Skip to content

Skip to table of contents

LISAUN ESTUDU 3

Jeová sei ajuda ita hetan susesu

Jeová sei ajuda ita hetan susesu

“Jeová hamutuk ho José . . . , [no] fó bensaun hodi nia hetan susesu iha buat hotu neʼebé nia halo.”​—GÉN 39:2, 3.

KNANANUK 30 Haʼu-nia Aman, Maromak no Belun

IHA LISAUN NEʼE a

1-2. (a) Tanbasá ita la hakfodak bainhira hasoru susar? (b) Iha lisaun neʼe, ita sei aprende saida?

 ITA la hakfodak bainhira hasoru problema. Bíblia hatete: “Ita tenke tama ba Maromak nia Ukun liuhusi susar barak.” (Após 14:22) Ita mós hatene katak ita-nia problema balu sei labele rezolve toʼo ita hela iha Maromak nia mundu foun, no iha neʼebá mak “mate sei la iha tan, no ema sei la triste tan ka tanis ka sente moras”.​—Apok 21:4.

2 Jeová la proteje ita husi susar sira. Maibé, nia ajuda ita atu tahan. Haree toʼok apóstolu Paulo nia liafuan ba ema Kristaun iha Roma. Ulukliu nia temi kona-ba problema oioin neʼebé nia no irmaun-irmán seluk hasoru. Tuirmai nia hakerek: “Iha buat sira-neʼe hotu, ami sei manán liuhusi nia neʼebé hadomi ami.” (Rom 8:35-37) Neʼe katak Jeová bele ajuda ita hetan susesu, maski ita hasoru daudaun susar. Mai ita haree oinsá Jeová ajuda José hetan susesu no mós oinsá Jeová bele ajuda ita.

BAINHIRA SITUASAUN TROKA DERREPENTE

3. Mudansa saida mak akontese derrepente ba José?

3 Jacob hatudu ho klaru katak nia hadomi tebes ninia oan-mane José. (Gén 37:3, 4) Rezultadu mak Jacob nia oan-mane sira seluk sai laran-moras ba José. Bainhira iha oportunidade, sira faʼan José ba negósiu-naʼin sira husi Midian. Negósiu-naʼin sira-neʼe lori José ba rai-Ejitu neʼebé dook no faʼan nia ba xefe ba Faraó nia guarda sira naran Potifar. José nia moris troka derrepente. Uluk José mak oan neʼebé ninia aman hadomi tebes, maibé agora nia sai fali atan iha rai-Ejitu.​—Gén 39:1.

4. Susar saida mak bele mosu no halo ita sente hanesan José?

4 Bíblia hatete katak “tempu susar . . . kona [ema] hotu”. (Ecle 9:11) Dala ruma ita hetan susar neʼebé “baibain ema seluk mós hetan”. (1 Kor 10:13) Ka karik ita hetan susar tanba ita mak Jesus nia dixípulu. Porezemplu, karik ema goza, kontra ka fó-terus ba ita tanba ita-nia fiar. (2 Tim 3:12) Jeová bele ajuda ita atu tahan susar naran deʼit. Oinsá mak nia ajuda José?

Jeová ajuda José hetan susesu maski ema faʼan nia nuʼudar atan ba Potifar iha rai-Ejitu (Haree parágrafu 5)

5. Potifar hanoin saida kona-ba José nia susesu? (Génesis 39:2-6)

5 Lee Génesis 39:2-6. Potifar haree katak José mak mane joven neʼebé matenek no badinas. Nia mós hatene tanbasá José iha hahalok diʼak. Potifar nota katak “Jeová mak fó bensaun hodi [José] hetan susesu iha buat hotu neʼebé nia halo”. b Ikusmai, Potifar halo José sai ninia asistente. Nia mós fó responsabilidade ba José atu tau matan ba ninia uma tomak. Rezultadu mak saida? Potifar sai riku liután.

