Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

5 YATICHÄWI

“Criston munasiñapaw obligapjjetu”

“Criston munasiñapaw obligapjjetu”

“Criston munasiñapaw obligapjjetu. […] Ukhamat khitinakatï jakasipki ukanakajja, jan jupanak pachpataki jakjjapjjañapataki” (2 COR. 5:14, 15).

CANCIÓN 13 Cristot yateqasipjjañäni

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? a

1, 2. 1) Jesusan jakäwipata kunanaktï aka oraqenkkasajj lurkäna uka toqenakat lupʼiñajj kunatakis yanaptʼistu? 2) ¿Kuna toqenakatsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

 MUNAT familiarasasa jan ukajj amigosas jiwi ukhajja, walpun llakistanjja. Qalltanjja, janïr jiwkäna uka urunakat amtasajj inas wali llaktʼat jikjjatassna, janïr jiwkasin wal tʼaqesiwaychi ukhajj jukʼampiw llaktʼasiraksna. Inas tiempompejj jiwirit mä kun amtañajj wasitat kusisitäjjañatak yanaptʼchistaspa, inas jiwasar chʼamañchtʼañatakisa jan ukajj kusistʼayañatakis mä kuns yatichchistäna, jan ukajj mä kuns lurchïna jan ukajj mä kunsa sischistäna.

2 Jesusan tʼaqesitapampisa jiwatapampis niya ukhamarakiwa. Jesusan jiwatap amtaskani uka semananakanjja, Jesusan sacrificiot loqtasitapajj qhawqha valoranisa uka toqet lupʼiñatakiw tiempo apstʼastanjja (1 Cor. 11:24, 25). Ukampis Jesusajj aka oraqenkkasajj kunanaktï lurkäna kunanaktï siskäna uka toqet pienstan ukhajja, wali kusisitätanwa. Kunsa jichhajj luraski, kunsa jutïrin jiwasatak lurani uka toqet piensañajja, chʼamañchtʼarakistuwa. Taqe ukanakat lupʼiñasa, Jesusajj qhawqsa jiwasar munasistu uka toqet lupʼiñasa, kunaymanit yuspärañatakiw yanaptʼistani ukwa aka yatichäwin yatjjataskañäni.

YUSPÄRASIRÏÑAW JESUSAR ARKAÑATAK YANAPTʼISTU

3. Jesusajj juchampit jiwañampit kutsuykistu ukat yuspärañatakejj ¿kuna razonanakas utji?

3 Jesusan jakäwipata jiwatapat lupʼiñajja, yuspärasirïñatakiw yanaptʼistu. Jesusajj aka oraqenkkasajj kunanaksa Diosan Reinopajj apanini ukanakwa jaqenakar yatichäna. Diosan Reinopat uka cheqa yatichäwinakajj jiwasatak wali valoraniwa. Jesusajj juchampit jiwañampit kutsuykistu ukat wal yuspärtanjja, ukaw Jehová Diosampi Jesusamp suma amigöñatakejj yanaptʼistu. Jesusar confiyatas uñachtʼayktan ukanakajja, wiñay jakañwa suytʼasktanjja, jiwatäjjapjje uka munat familiaranakasana jan ukajj amigonakasan jaktaniñapwa suytʼaskaraktanjja (Juan 5:28, 29; Rom. 6:23). Cheqas uka bendicionanak katoqañatakejj janiw kuns lurktanti. Taqe kunanaktï Diosas Cristos jiwas layku lurawayapki ukanakat janipuniw kuttʼayañ puedkañäniti (Rom. 5:8, 20, 21). Ukampis ¿kunjamatsa jupanakar yuspäratas uñachtʼaysna? Uk jichhajj uñjañäni.

¿Kunjamsa María Magdalenat lupʼiñajj yuspärasirïñatak yanaptʼistu? (Párrafos 4, 5).

4. ¿Kunsa María Magdalenajj Jesusan jupar yanaptʼatapat yuspärañatak luräna? (Dibujompi fotompi uñjjattʼäta).

