1. ¿Jas yuj mi cham xkabʼtik ke ja bʼa luʼumkʼinal it ja kristyano mi snaʼawe maʼ oj sjip skʼujole?

 JA BʼA sluʼumkʼinal ja Satanás, jitsan mini snaʼawe maʼ oj sjip skʼujole yujni tikʼanxta wa xkʼulajiyile jas bʼa mi lekuk yuja niwak empresarioʼik, ja politikoʼik sok ja olomalik bʼa relijyon. Sok cha wani xyabʼye jachni wa xcha kʼulajiyile yuja yamigoʼe, ja sbesinoʼe asta soka spamilyaʼe. Pe ja it mini cham yabʼjeluk. Yujni ja Biblia wa xyala ke «ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu» ja kristyano mi toj oj ajyuke, oj abʼaltanuke sok oj chʼaykʼujolanuke. Ja it wani xchiktes ja modoʼalik yiʼoj ja sdyosil ja luʼumkʼinal it, sok mini wa sbʼajin oj jipjkʼujoltik (2 Tim. 3:1-4; 2 Cor. 4:4).

2. a) ¿Maʼ wa xbʼobʼ jiptik lek jkʼujoltik? b) ¿Jas sjobʼjel oj bʼobʼ yaʼ sbʼaj june?

² Pe ja meran snochumanik ja Kristo wani xnaʼatik ke wa xbʼobʼ jipjkʼujoltik bʼa Jyoba (Jer. 17:7, 8). Jkʼuʼunejtik lek ke wani syajtayotik sok mini oj sjipkan ja yamigoʼik (Sal. 9:10). Chomajkil, wani xbʼobʼ jipjkʼujoltik ja bʼa Jesukristo yuja yaʼa ja sakʼanil yuj keʼntik (1 Ped. 3:18). Sok wa xnaʼatik ja tojelal wa xyaʼa ja Biblia wani xbʼobʼ jipjkʼujoltik (2 Tim. 3:16, 17). Seguro lek aytik ke ojni jipjkʼujoltik bʼa Jyoba, bʼa Jesús sok ja Biblia. Pe bʼobʼta ayni maʼ oj sjobʼ sbʼaj ta tolabida oj bʼobʼ jipjkʼujoltik ja hermanoʼik bʼa kongregasyoni. Ta alxi ke wan, la kiltik jas yuj.

3. ¿Jas niwan cholal kiʼojtik? (Marcos 10:29, 30).

³ Ja Jyoba yaʼunejkitik ja niwan cholal bʼa ajyel ja bʼa spamilya bʼa yaʼtijumik bʼa sutanal ja luʼumi. Stsʼakatal ja it, wa xkabʼtik stsamalil jitsan slekilalik (kʼuman ja Marcos 10:29, 30). Bʼa sutanal ja luʼumi ay kermanotik  bʼa jastalni keʼntik wa syajtaye ja Jyoba sok wa skʼujolane bʼa skisjel ja jas yaʼunej kujlajuki. Bʼobʼta tukni ja jkʼumaltik, ja jkulturatik sok ja jastal wa xkʼutes jbʼajtik, pe kʼotni jyajtaytike ja yajni jnaʼatik sbʼaje. Sok jelni xkʼulantik gusto stoyjel sok stsʼebʼantajel lajan ja kala Tatik bʼa satkʼinali (Sal. 133:1).

4. ¿Jas yuj wa xmakunikujtik ja kermanotik?

