiskej niman noijki titlajtoskej itech sekimej akin otlaneltokakej intech tokniuan. Nochi yejuin techpaleuis más matitlaneltokakan intech tokniuan noso oksejpa matitlaneltokakan itech se tokniuj akin otechyolkoko.

b Biblia kijtoua ika ipan tlanechikojli nemiskiaj tokniuan akin xnoneki intech titlaneltokaskej pampa yejuin tokniuan kinekiskej techkajkayauaskej niman kijtoskej “tlen xmelauak” (Jud. 4; Hech. 20:30). Ijkuak ijkin panos ipan totlanechikol, maka matitlaneltokakan intech yejuin tokniuan nion maka matikinkakikan. 

c Uelis okseki tiknextis tlen ipan onochiuj Grete ipan Anuario de los testigos de Jehová para 1974, páginas 129 niman 130.