Känändre nekänti

Indice yete känändre

KUKWE JA TÖTIKARA 2

“Ja mika jene munkwe mun töi ngitiekä bitin bitinbiti”

“Ja mika jene munkwe mun töi ngitiekä bitin bitinbiti”

“Ja mika jene munkwe, mun töi ngitiekä bitin bitinbiti; abokän kwe ño Ngöbö tö ie erere rabadre gare mun ie gäre; ne abrä kwin, debe aune metre” (ROM. 12:2NGT).

KANTIKO 88 Ji mäkwe driere tie

KUKWE NEBÄTÄ JA TÖTIKAI a

1, 2. ¿Nikwe ja ngökadre ñöte ye bitikäre ni rabadre dre nuainne jankunu aune ñobätä?

 ¿BÄBE mäta ju mäkwe ye mike mrebe? Mä jämi niken nüne te ngwane mada ükete aune mike mrebe ruin nun ie. Akwa mä ñan mikadre mrebe ngwane, ¿dre raba nemen bare? Gare nie erere gwägwä käta nemen käme gwita nie. Ju tädre mrebe nikwe yekäre mantre jetebe nikwe ükadrete.

2 Bäsi ye erere tä nemen bare nita ja ngwen aune ni töita ño yebätä. Bäkänä ni jämi ja ngökö ñöte ye ngwane nita ja ngwen ño yebätä nita ja di ngwen ja töi kwite aune “ni ngrabare amne ni üai abko nikwe ngibiadre deme jökrä” (2 Cor. 7:1). Pablo mäträbare ye ni rabadre mike täte arato: “Mun töi nämane ño ño käne, ye abko Ngöbö Üai köböire mun töi rabadre kwitani ni btin kwrere” (Efes. 4:23). Nikwe ja di ngwandre käre, ¿ye ñobätä ütiäte? Ñobätä ñan aune “kukwe käme” kä nebätä aune “nitre ja ngwen käme” ye raba ni töi kwite jötrö ngwarbe. Ye ñan rabadre bare nibätä aune ni tätre kwin Jehová okwäkänti yekäre ni töita ño, nita ja ngwen ño aune dre ie ni tö yebätä nikwe ja trä tuadre mantre jetebe.

NIKWE JA TÖI KWITADRE JANKUNU

3. ¿Nikwe ja töi kwitadre bitin ye abokän dre gärätä? (Romanos 12:2).

3 ¿Nikwe dre nuaindre ja töi kwitakäre? (ñäkädre Romanos 12:2 yebätä). b Ni tädre kwin yekäre kukwe ruäre aibe nuaindre ye ñan ai gärätä. Ñakare aune ni brukwä ño aune ni töi ño yebätä nikwe ja di ngwandre ja töi kwite. Ni tädre nüne kwin Jehová okwäkänti yekäre kukwe ükaninte kwe mikakäre täte ye nikwe nuaindre aune ye ererebätä nünandre. Ye erere ni tädre nuainne kärekäre.

¿Ja tötika kwelate aune sribibätä nita kukwe den nuaindre jai yebiti nita bämike nita Gobran Ngöbökwe mike käne? (Párrafo 4 aune 5 mikadre ñärärä) d

4. ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe kukwe kä nebätä ye ñaka ni töi kwitadre?

4 Ni töi rabai metre ye ngwane nikwe käre kukwe kwin nuain Jehová okwäkänti. Akwa kä nengwane nikwe ja di ngwandre ja ngwen metre Jehovai. Nikwe ja töi kwitadre ni bitin kwrere aune Jehová töita ño yebätä nikwe ja di ngwandre ja ngwen, Pablokwe niebare Romanos 12:2 yete ye ñobätä ja erebe ye ani mike gare jai. Nikwe ja trä tuadre ne kwe, Ngöbö töita ño ye ererebätä nita kukwe nuainne aune den nuaindre jai ye mikadre gare jai ye bäri ütiäte, nikwe kukwe kä nebätä kadre ngäbiti aune ja töi kwita manandre ie ye kräke.

5. ¿Jehová köböi nibira ja ken yebätä nita töbike ño ye raba nemen gare ño nie? (Üai mikadre ñärärä).

