Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 38

Matikteititikan ika uelis totech tlaneltokaskej

Matikteititikan ika uelis totech tlaneltokaskej

“On tlakatl yejuan nochimej kitlaliaj iminyojlo itech, xitlaj kiteijlia on inmaluiltlajtol oksekimej” (PROV. 11:13).

TLAKUIKAJLI 101 San sekan matitekitikan

TLEN TIKITASKEJ a

1. ¿Tlenon kichiua yakaj akin itech tlaneltokaj?

 YAKAJ akin uelis itech titlaneltokas nochipa kichiua tlen kijtoua niman xtekajkayaua (Sal. 15:4). Niman oksekimej kimatstokej ika uelis kinpaleuis niman ika uelis kijliskej tlen kimajmana. Tejuamej tiknekij ika tokniuan ijkon matechitakan. ¿Tlenon uelis tikchiuaskej tla tiknekij totech matlaneltokakan?

2. ¿Kenon tikteititiaj ika kema uelis totech tlaneltokaskej?

2 Tejuamej xuelis tikinchiualtiskej oksekimej totech matlaneltokakan. Yejuin yeskia kentla tomin: ouijtika tiktlanis niman uelis san totoka tikpolos. Tejuamej uelis titlaneltokaskej itech Jehová pampa yotechititi ika kema uelis itech titlaneltokaskej niman pampa yejua “nochipa kichiua on tlen kiprometeroua” (Sal. 33:4). Niman yejua kineki matikimititikan tokniuan ika kema uelis totech tlaneltokaskej (Efes. 5:1). Ipan yejuin tlamachtijli tikitaskej kenon sekimej okichiujkej ken Jehová niman kenon okiteititijkej ika kema ueliskia intech tlaneltokaskej. Noijki tikitaskej makuijli kualneskayomej tlen noneki tikteititiskej tla tiknekij totech matlaneltokakan.

MATIKCHIUAKAN KEN ITEKIPANOJKAUAN JEHOVÁ AKIN INTECH OTLANELTOKAKEJ

3, 4. a) ¿Kenon okiteititi teotlajtoketl Daniel ika ueliskia itech tlaneltokaskej? b) ¿Tlenon noneki totlajtoltiskej?

3 Teotlajtoketl Daniel okiteititi ika kema ueliskia itech tlaneltokaskej. ¿Kenon tikmatij? Pampa ijkuak okuikakej Babilonia nimantsin opeuj itech tlaneltokaj. Niman ijkuak Jehová okipaleui Daniel makijli tekiuaj Nabucodonosor tlen okitemik, más miyekej okimatkej ika ueliskia itech tlaneltokaskej. Sejpatsin, okijli tekiuaj ika Jehová xkuelitaya tlen kichiujtoya. San xkonnemili, nion se tekiuaj xkuelitaskia ijkon makijlikan. San ika, Daniel onoyolchikauj maski tekiuaj Nabucodonosor melak tlauele katka (Dan. 2:12; 4:20-22, 25). Seki xiujtin sakin, Daniel okiteijli tlen kijtosnekiya tlajtoltin tlen onesikoj ipan tepantli kampa chantiya tekiuaj akin tlayekantoya Babilonia (Dan. 5:5, 25-29). Ijkuakon oksejpa okiteititi ika ueliskia itech tlaneltokaskej. Sakin, Darío akin ualeuaya Medopersia niman akin kipaleuiayaj, okitakej ika Daniel “kuajli kichiuaya itekiu” niman ika xtekajkayauaya (Dan. 6:3, 4). Hasta tekiuajkej akin xkiueyichiuayaj Jehová okitakej ika ueliskiaj tlaneltokaskej itech Daniel.

4 Aman ika itikmatij tlen okichiuj Daniel, matotlajtoltikan: “¿Kenon nechitaj akin xiteixpantijkauan Jehová? ¿Notech tlaneltokaj niman kitaj ika kuajli nikchiua notekiyo?”. Melak noneki ijkon matotlajtoltikan pampa ijkuak tikteititiaj ika uelis totech tlaneltokaskej, kiueyiteneuaj Jehová.

