Känändre nekänti

Indice yete känändre

KUKWE JA TÖTIKARA 1

Kukwe Ngöbökwe ye abokän metre gare nie

Kukwe Ngöbökwe ye abokän metre gare nie

TEXTO KÄ 2023 KRÄKE: “Mätä kukwe niere ye metre, aune mätä kukwe jökrä ükete metre ye täi kärekäre” (SAL. 119:160).

KANTIKO 96 Tärä Ngöbökwe ye ütiäte krubäte

KUKWE NEBÄTÄ JA TÖTIKAI a

1. ¿Ñobätä nitre kwati ñan tö ngwen Biblia ie?

 KÄ NENGWANE ñaka nuäre tö ngwankäre ni madai, nirei tö ngwandre ñan tä nemen gare nitre ie. Akwa nitre kwati tä nemen tö ngwen nitre político, científico aune nitre jondron rürübäinkä yei, akwa töi ñobiti niaratre tä kukwe nuainne ye tätre nemen ngwentari jai. Ne madakäre, nitre ji ngwanka iglesiate ye ñan mikata ütiäte krubäte jai yebätä nitre ñan Biblia mike ütiäte jai ye ñan ni töi mike niä.

2. Salmo 119:160 tä niere erere, ¿dre tädre gare metre nie?

2 “Ngöbö Jehová kukwe metre niekä” aune niara tö kukwe kwin nuaindi ni kräke ye gare metre ni Jehová mikaka täte ie (Sal. 31:5; Is. 48:17). Ni raba tö ngwen kukwe metre Bibliabätä ie ye gare metre nie, ñan ñobätä aune “kukwe metre” b ye tä kukwe Ngöbökwe yete (ñäkädre Salmo 119:160 yebätä). c Ni ja tötikaka Bibliabätä käkwe niebare: “Kukwe jökrä nieta Ngöbökwe yete kukwe ngwarbe ñaka jire aune jökrä ye tä nemen bare metre, ye erametre ni kräke arato. Juta Ngöbökwe raba tö ngwen kukwe nieta kwe yei, ñan ñobätä aune tätre tö ngwen Ngöbö kukwe metre niekä yei”.

3. ¿Nikwe dre mikai gare jai kukwe ja tötikara nekänti?

3 ¿Ni raba nitre mada dimike ño tö ngwen Biblia ie? Ani kukwe ketamä mike gare jai: kena, kukwe Bibliabätä ye kwita ñaka jire. Ketebu, kukwe mikata gare kukwe ye käre tä nemen bare. Ketamä, die tärä nitre töi kwitakäre.

KUKWE BIBLIABÄTÄ YE KWITA ÑAKA JIRE

4. ¿Kukwe nieta Bibliabätä ye kwitani jene ye ñobätä nitre ruäre tä nütüre?

4 Nitre 40 ja ngwanka metre ye Jehovakwe dianinkä tärä Bibliabätä tikakäre. Tärä tikani kirabe kwetre ye ñaka nikwe kä nengwane. d Akwa copia ye tä nikwe. Ye medenbätä, nitre ruäre tä ngwentari jai, ¿kukwe tä Bibliabätä ye arabe nitre kirabe käkwe tikani? ¿Kukwe mikani Bibliabätä ye kwita ñaka jire ye ñobätä gare metre nie?

Nitre copia sribekä krikri kukwe tikaka kukwe Hebreorebiti käkwe ja di ngwani krubäte ne kwe copia sribedre kwetre ye rabadre bare kwin ietre (kukwe ja tötikara 1, párrafo 5 mikadre ñärärä).

5. ¿Kukwe hebreore ye copia sribebare ño? (Üai kena täräkwatabätä mikadre ñärärä).

5 Jehová kukwei ye kriemikakäre niarakwe tikamananbare. Gobrantre Israel ie niebare kwe rabadre niara Kukwei ye tike ja kräke aune nitre levita ye rabadre kukwe ye mike gare juta yete ye ie (Deut. 17:18; 31:24-26; Neh. 8:7). Nitre judío nämäne ngite Babilonia nikaninta ye bitikäre, kukwe tikani hebreore ye copia sribebare kabre nitre töbätä copia sribekä yekwe. Nitre ne nämäne tärä okwä ye miketari ñärärä kwin (Esd. 7:6, nota). Kä nikani ta ngwane, niaratre käkwe tärä okwä ye täinbare aune tädre tikani kwin ye mikaninta ñärärä kwetre. Akwa yebiti ta, niaratre ngite yebätä kukwe ruäre namaninte ietre. Akwa ye ñan namani kore. Tärä okwä namaninte ye gabare ja känenkäre, ñobätä ñan aune copia sribebare kabre. Ñokänti kukwe ne gani ye ani mike gare jai.

