Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

KOASOIPEN ARAIL MOUR

I Perenki Sukuhlki oh Padahngki Duwen Siohwa

I Perenki Sukuhlki oh Padahngki Duwen Siohwa

NI AHNSOU me I kekeirda nan Easton Pennsylvania, Wehin Amerika, I kin medemedewehte en kohla iang sukuhl laud oh wiahla aramas kesempwal men. I kin perenki sukuhlki soahng kan oh I uhdahn pweida nan palien wahntuhke oh sains. Nan 1956, pwihn ehu me kin uhki arail pwuhng kihong ie nei tala 25 pwehki ahi deng me keieu laud nanpwungen tohnsukuhl toantoal kan. Mwuhr, ahi akadeio wekila. Dahme kahrehda?

IA DUWEN EI SUKUHLKI DUWEN SIOHWA

Mwurinte pahr 1940, ei nohno pahpa tepida onop Paipel rehn Sounkadehdehn Siohwa kan. Ahpw ara onopo uhdi, ahpw ei nohnou kin pousehlahte alehdi nah makasihn en Kahn Iroir oh Awake! Nan 1950, kapokon laud ehu wiawi nan New York City, oh ei peneineio iang towehda.

Mwurinte mwo, Brother Lawrence Jeffries tepida mwemweitdo reht. E song en sewese ie esehla padahk mehlel. Nin tapio, I medewe me Sounkadehdehn Siohwa kan anahne iang pidada palien politik kan oh iang sounpei, ahpw ren dehr kin soupoupali. I ndaiong ih ma koaros nan Amerika sohte iang kohla mahwen, imwintihti kan kakete kohdo oh kalowehdi wehio pwon. Ni kanengamah Brother Jeffries koasoia: “Dahme ke leme Siohwa Koht pahn ketin wia ma aramas koaros nan Amerika kin papah ih ahpw imwintihti kan kodohng peiong irail?” Dahme e koasoiahki ire wet oh pil ire teikan sewese ie en kilang me I sapwung. Met kahrehda I men kalaudehla ei sukuhlki padahk mehlel en Paipel.

Ni ahnsou me I papidaisla

Erein awa tohto I kin wadek Kahn Iroir oh Awake! me ei nohnou kihdi nan kisin pere kis pahn imwato. Kedekedeo, I esehda me I sukusukuhlki padahk mehlel, eri I pwungki en onopki Paipel rehn Brother Jeffries. I pil tepida iang kaukaule mihting kan. I uhdahn perenki dahme I sukuhlki, oh I wiahla sounkalohki rongamwahwo. Ei mehn akadei kan wekila ni ahnsou me I esehda me ‘rahn lapalap en Siohwa kerendohr.’ (Sep. 1:14) I sohla men kohla iang sukuhl laud, ahpw I men sewese meteikan en sukuhlki padahk mehlel en Paipel.

E kesepwilsang high school nan June 13, 1956, oh rahn siluh mwurin mwo, I papidaisla nan ehu mihting tohrohr. I sohte ese ahnsowo me I pahn alehdi soahng mwahu tohto sang rehn Siohwa pwehki I pilada en doadoahngki ei mour en sukuhlki oh padahkih meteikan.

I SUKUHLKI OH PIL PADAHNGKI DUWEN SIOHWA NI EI WIA PIONEER MEN

Sounpwong weneu mwurin ei papidaisla, I wiahla pioneer men. Atail Doadoahk en Wehio en December 1956 kihda artikel ehu me oaralapo koasoia: “Ke Kak Papah Wasa me Mie Anahn Laud?” I kak wia met. I men iang sawas wasa kan me sounkalohki wehio me malaulau.​—Mad. 24:14.

I keseula Edgefield, South Carolina. Sounkalohk pahmente me mi nan mwomwohdiso wet. Pwehki I keseula wasao, sounkalohk wiahla meh limen. Se kin wia at mihting kan nan imwen brother men. Ehuehu sounpwong, I kin doadoahngkihla awa 100 nan kalohk. I uhdahn kedirepw pwehki I kin tiengla mwowe nan kalohk oh wia padahk kan nan mwomwohdisou. Uwen laud en ei doadoahk nan mwomwohdiso, ih uwen laud en ei sukuhlki duwen Siohwa.

