1-2. (a) Yesuusi heeshshonna soqqansho daafira hiincineemmo woyite mayi macciishshamannonke? (b) Konni birxichira maa xiinxallineemmo?

 MITTO mancho shiiˈneemmo woyite hakku manchi lowo geeshsha qalli assannonke. Shiiˈnoommo manchi roorenkanni qarrame reyinoha ikkiro isi daafira hendeemmo woyite umi qara lowo geeshsha xissiisiˈneemmoha ikkara dandaanno. Galle honse kayinni, isi ninke rosiisatenna jawaachishate hattono muushshi yineemmo gede assate assinore woy coyiˈrinore hendeemmo woyite mito geeshshano ikkiro hagiidhineemmo.

² Hatteente gede Yesuusi qarrame reyinota nabbambeemmo woyite lowo geeshsha dadillineemmo. Qaagooshshu Ayyaani woggara roorenkanni wodote kakkalo afidhino waaga hiincate yanna gaaˈmineemmo. (1 Qor. 11:24, 25) Ikkirono Yesuusi uullate noo yannara assinorenna coyiˈrinore hiincineemmo woyite lowo geeshsha hagiidhineemmo. Qoleno isi xaa yannara assanni noorenna albillitte assannore hiincanke jawaachishshannonke. Konni birxichira ronseemmonte gede kuri coyibbanna ninkera noosi baxille hiincanke galatu noonketa addi addi doogonni leellinsheemmo gede kakkayissannonke.

3. Wodote kakkalora galatu noonkere ikkineemmo gede assannonkeri maati?

³ Yesuusi heeshshonna reyo daafira hiincanke galanteemmore ikkineemmo gede assitannonke. Yesuusi uullate aana noo yannara mannaho Maganu Mangiste abbitanno atoote rosiisino. Konne Maganu Mangiste halaale lowo geeshsha  naandeemmo. Yihowanna Yesuusi ledo muli jaalooma kalaqiˈneemmo faro fantinonke daafira wodo lowo geeshsha naandeemmo. Qoleno Yesuusa ammantannota loosunni leellishshannorira, hegerera heeˈrate hexxonna shiidhino manninni galagalte xaadate hexxo noonsa. (Yoh. 5:28, 29; Rom. 6:23) Ninke konne atoote afiˈneemmo gede assannonkere mittoreno diassinoommo; qoleno Maganunna Kiristoosi assitinonkerira assine qoˈlineemmori dino. (Rom. 5:8, 20, 21) Kayinni, insara lowo galati noonketa leellisha dandiineemmo. Hiittoonni?

4. Megidelitte Maariyaami Yesuusi assinoserira galatu nooseta leellishshinohu hiittoonniiti? (Misile lai.)

⁴ Hanni Megidelitte Maariyaami lawishsha laˈno. Ise lamalu durriisi eˈˈe baasa waadinose. Ise kaaˈlannoehu dino yite heddinoti dihuluullissannote. Hanni Yesuusi konne durriisa fushshiseta ise mageeshsha hagiidhitinoro hedi! Tini ise Yesuusi harunsaancho ikkitanno gedenna isi soqqamanni noo yannara yannase, wolqasenna miinjase horoonsidhe kaaˈlitannosi gede assitinose. (Luq. 8:1-3) Maariyaami Yesuusi assinosere lowo geeshsha naaddinoha ikkirono isi albillitte hakkiinni roorinore assasera noota huwattinokkiha ikkara dandaanno. Isi “iso ammaˈninohu baalu hegere heeshsho afiˈranno gede” mannu ooso baalate heeshshosi sayise aanno. (Yoh. 3:16) Ikkirono Maariyaami ammanantinota ikkite, Yesuusi assinoserira galatu nooseta leellishshino. Maariyaami Yesuusi qarru haqqi aana sutame noowa marte iso marartannota leellishshino hattono woloota sheshifachishshino. (Yoh. 19:25) Yesuusi reyihu gedensaanni Maariyaaminna wolu lame meenti Yesuusi waammawa shitto haaˈre marino. (Maq. 16:1, 2) Maariyaami Yesuusira ammanantino daafira Yihowa lowo geeshsha baˈraasinose. Ise reyotenni kainohu Yesuusi ledo xaadde hagiidhitino hattono isi ledo hasaabbino; Yesuusi rosaano giddo rooru tenne qoosso diafidhino.—Yoh. 20:11-18.