Nehemías okintekitlali sekimej tlakamej akin intech tlaneltokayaj. (Xkita párrafo 5).

5. ¿Tleka tlaneltokayaj itech Hananías?

5 Ipan xiuitl 455 i.x.x. 1, sakin ika yokintlalijkaj itepanuan Jerusalén, tekiuaj Nehemías okintekitlali sekimej tlakamej akin intech tlaneltokayaj para makitakan tlenon poliuiya ipan yejon kalpan. Se itoka katka Hananías, Biblia kijtoua ika yejua “soldadojtlayekanki katka ipan on kajli kampa chantij on soldados”. Niman Nehemías ijkin okijto itech Hananías: “Yejua kuajli tikpiyaliayaj toyojlo niman yejuan más kitlakaitaya Dios xken oksekimej”. Hananías melak kuajli kichiuaya itekiyo pampa melak kitlasojtlaya Jehová niman nochipa kinekiya kichiuas tlen yejua kuelita. Tla tejuamej noijki ijkon tikchiuaj, tokniuan noijki uelis totech tlaneltokaskej.

6. ¿Kenon tikmatij ika apóstol Pablo tlaneltokaya itech Tíquico?

6 Aman matitlajtokan itech Tíquico, se telpochtli akin apóstol Pablo itech tlaneltokaya. Ijkuak Pablo tsauktoya, Tíquico okipaleui. Pablo ijkin okijto itech Tíquico: “Nochipa kichiua on tlen melauak ipan itekiu toTEKO” (Efes. 6:21, 22). Pablo xsan kimatstoya ika Tíquico kimitkiliskia cartas tokniuan de Éfeso niman Colosas, noijki kimatstoya ika kinyolchikauaskia niman kinyolseuiskia. Aman nemij miyekej tokniuan tlakamej akin kichiuaj ken Tíquico, akin melajkanemij niman kiteititiaj ika uelis intech titlaneltokaskej. Yejuin tokniuan nokojtiliaj kichikauaskej totlaneltok (Col. 4:7-9).

7. ¿Tlenon kichiuaj tlayekankej niman tlapaleuijkej ipan tlanechikojli?

7 Aman noijki nemij tlayekankej niman tlapaleuijkej akin kiteititiaj ika uelis intech titlaneltokaskej. Ijkon ken Daniel, Hananías niman Tíquico, yejuamej kiteititiaj ika kuajli kichiuaj intekiyo. Ken ijkuak tiauej ipan tlanechikojli tlen tikpiyaj itlajkotian semana, kuajli tikmatstokej ika inemij akin panoskej. Niman tlayekankej melak kitlasojkamatij ijkuak tokniuan kuajli kinyektlaliaj intlamachtiluan niman kinpanoltiaj. Noijki, ijkuak tikuikaj tlanechikojli yakaj akin tikmachtiaj, xtotlajtoltiaj tla kema nemis akin kipanoltis tlamachtijli. Noijki, kuajli tikmatstokej ika nochipa tikinpiyaskej toamatlajkuiloluan tlen ika titenojnotsaj. Melak tiktlasojkamachiliaj Jehová pampa yejuin tokniuan nokojtiliaj techpaleuiskej. Niman tejuamej, ¿kenon uelis tikteititiskej ika uelis totech tlaneltokaskej?

MAKA MATIKTEIJLIKAN TLEN XNONEKI

8. ¿Tlenon xnoneki tikchiuaskej ijkuak tikintlajtoltiskej tokniuan kenon nemij? (Proverbios 11:13).