6. ¿Biblia copia sribebare aune kukwe ruäre namaninte o nikani blo ye ga raba ño?

6 Nitre tä texto Bibliabätä copia sribere ie kukwe ruäre tä niken blo o tä nemente ye gakäre nitre ja tötikaka Bibliabätä kä nengwane tä kukwe keteiti kwin krubäte nuainne. Rükadre gare nie yekäre ani bämike, ni 100 ie texto Bibliabätä copia sribemanandre akwa, ¿iti ie kukwe rabadrete ye gakäre dre nuaindre? Copia jökrä ükradrekrö biti tuadrete gwairebe kukwe rabadrete ye gakäre. Ye erere arato, nitre ja tötikaka krikri Bibliabätä raba kukwe nikani blo o kukwe ruäre dianinkä Bibliabätä ye gain tärä Bibliabätä tikani kirabe ye jökrä tuadrete gwairebe kwe ngwane.

7. ¿Nitre kwati Biblia copia sribekä ye käkwe ja di ngwani sribekäre kwin ye ñokänti gare nie?

7 Nitre Biblia copia sribekä ye käkwe ja di ngwani copia sribekäre kwin ye ani mike ñärärä keteiti. Tärä Bibliabätä tikani kirabe aune täte kukwe hebreorebiti ye abokän Códice de Leningrado, tikani kä 1008 o kä 1009 Kristo bitikäre ye ngwane. Kä nikanina kabre ta yete jondron kwani aune tärä Bibliabätä tikani kwani aune kä 1,000 jire bäri kira Códice de Leningrado ye kräke nukani gare. Nitre ruäre raba nemen nütüre kä 1,000 te copia sribebarera kabre yebätä Códice de Leningrado aune tärä tikani bäri kirabe yebätä kukwe ñan ja erebe mika tädre gare. Akwa ñan ye erere. ¿Nitre ja tötikaka krikri Bibliabätä ie dre nükanina gare tärä Bibliabätä tikani kirabe aune nengwane yebätä? tikata tärä okwä jene jenebiti akwa kukwe Bibliabätä mika tö gare ye arabe mikata gare, kwita ñaka jire chi namai gare ietre.

8. ¿Kukwe tikani kirabe griegore aune tärä mada tikani kirabe ye ñobätä ñaka ja erebe?

8 Nitre käkwe tärä Bibliabätä kukwe hebreorebiti copia sribebare aune sribebare ño kwetre ye erere arato nitre kristiano käne käkwe ja di ngwani tärä Bibliabätä 27 ye copia sribekäre kukwe griegorebiti ye nita niken ngwena gätäbätä jai aune kukwe drierebiti. Ni ja tötikaka Bibliabätä käkwe ñäkäbare kukwe Ngöbökwe tikani kirabe kukwe griegorebiti yebätä aune ñäkäbare kwe kukwe tikani kukwe madabätä kä ye arabe näire yebätä. Aune nükani gare ie: “Kukwe tikata copia sribeta kabre ye ngwane, kukwe tä jökrä yete […] aune tä nemen bäri täte”. Tärä keteiti tä mike gare kukwe tikani kukwe griegore yebätä abokän tä niere: “Kukwe kwitani griegore yebätä ni raba ñäke ngwane, tä tikani kwin aune täte ye raba kwen nie, ñobätä ñan aune nitre kukwe ne tikaka kirabe käkwe dre mikani ye erere tä yete aune ñaka tärä mada ye erere, yebätä ni raba tö ngwen ie” (Anatomy of the New Testament).

9. Nita ñäke Isaías 40:8 yebätä ngwane, ¿dreta nemen gare metre nie kukwe Ngöbökwe yebätä?

9 Nitre kwati copia sribekä käkwe sribibare kwin krubäte siklo nikanina kabre ta ye köböire nita ja tötike aune ñäke Bibliabätä kä nengwane ye kukwe metre. e Jehová ara köböire kukwe ye tä nemen bare kukwe mikani kwe kirabe ye arabe tä nikwe kä nengwane (ñäkädre Isaías 40:8 yebätä). f Akwa nitre ruäre raba niere kukwe Bibliabätä kwitani kirabe jatäri nükebe kä nengwane kwita ñaka ye ñan aibätä kite Ngöbökri. Biblia ye Ngöbö kukwei ye ani mike gare jai kukwe ruärebiti.