5. Yihowanna Yesuusi assitinonkerira baalaho galatu noonketa leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

 ⁵ Ninkeno yannanke, wolqankenna woxenke Maganu Mangiste looso loosate horoonsiˈne Yihowanna Yesuusi assitinonkerira baalaho galatu noonketa leellisha dandiineemmo. Lawishshaho Yihowa magansiˈnanni minna minanna gatamara kaaˈlate ninkeneeto shiqisha dandiineemmo.

6. Wodo mittu mittunkura uyinoonninke eltooti yineemmohu mayiraati?

⁶ Yihowanna Yesuusi mageeshshi geeshsha baxxannonkero hiincinummoro ninkeno insa banxeemmo. (1 Yoh. 4:10, 19) Yesuusi reyinohu ninke mittu mittunkura ikkinota anfummoro isinni insa roore banxeemmo. Soqqamaasinchu Phaawuloosi tenne ammanino; hattono Galaatiyaho heeˈranno Kiristaanira sokka borreessi woyite ‘Maganu Beetti baxannositanna isi daafira lubbosi sayise uyinota’ coyiˈre galatu noosita leellishino. (Gal. 2:20) Yihowa wodote kakkalo widoonni, jaalasi ikkatto gede isiwa abbinohe. (Yoh. 6:44) Yihowa wodanikki giddo nooha shiima dancha coyi lainota afakkinna isi jaala ikkatto gede lowo waaga baatinota afakki lowo geeshsha dihagiirsiissannohe? Tini Yihowaranna Yesuusira noohe baxilli lexxanno gede diassitino? Hakko daafira, ‘Kuni baxilli maa asseemmo gede kakkayisannoe?’ yine ninkeneeto xaˈma hasiissannonke.

7. Misile leellishshannonte gede, baalunku Yihowanna Yesuusa banxeemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti? (2 Qorontoosi 5:14, 15; 6:1, 2)

⁷ Maganohonna Kiristoosira noonke baxilli woloota banxeemmo gede assannonke. (2 Qorontoosi 5:14, 15; 6:1, 2 nabbawi.) Manna banxeemmota leellinsheemmoti mitte doogo sabbakate looso diinaggaambe loosate. Xaandeemmo mannira baalaho sabbankeemmo.  Sirchinsa woy gaˈrensa ikkitutano ikkituro, buxane woy dureeyye, rosinoha woy rosinokkihano ikkiro baalunku mannira sabbankeemmo. Tini Yihowa fajjo ledo sumuu yaanno garinni loonsanni heeˈnoommota leellishshanno. Isi fajjo “mannu baalunku gatannonna halaale afanno gedeeti.”—1 Xim. 2:4.

8. Ammanate roduuwanke banxeemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

⁸ Qoleno ammanate roduuwanke banxe Maganonna Kiristoosi banxeemmota leellisha dandiineemmo. (1 Yoh. 4:21) Insara hendeemmota leellishanna qarru yannara insa kaaˈla dandiineemmo. Shiidhanno woyite sheshifachishate, dhiwantanno woyite xaˈmatenna hexxo mudhitanno woyite jawaachishate dandiinummore baala assineemmo. (2 Qor. 1:3-7; 1 Tes. 5:11, 14) Qoleno “Keeraanchu manchi huuccatto, lowo guma uyitannota jawa wolqa afidhino” daafira insara woˈmanka woyite huuccineemmo—Yai. 5:16.

9. Ammanate roduuwanke banxeemmota leellisha dandiineemmoti wole doogo hiittenneeti?

⁹ Ammanate roduuwinke ledo keerunni heeˈrate sharrammeno insa banxeemmota leellisha dandiineemmo. Gatona yaate Yihowa lawishsha harunsate sharrammeemmo. Yihowa cubbinke daafira Beettisi reyanno gede maahoyye yii geeshsha ninkeno ammanate roduuwinke koffi assitannonke woyite insa gatona yaate maahoyye yaa dihasiissannonke? Yesuusi kulino lawishshira noohu bushu borojjichi gedeere ikka dihasiˈneemmo. Isi mootichisi lowo asale agurisihu gedensaanni nafa shiima woxe liqiiˈrino borojjichira asalesi agura giwino. (Mat. 18:23-35) Songote giddo noohu mittu ammanate rodiikki ledo coyi kawa kaˈaa higinoheha ikkiro Qaagooshshu Ayyaanira albaanni isi ledo keere kalaqa dandaatto? (Mat. 5:23, 24) Hatto assakki Yihowanna Yesuusa lowo geeshsha baxattota leellishshanno.