5 Ñodre, “Ngöbö köböi” nibira ja ken ye nikwe ngübadre ngäbiti yei niara tö (2 Ped. 3:12). Yebätä ni rabadre ngwentari jai: “¿Tita nüne ño aune tita kukwe nuainne yebiti Ngöbö köböi nibira ja ken nüke gare tie ye tita bämike? ¿Jehová mikadre täte ye bäri ütiäte ti kräke tita bämike kukwe dianta nuaindre tikwe jai ja tötika kwela krite aune sribibätä yebiti? ¿Ti aune ti mräkä ngübai kwe yei tita tö ngwen o käre tita töbike jondron kä nebätä yebätä?”. Jehová töita ño ye ererebätä nita ja di ngwen nüne ngwane käta nemen jutobätä (Mat. 6:25-27, 33; Filip. 4:12, 13).

6. ¿Nikwe dre nuaindre jankunu?

6 Nita töbike ño yebätä ni tätre ja trä tuin mantre jetebe aune drebätä nikwe ja töi kwitadre ye erere nikwe nuaindre jötrö ngwarbe. Pablo mäträbare nitre Corinto bätä ngwane kukwe ne niebare kwe ie: “Akwa munta tödeke kwatibe Kristobti ya, ñakare ya, yebtä munkwe ja trä tua kuin au amne, munta tödeke kuin metre ya, ñakare ya, ye munkwe mika ñäräre kuin jabtä au” (2 Cor. 13:5). Nita niken gätäbätä aune kukwe driere ruäre ngwane ye ñan aibe biti nita bämike “nita tödeke”. Ñakare aune nita töbike ño, ni töita dre nuainbätä aune nita dre mike nuaindre jai yebiti arato. Aisete ni rabadre ñäke Ngöbö kukweibätä ja töi kwitakäre jankunu, niarata töbike ño ye erere ja di ngwandre töbike aune drebätä ni rabadre ja töi kwite ye erere nuaindre kä mikakäre jutobätä (1 Cor. 2:14-16)

JA NGWAN BITIN YE MUNKWE KITA JABÄTÄ

7. Efesios 4:31, 32, tä niere erere, ¿ni raba dre mada nuainne aune ñobätä ñaka tä nemen nuäre ni kräke nuainkäre?

7 (Ñäkädre Efesios 4:31, 32 yebätä). Ni ñan rabadre ja töi aibe kwite ñakare aune ‘nikwe dän btin kitadre jabtä’ (Efes. 4:24). Yekäre ni ñan rabadre kise mriani jabätä ñakare aune ni rabadre ja di ngwen nita kukwe nuainne blo ye tuenmetre. Ñodre, nita nemen rubun jankunu aune ja brukwä mike ni mada kräke ye tuadremetre. ¿Ñobätä ñan raba nemen nuäre ni kräke kukwe ne nuainkäre? Ñobätä ñan aune kukwe ruäre käme nuainta nikwe yebe ni därebare. “Ni rubun krubäte” aune ni nemen “rubun jötrö ngwarbe” yebätä Biblia tä blite arato (Prov. 29:22). Nita ja ngökö ñöte ye bitikäre ni rabadre ja di ngwen jankunu ja töi gobrainkäre ne kwe nikwe ja ngwandre ni bitin ye kwrere käre.

8, 9. ¿Ja ngwandre bitin jankunu ye ütiäte krubäte bämikata ño kukwe namani bare Stephenbätä yebiti?

8 Ja mräkä iti kädekata Stephen brukwä rubun krubäte yebe nämäne ja tuin. Niara tä mike gare: “Ti ja ngökaba ñöte ye bitikäre ti nämä ja ngwen käme yebe ti nämä ja tuin jankunu. Ñodre, bati nun rikaba ja mräkätre nünanka kä keteiti känti kukwe driekäre ietre aune ni iti käkwe radio nämä carrote ye goiba tikän. Ti rikaba betekä jiebiti. Jatabara nakaintari tie ngwane radio kitaba kwe tibien aune gitiaba. Ñokänti radio ye rababata ti kisete ye tikwe tänba ja mräkätre ie ngwane, ja eteba iti ie kukwe gare krubäte käkwe nieba tie: ‘¿Rakadre mäi ngwane mäkwe dre nuaindre?’. Kukwe ngwantariba kwe tie ye köböire ti nämä kukwe käme nuainne käne ye ti töi nämä nuainbätä känime rükaba gare tie”. c

