Skip to content

Skip to table of contents

Fehuʻi mei he Kau Lautohí

Fehuʻi mei he Kau Lautohí

Ko e hā naʻe ʻuhinga ki ai ʻa e ʻapositolo ko Paulá ʻi heʻene lave kiate ia ʻokú ne hangē ko ha “taha fanauʻi taʻehokó”? (1 Kolinitō 15:8)

Fakatatau ki he 1 Kolinitō 15:8, naʻe pehē ʻe Paula: “Ko e fakamuimui tahá naʻá ne toe hā foki kiate au ʻo hangē ko ha hā ki ha taha fanauʻi taʻehokó.” ʻI he kuohilí, naʻa tau fakamatalaʻi ʻoku hā mahino naʻe ʻuhinga ʻa Paula ki heʻene hokosia tonu ʻi he taimi naʻá ne maʻu ai ʻa e vīsone fekauʻaki mo Sīsū ʻi he lāngilangi fakahēvaní. Naʻe hangē ia naʻá ne maʻu ʻa e lāngilangi ʻo hono fanauʻi, pe toetuʻu, ki he moʻui laumālié ki muʻa ʻi hono taimi totonú, ʻi he laui senituli ki muʻa ke hoko ʻa e faʻahinga toetuʻu ko iá. Kae kehe, ko hano toe ako ʻo e veesi ko ení ʻoku fakahaaʻi ai ʻa e fiemaʻu ke fakatonutonu ʻa e ʻuhinga ʻo e veesi ko ení.

Ko e moʻoni naʻe ʻuhinga ʻa Paula hení ki he meʻa naʻe hoko ʻi heʻene tafokí. Ka naʻá ne ʻuhinga ki he hā ʻi heʻene pehē naʻe ‘fanauʻi taʻehoko’ iá? ʻOku ʻi ai ha ngaahi ʻuhinga ki ai.

Ko ʻene tafokí naʻe vave mo fakaʻohovale. Ko ha fāʻele taʻehoko ʻoku faʻa hoko fakafokifā. Hangē ko Saulá (ʻa ia naʻe ʻiloa ki mui ko Paulá) naʻá ne fononga ki Tāmasikusi ke fakatangaʻi ʻa e kau Kalisitiane ʻi aí, naʻe ʻikai ke ne ʻamanekina ke sio ʻi ha vīsone kia Sīsū kuo toetuʻú. Ko e tafoki mai ʻa Paulá naʻe ʻikai ngata pē ʻene fakaʻohovale kiate iá kae pehē foki ki he kau Kalisitiane naʻá ne palani ke fakamamahiʻi ʻi he kolo ko iá. ʻIkai ko ia pē, ko e hokosia ko ení naʻe mātuʻaki fakalotomamahi he naʻá ne kui ʻi ha vahaʻa taimi.​—Ngā. 9:1-9, 17-19.

Naʻá ne tafoki mai ʻi he “taimi hala.” Ko e muʻaki foʻi lea faka-Kalisi naʻe liliu ko e “taha fanauʻi taʻehokó,” ʻe lava ke toe liliu ia ko e “taha fanauʻi ʻi he taimi hala.” ʻOku fakalea ia ʻi he The Jerusalem Bible ʻo peheni: “Naʻe hangē ia naʻe fanauʻi au ʻi he taimi naʻe ʻikai ke ʻamanekina ʻe ha taha.” ʻI he taimi naʻe tafoki mai ai ʻa Paulá, naʻe ʻosi foki ʻa Sīsū ia ki hēvani. ʻI he ʻikai hangē ko e faʻahinga naʻe lave ki ai ʻa Paula ʻi he ngaahi veesi ki muʻá, naʻe teʻeki ke ne sio kia Sīsū kuo toetuʻú ki muʻa ke ne ʻalu hake ki hēvaní. (1 Kol. 15:4-8) Ko e hā taʻeʻamanekina ʻa Sīsū kia Paulá naʻe ʻoange ai kiate ia ʻa e faingamālie ko iá, neongo naʻe hā ngali naʻe hoko ia “ʻi he taimi hala.”

Naʻá ne lea fekauʻaki mo ia tonu ʻi ha founga fakanānā. Fakatatau ki he kau mataotao ʻe niʻihi, ko e kupuʻi lea ʻoku ngāueʻaki heni ʻe Paulá ʻe lava ke pehē ʻi ha ʻuhinga naʻá ne fakaʻakiʻakimui. Kapau ko e meʻa ia naʻe fakakaukau ki ai ʻa Paulá, naʻá ne fakahaaʻi naʻe ʻikai ke ne tuha mo e monū naʻe ʻoange kiate iá. Ko hono moʻoní, naʻá ne hoko atu ʻo pehē: “Ko e siʻi taha au ʻi he kau ʻapositoló, pea ʻoku ʻikai te u taau mo hono ui ko ha ʻapositoló, koeʻuhi naʻá ku fakatangaʻi ʻa e fakatahaʻanga ʻa e ʻOtuá. Ka ʻi he ʻofa maʻataʻatā ʻa e ʻOtuá ʻoku ou ʻi he tuʻunga ai ʻoku ou ʻi aí.”​—1 Kol. 15:9, 10.

Ko ia ai, ʻoku hā ngali naʻe ʻuhinga ʻa Paula ki he taʻeʻamanekina mo e fakafokifā ʻa e hā ange ʻa Sīsū kiate iá, ko e hoko ko ia ʻi he taimi hala ʻene tafoki maí, pe ko e ʻikai ko ia ke ne taau fakalaumālie ke maʻu ha meʻa fakahā fakaofo pehē. Pe ko e hā pē ʻa e tuʻungá, naʻe koloaʻaki moʻoni ʻe Paula ʻa e hokosia ko ení. Naʻe fakamoʻoniʻi taʻetoeveiveiua ai kiate ia ko Sīsū kuó ne toetuʻu mei he maté. Tāneʻineʻi ke ne faʻa lave ki he hokosia taʻeʻamanekina ko ení ʻi heʻene malanga ki he niʻihi kehé fekauʻaki mo e toetuʻu ʻa Sīsuú.​—Ngā. 22:6-11; 26:13-18.