6. Karik José sente oinsá kona-ba ninia situasaun?

6 Imajina toʼok José sente oinsá. Saida mak José hakarak liu? Nia hakarak Potifar haree nia no fó kolen ba nia ka nia hakarak sai livre atu bele hasoru ninia aman? Ita bele fiar katak José hakarak liu atu sai livre. Maski nia hetan priviléjiu espesiál iha Potifar nia uma, maibé nia mak atan deʼit no presiza halo tuir ninia naʼi neʼebé la serbí Jeová. Jeová la book Potifar atu husik José livre. Tuir loloos, lakleur José nia situasaun sai aat liu.

SE SITUASAUN SAI AAT LIU

7. Iha dalan saida mak José nia situasaun sai aat liután? (Génesis 39:14, 15)

7 Génesis kapítulu 39 fó sai katak Potifar nia feen gosta José no tenta beibeik José atu halo relasaun ho nia. José sempre dehan lae. Ikusmai, feto neʼe sai hirus no duun katak José koko atu estraga nia. (Lee Génesis 39:14, 15.) Kuandu Potifar rona ida-neʼe, nia hatama José ba komarka no José iha komarka ba tinan barak. (Gén 39:19, 20) Situasaun iha komarka mak hanesan saida? Liafuan Ebraiku neʼebé tradús nuʼudar “komarka” bele signifika “bee-posu” ka “rai-kuak”, neʼe hatudu katak karik fatin neʼe nakukun no José la iha esperansa. (Gén 40:15; nota) Bíblia mós esplika katak ba tempu balu ema kesi José nia ain ho korrente no tau besi iha ninia kakorok. (Sal 105:17, 18) José nia situasaun sai aat liután. Ninia situasaun troka husi atan neʼebé ninia naʼi tau fiar, sai fali prizioneiru ida.

8. Maski situasaun susar sai aat liután, maibé ita bele fiar saida?

8 Ita hasoru ona situasaun susar neʼebé sai aat liután, maski Ita harohan ba Jeová ka lae? Neʼe bele akontese. Jeová la proteje Ita husi susar sira iha mundu neʼebé Satanás mak ukun. (1 João 5:19) Maski nuneʼe, Ita bele fiar katak Jeová hatene ho didiʼak susar neʼebé Ita hasoru, no nia hanoin Ita. (Mt 10:29-31; 1 Ped 5:6, 7) Nia mós promete ona: “Haʼu sei nunka husik ó, no haʼu sei nunka fila kotuk ba ó.” (Ebr 13:5) Jeová bele ajuda Ita tahan, maski Ita-nia situasaun haree hanesan la iha ona esperansa. Mai ita haree oinsá Jeová halo ida-neʼe ba José.

Jeová hamutuk ho José bainhira nia iha komarka no kuandu nia hetan knaar atu tau matan ba prizioneiru seluk (Haree parágrafu 9)

9. Saida mak hatudu katak Jeová hamutuk ho José iha komarka? (Génesis 39:21-23)

9 Lee Génesis 39:21-23. Durante tempu susar iha komarka laran, Jeová halo José hetan susesu. Oinsá? Liutiha tempu balu, xefe boot ba komarka konfia no respeitu José, hanesan uluk Potifar mós halo. Lakleur deʼit, xefe neʼe fó knaar ba José atu tau matan prizioneiru seluk. Bíblia hatete katak “xefe boot neʼe la hanoin kona-ba buat ida neʼebé iha José nia liman”. Agora José iha serbisu diʼak atu halo. Neʼe mak mudansa neʼebé karik nia la imajina. José tama komarka tanba ema duun katak nia estraga ema-boot ida nia feen, entaun tanbasá mak ema bele konfia nia no fó pozisaun espesiál ba nia? Ita bele hetan resposta iha Génesis 39:23. Neʼe dehan: “Jeová hamutuk ho José no Jeová halo José nia serbisu sai susesu.”

