Känändre nekänti

Indice yete känändre

KUKWE JA TÖTIKARA 38

Tö ngwan raba nie ye nikwe bämikadre

Tö ngwan raba nie ye nikwe bämikadre

“Ni ie tö ngwanta ye ñaka kukwe bäin ye mike gare” (PROV. 11:13).

KANTIKO 101 Sribidre gwairebe

KUKWE NEBÄTÄ JA TÖTIKAI a

1. ¿Nire ie tö ngwanta ye tä ja ngwen ño?

 NIRE ie tö ngwanta kukwe käbämikata kwe ye tä ja di ngwen käre mikakäre täte aune tä kukwe metre niere (Sal. 15:4). Ja di kärä raba ie ye gare nitre ie. Ye erere ja mräkätre töbikadre nibätä ye ie ni tö. ¿Dre raba ni dimike tö ngwandre nie yekäre?

2. ¿Tö ngwan raba nie ye nita bämike ño?

2 Ni mada ñan mika raba ja dibiti tö ngwen jai, ñakare aune tö ngwandre nie ye nikwe ganaindre jai. Tö ngwan ye ngwian kwrere: rabadre nikwe yekäre ja di ngwanta, akwa tä nente jötrö nikän. Nikwe tö ngwandre Jehovai ye Jehovakwe ganainbarera jai. Käre ni raba tö ngwen ie ñobätä ñan aune jondron jökrä nuainta kwe ye ie “tö ngwan raba” (Sal. 33:4). Aune nikwe ja ngwandre niara erere ye ribeta kwe nie (Efes. 5:1). Nitre kira Jehová mikaka täte käkwe ja ngwani Jehová erere aune tö ngwan raba ietre ye bämikani kwetre, ye rabai gare nie kukwe ja tötikara nekänti. Tö ngwandre nie yekäre töi kwin ketarike raba ni dimike rabadre bare nie yekäre ye rabai gare nie arato.

NITRE JEHOVÁ MIKAKA TÄTE IE TÖ NGWAN RABA BÄMIKANI KWETRE YE ERERE NIKWE JA NGWANDRE

3, 4. a) ¿Daniel ie tö ngwan raba ye bämikani ño kwe? b) ¿Nikwe dre ngwandretari jai?

3 Ni Ngöbö kukwei niekä Daniel käkwe kukwe kwin bämikani ni käne. Jänikani ngite Babilonia aune kä nikani braibe ta ngwane, niara ie tö ngwan raba ye bämikani kwe. Rei Nabucodonosor käkwe köböbare ye dre gärätä mikani gare kwe ngwane, niara ie tö ngwan raba ye namani gare bäri nitre ie. Bati, rei ye ñan käi nämäne juto Jehovabätä ye Danielkwe mikani gare rei ie; kukwe ye kwrere rei ñan jire iti tö rabadre kukwe nuai. Daniel ja ngwani dite kukwe ye niekäre ñan ñobätä aune Nabucodonosor ye brukwä rubun (Dan. 2:12; 4:20-22, 25). Kä nikani kwati ta ye bitikäre, Daniel ie tö ngwan raba bämikaninta kwe ñan ñobätä aune kukwe ñan nüke gare ye kwani tikani ju gobrankäre Babilonia yete, ye dre gärä nämene mikani gare metre kwe yebätä (Dan. 5:5, 25-29). “Üai ñan tuabare” namani Danielbätä ye nükani gare Darío medo aune nitre sribikä ben ie ja känenkäre. Daniel ie “niara ie tö ngwan nämene aune niara ñaka sribire kwin aune nämene kukwe käme nuainne ye ñan namani kwen niekäre rüere” nükani gare ietre (Dan. 6:3, 4). Daniel ie tö ngwan raba ye nükani gare gobrantre ñan Jehová mikaka täte ye ie arato.

4 Daniel käkwe kukwe bämikani yebätä nikwe töbikadre aune nikwe kukwe ne ngwandretari jai: “¿Nitre ñan testiko Jehovakwe tä töbike ño tibätä? ¿Tö ngwan raba tie aune sribi tä ti kisete ye ti tä nuainne ye erere tuin ie?”. Nikwe kukwe ne ngwandretari jai ye ütiäte krubäte ñobätä ñan aune tö ngwan raba nie nita bämike tuin ngwane, nita Jehová käikitekä.