9 Kukwe namani bare Stephenbätä ne tä bämike metre kukwe käme nuain nämäne käne nikwe ye raba nüketa jötrö ngwarbe ni brukwäte, ni tärä nemen ja gobrainebätä tä nemen ruin nie yebiti ta. Kukwe ye erere rakadrekä nibätä ngwane nikwe ñaka ja di ngwandre nekä o ni abokän ñan ja ngwen kwin ni kristiano erere ye nikwe ñaka nütüdre jabätä. Kukwe ye erere nükani gare jabätä Apóstol Pablo ie, niebare kwe: “Ti töta nebe jändrän kuin nuein akwa, kukwe kämekäme ara jire tä nebe käne ti jiete” (Rom. 7:21-23). Kä burie aune dobro tä nemen gwita ye erere arato ni kristiano jökrä ngite ye medenbätä ni nämäne ja ngwen käme käne ye erere ni raba kite ja ngwenta. Ye medenbätä käre nikwe ja di ngwandre ja ngwankäre mrebe. ¿Drekwe ni dimikai nuainne?

10. ¿Kukwe ñaka kwin nuainta nikwe yebe ja tuakäre ni rabadre dre nuainne? (1 Juan 5:14, 15).

10 Kukwe ñaka kwin nibätä ben nita ja tuin ye nikwe niei Jehovai orasionte ngwane ni kukwe nuai kwe bätä ni dimikai kwe yei nikwe tö ngwandre (ñäkädre 1 Juan 5:14, 15 yebätä). Kukwe ben nita ja tuin ye Jehovakwe ñaka diainkä drekebe ngwarbe akwa ja di biain kwe nie ja tuakäre kukwe yebe (1 Ped. 5:10). ¿Nita orare ye ererebätä ni raba ja ngwen ño? Kukwe meden raba ni töi mike ja ngwenta käne erere yebätä ja ngübadrebiti. Ñodre, kukwe ben nita ja tuin ye bämikata kukwe kwin kwrere kukwebätä nita ñäke yete, televisionte aune películate yebätä nikwe ñaka ja näkwitadre. Kukwe käme ie ni tö ye nikwe ñaka tuadremetre nemenkä ja töite (Filip. 4:8; Col. 3:2).

11. ¿Ño ni raba ja ngwen jankunu ni bitin erere?

11 Ni nämäne ja ngwen ño käne ye ni rabadre tuenmetre akwa nikwe ja ngwandre ni bitin kwrere ye ütiäte krubäte arato. ¿Raba nemen bare ño nie? Nikwe ja töi mikadre Jehová aune töi kwin keta kabre kwe ye mike gare bäri jai bätä ja ngwandre niara erere (Efes. 5:1, 2 TNM). Biblia yete Jehovata ngite kite ta, ye kukwe keteiti tä mike gare kwandre nie ngwane, nikwe kukwe ne ngwandretari jai: “¿Tita ngite kite ta ni madabiti arato?”. O nitre tä ja tuin kukwe tare ben ye Jehovata mike tuin bobre jai ye kukwe keteiti tä mike gare abokänbätä nita ñäke ngwane, nikwe kukwe ne ngwandretari jai: “¿Ja mräkätre tä ja tuin kukwe tare ben ye tita ja di ngwen dimikakäre aune tita kukwe keteiti nuainne kräketre arato?”. Nikwe ja töi kwitadre jankunu ja ngwankäre ni bitin erere akwa yekäre nikwe nuaindre jötrö ngwarbe ye nikwe ñaka nütüdre.

12. ¿Biblia die tärä ni töi kwitakäre ye tä nemen gare ño nie kukwe namani bare Stephenbätä yebiti?

12 Stephenbätä blitani párrafo 8 yete, ye jatani ja töi kwite bätärekä bätärekä. Niara tä niere: “Tikwe ja ngökaba ñöte ye bitikäre ruäre ngwane ñan tä nemen nuäre ti kräke ja brukwä rubun ye gobrainkäre. Aisete ñan ja metakäre o kukwe datekäre bäri tita kämikekä. Tita kukwe kwin nuainne yebätä ja mräkätre aune ti muko tä kwin niere tie aune ti ara töita nemen niä ja jiebiti. Tita ja ngwen bäri kwin ne metrere ñan ti ai köböire tä nemen bare tie, ñakare aune Biblia die tärä nitre töi kwitakäre ye köböire tä nemen bare ye gare metre tie”.

KUKWE BLO IE NI TÖ YEBÄTÄ NIKWE JA GOBRAINDRE JANKUNU

13. ¿Dre raba ni dimike kukwe kwin nuainne? (Gálatas 5:16).