10. Esplika toʼok tanbasá karik José sente katak nia la hetan susesu iha buat hotu.

10 Dala ida tan, hanoin toʼok José sente oinsá. Depois ema duun matak nia no hatama nia ba komarka, José sei sente katak nia hetan susesu iha buat hotu ka lae? Saida mak José hakarak liu? Nia hakarak xefe boot neʼebé tau matan komarka hatudu laran-sadiʼa ba nia ka lae? Ita bele fiar katak José hakarak atu sai livre. Bainhira prizioneiru ida besik atu sai livre, José husu prizioneiru neʼe koʼalia ba Faraó atu hasai nia husi komarka. (Gén 40:14) Maibé, prizioneiru neʼe la koʼalia kedas ba Faraó. Rezultadu mak José kontinua iha komarka laran ba tinan rua tan. (Gén 40:23; 41:1, 14) Maski nuneʼe, Jeová kontinua ajuda José atu hetan susesu. Oinsá?

11. Jeová fó abilidade espesiál saida ba José? Oinsá José ajuda kumpre Jeová nia hakarak?

11 Bainhira José iha komarka laran, Jeová halo liurai Ejitu hetan mehi rua no mehi sira-neʼe halo liurai laran-susar. Faraó hakarak tebes atu hatene signifikadu husi mehi sira-neʼe. Bainhira liurai hatene katak José bele esplika mehi sira, nia haruka ema atu lori José mai. Jeová ajuda José esplika mehi sira no mós fó konsellu diʼak ba Faraó. Bainhira Faraó haree katak Jeová hamutuk ho José, nia foti José nuʼudar administradór neʼebé tau matan ba ai-han sira iha rai-Ejitu tomak. (Gén 41:38, 41-44) Liutiha tempu balu, rai-hamlaha boot akontese iha rai-Ejitu no mós rai-Kanaan neʼebé José nia família hela bá. Agora José bele salva ninia família no proteje Mesias nia liña jerasaun.

12. Iha dalan saida deʼit mak Jeová ajuda José hetan susesu?

12 Hanoin kona-ba akontesimentu oioin iha José nia moris. Sé mak halo Potifar tau atensaun ba José neʼebé serbí nuʼudar atan? Sé mak halo xefe boot ba komarka hatudu laran-sadiʼa ba José neʼebé sai prizioneiru? Sé mak fó mehi ba Faraó no fó abilidade ba José atu esplika mehi sira-neʼe? Sé mak motiva Faraó atu hili José hodi sai nuʼudar administradór neʼebé tau matan ai-han iha rai-Ejitu? (Gén 45:5) Klaru katak Jeová mak ajuda José atu hetan susesu. Maski José nia maun sira hakarak oho nia, maibé Jeová troka situasaun neʼe hodi bele kumpre Ninia hakarak.

OINSÁ JEOVÁ AJUDA ITA HETAN SUSESU

13. Jeová proteje ita husi situasaun susar hotu ka lae? Esplika toʼok.

13 Ita aprende saida husi José nia istória? Jeová proteje ita husi situasaun susar hotu ka lae? Nia sei troka situasaun susar hotu iha ita-nia moris atu ikusmai fó rezultadu diʼak ka lae? Lae, Bíblia la hanorin hanesan neʼe. (Ecle 8:9; 9:11) Maibé ita hatene katak bainhira ita hasoru susar, Jeová hatene no nia rona ita-nia halerik atu husu ajuda. (Sal 34:15; 55:22; Isa 59:1) Jeová mós bele ajuda ita hetan susesu atu tahan susar sira. Oinsá?

14. Oinsá Jeová ajuda ita durante tempu susar?

14 Dalan ida neʼebé Jeová ajuda ita mak hodi fó kmaan no anima ita, dala barak nia halo neʼe iha tempu neʼebé loos. (2 Kor 1:3, 4) Jeová halo nuneʼe ba irmaun Eziz iha rai-Turkmenistaun neʼebé tama komarka ba tinan rua tanba ninia fiar. Irmaun Eziz hatete: “Iha loron neʼebé tribunál julga haʼu, irmaun ida hatudu mai haʼu Isaias 30:15 neʼebé dehan: ‘Imi sei iha forsa se imi kalma nafatin no tau fiar ba haʼu.’ Versíkulu neʼe ajuda haʼu kalma nafatin no sadere ba Jeová iha buat hotu. Medita kona-ba versíkulu neʼe ajuda haʼu durante tempu hotu neʼebé haʼu tama komarka.” Ita bele hanoin-hetan tempu neʼebé Jeová ajuda Ita hodi fó kmaan no anima Ita bainhira Ita presiza duni ka lae?