10-11. Songote cimeeyye Yihowanna Yesuusa baxxannota leellisha dandiitannohu hiittoonniiti? (1 Pheexiroosi 5:1, 2)

¹⁰ Songote cimeeyye Yihowanna Yesuusa baxxannota leellisha dandiitannohu hiittoonniiti? Insa tenne leellishshannoti qara doogo Yesuusi geˈreewo towaatate. (1 Pheexiroosi 5:1, 2 nabbawi.) Yesuusi soqqamaasinchu Pheexiroosira tenne hedo xawise kulino. Pheexiroosi Yesuusa sase hige kaadihu gedensaanni iso baxannota leellishate quqquxaminoha ikkara dandaanno. Yesuusi reyotenni kaihu gedensaanni Pheexiroosi, “Yoona beetto Simiooni, baxattoeni?” yee xaˈmino. Pheexiroosi Mootichasi baxannota leellishate dandiire baala assinota dihuluullammeemmo. Yesuusi Pheexiroosi “Goodannaˈya agari!” yiinosi. (Yoh. 21:15-17) Pheexiroosi heeshshosi diro woˈma Mootichu geˈreewo shaqqillunni towaate Yesuusa baxannota leellishino.

¹¹ Cimeeyye, Qaagooshshu Ayyaani woggara Yesuusi Pheexiroosira kulinore lowori gede assitine laˈinannita leellisha dandiitinannihu hiittoonniiti? Woˈmanka woyite ammanate roduuwaˈne towaattine hattono ayyaanaamittetenni qiiddinori Yihowawa higganno gede kaaˈlitine Yihowanna Yesuusa baxxinannita leellisha dandiitinanni. (Hiz. 34:11, 12) Qoleno Qaagooshshu Ayyaanira daggannore Qullaawu Maxaafi rosaanonna haaruudde jawaachisha dandiitinanni; insano Yesuusi harunsaano ikkitanno daafira borsitannokki gede insa kaaˈla hasiˈneemmo.

12. Yesuusi reyara albaanni noo hashsha coyiˈrinore hiincanke worbuulle ikkineemmo gede assitannonkehu mayiraati? (Yohaannisi 16:32, 33)

¹² Yesuusi reyara albaanni noo hashsha rosaanosira togo yiino: “Tenne gobbara heedhini geeshsha qarru nooˈne. Ikkirono  waajjitinoonte; ani tenne gobba qeeloommona.” (Yohaannisi 16:32, 33 nabbawi.) Yesuusi diinnasi waajjannokki gedenna reya geeshsha ammanaminoha ikkanno gede kaaˈlinosiri maati? Isi Yihowa addaxxino. Isi harunsaanosirano hattoo qarri iillannonsata afe agarannonsa gede Yihowa huuccino. (Yoh. 17:11) Tini ninkera jawaante ikkitannonkehu mayiraati? Korkaatuno Yihowa diinnanke baalantenni roore wolqaataamoho. (1 Yoh. 4:4) Isi illenni goˈlannori mitturino dino. Yihowa addaxxineemmoha ikkiro waajja qeeˈlineemmotanna worbuulle ikkineemmota dihuluullammeemmo.

13. Armaatichu Yooseefi worba ikkasi leellishinohu hiittoonniiti?

¹³ Hanni Armaatichu Yooseefi lawishsha laˈno. Isi Yihudu manni lowo geeshsha ayirrisannosiho. Isi Sanihediriini Shongo yaano Yihudunnihu aliidi yoo mini miilaati. Ikkirono Yesuusi uullate aana soqqamanni noo yannara worba ikkasi dileellishino. Yohaannisi, Yooseefi ‘Yesuusi rosaancho ikkirono Ayihude waajjannota’ coyiˈrino. (Yoh. 19:38) Yooseefi Maganu Mangiste sokka baxinoha ikkirono waajjino daafira Yesuusa ammanannota anfasira dihasiˈrino. Isi dagoomu giddo nooeta ayirrado silxaane hoogeemmo yee waajjinoti dihuluullissannote. Ikkihano ikkiro, Qullaawu Maxaafi Yesuusi reyihu gedensaanni Yooseefi jeefote ‘ruxxi yiikkinni Philaaxoosiwa mare Yesuusi reeshsha aannosi gede huucciˈrinota’ kulanno. (Maq. 15:42, 43) Xaate Yooseefi Yesuusi rosaancho ikkinota maaxate diwoˈnaalanno.