4 María Magdalena sat judía warmit amuytʼañäni. Niyakejjay jupajj paqallqo demonionakamp mantatächïnjja, wal tʼaqesïna. Uka demonionak alissuñatakejj janiw khitis yanaptʼkitaspati sasin inas jupajj amuyarakchïna. Ukampis Jesusaw uka demonionak alissüna, ¿uk uñjasajj kunjamakis jikjjataspachäna uk amuysnati? Jupajj walpun yuspärpachäna. Ukatwa jupajj Criston arkiripäjjäna, Jesusarojj aka oraqenkkäna ukhajj tiempopampi, chʼamapampi, utjirinakapampiw yanaptʼarakïna (Luc. 8:1-3). Mariajja kuntï Jesusajj jupa layku lurkäna uk wali valoranitsa uñjkchïnjja, Jesusajj sacrificiot loqtasiñapäkäna ukampejj kunsa jutïritak jikjjatañapäna uk janiw sumpach amuykpachänti. Jesusajj taqe jaqenak laykuw jakäwip sacrificiot loqtasiñapäna, “ukhamat taqe khitinakatï jupar confiyapjjatap uñachtʼayapki ukanakajj” wiñay jakañ katoqapjjañapataki (Juan 3:16). Mariajj janis ukanak amuykchïnjja, Jesusat jan jitheqtasaw yuspäratap uñachtʼayäna. Jesusajj lawar chʼakkatatäkäna jan ukajj kʼutkatatäkäna ukhajja, jupajj Jesusampiru ukankapkäna uka jaqenakampir yanaptʼañatakiw quedasïna (Juan 19:25). Jesusajj sepulturankjjäna ukhajja, Mariampi yaqha pä warminakampejj Jesusan cuerpopar uchañatakiw suma olorani qollanak apapjjäna (Mar. 16:1, 2). Marian ukham jan jitheqtirïtapatjja, Jehová Diosajj wal jupar bendisïna. ¡Jesusar jiwatat jaktatap uñjasasa jupamp parltʼasas Mariajj wal kusisïna! Jesusan discipulonakapat mä qhawqhanikiw ukham bendición katoqapjjäna (Juan 20:11-18).

5. ¿Kunanaktï Jehová Diosas Jesusas jiwas layku lurawayapki ukat yuspäratas kunjamsa uñachtʼaysna?

5 Taqe kunanaktï Jehová Diosasa Jesusas jiwas layku lurawayapki ukatjja jiwasajj yuspäraraksnawa. ¿Kunjamsa uk lursna? Diosan Reinopat yatiyasiskakiñapatakejj tiemposampi, chʼamasampi, qollqesampiw yanaptʼsna. Jehová Diosar adorktan uka utanak lurañana ukhamarak mantenimiento lurañanwa yanaptʼsna.

JEHOVÁ DIOSAMPIR JESUSAMPIR MUNASITASATWA MAYNINAKAR MUNASIRAKTANJJA

6. ¿Kunatsa Jesusan juchampit jiwañampit jiwasar kutsuyatapajj sapa maynitak mä regalow sistanjja?

6 Jehová Diosas Jesusas qhawqsa munasistu uka toqet amuytʼtan ukhajja, jupanakarojj munasiraktanwa (1 Juan 4:10, 19). Jesusajj sapa mayni jiwasanak layku jiwatap amuytan ukhajja, jukʼampiw jupanakar munastanjja. Apóstol Pablojj Jesusajj jupa layku jiwatapat walpun yuspäräna. Ukatwa Galaciankirinakar qellqkäna uka cartapan akham säna: “Diosan Yoqapa[jja] […] nayarojj wal munasitu, naya laykurakiw jakäwip churäna” sasa (Gál. 2:20). Jesusan sacrificiot loqtasitapatwa Jehová Diosajj amigopäñamatak jupan ukar irpasintamjja (Juan 6:44). Jehová Diosajj suma chuymanïtamwa uñjäna, amigomäñatakis wali jila precio pagawayaraki, ¿janit uk yatiñajj chuymamar purtʼktamjja? ¿Janit uk yatiñajj Jehová Diosampir Jesusampir jukʼamp munasiñatak yanaptʼkaraktamjja? Ukatwa taqenis akham jisktʼasiñasa: “¿Jehová Diosampi Jesusampi nayar munasipjjatapajj kun lurañatakis yanaptʼitu?” sasa.

Diosampir Cristompir munasitasatwa taqenir prediktanjja. (Párrafo 7).

7. Kunjamtï foton uñjaskejja, ¿kunsa taqenis Jehová Diosampir Jesusampir munasitas uñachtʼayañatakejj lursna? (2 Corintios 5:14, 15; 6:1, 2).

7 Diosampir Cristompir munasitasatwa mayninakar munasiraktanjja (2 Corintios 5:14, 15; 6:1, 2 liytʼäta). Mayninakar munasitasjja, taqe jaqenakar taqe chuym predicasaw uñachtʼaytanjja. Taqe kasta jaqenakaru, kunayman costumbren jaqenakaru, yatjjatatanakaru, jan yatjjatatanakaru, pobrenakaru, qollqeninakaruw prediktanjja. Ukhamatwa Jehová Diosan amtap phoqasiñapatakejj yanaptʼtanjja, “Diosajj taqe kasta jaqenakan salvasipjjañapa ukhamarak kunatejj cheqäki uk sum uñtʼapjjañapwa muni” (1 Tim. 2:4).