⁴ Ja wego jelxani tʼilan oj ajyukotik tsoman. Ay ekʼele, ja kermanotik wa skoltayotik bʼa oj kuchkujtik ja jkargatiki (Rom. 15:1; Gál. 6:2). Cha wani stsatsankʼujolanotik bʼa mi oj katikan yaʼteltajel ja Jyoba sok bʼa oj ajyukotik tsats ja jastal wa xkila jbʼajtiksoki (1 Tes. 5:11; Heb. 10:23-25). Jelni triste yabʼjel lekbʼi mey kiʼojtik ja skoltanel ja kongregasyon bʼa oj kuchkujtik ja wokolik sbʼaja jkontratik: ja Satanás sok ja sluʼumkʼinal jel malo. Jelxani mojan, ja yeʼn sok spetsanil ja maʼ tey bʼa slado oj kʼe yixtalaʼuke ja yaʼtijumik ja Dyosi. Ja bʼa jutsʼin jaw jelni oj katik tsʼakatal yuja ti oj ajyuke jmoktik ja kermanotiki.

5. ¿Jas yuj wokol xyabʼye jujuntik sjipjel skʼujole ja bʼa hermanoʼiki?

⁵ Pe bʼobʼta jujuntik wokolni xyabʼye sjipjel skʼujole ja bʼa hermanoʼiki. ¿Jas yuj? Bʼobʼta sjipa skʼujol bʼa jun hermano bʼa yal yabʼ jun jasunuk bʼa mi xbʼobʼ yal ajyi pe ja yeʼn ay maʼ yalyabʼ. Ma bʼobʼta june ay jas skʼapa sok mi ya kʼotuk. Maʼ bʼobʼta jun hermano ay jas yala ma skʼulan bʼa yajbʼesni. Anto ¿jasa oj skoltayotik bʼa oj jipjkʼujoltik mas ja bʼa hermanoʼiki?

6. ¿Jastal wa skoltayotik ja yajalkʼujol bʼa oj jipjkʼujoltik mas ja kermanotiki? (1 Corintios 13:4-8).

⁶ Wani xbʼobʼ jipjkʼujoltik yuja yajalkʼujol. Ja bʼa kapitulo 13 bʼa 1 Corintios  wa staʼa tiʼal jitsan modoʼalik ja bʼa yajalkʼujoli bʼa ojni skoltayotik oj jipjkʼujoltik mas ja tuk ma bʼa oj cha kʼe jipjkʼujoltik (kʼuman ja 1 Corintios 13:4-8). Jun sjejel, ja bersikulo 4 wa xyala ke «ja yajalkʼujoli jelni juntiro ja spasensya sok lek skʼujol». Ja Jyoba jelni spasensya jmoktik asta ja yajni wa xleʼa jmultik soki. Ja yuj ja keʼntiki cha jelni tʼilan oj ajyuk jpasensyatik soka kermanotiki ta wa xyalawe ma wa skʼulane jastik bʼa yaj wa xkabʼtik ma mi lekuk xkilatik. Ja bersikulo 5 wa yala ke ja yajalkʼujoli «mi wegoxta wa xchʼinajbʼi» sok «mi xyiʼaj kuenta ja bʼa jastik mi lek wa xkʼulajiyiʼi». Mini xkʼana oj kitik «kuenta ja bʼa jastik mi lek» wa xkʼulajikitiki, wa xkʼan kaltik, yajel tʼabʼan jkʼujoltik ja janekʼ ekʼele wa syajbʼesotik ja kermanotiki. Ja Eclesiastés 7:9 wa xyala ke mokni chʼinajbʼukotik wegoxta. Masni lek oj nochtik ja rason bʼa Efesios 4:26: «Moka majlayex aʼochuk ja kʼakʼu ta tajkelexto».

7. ¿Jas rasonik bʼa Biblia oj skoltayotik bʼa oj jipjkʼujoltik mas ja kermanotik? (Mateo 7:1-5).