8 Tejuamej melak tikintlasojtlaj tokniuan niman tiknekij tikmatiskej kenon nemij. San ika, ijkuak tikintlajtoltiskej kenon nemij, matikintlakaitakan niman maka matokalaktikan kampa xok kinamiki. Ipan tlanechikojli tlen onkatka ipan kachtopa siglo nemiyaj akin tetejteneuayaj, nokalaktiayaj kampa xkinnotsayaj, niman kiteijliayaj tlen xnonekiya (1 Tim. 5:13). Tejuamej xtiknekij ijkon tikchiuaskej. Matikonnemilikan ika se tokniuj siuatl techijlia ika kipiya se kokolistli noso ika itlaj kajmantika. Yejua techijlia nochi yejon pampa totech tlaneltoka niman kimati ika xitlaj tikteijliskej. Kuakon, maka matikteijlikan tlen otechijli pampa yejua xkineki ika oksekimej makimatikan (xpoua Proverbios 11:13). b ¿Tlenon noijki xnoneki tikteijliskej?

9. ¿Kenon uelis kiteititiskej tochanejkauan ika uelis intech titlaneltokaskej?

9 Tlen panoua tochan. Kemantika xnoneki tikteijliskej tlen panoua tochan. Kanaj se teueuentsin kinemilia ika itlaj tlen kichiua isiuauj achijtsin teuetskiti. ¿Xmelak ika xkiteijlitinemiskia tlen kichiua isiuauj? Ka, pampa yejua melak kitlasojtla niman xkineki kipijpinaujtis noso kiyolkokos (Efes. 5:33). Tajtin noneki kilnamikiskej ika telpokamej niman ichpokamej kuelitaj makintlakaitakan. Ika yejon, xnoneki kiteijlitinemiskej kenon inkoneuan nopopolouaj (Col. 3:21). Niman kokonej noneki nokamaijmatiskej noso xnoneki kikamaijneuaskej itlaj tlen uelis kinpinaujtis ichanejkauan (Deut. 5:16). Tla nochimej tochanejkauan nokojtiliaj xkiteijliskej nochi tlen panoua tochan, tinochimej ika toyojlo tinemiskej.

10. ¿Tlenon kichiua se akin yemelak toamigo? (Proverbios 17:17).

10 Tlen techijlia se toamigo. Tinochimej kemantika tiknekij tikijliskej se toamigo kenon tomachiliaj. Kemantika kanaj ouijtika tikitaj tikteijliskej pampa xtomatij tikimijliskej oksekimej kenon tomachiliaj. Niman tla kemantika otikijlikej se toamigo kenon tomachiliaj niman sakin otikmatkej ika okiteijli, kanaj melak otoyolkokojkej. San ika, melak kuajli tomachiliaj ijkuak tikmatij ika tikpiyaj se toamigo akin xkeman kiteijlijtinemi tlen tikijliaj. ¡Yejua yemelak tetlasojkaikniuj! (xpoua Proverbios 17:17).

Tlayekankej xkimijliaj inchanejkauan tlen xnoneki kimatiskej. (Xkita párrafo 11). c

11. a) ¿Kenon kiteititiaj tlayekankej niman insiuauan ika uelis intech titlaneltokaskej? b) ¿Tlenon techmachtia tlen kichiua se tlayekanketl? (Xkita tlaixkopinajli).

11 Tlen panoua ipan tlanechikojli. Ijkuak tlayekankej xkiteijliaj tlen panotika ipan tlanechikojli, tokniuan intech tlaneltokaj niman kimitaj ken “kampa niyanalo ijkuak chikauak ajaka” (Is. 32:2). Tejuamej tikmatstokej ika uelis san tlenon tikimijliskej tlayekankej pampa yejuamej xtlaj kiteijliskej. Noijki, xtikinchiualtiaj matechijlikan itlaj tlen xnoneki kijtoskej. Niman melak tikintlasojkamachiliaj insiuauan tlayekankej pampa yejuamej noijki xkinchiualtiaj inueuentsitsinuan makimijlikan tlen xnoneki kijtoskej. Melak kualtsin ika tlayekankej xkimijliaj insiuauan tlen inpan panotok sekimej tokniuan. Isiuauj se tlayekanketl okijto: “Melak niktlasojkamachilia noueuentsin pampa yejua xnechijlia akinon okitlajpalotoj noso akinon noneki más makipaleuikan. Niman yejon melak kuajli pampa nejua xitlaj uelis nikchiuas. Yejon melak nechpaleuiya pampa ijkon nochimej kuajli nikinnotsa. Noijki nikmatstok ika tla nikijlia noueuentsin itlaj tlen nechajmana, xtlaj kiteijlis”. Tinochimej tiknekij totech matlaneltokakan. Ika yejon, matikitakan tlenon uelis tikchiuaskej niman ijkon uelis totech tlaneltokaskej.