Emen lih me I kin onop Paipel reh ahneki wasa ehu me kin kihda sahpis ong mehla kan nan Johnston, kisin kahnimw ehu me dohki mwail kei sang wasa me I mi ieo. Ni kadek, e kihong ie ei doadoahk ong lepin ahnsou oh mweidohng kiht en doadoahngki kisin ihmw kis oh wiahki at Wasahn Kaudok.

Brother Jolly Jeffries nein brother me kin onop Paipel rehi keseudo wasao sang Brooklyn, New York oh iang ie pioneer. Se kin mi nan kisin ihmw kis (trailer) me emen brother kihong kiht.

Pweinen tohndoadoahk uhdahn tikitik nan Palieir en Wehin Amerika. Pweinen at doadoahk en rahn ehu kin tala riau de siluh. Ehu ahnsowo, I mi nan kisin sidohwa kis oh pwainkihda kenei mwenge luhwen nei sent ko. Ni ei pedoisang wasao, ohl emen kohdo rehi oh idek: “Ke men doadoahk? I pahn pwain uhk tala ehu awa ehu.” E kihong ie rahn siluh en kamwakelehda wasahn kauwada ihmw ehu. E uhdahn sansal me Siohwa kin ketin sewesewese ie en mihmi nan Edgefield. Ahpw, I pil iang kohla towehda kapokon laud me wiawi nan New York City pahr 1958.

Ni rahnen at kapwopwoudo

Ni keriaun rahn en kapokon laudo, mehkot tohrohr wiawi. I tuhwong Ruby Wadlington, me wia pioneer men nan Gallatin, Tennessee. Pwehki se men wiahla misineri kei, se iang towehda mihting en Kilead nan kapokon laudo. Mwuhr, se tepida ntingpene. Mwuri I alehdi luhk en wia kapahrek ong wehipokon nan Gallatin. I isaneki ahnsowo en peki en pwoudikin ie. I keseula nan ahn Ruby mwomwohdisou, oh se pwopwoudla nan 1959.

SUKSUKUHL OH PADAPADAHK NAN MWOMWOHDISO

Ni ahnsou me I sounpar 23, I idihdida en wia sounapwalih en pwihnen elder kan nan Gallatin. At mwomwohdisou iei me sounapwalih me kin seiloak Charles Thompson tepin mwemweitih. E uhdahn koahiek, ahpw e pil kin idek ia ei madamadau ong dahme brother kan anahne oh ia duwen sounapwalih me kin seiloak teikan ar kin apwalih mwomwohdiso kan. I sukuhlkihsang reh me e pahn mwahu en idek peidek kan oh alehdi ire mehlel koaros mwohn ei wiahda pilipil kan.

Nan May 1964, I alehdi luhk en iang towehda Sukuhl ong Elder kan oh Sounsawas kan me pahn wiawi nan South Lansing, New York. Sukuhlo reireiki sounpwong ehu. E kalaudehla ei men sukuhlki duwen Siohwa oh karanihala ih.

SUKSUKUHL OH PADAPADAHK NIN DUWEN SOUNAPWALIH ME KIN SEILOAK

Ngehi oh Ruby alehdi luhk en wia doadoahk en sounapwalih me kin seiloak nan January 1965. Wasa kan me se kin mwemweitla ie uhdahn laud, me iei sang Knoxville, Tennessee, kereniong lel Richmond, Virginia. Met pidada mwomwohdiso kan nan North Carolina, Kentucky, oh West Virginia. I kin mwemweitlahte ni mwomwohdiso kan me aramas toantoal kan kin iang pwehki ni ahnsowo, palieir en Amerika sohte kin mweidohng aramas toantoal kan en iang aramas pwetepwet kan mihting. Riat Kristian kan wasao semwehmwe oh se sukuhlki en kin sapan ong irail kan me anahne sawas. Emen sounapwalih me wereila nan doadoahko padahkihong ie mehn kasukuhl kesempwal ehu: “Wiahla emen me meteikan kak wiahki riarail. Dehr mwemweitla ni mwomwohdiso ehu oh mwomwen me kowe iei arail kaun. Ke kak sewese irail ma re wiahkin uhk riarail.”