⁷ Pilan jas oj bʼobʼ skoltayotik bʼa oj jipjkʼujoltik ja kermanotik jani yiljele bʼa jun modo jastalni wa x-iljiye yuja Jyoba. Ja yeʼnle wani xkʼanjiyeyuj sok mini xyaʼa kuenta ja smuleʼi. Ja yuj ja keʼntiki cha tʼilani jach oj jkʼuluktik (Sal. 130:3). Jaʼuktoma oj waj jkʼujoltik ja jas mi lek wa skʼulane, tʼilani la jkʼujoluktik bʼa yiljel ja tsamal modoʼalik yiʼoje sok yiljel ja jastik wa xlajxiyujile bʼa skʼulajel ja bʼa leki (kʼuman ja Mateo 7:1-5). Sok yuja yajalkʼujol «spetsanil wa skʼuʼan» wani xkʼuʼantik ke wani skʼanawe oj skʼuluke ja bʼa leki sok mini skʼanawe oj syajbʼesotik (1 Cor. 13:7). Ja it mini wa xkʼan yal ke ja Jyoba wa skʼanakitik bʼa oj jipjkʼujoltik chikan machʼa, pes jani yuja sjeʼuneje ke wa sbʼajine oj jipjkʼujoltik bʼa yeʼnle. *

8. ¿Jas wa xbʼobʼa kʼuluk bʼa oja jipakʼujol mas ja tuk?

⁸ Ja sjipjel jkʼujoltiki jachni jastal ja kiswanel, mini wegoʼukxta wa x-ajyi. ¿Jasa oj bʼobʼa kʼuluk bʼa jachuk ja sjipjela kʼujol bʼa tuk oj kʼiʼuk? Naʼa sbʼaje lek. Loʼilanansoka yeʼnle ja bʼa reunionik. A-ekʼ tyempo soka yeʼnle ja bʼa xcholjel. Aʼajyuka pasensya soke sok aʼakan bʼa oj sjeʼe ke wani xbʼobʼ jip-e jkʼujoltik. Ta ay maʼ mixa naʼa sbʼaj lek, bʼobʼta ja bʼajtanto mini oja tayile tiʼal jastik bʼa weʼna. Pe, yajni wana snajel sbʼaj mas ja kristyano jaw, bʼobʼta mas gustoxa oj ajyan sok oja walyabʼ jastal aya (Luc. 16:10). Pe ¿jasa oj bʼobʼa kʼuluk ta jun hermano mi snakʼa ja jasunuk awalunej yabʼi? Jaʼuktoma oj awal ke mixa jas oj bʼobʼ awalyabʼ, aʼakan bʼa oj ekʼ tyempo. Sok moka wakan ke ja jas wa skʼulane jujuntik oj skoma bʼa oja jipakʼujol ja tuk. Jun jasunuk bʼa oj skoltaya jani spaklajel ja sjejelik bʼa yaʼtijumik toj ja Jyoba bʼa mini yawekan sjipjel skʼujole ja bʼa tuk anima aji tristeʼaxukeyuj.

9. a) ¿Jas skʼulan ja Ana anima wa xkoʼye mulal ja matik akʼubʼalyile cholal yuja Jyoba? b) ¿Jas waxa nebʼa ja sjejel bʼa Ana?

⁹ ¿Ay maʼ bʼa elela gana yuja jas skʼulan jun hermano bʼa ayiʼoj jun cholal? Ta jachuk, ja sjejel bʼa Ana ojni skoltaya. Ja bʼa styempo, ja maʼ ayiʼoj chaʼan cholal ja bʼa Israel jani ja olomal sacerdote Elí. Pe  ja spamilya mi xyaʼawe jun lekil sjejel. Ja yuntikil, bʼa kʼotele sacerdoteʼik, wani xkoʼye mulal sok ixuke, pe ja yeʼn mini tsatsuk stojo ja bʼa kistal smodoʼe jel kʼixwela sbʼaji. Pe anima jachuk, ja Jyoba mini wegoxta sjapayi ja xchol ja Elí. ¿Jas skʼulan ja Ana? Anima ja Elí yeʼnto ja mero olomal sacerdote, ja Ana mini yaʼakan wajel ja bʼa tabernáculo bʼa yajelyi stoyjel ja Jyoba. Yajni chamkʼujolxta wan yajelyi orasyon, ja Elí wegoxta ay jas yala sok spensaraʼan ke yakbʼel ay, sok kʼakʼxtani skʼuman (1 Sam. 1:12-16). Anima soka jastik it, ja Ana skʼapayi ja Jyoba, ke lek ayuk jun skerem, ojni yayi bʼa oj aʼteltajukyuj ja bʼa tabernáculo, bʼa yeʼnani oj cha stalnay ja Elí (1 Sam. 1:11). ¿Tʼilan maʼ oj tojuk ja yuntikil ja Elí? Tʼilaniʼa, sok ja Jyoba skʼulani ja bʼa mero styempoʼili (1 Sam. 4:17). Pe ajini koʼ slekilal ja Ana sok jun skerem, ja Samuel (1 Sam. 1:17-20).