¿TLENON UELIS TIKCHIUASKEJ TLA TIKNEKIJ TOTECH MATLANELTOKAKAN?

12. Xkijto tleka noneki titetlasojtlaskej tla tiknekij totech matlaneltokakan.

12 Matitetlasojtlakan. Yejon tlen kachtopa noneki tikchiuaskej tla tiknekij totech matlaneltokakan. Jesús okijto ika noneki tiktlasojtlaskej Jehová niman tikintlasojtlaskej oksekimej, yejon ome tlanauatiltin tlen más ueyi kijtosnekij (Mat. 22:37-39). Tejuamej melak tiktlasojtlaj Jehová, ika yejon, tiknekij totech matlaneltokakan ijkon ken itech tlaneltokaj. Tejuamej melak tikintlasojtlaj tokniuan, yejua ika, xtikteijliaj tlen yejuamej techijliaj pampa xtiknekij tikinyolkokoskej nion tikinpijpinaujtiskej (Juan 15:12).

13. ¿Tleka uelis totech tlaneltokaskej tla tiyolyemankej?

13 Matiyolyemankej. Tla ijkon tikchiuaj, uelis totech tlaneltokaskej. Se tokniuj akin yolyemanki xnimantsin itlaj kiteijlitiuetsi san pampa temojkatlachialtisneki (Filip. 2:3). Nion xkijtotinemi ika yejua kimati itlaj tlen sekimej xuelis kimatiskej. Noijki, tla tiyolyemankej, xtiteijlitinemiskej itlaj tlen xuajlauj ipan Biblia nion ipan toamatlajkuiloluan.

14. ¿Tleka uelis totech tlaneltokaskej tla titlamachilisejkej?

14 Matitlamachilisejkej. Akin tlamachilise kimatstok kemanon “xnauatis” niman kemanon “tlajtos” (Ecl. 3:7). Ipan seki kalpamej kijtouaj: “Totlajtol yeskia ken plata niman ijkuak xtinauatij yeskia ken oro”. ¿Tlenon kijtosneki? Ika kemantika más kuajli tla xtlaj tikijtouaj. Ipan Proverbios 11:12 noijki kijtoua: “Yejuan kuajli itlamachilis, kimati kamanon nokamatsakua”. Matikitakan tlenon kichiua se tokniuj akin youejkauj ken tlayekanketl. Kemantika yejua kinpaleuiya okseki tlanechikoltin ijkuak kiyektlaliaj se tlauejli. Se tlayekanketl akin kixmatstok yejuin tokniuj kijtoua: “Yejua xkeman kiteijlitinemi tlen panoua ipan okseki tlanechikoltin”. Pampa yejuin tokniuj tlayekanketl kiteititia ika tlamachilise, tlayekankej kitlakaitaj niman kimatstokej ika yejua xkiteijlis tlen kijliaj.