15-16. Ita aprende saida husi irmán Tori nia esperiénsia?

15 Dala barak bainhira ita hanoin fali kona-ba susar neʼebé ita hasoru, ita bele nota katak Jeová ajuda ita atu tahan susar neʼe. Irmán naran Tori sente hanesan neʼe. Ninia oan-mane Mason moras-kankru durante tinan neen no tuirmai mate. Neʼe halo Tori laran-kanek tebes. Nia hatete: “Nuʼudar inan, susar neʼe mak boot tebes mai haʼu. Haʼu sente susar tebes atu haree haʼu-nia oan hetan terus duké haʼu mak hetan terus neʼe, no haʼu fiar katak inan-aman seluk mós sente nuneʼe.”

16 Maski situasaun neʼe mak susar tebes, maibé ikusmai irmán Tori hanoin kona-ba oinsá Jeová ajuda ona nia atu tahan susar neʼe. Nia hatete: “Bainhira haʼu hanoin kona-ba tempu neʼebá, haʼu bele haree oinsá Jeová ajuda haʼu durante haʼu-nia oan moras. Porezemplu, dala ruma Mason sente moras tebes no labele hasoru ema, maibé irmaun-irmán sira halo viajen dook atu bele bá ospitál. Sempre iha ema neʼebé hein no prontu atu ajuda ami. Irmaun-irmán sira mós tau matan ba ami-nia presiza. Durante tempu susar, ami sempre hetan buat neʼebé ami presiza.” Jeová fó duni buat neʼebé irmán Tori no Mason presiza atu bele tahan.​—Haree kaixa “ Jeová fó duni buat neʼebé ami presiza”.

LA HALUHA BENSAUN NEʼEBÉ ITA HETAN

17-18. Saida mak sei ajuda ita rekoñese no hafolin Jeová nia ajuda iha tempu susar? (Salmo 40:5)

17 Lee Salmo 40:5. Ema neʼebé saʼe foho iha planu atu toʼo foho-tutun. Maibé durante ninia viajen, iha fatin oioin neʼebé nia bele para no haree buat furak sira. Nuneʼe mós ho Ita, uza tempu beibeik atu hanoin kona-ba oinsá Jeová ajuda Ita hetan susesu maski Ita hasoru daudaun susar. Iha loron ida-idak nia rohan, husu Ita-nia an: ‘Iha dalan saida mak Jeová haraik bensaun ba haʼu ohin? Maski haʼu hasoru daudaun susar, oinsá mak Jeová ajuda haʼu atu tahan?’ Haree toʼok se Ita bele hetan dalan ida neʼebé Jeová ajuda Ita atu hetan susesu.

18 Karik ita halo orasaun atu husu Maromak halakon ita-nia susar. Neʼe la sala no ita bele halo nuneʼe. (Flp 4:6) Maibé ita mós presiza haree oinsá Maromak haraik bensaun ba ita agora. Tuir loloos, Jeová promete atu hametin no ajuda ita tahan. Tan neʼe sempre hatudu agradese tanba Jeová apoia ita. Rezultadu mak ita sei haree oinsá Jeová ajuda ita atu hetan susesu hanesan nia mós ajuda José.​—Gén 41:51, 52.

KNANANUK 32 Apoia Maromak Jeová!

a Bainhira ita hasoru susar neʼebé boot, karik ita nunka hanoin katak ita “hetan susesu”. Ita sente katak ita hetan susesu bainhira ita rezolve ona ita-nia problema. Maibé, situasaun neʼebé mosu durante José nia moris hanorin ita lisaun importante ida. Jeová bele ajuda ita hetan susesu, maski hasoru daudaun problema. Ita sei aprende kona-ba neʼe.

b Bíblia konta kona-ba mudansa iha José nia moris iha versíkulu balu deʼit, maibé tuir loloos karik tinan barak liutiha mak ninia situasaun troka.