PROFECÍA BIBLIABÄTÄ YE KÄRE TÄ NEMEN BARE

Izquierda: C. Sappa/DeAgostini/Getty Images; derecha: Image © Homo Cosmicos/Shutterstock

Profecía Bibliabätä ye namani bare kirabe aune tä nemen bare kä nengwane (Párrafo 10 aune 11 mikadre ñärärä) i

10. 2 Pedro 1:21 tä kukwe niere ye metre ye profecía meden tä mike gare ye mä raba mike gare keteiti (üai mikadre ñärärä).

10 Profecía keta kabre mikata gare Bibliabätä ye namanina bare aune ruäre mikani gare siklo nikanina kabre ta yete. Ye tä nemen gare nie kukwe namanina bare yebiti. Kukwe ne ñan tä ni töi mike niä ñobätä ñan aune gare metre nie Jehová ye abokän profecía ne mikaka gare (ñäkädre 2 Pedro 1:21 yebätä). Juta kri Babilonia ganinte ye bämike ja töite. Siklo 8 Kristo känenkri ye ngwane, juta ye gaite ño Jehovakwe mikani gare Isaías köböire. Cirokwe juta ye gaite aune gaite ño kwe ye mikani gare kwe Isaiakwe (Is. 44:27-45:2). Babilonia gaite aune nitre ñaka rabaira nüne juta yete mikani gare kwe arato (Is. 13:19, 20). Aune kukwe niebare ne erere namani bare jökrä. Ñodre, kä 539 Kristo känenkri ye ngwane juta dite aune kri krubäte ne ganinte nitre medos aune persas yekwe, aisete nengwane jä oto ye aibe tä juta yete (video Babilonia rüe nakaninkä ye Bibliakwe mikani gare känenkri, tä kukwe ja tötikara 3 punto 5 tärä Mä raba nüne kä jutobiti edición digital yebätä ye mikadre ñärärä).

11. ¿Kukwe nieta Daniel 2:41-43 ye tä nemen bare ño?

11 Profecía ye ñan namani bare kirabe aibe. Profecía mada tä nemen bare kä nengwane ye tuin nie. Profecía mikani gare Danielkwe namani bare potencia mundial Estados Unidos aune Reino Unido yebätä töbike (ñäkädre Daniel 2:41-43 yebätä). Profecía mikani gare, juta ne rabai “dite kukwe ruärebiti” hierro kwrere aune “kukwe ruärebiti därebe” dobro ye kwrere. Aune kukwe ye erere tä nemen bare tuin nie. Rübare kri ketebu käbiti tibien ye ngwane juta ketebu ne käkwe gananbare yebiti, juta ye dite krubäte hierro kwrere namani gare aune täbe dite kä nengwane. Yebiti ta, nitre nünanka juta yete tätre niaratre di gainkä sindicato, campaña nuainne derechos civiles yekäre aune kukwe ruäre nuainne ja ñäkädrebiti kwe yekäre. Bitinkä, ni ja kitaka política kä jökräbiti tibien yebätä, käkwe niebare: “Juta Estados Unidos ye juta bäri ja ñäkäninbiti juta krikri mada ye kräke”. ¿Aune juta dite Reino Unido yebätä dre nie raba? Kä nikanina ruäre ta yete Reino Unido tätre ja ñäkäninbiti krubäte, ñobätä ñan aune tätre töbike jene jene ja ketadre kwe juta Europa tä keteitibe yebe yebätä. Potencia mundial Reino aune Estados Unidos tätre ja ñäkäninbiti krubäte yebätä ñan nemen nuäre niaratre kräke kukwe keteiti nuainkäre.

12. ¿Profecía mikata gare Bibliabätä namanina bare ye tä dre mike gare erametre nie?

12 Kukwe käbämikata Ngöbökwe kä ja känenkäre kräke ye ie nita tö ngwen, ñobätä ñan aune profecía keta kabre tä Bibliabätä ye namanina bare. Ni salmo tikaka käkwe niebare Jehová ie: “Mäkwe ti mikai kwäre ye tita ngübare ngäbiti ñobätä ñan aune mä kukwei ye abokän tödekara tikwe”, ye erere ja ruin nie arato (Sal. 119:81). “Kukwe kwin rabadre ja känenkäre munkwe aune munkwe tö ngwandre kukwe kwin ie ye ie ti tö” ye Jehová tä käbämike nie Biblia yebiti, ñobätä ñan aune ni tare kwe yebätä (Jer. 29:11). Tödekara nikwe kä ja känenkäre kräke ye tä gare Jehová ie aune ñaka nitre kä tibienbätä tä kukwe nuainne yebätä. Ani ja di ngwen ja kite jankunu profecía tä Bibliabätä yebätä ne kwe tödekara nikwe tä Ngöböbiti ye rabadre bäri dite.