8. ¿Kunjamanakatsa jilat kullakanakasar munasitas uñachtʼaysna?

8 Diosampir Cristompir munasitasjja, jilat kullakanakasar munasisaw uñachtʼayaraktanjja (1 Juan 4:21). Jupanakat taqe chuymaw llakistanjja, jan waltʼäwinakan uñjasipki ukhas yanaptʼaraktanwa. Mä munat familiarapas jan ukajj munat amigopas jiwjje ukhajj chuymachtʼtanwa, usutäpki ukhas visittanwa, llakitäpki ukhas yanaptʼañatakiw chʼamachasiraktanjja (2 Cor. 1:3-7; 1 Tes. 5:11, 14). Jupanakatakejj orarapiraktanwa, kuna laykutejj “cheqapar sarnaqer jaqen ruwtʼasitapajj wali chʼamaniwa” (Sant. 5:16).

9. ¿Kunjamatsa jilat kullakanakasar munasitas uñachtʼayaraksna?

9 ¿Kunjamsa jilat kullakanakasar munasitas uñachtʼayaraktanjja? Jupanakamp sum apasiñatak chʼamachasisaw uñachtʼaysna. Jehová Diosjam perdonañatakiw chʼamachasiñasa. Ak amuytʼañäni: Jehová Diosajj Yoqapan juchanakas layku jiwañap janiw jarkʼkänti. Ukhamajj jilat kullakanakasajj jan wal lurapkistu ukhajj jankʼakiw perdonañasa. Janipuniw Jesusajj parlkäna uka jan wali esclavor uñtasitäñ munktanti. Reyejj walja manup jupar perdonäna, ukampis uka esclavojj janiw mä jukʼa manuksa esclavo masiparojj perdonañ munkänti (Mat. 18:23-35). Ukhamajj jumatï mä jilatampi jan ukajj mä kullakampi jan waltʼayassta ukhajja, ¿janit Jesusan jiwatap janïr amtkasin jupamp sumankthapiñatak chʼamachaskasma? (Mat. 5:23, 24). Ukhamtï lurätajja, Jehová Diosampir Jesusampir munasitamwa uñachtʼayäta.

10, 11. ¿Kunjamsa ancianonakajj Jehová Diosampir Jesusampir munasipjjatap uñachtʼayapjjaspa? (1 Pedro 5:1, 2).

10 ¿Kunjamsa ancianonakajj Jehová Diosampir Jesusampir munasipjjatap uñachtʼayapjjaspa? Jesusan ovejanakapar munasiñamp cuidasaw uñachtʼayapjjaspa (1 Pedro 5:1, 2 liytʼäta). Uka toqetjja Diosan Yoqapajj wali qhanwa apóstol Pedror ewjjtʼäna. Niyakejjay Pedrojj Jesusar kimsa kuti jan uñtʼir tukchïnjja, Jesusar munasitap wal uñachtʼayañ munäna. Jesusajj jaktjjäna ukhajja, akham sasaw Pedror jisktʼäna: “Simón, Juanan yoqapa, ¿jumajj nayar munasistati?” sasa. Cheqas Pedrojj kunaymanitwa Jesusar munasitap uñachtʼayaspäna. Jesusasti juparojj akham sarakïnwa: “Jiskʼa ovejanakajar awatirapita” sasa (Juan 21:15-17). Ukat uksarojja, Pedrojj munasiñampiw Tatitun ovejanakapar cuidäna, ukhamatwa jupar munasitap uñachtʼayäna.

11 Jesusan jiwatap amtaskani uka semananakanjja, ¿kunjamsa ancianonakajj kuntï Jesusajj Pedror siskäna uka arunakarjam taqe chuym phoqapjjaspa? Jehová Diosampir Jesusampir munasipjjatap uñachtʼayañatakejja, jilat kullakanakar chʼamañchtʼañatakiw tiempo apstʼasipjjañapa, inactivonakar yanaptʼañatakiw chʼamachasipjjañaparaki (Ezeq. 34:11, 12). Bibliat yateqasipki ukanakaru, Jesusan jiwatap amtañatak nayrïr kuti jutapki ukanakaruw yanaptʼapjjañaparaki. Jupanakarojj munasiñampiw katoqtʼañasa, jutïrin Jesusan discipulopäjjapjjaspa ukwa munaraktanjja.