10. ¿Jastal sjeʼa ja David ke wanto sjipa skʼujol ja tuk ama chʼaykʼujolaji?

¹⁰ ¿Xchʼaykʼujolanuneja maʼ juna wamigo? Ta jachkʼa, pensaraʼan ja sjejel bʼa rey David. Yajni ja yunin Absalón sleʼa modo bʼa oj sjapyi ja sgobyerno, ja Ahitofel, bʼa juni yamigo ja David, skoltay ja kʼoka abʼal jaw. Jelni ma yaj yabʼ ja David yuja mixa xkoltajiyuj ja skeremi sok ja june maʼ wa xyila jastal mero yamigo. Pe ja chʼaykʼujolanel it mini ya paxuk ja David bʼa jun winik bʼa mixa maʼ xbʼobʼ sjip skʼujol. Ja yeʼn sjipatoni skʼujol ja Husái, jun tojil yamigo bʼa mi ochsok akuerdo ja kʼoka abʼaliki. Sok lekni yuja sjipa skʼujol ja bʼa Husái, yujni ja tojil amigo it puesto ajyi bʼa xchʼayjel ja sakʼanil bʼa skoltajel (2 Sam. 17:1-16).

11. ¿Jastal sjeʼa june ja yaʼtijum ja Nabal bʼa wani sjipa skʼujol ja tuk?

¹¹ Cha pensaraʼan ja sjejel june ja bʼa yaʼtijumik ja Nabal, jun israʼelenyo jel riko. Ja David soka swinik jumasaʼ jelni lek wajye soka yaʼtijumik ja Nabal sok ja yuj stalnay. Pe tʼusan tyempo tsaʼan, ja David skʼanayi waʼelal sbʼaja swinik jumasaʼ chikan jas oj bʼobʼ ajukyile. Yuja mi kʼan yaʼ ja Nabal, ja David jelni tajki sok yala ke oj smil ja swinik jumasaʼ ja Nabal. Pe june ja  yaʼtijumik chʼak yalyabʼ ja jastik ekʼel ja Abigaíl, ja xcheʼum ja Nabal. Wani snaʼa ke oj kan sakʼan yuja jas oj skʼuluki, sok mini spaka ajnel. Jaʼuktoma, sjipa skʼujol ke ja Abigaíl ojni stojbʼes ja jas ekʼeli yujni ja yeʼn naʼubʼal sbʼaj jastal jun ixuk bʼa wa spensaraʼan lek. Soka jastal sjipa skʼujoli lekni elkʼot. Ja Abigaíl mini tʼun xiw bʼa skomjel ja David bʼa mok skʼuluk ja jasa xchapunej oj skʼuluki (1 Sam. 25:2-35). Sok jaxa Abigaíl, sjipa skʼujol bʼa David bʼa ojni yabʼ stojol.

12. ¿Jastal sjeʼa ja Jesús ke sjipa skʼujol ja bʼa snebʼumaniki ama ajyi spaltaʼe?