BIBLIA TÄ MÄTRÄRE YE TÄ NITRE KWATI KRUBÄTE DIMIKE

13. ¿Kukwe meden madabätä ni raba tö ngwen Biblia ie? (Salmo 119:66, 138).

13 Kukwe madabätä ni raba tö ngwen Biblia ie ye abokän tä mäträre ye nire nire tä kain ngäbiti ye dimikata kwe (ñäkädre Salmo 119:66, 138 yebätä). g Ñodre, nitre ja mäkäninte iti käkwe bäsi ja tuanimetre akwa kä nengwane tätre nüne kä jutobiti aune keteitibe. Aune monsotre nitre Ngöbö mikaka täte nekwe ye tätre nüne kä jutobiti, kriemikani aune ja ruin tarebare ietre (Efes. 5:22-29).

14. ¿Biblia die tärä ni töi kwitakäre ye kukwe meden tä mike gare nie?

14 Biblia tä mäträre kukwe töbätäbiti ye köböire nitre töi käme krubäte raba ja töi kwite. Kukwe ne matani ño ni iti töi käme krubäte kädekata Jack yebätä, ye ani mike gare jai. h Niara ye abokän töi nämäne käme krubäte aune nämäne nitre nuainne tare, arato niara jürä ngwan nämäne jabätä ñobätä ñan aune nitre töi käme nämene murie ketekäre ye ngätäite niara nämäne. Akwa bati ja mräkätre nämäne ni iti tötike Bibliabätä ye niarakwe kukwe nuani. Ja mräkätre nämäne ja tare bämike ye tuani kwe ye matani niara brukwäte yebätä ja tötika Bibliabätä kani ngäbiti kwe arato. Jatani ja tötike Bibliabätä ngwane Biblia tä mäträre nibätä ye jatani mike täte aune nämäne ja ngwen ño yebätä jatani ja töi kwite. Ja känenkäre, niara namani ni kukwe driekä ñan ja ngökani ñöte ye kwrere aune ja ngökani ñöte kwe. Kä jutobiti niara nämäne blite Gobran Ngöbökwe yebätä nitre ngite mada yete yebe aune nitre ngite nibokä dimikani kwe kukwe metre ye mike gare jai. Jack murie ketadre ye köböi nükani ngwane, niara ñan namanina ja ngwen käne ye erere. Ni ja kwetaka iti Jack kräke käkwe niebare: “Kä nikanina 20 ta yete Jack nämäne ja ngwen ño ye erere niara ñan niena ja ngwen. Nitre testiko käkwe kukwe mikani gare ie ye käkwe niara töi kwitani”. Niara murie ketani akwa kukwe namani barebätä ye tä mike gare metre nie Biblia die tärä ni töi kwitakäre aune ni raba tö ngwen kwatibe kukwe ye ie (Is. 11:6-9).

Biblia tä mäträre nibätä ye käkwe nitre kwati kä jene jene känti dimikanina nüne bäri kwin (Párrafo 15 mikadre ñärärä) j

15. ¿Ñobätä ni Jehová mikaka täte ye tä ja ngwen jene? (Üai kena täräkwatabätä ye mikadre ñärärä).

15 Kukwe metre Bibliabätä ye nita mike täte yebätä ni Jehová mikaka täte ye tä nüne jäme aune keteitibe (Juan 13:35; 1 Cor. 1:10). Nitre käbiti tibien tä ja ñäkebiti política, nitre kwata bä jene jene aune nitre kukwe jene nuainkä yebätä ye nita mike ñärärä ngwane tä ni mike töbiketari. Nita nüne keteitibe ye käkwe Jean nünanka África ye töi mikani niä. Juta yete rü ganinkä jabätä nitrekwe ye ngwane niarakwe ja mikani juto rükäre arato akwa bitikäre niarakwe ja töi kwitani aune ngitiani juta nämäne känime kenta yekänti aune yete nitre testiko namani gare ie. Jean tä niere: “Nitre kukwe metre mikaka täte ye ñaka ja mike políticate aune ñaka tätre ja ñäkänintibe. Ñakare aune, tätre ja tarere kwärikwäri namani gare tie”. Aune tä niere arato: “Ti nämä ja töi mike kwatibe rüre juta tikwe ye kriemikakäre akwa kukwe metre rababa gare tie ngwane töi kwatibebiti tikwe ja diankaba mento Jehová kräke”. Monso bati ne tädre rüre nitre juta madate yebe akwa ñan nuainbare kwe, nengwane tä blite kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä nitre jökrä ben. Biblia raba nitre töi jene jene kwite ye tä mike gare metre nie ni raba tö ngwen kwatibe kukwe Bibliabätä ye ie.