Sribi ütiäte kräke Nehemías käkwe nitre ie tö ngwan raba dianinkä (Párrafo 5 mikadre ñärärä)

5. ¿Tö ngwan raba Hananías ie ye ñobätä namani gare nitre ie?

5 Kä 455 Kristo känenkri, ki Jerusalén ye ükaninteta ye bitikäre, gobran Nehemías käkwe nitre ruäre ie tö ngwan raba ye mikani juta ye ngibiarebiti. Iti ye abokän Hananías, nitre ki ngübabitikä jie ngwanka. Hananías “ie tö ngwan nämäne krubäte aune nämäne Ngöbö metre jürä ngwen bäri jabätä nitre mada kräke” mikata gare Bibliabätä (Neh. 7:2). Hananías nämäne Jehová tarere aune kukwe käme nuaindre kwe Jehová okwäbiti ye jürä nämänebätä ye käkwe töi mikani sribi meden mikani nuaindre ie ye erere mike nemen bare. Töi kwin ye raba ni dimike rababätä ni Ngöbö mikaka täte ie tö ngwan raba ye erere.

6. ¿Tíquico ie tö ngwan raba Pablokwe ye bämikani ño kwe?

6 Ani blite Tíquico yebätä. Tíquico ye sribi muko Pablokwe ie tö ngwan raba. Pablo nämäne ngite gwi ngwane, Tíquico nämäne yete dimike arato aune Tíquico ye “sribikä era metre ni Dänkienkwe” niebare Pablokwe (Efes. 6:21, 22). Pablokwe ñan Tíquico juani täräkwata tikabare kwe ye bien ja mräkätre Éfeso aune Colosas ie aibe, ñakare aune Tíquico rabadre ja mräkätre dimike aune töi mike jäme niebare Pablokwe ie. Tíquico kukwe nuainbare ye tä ni mike töbike ja mräkätre ni näire tä ja ngwen metre aune tö ngwan raba ie bämikata kwetre yebätä, nita dre dre ribere jai ja üairebiti yebätä niaratre tä ni dimike (Col. 4:7-9).

7. Nitre umbre ji ngwanka aune siervo ministerial konkrekasion nikwe te, ¿ye tä kukwe kwin meden bämike ni käne?

7 Kä nengwane, nitre umbre ji ngwanka aune siervo ministerial tä sribire yebiti tö ngwan raba ietre bämikata kwetre ye ütiäte krubäte ni kräke. Daniel, Hananías aune Tíquico erere sribi meden tä kötärä ye niaratre tä ja di ngwen nuainkäre. Ñodre, gätä bämän ngrabare yebätä nita niken ngwane, kukwe meden tä kädriedre ye bianina ja mräkätre ie kädriekäre gare metre nie. Aune ja mräkätre aune ja ngwaitre tä ja ükaite kwin kukwe kädriekäre yebätä nitre umbre ji ngwanka tä debe bien krubäte. Ne madakäre, nitre tä tötike nibe ye nita nübaire gätä bämän krütebätä ngwane, ni kukwe kädriekä ye nübaibare kukwe kädriekäre ni jökrä kräke o ñakare ye ni ñan tä nemen ngwentari jai. Ne madakäre, täräkwata meden ribeta nikwe jai kukwe driekäre ye täi rabai nikwe, ie nita tö ngwen. Erametre ja mräkätre ne tä ni ngübare kwin aune yebätä nita debe bien Jehovai. ¿Akwa tö ngwan raba nie ye nita bämike ño?

KUKWE BÄIN YE NIKWE ÑAKA NIEDRE

8. ¿Ni töita debe näre nitrebätä ye nita bämike ño? (Proverbios 11:13).

8 Nita ja mräkätre tarere aune dre nemen bare bätätre yebätä ni töita. Akwa nikwe ja ngübadrebiti aune kukwe kwetre yete nikwe ñan ja mikadre. Konkrekasion kristiana siklo kena yete ja mräkätre ruäre nämene kukwe ngwarbebätä blite, ja mike kukwe jenena te aune kukwe medenbätä ñan blitadre kwetre, yebätä nämene blite (1 Tim. 5:13). Erametre ni ñan tö ja ngwen kore. Kukwe keteiti tä ni iti kisete niedre kwe nie aune kukwe ye rabai gare nie aibe niedre kwe nie yebätä ani töbike. Ñodre, meri testiko iti tä bren o tä ja tuin kukwe keteiti ben niedre kwe nie, akwa kukwe yebätä nikwe ñan blitadre niedre kwe nie. Erametre, meri testiko tö dre ie ye nikwe mikadre ütiäte jai b (ñäkädre Proverbios 11:13 yebätä). c ¿Kukwe meden mada känti kukwe bäin yebätä nikwe ñan blitadre ye ütiäte krubäte?