13 (Ñäkädre Gálatas 5:16 yebätä). Jehová ye ja ngwen mantiame krubäte yebätä niara tä üai deme kwe ye bien nie ja di ngwankäre jankunu kukwe kwin nuainkäre. Nita ja tötike Ngöbö kukweibätä ye ngwane üai deme Ngöbökwe ye nita tuenmetre sribire jabätä nita bämike. Nita niken gätäbätä ye ngwane üai deme tä nemen nikwe arato. Yete ja mräkätre ruäre tä ja tuin kukwe tare ben ni erere aune niaratre tä ja di ngwen yebe nita blite ye tä ni dimike krubäte (Heb. 10:24, 25; 13:7). Nita orare ja brukwä tätebiti Jehovai ja tuakäre kukwe ñan nuäre ben yebätä ngwane niara tä üai deme kwe yebiti ni dimike. Bäkänä kukwe nuaindre ne ñaka raba ni töi käme ye denkä nibätä akwa jai di biandi kwe nie ja töi käme ne gobrainkäre. Galatas 5:16 tä niere erere munkwe kä bian Ngöbö Üai ie ja jie ngwankäre nünankäre metre kräke ne kwe, “kukwe kämekäme tä mun töibätä abko mdeita nebe munye, ye munkwe ñan nuendre”.

14. ¿Ñobätä ütiäte ni töi tädre jankunu kukwe kwin nuainbätä?

14 Nikwe kukwe ükaninante jai ja tötikakäre köbö kwatire kwatire ye ñaka tuadremetre ye ütiäte krubäte, ñakare aune ja töi mikadre kukwe kwin nuainne jankunu. ¿Ñobätä? Ni rüe kukwe käme ye tä mokre ni mikakäre ngoto ritete. Ni tärä ja ngökö ñöte akwa kukwe käme nuain nämäne nikwe ye ni töi raba kiteta nuainbätä, ñodre, jadenkä ngwianbätä, dö ñain krubäte aune ni üai butiere tuabätä (Efes. 5:3, 4). Monso bati testiko tä mike gare: “Kukwe ñaka nuäre ben tita ja tuin ye abokän nitre brare ti erere ye tuin kwin tie. Ti töi nämä kore ye näin jötrö ta ti nämä nütüre, akwa ye erere ñan nemen bare ti töi täbe kore”. ¿Kukwe käme ie ni töta nemen krubäte ye ganainkäre dre raba ni dimike?

Kukwe käme ni töita nemen nuainbätä krubäte yebe nita ja tuin ngwane ni ñan raba kukwe ye ganainne ye nikwe ñaka nütüdre. Nitre kristiano mada käkwe kukwe ye erere ganainbarera. (Párrafo 15 aune 16 mikadre ñärärä)

15. ¿Kukwe käme ni töta nemen nuainbätä ye erere ben ni jökrä tä ja tuin ye ñobätä tä ni töi mike jäme? (Üai mikadre ñärärä).

15 Kukwe käme ie ni tö ye tä ni mike klabore ja kisete ye ngwane ni ñan tä kaibe ye ngwandre törö jai. Biblia tä niere: “Kukwe kämekäme tä kite ni jökrä nuente ja käne, kwrere arato kite mun rüere” (1 Cor. 10:13a). Biblia mada tä kukwe ne kwite krörö: “Drebiti ni jökrä nuateta ye ara biti mun nuateta”. Nitre nünanka juta Corinto ye ie kukwe ne niebare. Niaratre ye nämänena gure akwa nämäne nemen ni madabe aune ja erebe nämäne nemen jabe aune nämänentre dröbanike (1 Cor. 6:9-11). ¿Nitre yekwe ja ngökani ñöte ye bitikäre ñaka tö namanina kukwe käme ie nie raba? Metrere nükaninta töite. Metrere niaratre dianinkä nänkäre kä kwinbiti akwa töi nämäne ngite. Ruäre ngwane kukwe käme ie tö nämäne yebe nämäne ja tuin. Kukwe ne rabadre ni dimike, ñobätä ñan aune ni mada käkwe ja tuanina kukwe yebe aune ganainbare kwe. Ye medenbätä munkwe “tödeka kwatibe Ngöböbti [...] ñobtä ñan angwane munta ja tare nike, ye kwrere mun mräkä tödekaka Jesubti kä jökräbti temen tä ja tare nike arato” (1 Ped. 5:9).