NIKWE TÖ NGWANDRE JANKUNU KUKWE METRE NGÖBÖKWE YEI

16. ¿Nita tö ngwen kukwe metre Bibliabätä ie ye ñobätä nikwe mikadre bäri dite?

16 Kukwe käme nuainta kä nebätä ye kite bäri käme köbö kwatire kwatire ye tä tödeka nikwe nuinte. Biblia tä kukwe metre niere aune Jehovakwe nitre klabore töbätä aune töbike kwin käne, mikani ye nitre ruäre raba ja di ngwen ne kwe nikwe ñaka tö ngwandre ietre. Kukwe mikata gare Bibliabätä ye metre ni kräke ngwane, kukwe ngwarbe nieta nitrekwe ye nikwe ñaka mikai era jai. Kukwe ükaninte Jehovakwe mikakäre täte ye ni täi mike täte “kärekäre nememe mrä” (Sal. 119:112). Ni ñan rabai ja gaire blitakäre nitre ben Gobran Ngöbökwe yebätä aune dimikakäre Biblia tä mäträre nibätä ye mikakäre täte (Sal. 119:46). Ne madakäre, kukwe bäri tare ye näire nikwe kä ngwain nüke jai “bätärekä aune kä jutobiti”, ñodre ja mikata ni rüere ye ngwane (Col. 1:11TNM; Sal. 119:143, 157).

17. ¿Texto dianinkä kä 2023 kräke ye käkwe dre mikai gare nie?

17 Jehovakwe kukwe metre mikani gare nie yebätä nita debe bien krubäte. Kä nebätä kä juanta bäri ngwarbe aune nitre töi ñaka kwin ye ngätäite nita nüne, akwa kukwe metre Bibliabätä ye tä ni dimike nünenkä dite jabätä aune kukwe keteiti kräke nita nüne ye Biblia tä mike gare nie yei nita tö ngwen. Kukwe Ngöbökwe ye kukwe metre ye texto kä 2023 kräke käkwe ni dimikai tö ngwen bäri ie (Sal. 119:160).

KANTIKO 94 Debe bianta Ngöbö Kukwei yebätä

a Kä 2023 kräke texto dianinkä ye tä tödeka nikwe mike dite, Salmo 119:160: “Mätä kukwe niere ye metre, aune mätä kukwe jökrä ükete metre ye täi kärekäre”. Kukwe nieta ne jökrä metre ni kräke. Akwa nitre kwati kräke ñaka metre aune ñan ütiäte. Kukwe ja tötikara nekänti kukwe ketamäbätä nikwe blitai abokänbiti ni raba nitre mada brukwä kwin ye dimike tö ngwen Biblia tä mäträre nibätä ye ie.

b KUKWE MIKATA GARE: Kukwe hebreore kwitani bersikulo nekänti ye abokän “kukwe metre” kukwe metre tä ngwane ye abokän “gwairebe, ngöi jökrä” meden gärätä.

c Salmo 119:160: “Mätä kukwe niere ye metre, aune mätä kukwe jökrä ükete metre ye täi kärekäre”.

d Tärä tikani kirabe nieta ye abokän kukwe tikani kisebiti meden gärätä.

e Biblia kriemikani ño yebätä mä tö kukwe mikai gare bäri jai ngwane, mä rika internete jw.org aune kukwe känänkäre yete mäkwe “La Biblia y la historia” ye tika.

f Isaías 40:8: “Kiangätä kare tä nemen nötare, kriblü tä nemen nötare; akwa Ngöbö nikwe kukwei ye abokän tä kärekäre”.

g Salmo 119:66, 138: “Tikwe ja ngwandre kwin aune kukwe rabadre gare tie ye driere tie, ñan ñobätä aune kukwe biani mäkwe yei tita tö ngwen. Mätä kukwe ngwenta törö ye abokän tä ükainte kwin aune tö ngwan raba kwatibe ie”.

h Nitre ruäre kä kwitani.

i KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ: Juta dite Babilonia ye gaite mikani gare Ngöbökwe.

j KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ: Kukwe bämikata, monso bati nämäne rüre nitre mada rüere, akwa rabadre kä jäme känene nükani gare ie Bibliabätä biti tä nitre mada dimike kä jäme känene arato.