14. Manna waajja qarrissannoheha ikkiro maa assa hasiissannohe?

¹⁴ Atino Yooseefi gede manna waajjite egennootto? Rosu mine woy loosunniwa Yihowa Farciˈraasincho ikkoottota kula saalfatte egennootto? Wolootu mayitaekka yite halashshaancho ikkate woy cuuamate hobbi ruxxi yitanni nootto? Togoo waajja gara ikkinore assattokki gede assitahera wodhitooti. Giddokkita kulte Yihowa huucciˈri. Fajjosi assate worba ikkatto gede huucciˈri. Yihowa huuccattokkira dawaro qolino gara afakki jawaatanna worba ikkatto gede assitannohe.—Isa. 41:10, 13.

15. Yesuusi rosaanosira leellihu gedensaanni insa afidhino hagiirri maa assitanno gede assinonsa? (Luqaasi 24:52, 53)

¹⁵ Yesuusi reyita rosaanosi lowo geeshsha dadillitino. Hanni insa ikkoottohu gede assite hedi. Insa baxxanno jaalansa calla ikkikkinni hexxonsano hoogginohu gede assite heddino. (Luq. 24:17-21) Ikkirono Yesuusi insara leelli  yannara Qullaawu Maxaafi masaalo woˈmitanno gede assa hasiissannosire huwattanno gede kaaˈlinonsa. Qoleno isi insara loossannoha lowo geeshsha hasiisanno looso uyinonsa. (Luq. 24:26, 27, 45-48) Shoyilluu barri gedensaanni Yesuusi iimira haˈri yannara rosaanosi dadilli hagiirreho soorramino. Insa Mootichinsa heeshshote nootanna uyinonsa looso umo fushshitanno gede kaaˈlannonsata afansa hagiidhitanno gede assitinonsa. Afidhino hagiirri Yihowa agurtukkinni guwissanno gede assinonsa.—Luqaasi 24:52, 53 nabbawi; Soq. 5:42.

16. Yesuusi rosaano lawishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁶ Yesuusi rosaano lawishsha harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti? Qaagooshshu Ayyaani woggara calla ikkikkinni diro woˈma Yihowa magansiˈne hagiirre afiˈra dandiineemmo. Togo assate heeshshonke giddo Maganu Mangiste balaxisiisa hasiissannonke. Batinyu roduuwi soqqansho fulate, gambooshshe haˈratenna ganyite maatete magansiˈra assiˈrate looso loossanno pirogiraame biddi assidhino. Mitu roduuwi songote giddo albinni roore soqqamate woy sabbakkannori roore hasiissannowa hadhe soqqamate wolootu lowori gede assite laˈannoha maalaamittete coye agurtino. Yihowara agurrummokkinni soqqamate cinca hasiissannoha ikkirono, isi Mangistesi balaxisiinsummoro lowo atoote aannonketa kule qaale einonke.—Law. 10:22; Mat. 6:32, 33.

17. Qaagooshshu Ayyaani woggara maa assate murciˈrootto? (Misile lai.)

¹⁷ Dotteessa 4nni Maakisanyote barra Qaagooshshu Ayyaana ayirrisate quqquxammoommo. Ikkirono Yesuusi heeshshonna reyo hattono isinna Yihowa leellishshinonke baxille hiincate hakka geeshsha agara dihasiissannonke. Tenne assate Qaagooshshu Ayyaani woggara afiˈnummo faro baala horoonsiˈno. Lawishshaho Maganu Qaale xiinxalli yitanno birosherera “Yesuusite Uullate Aani Heeshshota Jeefote Lamala” yitannota A16 nna B16 yitanno sanxarazhera kulloonnire nabbabbe hiincate yanna gaaˈma dandaatto. Nabbawatto woyite albinni roore galatattoha, baxillu nooheta leellishattoha, worbanna hagiirraamo ikkatto gede assitannoheta Qullaawu Maxaafi hedo illachishi. Hakkiinni roore galatattoha ikka dandaattohu hiitte doogganniitiro hedate woˈnaali. Qaagooshshu Ayyaani woggara Yesuusi iso qaagate assattore baalare lowori gede asse laˈˈannota addaxxa dandaatto.—Aju. 2:19.