¹² Ja Jesús sjipa skʼujol ja bʼa snebʼumanik ama ajyi spaltaʼe (Juan 15:15, 16). Yajni ja Santiago sok ja Juan skʼanaweyi jun cholal ja bʼa sgobyerno, ja Jesús mini sjobʼo jas yuj wane yaʼteltajel ja Jyoba sok mini yala yabʼye bʼa mixa oj kʼotuke sjekabʼanumik (Mar. 10:35-40). Sok jaxa akwal yamji, chʼak jipjukan yuja snebʼumaniki (Mat. 26:56). Pe ja Jesús skʼuʼani ke ojto tojbʼuke. Ama wa snaʼa ja spalta yiʼojeʼi, pe «mini yaʼakan syajtajel man xchʼakulabʼil» (Juan 13:1). Sok yajni sakʼwi, asta yayi ja 11 sjekabʼanumik ja niwan cholal bʼa stojel ja aʼtel bʼa yajel och nebʼumanik sok bʼa stalnajel ja chejiki (Mat. 28:19, 20; Juan 21:15-17). Sok mini lomuk yuja sjipa skʼujol ja winike mulanumik it. Spetsanile toj ajyiye man chamye. Jastalni kilatik, ja Ana, ja David, ja yaʼtijum ja Nabal, ja Abigaíl sok ja Jesús sjipa skʼujole bʼa kristyanoʼik. Ja lekil sjejel yaʼaweʼi wani snikawotik bʼa oj kʼuluktik junxta.

13. ¿Jas yuj bʼobʼta mi pasiluk sjipjel jkʼujoltik ja tuk?

¹³ ¿Ay maʼ bʼa jas kalunejtik yabʼ jun hermano bʼa mi maʼ oj yal yabʼ sok tsaʼan wa xkabʼtik ke ayxa maʼ yalata yabʼ? Ja smeranili jelni tuk yabʼjel yajni wa xchʼaykʼujolaji ja jastal waxa jipa akʼujol. Bʼa jun ekʼele, jun hermana yalyabʼ jun jasunuk jun ansyano. Jaxa bʼa pilan kʼakʼu payji yuja xcheʼum ja ansyano bʼa oj tsatsankʼujolajuk, yujni ja statami ayxa jas yalata. Jelxani wokol xyabʼ sjipjel skʼujol ja ansyano jaw ja hermana. Pe ja hermana jelni lek ja jas skʼulani sok skʼana skoltajel. Loʼilanisok pilan ansyano, sok koltaji bʼa oj cha sjip skʼujol ja ansyanoʼik.

14. ¿Jasa koltajiyuj ja hermano bʼa oj cha sjip skʼujol ja tuk?

¹⁴ Bʼa jitsan tyempo, jun hermano jel tajkel ajyi sok chabʼ ansyanoʼik pes ja yeʼn wa xyila ke mini maʼ xbʼobʼ sjip skʼujol. Pe bʼa jun programa bʼa JW Broadcasting® yabʼ ke june ja bʼa Tsome Tojwanum yala jun jasunuk bʼa kʼot man skʼujol: «Ja jkontratiki jaʼa Satanás, sok mi jaʼuk ja kermanotiki». Ja hermano kan spensaraʼuk sbʼaja yaljelik jaw, sok yayi orasyon. Soka tyempo, bʼobʼ ya ajyuk ja lamanil soka chabʼ ansyanoʼiki.

15. ¿Jas yuj wani xyiʼaj tyempo bʼa oj cha jipjkʼujoltik ja tuk? Cholo ja sjejel bʼa Grete.