Ni ehu ahnsou, ni at mwemweitih mwomwohdiso tikitik ehu, Ruby tepida onop ong peinakapw men me naineki kisin serepein kis me sounpar ehu. Ni ahnsou me emen nan mwomwohdiso sohte kak onop Paipel rehn peinakapwo, Ruby kin wia met sang ni eh ntingla reh. Keriaun at mwemweitla wasao, peinakapwo kin kohdo ni mihting ko koaros. Ni ahnsou me sister riemen me wia pioneer tohrohr kei keseudo wasao, ira pousehlahte onop rehn peinakapwo, oh mwuhr e papidaisla. Sounpar 30 mwurin mwo, nan 1995 nan Pedel en Patterson, sister men koasoiong Ruby. Serepeino iei nein peinakapwo me Ruby kin onop ong. Serepeino oh eh pwoudo iei tohnsukuhl kei me towehda Sukuhl en Kilead nempe 100.

Keriaun wasa kan me se apwalih iei wasa kan nanwerengen Florida. Ni ahnsowo, se anahne sidohsa, eri se pwainda ehu me uhdahn pweitikitik. Ahpw, nan keieun wihko, wasahn pihlo ni sidohsao ohla. Sohte nait mwohni en kamwahwihala. I call brother men me I medewe kak sewesei kiht. Brothero ndaiong emen nah tohndoadoahk ko en wiahda sidohsao. Mwurin mwo, brothero sohte men sen pwain ih. E ndahte: “E mwahuer.” E pil kisekisehkin kiht mwohni! Met uhdahn karasahda mwahu duwen Siohwa eh kin ketin apwalih sapwellime ladu kan. E katamankihong kiht en pil sapan ong meteikan.

Ni ahnsou me se kin mwemweitih mwomwohdiso ehu, se kin mi nan imwen riat Kristian ko. Pwehki met, se wiahda kompoakepaht tohto. Ehu rahno, I tepida daipih ripoht en mwomwohdisou oh I kihdihte nan typewritero ni ei kohkohla. Ni ei pwurodo ni soutiko, I esehda me nein peneineio kisin pwutak me sounpar siluhwo padik pwoaten en typewritero. Mwein e men “sewese” ie kanekehla ripohto. I kin kapailokehkin ih erein sounpar tohto.

Nan 1971, I alehdi kisinlikou ehu me padahkihong ie en uhd papah nin duwen sounapwalih me kin seiloak (district overseer) nan New York City. Se uhdahn pwuriamweikihla met! Ni at keseula mwo, I sounparte 34. Riat Kristian ko uhdahn kasamwo ie pwehki ngehi me tepin arail sounapwalih me kin seiloak me toantoal.

Ni ei wia pwukoa wet, I uhdahn perenki padahngki duwen Siohwa ehuehu imwin wihk kan ni mihting tohrohr ehu. Tohto en irail sounapwalih me kin seiloak ko uhdahn koahiek sang ie. Emen irail iei me wia padahk ni ahnsou me I papidaisla. Emen irail, Theodore Jaracz, mwuhr wiahla emen tohn pwihn me kin apwalih mwomwohdiso nan sampah pwon. Pil mie brother koahiek tohto me kin papah nan Pedel en Brooklyn. I uhdahn kalahnganki me sounapwalih me kin seiloak ko oh tohn Pedel ko kin kahrehiong ie en sohte saloh oh nsenamwahu. I pein kilang me sounsilepen sihpw pwukat kin likih Mahsen en Koht oh kin utung sapwellime pwihn ni loalopwoat. Arail aktikitik kin kahrehda en mengei ong ie en papah nin duwen sounapwalih me kin seiloak.

PWURALAHNG DOADOAHK EN SOUNAPWALIH ME KIN SEILOAK (CIRCUIT)

Nan 1974, Pwihn me Kin Apwalih Mwomwohdiso nan Sampah Pwon idihada pil ehu pwihn en sounapwalih me kin seiloak pwehn wia doadoahk en district, oh I pwurehng papah nin duwen sounapwalih me kin seiloak, met nan South Carolina. E kaperen me ni ahnsowo aramas pwetepwet oh aramas toantoal kakehr patpene, oh irail uhdahn perenkihda duwen met.