CRISTOR MUNASIÑAW JAN AJJSARIRÏÑATAKEJJ YANAPTʼISTU

12. Kuntï Jesusajj janïr jiwayatäkän uka arumajj siskäna ukajj ¿kunjamsa jan ajjsarirïñatak yanaptʼistu? (Juan 16:32, 33).

12 Janïr jiwayapkäna uka arumajja, Jesusajj akham sasaw discipulonakapar säna: “Aka mundonjja jumanakajj tʼaqesiñanwa uñjasipjjäta, ukampis ¡chʼamani saytʼasipjjam! Nayajj aka mundor atipjawaytwa” sasa (Juan 16:32, 33 liytʼäta). ¿Enemigonakapajj amenazapkäna ukhajj kunas Jesusarojj jan ajjsarirïñatak yanaptʼäna, jiwañkam Diosat jan jitheqtañatakis kunas yanaptʼarakïna? Jehová Diosar confiyatapaw juparojj yanaptʼäna. Niyakejjay Jesusan discipulonakapan uka pachpa yantʼanakan uñjasipjjañap yatchïnjja, Jehová Diosaruw jupanakar yanaptʼañapatak mayïna (Juan 17:11). ¿Kunatsa uk yatiñajj jan ajjsarirïñatak yanaptʼistu? Kuna laykutejj Jehová Diosaw enemigonakasat sipans jukʼamp chʼamanejja (1 Juan 4:4). Ukhamarus taqe kunanakatï pasaski ukanak sumwa uñjaski. Jiwasatï Jehová Diosar taqe chuyma confiyañänejja, jan ajjsarirïñataki ukhamarak chʼamani saytʼasiñatakiw jupajj yanaptʼistani.

13. ¿Kunjamsa Arimatea markankir Joseajj jan ajjsarirïtap uñachtʼayäna?

13 Arimatea markankir Joseat amuytʼañäni, jupajj judionakan wali respetat jaqënwa. Jupajj judionakan jachʼa tribunalapäki uka Sanedrinankirinakat maynïrïnwa. Ukampis Jesusajj aka oraqen yatiykäna uka tiemponjja, jupajj ajjsarirïnwa. Apóstol Juanajj jupat akham siwa: “Uka Joseajj Jesusan discipulopänwa, judionakar ajjsarañatwa jupar creyitap yaqhanakar jan arskänti” sasa (Juan 19:38). Reinon yatiyäwinakapat walsa yatiñ munkchïnjja, Diosan Yoqapar confiyatap janiw khitirus yatiykänti. Markankir jaqenakajj janiw respetjjapjjetaspati sasin inas amuychïna. Ukhamächïns janisa, Jesusan jiwatap qhepat kunsa Joseajj luräna uk akham sasaw Bibliajj qhanañchistu: “Jupajj jan ajjsartʼasaw Pilaton ukar sarasajj Jesusan cuerpop mayïna” sasa (Mar. 15:42, 43). Ukhamasti Josean Jesusar confiyatapajj yatisjjänwa.

14. Mayninakajj jiwasat kamsapjjanisa ukatï llakisiychistu ukhajj ¿kunsa lurañasa?

14 ¿Arimatea markankir Josearjamarakit jaqenakajj jumat kamsapjjanis ukajj llakisiytam? ¿Awisajj escuelansa trabajonsa Jehová Diosan Testigopätam yatiyañ phenqʼastati? ¿Qhepatwa publicadoräskäjja jan ukajj bautisasiskäjja sasat amuyaskta? Kuntï mayninakajj jumat sapkaspa ukajj jan kunatï walïki uk lurañat jarkʼpanti. Jehová Diosamp yanaptʼayasiñatakisa, jan ajjsartʼas munañap lurañatakisa jupar ruwtʼasim. Jehová Diosajj oracionanakamar jaysatap uñjasinjja, jukʼamp chʼamaniw saytʼasïta, janirakiw kuns ajjsarjjätati (Is. 41:10, 13).

KUSISITÄÑAW JEHOVÁ DIOSAR SERVISKAKIÑATAKEJJ YANAPTʼISTU

15. Jesusan jaktjjatap uñjasajj wal discipulonakajj kusisipjjäna, ¿kunjamsa ukajj jupanakar yanaptʼäna? (Lucas 24:52, 53).