¹⁵ ¿Ay ma bʼa achʼayunej jun cholal ja bʼa kongregasyon? Bʼobʼta jelni yaj. La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj ja Grete soka snani, chabʼ hermanaʼik bʼa toj ajyiye soka Jyoba ja bʼa jabʼiljan 1930. Ja yeʼnleʼi ti ajyiye bʼa Alemania, bʼa stima ja kaʼteltik ja gobyerno nazi. Ja Grete aji xcholuk bʼa oj ya el kopyaʼik Ja Juʼun Choluman ja hermanoʼiki. Ja bʼa tyempo jaw ja hermanoʼiki yabʼye yabʼalik ke ja stat ja Grete wani xyila contra ja smeranili. Jelni xiwye bʼa oj yixtalaʼuk ja kongregasyon sok ja yuj sjapaweyi ja Grete ja cholal jaw. Pe ja  Grete stʼaspuni tuk prebaʼik. Ja bʼa Xchabʼil Guerra ekʼ bʼa sutanal ja luʼumi, ja yeʼn soka snani mini x-ajiyile ja rebistaʼik sok mini xkʼulajiye saludar ja yajni wa x-iljiye ja bʼa calle. ¡Jelni yaj! Sok jelni yajbʼesji ja Grete yuja jaw, sok yiʼaj jitsan tyempo bʼa yajel perdon ja hermanoʼiki sok bʼa oj sjip skʼujol bʼa yeʼnle. Soka tyempo, kʼotni snaʼ ke ja Jyoba yaʼata perdon ja hermanoʼik jaw, ja yuj kʼot yabʼ stojolil ke ja yeʼn cha tʼilani oj skʼuluk. *

16. ¿Jas yuj tʼilan oj jkʼujoluktik bʼa mi oj katikan sjipjel jkʼujoltik ja tuk?

¹⁶ Ta ja weʼn ay bʼa kʼulubʼalawi jun jasunuk bʼa jel yaj bʼa jastalni jtaʼatikta tiʼal ja bʼajtanto, kʼujolan bʼa mi oja wakan sjipjel akʼujol ja tuk. Bʼobʼta ojni yiʼawuj tyempo, pe ja janekʼ oja kʼujoluki mini lomuk. La jpensaraʼuktik bʼa jun sjejel. Ta yakitik malo jun waʼelal, tʼilani mas oj kaʼ jkuidadotik ja jas wa xkabʼtiki, pe mini oj katikan waʼel. Cha jachni junxta, mokni katikan ke yuja jas wa xkʼulajikitik bʼa mi lekuk oj yiʼotik och bʼa mixa oj jipjkʼujoltik ja kermanotik, pes yujni mulanume. Masni gusto oj ajyukotik sok oj waj jkʼujoltik ja jas wa xbʼobʼ jkʼuluktik bʼa jachuk ja bʼa kongregasyon oj jipjkʼujol jbʼajtik.

17. a) ¿Jas yuj jel tʼilan ja sjipjel jkʼujoltik? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo jakumi?

¹⁷ Ja bʼa sluʼumkʼinal ja Satanás, mini xbʼobʼ jipjkʼujoltik. Pe ja bʼa jpamilyatik bʼa sutanal ja luʼumi wani xjipa jkʼujol jbʼajtik yujni wa xyajtay jbʼajtik. Stsʼakatal yuja it, gustoni aytik sok tsoman aytik. Sok, ja bʼa tyempoʼik wokol jakumi, ojni skoltayotik. Pe ¿jaxa ta yajbʼelto aytik yuja ay maʼ xchʼay kʼujolanotik? Wani cha xbʼobʼ jipjkʼujoltik ja tuk yajni wa xkʼujolantik bʼa yiljel ja jastik junuk jastalni Jyoba, yajel makunuk ja rasonik bʼa Biblia, syajtajel lek ja kermanotik sok spaklajel ja sjejelik bʼa Biblia. Ta wa xkʼulantik, ojni ajyukujtik ja slekilal bʼa oj ajyuk jitsan kamigotik bʼa wa x-ajyiye «mas kʼubʼan yuj jun jmoj-aljeltik» (Prov. 18:24). Pe mini kechanuk oj jipjkʼujoltik bʼa tuk; ja kermanotiki cha wani skʼana oj snaʼe ke wa xbʼobʼ sjip skʼujole bʼa keʼntik. Ja bʼa artikulo jakumi oj kiltik jastal oj bʼobʼ sjip skʼujole bʼa keʼntik.