Ni imwin pahr 1976, I uhd idihdda en apwalih wasa kan nan Atlanta oh Columbus nan Georgia. I taman ei wia padahk en mehla ong seri toantoal limen me mehla pwehki aramas kei kaposehki imwarailo pakudang. Nohnou uhdahn ohla laud kahrehda e kapedolong nan imwen wini. Sounkadehdehn Siohwa tohto me pwetepwet oh meh toantoal kan kin pwurupwurehng kohla ni imwen winio pwehn kansenamwahwih papah nohno ko. I kilang me limpoak en Kristian uhdahn laud. Ni sapwellimen Koht ladu kan kin kasalehda soangen limpoak wet nanpwungarail, irail kak dadaur pahn ahnsou keieu apwal.

SUKSUKUHL OH PADAPADAHK NAN PEDEL

Nan 1977, brother kan nan Brooklyn Pedel peki sen kohla wasao erein sounpwong kei pwehn iang sawas wia project ehu. Ni ahnsou me projecto nek, brother riemen sang Pwihn me Kin Apwalih Mwomwohdiso nan Sampah Pwon tuhwong ngehi oh Ruby oh idek ma se men mihla wasao oh papah nan Pedel. Se pwungki en wia met.

Erein sounpar 24, I kin doadoahk nan Pali en Kalohk, wasa me brother kan kin kalapw apwalihala peidek apwal kan. Erein sounpar tohto, Pwihn me Kin Apwalih Mwomwohdiso nan Sampah Pwon kin kihda kaweid kan me pahrekiong kaweid oh ire mehlel kan sang nan Paipel. Met kin sewese Pali en Kalohk en sapengala peidek kan oh irail pil kin doadoahngki met pwehn kaiahnehda sounapwalih en seiloak kan, elder kan, oh pioneer kan. Mehn kaiahn wet kin sewese Kristian tohto en kalaudehla arail koahiek. Eri, met kin kakehlakahla sapwellimen Siohwa pwihn.

Sang 1995 lel 2018, I kin mwemweitla ni ohpis en Sounkadehde tohto kan nin duwen emen wiliepen poasen kaun. I tuhwong Pwihn me Kin Apwalih Ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan, tohn Pedel kan, oh misineri kan pwehn kangoange oh sewesehkin irail arail kahpwal kan. Oh dahme re kin ehukihong kiht kin ahnsou koaros kangoange ngehi oh Ruby. Karasepe, se mwemweitla nan Rwanda nan pahr 2000. Se uhdahn mwekidkihda ni at rong duwen riatail Kristian ko oh tohn Pedel kan ar kin dadaurete ni ahnsou me tohn keinek kan kin peipene oh kemehla emenemen nan 1994. Me tohto me re kin poakohng mehla. Riatail Kristian ko kin kasalehda pwoson, koapworopwor, oh peren mendahki dahme re dadaur pah.

Ni 50 en katamanpen rahnen at kapwopwoudo

Met se sounparehr 80 samwa. Erein sounpar 20, I kin papah nin duwen tohn Pwihn me Kin Apwalih Ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan nan Wehin Amerika. I sohte iang sukuhl laud, ahpw I alehdi kasukuhl me keieu mwahu sang rehn Siohwa oh sapwellime pwihn. Met kahrehiong ien koahiekla pwehn padahkihong meteikan padahk mehlel en Paipel kan pwe ren kak paiekihda kohkohlahte. (2 Kor. 3:5; 2 Tim. 2:2) I pein kilang ia duwen padahk en Paipel eh sewesehier aramas akan en kamwahwihala arail mour oh kakairada nanpwungmwahu rehn arail Sounkapikadao. (Seims 4:8) Ahnsou koaros me se kak, ngehi oh Ruby kin pousehlahte kangoange meteikan en kesempwalki arail pwais kaselel en sukuhlki duwen Siohwa oh padahkihong meteikan duwen Paipel​—pwais keieu kaselel me emen sapwellimen Siohwa ladu kak ahneki!