15 Jesusajj jiwjjäna ukhajja, discipulonakapajj walpun llaktʼasipjjäna. ¿Ukhaman uñjasisajj kunjamas jumajj jikjjatasismäna? Wali munat amigopajj janiw jupanakampëjjänti, kunanaktï suyapkäna ukanakajj janiw phoqasjjaniti sasaw amuyapjjäna (Luc. 24:17-21). Ukampis qhepatjja, Jesusajj jupanakar uñstänwa, Biblian profecianakap phoqaskatap qhanañchtʼañatakiw tiempo apstʼasirakïna. Ukhamarus wali importante mä luräwi jupanakar jaytawayäna (Luc. 24:26, 27, 45-48). Jesusan alajjpachar sarjjatapat 40 urunak pasatatjja, discipulonakapajj llakisiñat sipans wali kusisitäjjapjjänwa. Jesusan jakaskatap yatisajj wal kusisipjjäna, kuna lurañtï jaytawaykistu ukamp phoqañatakejj jupaw yanaptʼistani sasaw wal kusisipjjarakïna. Uka kusisiñaw jupanakarojj Jehová Diosar jachʼañchaskakiñatakejj yanaptʼäna (Lucas 24:52, 53 liytʼäta; Hech. 5:42).

16. ¿Kunjamsa Jesusan discipulonakapat yateqassna?

16 ¿Kunjamsa jiwasajj Jesusan discipulonakapat yateqassna? Janiw Jesusan jiwatapajj amtaski uka semananakakejj Diosar kusisit serviñasäkiti, jan ukasti sapüruw kusisit serviñasa. Ukham kusisit serviñatakejja, Diosan Reinopaw jakäwisan nayrankañapa. Yaqhepanakajja, jukʼamp horanak predicañatakisa, tantachäwinakar sarañatakisa, sapa semana familiampi Bibliat yatjjatañatakisa, trabajopan horariopwa cambiapjje. Yaqhepanakajja, congregacionan jukʼamp yanaptʼañatakisa jan ukajj kawkjantï jukʼa Testigonakakejj utjki ukan predicañatakisa, kunanakatï yaqhanakatakejj wali wakiskirïki ukanak jaytañwa amtawayapjje. Cheqas Jehová Diosar serviskakiñatakejj wal chʼamachasiñasaw wakisi, ukampis Diosan Reinopatï jakäwisan nayrankanejja, jupajj bendisipunistaniwa (Prov. 10:22; Mat. 6:32, 33).

Jesusan jiwatap amtaskani uka semananakajja, kunanaktï Jehová Diosas Jesusas juma layku lurawayapki uka toqet lupʼiñatak tiempo apstʼasim. (Párrafo 17).

17. ¿Jesusan jiwatap amtaskani uka semananakajj kunsa lurañasa? (Foto uñjjattʼäta).

17 Jesusan jiwatap amtañatakejja, martes 4 de abril uka urun puriniñap walpun suyasktanjja. Jesusan jakäwipatsa, jiwatapatsa, kunjamsa Jehová Diosajj munasiñap uñachtʼayistu uka toqenakat lupʼiñatakejja, janiw uka urun puriniñapkam suyañasäkiti. Uka toqenakat lupʼiñatakejja, Jesusan jiwatapajj amtaskani uka semananakan tiemp apstʼasipunim. Jesusar jiwayapkäna uka urunakan kunanakas pasäna uk yatjjatañatakejja, “Jesusan qhep qhepa semana aka oraqenkatapa” siski uka cheq liytʼañatakiw tiempo apstʼasisma, ukajj Machaq Mundon Jakirinakataki Biblian apéndice B12 cheqankiwa. Kawkïr textonakatï yuspärasirïñataki, munasirïñataki, jan ajjsarirïñataki, kusisitäñatak yanaptʼkiristam ukanak thaqtam. Kunjamanakatsa taqe chuyma yuspärasirïtam uñachtʼayasma uk amuytʼarakim. Janipun ak armañäniti: Jesusan jiwatap amtaskani uka semananakajj kunanaktï jupar amtañatak lurkañäni taqe ukanakjja, Jesusajj wali valoranitwa uñjani (Apoc. 2:19).

CANCIÓN 17 Nayaw yanaptʼäma

a Jesusan jiwatapajj amtaski uka semananakajja, Jesusan jakäwipata, jiwatapata, kunjamsa Jehová Diosas Jesusas munasiñap uñachtʼayistu uka toqenakat lupʼiñasawa. Ukham lurañaw yuspärasirïtas uñachtʼayañatak yanaptʼistani. Jesusajj juchampit jiwañampit jiwasar kutsuyatapatsa, Jehová Diosampin Jesusampin jiwasar munasitapatsa kunjamanakatsa yuspäratas uñachtʼaysna ukwa aka yatichäwin mä qhawqhanak yatjjataskañäni. Jilat kullakanakar munasiñatakisa, jan ajjsartʼirïñatakisa, Jehová Diosar kusisit serviñatakis yanaptʼarakistaniwa.