9. ¿Nitre ja mräkäre itire itire ie tö ngwan raba ye raba bämike ño?

9 Nitre ja mräkäre. Kukwe ruäre nemen bare gwi ye nitre ja mräkäre ñan rabadre kädriere. Ñodre, ni brare gure iti, muko kwe tä kukwe kötaikäre nuainne ruin ie. Akwa kukwe yebätä ñan näin blite nitre madabe, ¿ñan ererea? Ñaka nuaindi kwe. Tä muko kwe tarere yebätä kukwe meden raba mate tare mukobätä aune mike ja gaire ye ñan tö nuaindi jire (Efes. 5:33). Monsotre bati ye mikadre ütiäte jai ie töta nemen ye nitre rüne ngwandre törö jai. Ye medenbätä, kukwe meden tä nainte monsotre bati ie ye niaratre ñan rabadre kädriere ni madabe mikakäre ene ja kisete (Col. 3:21). Aune monsotre kia rabadre ja kite töbikakäre kwin arato, kukwe meden raba mräkä iti kwe ye mike ja gaire ye ñan rabadre kädriere (Deut. 5:16). Nitre ja mräkäre jökrä käkwe ja di ngwain kukwe bäin ñan niekäre ngwane, nitre ja mräkäre täi bäri keteitibe.

10. ¿Ja ketamuko erametre ye tä ja ngwen ño? (Proverbios 17:17).

10 Ja ketamukotre. Ja ruin ño metrere nie, ye ruäre ngwane ni töta mikai gare ja ketamuko kwin nikwe ie. Ruäre ngwane ye ñan nuäre. Ja ruin ño metrere nie ye ñan tä nemen nuäre ni kräke niekäre ni madai raba ruin nie. Jata nüke törö nie ja driekäre aune biti kukwe niebare nikwe ye ja ketamuko tä niere ni madai tä nementa gare nie ngwane, ja ñaka tä nemen ruin kwin nie. Akwa nita kukwe kädriere ja ketamuko iti ben, yebätä ñan blite ni madabe ngwane, nita debe bien krubäte. ¡Ni ye “ja ketamuko erametre”! (Ñäkädre Proverbios 17:17 yebätä). d

Nitre umbre ji ngwanka ñan tä kukwe bäin mike gare mräkätre kwe ie (Párrafo 11 mikadre ñärärä) f

11. a) ¿Ni umbre ji ngwanka aune muko kwe ie tö ngwan raba ye bämikata ño kwe? b) Ni umbre ji ngwanka tä kukwe bäinbätä blite aune biti tä mräkätre kwe ben ngwane, ¿yebätä dre raba nemen gare nie? (Üai mikadre ñärärä).

11 Konkrekasionte. Kukwe bäin yebätä nitre umbre ji ngwanka ñan blite ye abokän “kä ja kriemikara murie dite yebätä ye kwrere” ja mräkätre kräke (Is. 32:2). Kukwe meden ererebätä ni raba blite bentre aune niaratre ñan kukwe mikai gare ni madai ye gare nie. Kukwe meden tädre bäin nitre umbre ji ngwanka yekwe ye niedre kwe nie ye ni ñan ribere kisere ietre. Ne madakäre, nitre umbre ji ngwanka muko ye ütiäte ni kräke ñan ñobätä aune kukwe meden bäin ye niedre ietre ye ñan tä ribere muko kwe ie. Erametre kukwe jeñe ja mräkätre itire itirekwe ye nitre umbre ji ngwanka ñan niere muko kwe ie ye kwin krubäte. Ni umbre ji ngwanka muko tä niere: “Ti muko tä ja mräkätre meden tuinbiti, namani bare ño o ja mräkä meden dimikadre ja üairebiti ribeta kwe jai, ye niara ñan tä niere tie yebätä tita debe bien. Ja mräkätre meden ye ñan kä nieta kwe tie. Kukwe medenbätä ti ñan raba krörö nuainne ye niara ñan niedre tie ye ütiäte ti kräke. Ye köböire ti raba ja töi mike kwin ja mräkätre jökrä kräke. Kukwe meden tä ti kisete aune ja ruin ño tie ye tita niere ti muko ie aune niarakwe ñan niei ni madai ye gare tie”. Bäkänä, ni ie tö ngwan raba rabadre gare nitre ie ye ie ni tö. Töi kwin ketarike raba ni dimike rabadre bare nie yekäre ye ani mike ñärärä.