15. Xkijto tleka uelis totech tlaneltokaskej tla xtitekajkayauaj.

15 Maka matitekajkayauakan. Tla xtitekajkayauaj, totech tlaneltokaskej. Akin nochipa kijtoua tlen melauak nimantsin uelis itech titlaneltokas (Efes. 4:25; Heb. 13:18). Matikonnemilikan ika se tokniuj kineki más kuajli kinpanoltis itlamachtiluan. Kuakon, kijlia okse tokniuj makikaki niman makijli tla yompa ijkon ken kichiua. ¿Akinon kijliskia? ¿Yakaj akin makijli tlen yejua kikakisneki, noso yakaj akin maka makikajkayaua? Kuajli tikmatstokej ika kijliskia akin xkikajkayauas. Biblia kijtoua: “Más kuajli se ixkotian tikajuas, xken tla yakaj yejuan tiktlajsotla, niman xtikijlis. Ijkuak mitsajua sen motlajsojkaikniu, más kuajli” (Prov. 27:5, 6). Kemantika, ijkuak se toamigo techijlia tlen melauak, kanaj xmás tikuelitaj, san ika, sakin melak techpaleuiya.

16. Ken kijtoua Proverbios 10:19, ¿tleka noneki tokamateltiskej?

16 Matokamateltikan. Tla ijkon tikchiuaj, oksekimej totech tlaneltokaskej. Kuakon, matokamateltikan ijkuak tiknekiskej tikijtoskej itlaj tlen oksekimej xnoneki kimatiskej (xpoua Proverbios 10:19). Noijki xnoneki tiktlejkoltiskej ipan redes sociales itlaj tlen oksekimej xnoneki kimatiskej. Pampa ijkuak itlaj tiktlejkoltiaj xtikmatij kenon kitekitiltiskej niman hasta kanaj uelis titeyolkokoskej. Noijki, ijkuak totlauelikniuan kinekiskej itlaj matikimijlikan intech tokniuan, xnoneki itlaj tikijtoskej pampa ueliskia itlaj kinchiuiliskej. Yejuin ueliskia panos ijkuak se policía techtlajtoltis itlaj intech tokniuan ipan se país kampa xtechkauiliaj matitenojnotsakan nion matosentlalikan. ¿Tlenon uelis techpaleuis maka itlaj matikijtokan? Tla tikchiuaj ijkon ken okijto se salmista ipan Salmo 39:1: “Ninokamatsakuas”. Tla tiknekij ika tochanejkauan, toamigos, tokniuan niman oksekimej totech matlaneltokakan, noneki tokamateltiskej niman tokamatsakuaskej.

17. ¿Tlenon uelis tikchiuaskej tla tiknekij ika tokniuan akin nemij ipan totlanechikol totech matlaneltokakan?

17 Melak tiktlasojkamachiliaj Jehová pampa otechuajuikak ipan ikalpan kampa nemij miyekej tokniuan akin techtlasojtlaj niman akin uelis intech titlaneltokaskej. Tinochimej noneki nochipa tikimititiskej tokniuan ika uelis totech tlaneltokaskej. Tla titetlasojtlaj, tla tiyolyemankej, tla titlamachilisejkej, tla xtitekajkayauaj niman tla tokamateltiaj, tokniuan akin nemij ipan totlanechikol totech tlaneltokaskej. Matikchiuakan ijkon ken Jehová, nochipa matikteititikan ika uelis totech tlaneltokaskej.

TLAKUIKAJLI 123 Matokauilikan matechyekana Jehova

a Tla tiknekij ika oksekimej totech matlaneltokakan, kachtopa noneki tikimititiskej ika kema uelis totech tlaneltokaskej. Ipan yejuin tlamachtijli tikitaskej tleka melak noneki totech matlaneltokakan niman noijki tikitaskej tlenon uelis tikchiuaskej niman ijkon tokniuan uelis totech tlaneltokaskej.

b Tla tikmatij ika yakaj yokichiuj se ueyi tlajtlakojli, matikyolchikauakan makimijli tlayekankej. Tla xkimijlia, tejuamej noneki tikimijliskej tlayekankej pampa tiknekij timelajkanemiskej itech Jehová niman itech tlanechikojli.

c TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Se tlayekanketl xtlaj kimijlia ichanejkauan tlen okijto iuan okse tlayekanketl.