16. ¿Dre ñan nütüdre aune ñobätä?

16 Kukwe ben nita ja tuin ye ñaka nüke gare ye nikwe ñaka nütüdre. Töbikadre kore ye abokän kö okwä kwrere ni kräke. Kukwe ben nita ja tuin ye ükate ñaka raba aune ni ñan raba ganainne ye ni raba kite nütüre. Akwa Biblia tä kukwe ne niere: “Ngöböta ja kukwei mike täte amne, tä juto biare mun die mike, aisete kukwe bäri tare käkwe mun nötadre temen, ye ngäniene munkwe kwäräbedre ño abko Ngöbökwe mikadi gare munye, mun rabadre nünenkä dite abkokäre” (1 Cor. 10:13b). Aisete kukwe käme medeita nemen krubäte nie yebiti ta ni raba ja ngwen metre Jehovai. Niara diebiti kukwe käme ie ni töta nemen ye ni raba ganainne.

17. Kukwe käme ie ni töta nemen krubäte ye ketabätä ñan raba, akwa ¿dre nuain raba?

17 Ni ngite yebätä kukwe käme ie ni töta nemen ye ni ñan raba ketebätä ngwandre törö jai. Kukwe käme rükadre ni töite ngwane nikwe ja töi mikadre kwatibe José ngitiani Potifar muko ngäniene ye erere, ñaka kukwe käme ye ka ngäbitikäre (Gén. 39:12). Kukwe käme ie ni töta nemen yei ni ñaka ja mikadre klabore.

JA DI NGWANDRE JANKUNU

18, 19. ¿Kukwe ngwantarita meden ni dimikai ja töi ükete jankunu?

18 Ni tö ja töi ükaite jankunu ngwane, nikwe ja di ngwandre nita ja ngwen ño aune töbike ño ye kwitakäre Ngöbökwe ni kadre ngäbiti yekäre. Ye medenbätä mantre jetebe nikwe ja trä tuadre aune kukwe ne ngwandretari jai: “¿Kä krüte nibira ja ken nüke gare tie tita bämike tita ja ngwen ño yebiti? ¿Tita ja di ngwen ja ngwankäre jankunu ni bitin erere? ¿Kukwe käme ie ti töta nemen ye ganainkäre tita üai deme Jehovakwe tuenmetre ja jie ngwen?”.

19 Kukwe ne erere nita ngwentari jai ngwane kukwe ruäre nikwe ganainbare yebätä nikwe ja töi mikadre aune kukwe jökrä nikwe nuaindre kwin ye ni ñan ngübadre jabätä. Kukwe ruäre ni rabadre ükete nikwe gadre ngwane ñan ja di ngwandre nekä. Ñakare aune bäri kwin kukwe nieta Filipenses 3:16 ye mikadre täte: “Nikwe nünandre ño Ngöbö ngwärekri niena gare nie, ye kwrere nikwe nünandre”. Kukwe nieta ne erere nikwe ja di ngwain jankunu ja töi ükatekäre ngwane Jehovakwe kukwe kwin mikai nemen bare ni kräke.

KANTIKON 36 Ja brukwä ngübadrebiti

a Nitre kristiano ñaka ja töi kwita manandre kukwe kä nebätä ie ye ütiäte krubäte apóstol Pablo niebare ietre mäträkärebätä. Kukwe ye täbe ni dimike kä nengwane. Kukwe kä nebätä ñaka ni töi kwitadre jire yekäre nikwe ja di ngwandre ja ngübadrebitibätä. Rabadre bare nie yekäre ni töi ño ye ñaka kwin Ngöbö kräke rükadre gare nie ngwane jötrö ngwarbe nikwe ja töi kwitadre. Ni raba nuainne ño ye ni bike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti.

b Romanos 12:2 (NGT): “Mun ñan ja töi mika nitre kä nengwane kwrere, akwa ja mika jene munkwe, mun töi ngitiekä bitin bitinbiti; abokän kwe ño Ngöbö tö ie erere rabadre gare mun ie gäre; ne abrä kwin, debe aune metre”.

c Kukwe kädekata “Ti jataba ja ngwen bäri käme” tä täräkwata Ni Mikaka Mokre 1 julio 2015 yete, mikadre ñärärä.

d KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ: Monso bati näin kwela krite o sribidi köbö täte kwe Jehová kräke yebätä tä töbike.