TÖI KWIN KETA KABRE RABA NI DIMIKE TÖ NGWANKÄRE NIE YEBÄTÄ NIKWE JA DI NGWANDRE NUAINNE

12. Ñobätä ja tare ye köböire tö ngwan raba mä raba mike gare.

12 Ja tare ye köböire tö ngwanta. Jehová taredre aune ni mada taredre ye kukwe ketebu bäri ütiäte nuain mananbare niebare Jesukwe (Mat. 22:37-39). Nita Jehová tarere, yebätä ni tö ja ngwain niara erere, niara ye abokän ie tö ngwan raba bäri. Ñodre, ni mräkä tare nikwe ye tä ni töi mike ñaka kukwe bäin kwetre ye niere. Kukwe raba ni mräkä mike ja gaire aune kukwe ruäre raba mate tarebätä ye ni ñaka ja töi mikai niere jire (Juan 15:12).

13. ¿Töi bobre ye tä ni dimike ño tö ngwandre nie yekäre?

13 Ni töi bobre ye köböire tö ngwan raba nie. Ni kristiano töi bobre ñan ja töi mikai kukwe keteiti namani bare ye mike gare käne ni madai, nitre töi mikakäre jabätä (Filip. 2:3). Kukwe ütiäte gare ie abokänbätä ñan raba blite, ye erere ñan tö ja bämikabätä. Ni töi bobre ye ngwane, töbika jen nikwe kukwe ruärebätä ñaka täräkwatabätä aune Bibliabätä ye ni ñan ja töi mikai niere.

14. ¿Kukwe mikata nüke gare jai ye tä ni dimike ño tö ngwandre nie yekäre?

14 Kukwe mikata nüke gare jai ye raba ni kristiano dimike ñongwane raba blite aune ñongwane raba nemen kwekebe mike gare jai (Ecl. 3:7). Kä ruäre känti kukwe ne nieta “Blitata ye abokän ngwian kwrere aune nita nemen kwekebe ye abokän oro kwrere”. Yebiti ruäre ngwane kä tärä blitakäre aune kä tärä rabakäre kwekebe mikata gare. Ye medenbätä, Proverbios 11:12 tä kukwe ne mike gare metre ta: “Nire tä töbiketari kwin ye tä nemen kwekebe”. Ni umbre ji ngwanka ie kukwe gare krubäte käre nübaita kukwe ñan nuäre tä nemen bare konkrekasion madate ye ükatekäre ye ani mike ñärärä. Ni umbre ji ngwanka mada tä niere ni umbre ji ngwanka yebätä: “Käre tä ja ngübarebiti aune kukwe bäin konkrekasion madate ye ñan kädriere jire”. Ni umbre ji ngwanka ye tä kukwe mike nüke gare jai ye köböire nitre umbre ji ngwanka konkrekasion kwe te tä mike ütiäte jai ñan ñobätä aune kukwe bäin ye niarakwe ñan mikai gare yebätä.

15. Kukwe metre niedre ye tä ni dimike ño ni madakwe tö ngwandre nie yekäre, ye mä raba bämike kukwe keteitibiti.

15 Kukwe metre nieta ye köböire tö ngwan raba nie. Nire tä ja ngwen metre ye käre tä kukwe metre niere yebätä tä nemen bäri nuäre ni kräke tö ngwankäre ie (Efes. 4:25; Heb. 13:18). Ñodre, ja mräkä iti tö kukwe kädriei bäri kwin yebätä ani töbike. Aisete ja ketamuko iti kwe käkwe kukwe nuadre aune medente raba kukwe kädriere bäri kwin ye ja mräkä käkwe niedre ie ye ribedre kwe ja mräkä ie. ¿Nire ie ja dimikamana kwe? ¿Kukwe meden niedre ie tö kukwe nuai ye ja mräkä meden käkwe niei ie känäin kwe? ¿O ja mräkä tä ja ngwen metre aune töi jämebiti kukwe era erere niei ie ye känäin kwe? Meden bäri kwin nibira gare nie. Proverbios 27:5, 6 yete Biblia tä niere: “Mäträta metre nibätä ye bäri kwin ja tare käbube ye kräke. Ja ngwanbätä metre nie ja ketamuko nikwe tä ni nuainne tare”. Ja ketamuko tä ja ngwen metre tä kukwe metre niere nie ye kenanbe ñan tä nemen nuäre ni kräke ka ngäbitikäre, akwa ja känenkäre kukwe nieta kwe ye rabai kwin ni kräke.

16. ¿Ja gobraindre ye ütiäte krubäte mikata gare ño Proverbios 10:19 yete?

16 Ni madakwe tö ngwandre nie ie ni tö ngwane ja gobraindre ye ütiäte krubäte. Kukwe bäin ni tö mikabätä gare ngwane, töi kwin ne tä ni dimike ja kada kete (ñäkädre Proverbios 10:19 yebätä). e Redes sociales ye köböite ñan raba nemen nuäre ni kräke ja gobrainkäre. Ni ñaka ja ngübarebiti ngwane kukwe bäin ye ni raba mike gare nitre kwati krubäte ie. Aune nita kukwe ye mike gare ngwane yebiti dre nuaindi aune ye köböite kukwe meden tare raba nemen bare ye ni ñan raba ketebätä. Ye tä ni dimike nemen kwekebe ni rüe tä ni ngökö ne kwe nikwe mikadre gare ja mräkätrebätä ye ngwane. Nikwe kukwe mikadre gare ja mräkätrebätä ye köböite kukwe tare raba nemen bare ja mräkätrebätä, yebätä ni ñan tä kukwe niere. Juta känti sribi Ngöbökwe ñäkäita yete policía raba kukwe ye ngwentari nie raba ruin nie. Kukwe ne aune kukwe mada känti kukwe nieta Salmo 39:1 ye raba ni dimike: “Tikwe jondron mikai ja kadabiti”. Ni mräkätre, ja ketamuko nikwe, etebantre aune ngwaitre bätä nitre mada mada raba tö ngwen nie, ye erere ni tö ja ngwain bentre. Akwa yekäre nikwe ja gobraindre ye ütiäte krubäte.

17. ¿Tö ngwandre jai konkrekasionte yekäre ni jökrä rabadre dre nuainne?

17 Ja mräkätre tä ja tarere aune tö ngwen jai ye ngätäite Jehovakwe ni nübaibare, yebätä nita debe bien krubäte. Ja mräkätre käkwe tö ngwandre nie ye ni itire itire käkwe ja di ngwandre nuainne aune nikwe nuaindre jankunu. Ja tare, ja töi mika bobre, kukwe metre nieta, kukwe mikata nüke gare jai aune ja gobraindre ye ni itire itire käkwe ja di ngwain nuainne ngwane, tö ngwandre jai konkrekasionte ye nikwe dimikai siba nuainne. Nikwe ja di ngwandre ja ngwankäre Jehová erere aune tö ngwan raba nie ye nikwe bämikadre jankunu.

KANTIKO 123 Jehová tä kukwe ükete ye mikadre täte

a Tö ngwandre nie yei ni tö ngwane, tö ngwan raba nie ye nikwe bämikadre käne. Tö ngwandre ye ñobätä ütiäte krubäte aune nitre madakwe tö ngwandre nie yekäre töi kwin meden raba ni dimike rabadre bare nie yekäre, ye rabai gare nie kukwe ja tötikara nekänti.

b Ni iti konkrekasionte käkwe ja mikadre ngite krubäte rabadre gare nie ngwane, blitadre kwe nitre umbre ji ngwanka ben dimikadre yekäre nikwe niedre ie. Ñaka nuaindre kwe ngwane, ni tö ja ngwanbätä metre Jehovai aune konkrekasion ie yebätä nikwe blitadre nitre umbre ji ngwanka ben.

c Proverbios 11:13: “Ni kukwe ngwarbe niekä ni mada rüere tä kukwe bäin ye mike gare, akwa ni ie tö ngwanta ye ñaka kukwe bäin ye mike gare”.

d Proverbios 17:17: “Ja ketamuko erametre ye tätre ja tarere kä jökrä ngwane aune kukwe tare tä nakainkä ngwane tätre nemen ja eteba ye erere”.

e Proverbios 10:19: “Kukwe nieta krubäte ngwane, ja mikadre ngite ye ñan ketabätä raba, akwa nire kätä ja kada ketebätä ye tä töbike kwin käne”.

f KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ: Ni umbre ji ngwanka käkwe kukwe keteiti bäin nuainbare ni umbre ji ngwanka mada ben, ye niara ñan tä mike gare mräkätre kwe ie.