1. Yihowa heeshshonke mageeshshi geya naadanno?

 HANNI mittu jaalikki akkala makeena uyinohe yine hendo. Kuni makeeni shiimawa qalame luqqaino hattono mitowa xenfeˈe yiino. Ikkirono kuni makeeni lowo kume woxe hirannoho. Konne makeena lowori gede assite laˈˈattotinna dancha gede assite amaxxattoti dihuluullissannote. Hatteente gede Yihowa lowo waaga afiˈrinore yaano heeshsho uyinonke. Isinni Yihowa Beettosi wodote kakkalo asse oyenke heeshshonke mageeshshi geeshsha naadannoro leellishino.—Yoh. 3:16.

2. Layinki Qorontoosi 7:1 kultanno garinni Yihowa ma assinammora hasiˈranno?

² Yihowa heeshshote Buichooti. (Far. 36:9) Soqqamaasinchu Phaawuloosi, “Lubbotenni heeˈnoommohunna milli yineemmohu isinniiti; heeˈneemmohuno isinniiti” yee konne halaale ammanannota leellishino. (Soq. 17:25, 28) Hakko daafira heeshsho Maganu uyinonke eltooti yaa dandiineemmo. Isi shaqqillunni heeshshotenni heeˈrate hasiisannoreno uyinonke. (Soq. 14:15-17) Ikkollana Yihowa ninke heeshsho agarate maalale diloosanno. Hatteentenni isi maalaamittetenna ayyaanaamittete fayyimmanke agadhate dandiinummore baala assinammora hasiˈranno. (2 Qorontoosi 7:1 nabbawi.) Fayyimmankenna heeshshonke agadha hasiissannonkehu mayiraati? Tenne assa dandiineemmohu hiittoonniiti?

3. Fayyimmanke agadhate sharrammeemmohu mittu korkaati maati?

³ Fayyimmanke agadhineemmohu mittu korkaati, Yihowara soqqamate dandiinummore baala assa hasiˈneemmo daafiraati.  (Maq. 12:30) ‘Mannimmanke lubbotenni noo kakkalo gede, Magano hagiirsiissannotanna qullaawa assine shiqisha’ hasiˈneemmo; hakko daafira fayyimmanke gawajjannota anfoommo coye dikisiˈneemmo. (Rom. 12:1) Fayyimmanke agadhate lowore assinummorono mito woyite kayinni dhiwamanke digattanno. Kayinni iimi Anninke uyinonke heeshsho naandeemmota leellisha hasiˈneemmo daafira, fayyimmanke agadhate dandiinummore baala assiˈneemmo.

4. Moote Daawiti maa assa hasiˈrino?

⁴ Moote Daawiti Maganu uyinosi heeshsho naadannohu mayiraatiro coyiˈrino; isi togo yee borreessino: “Ani ree waamamummoro ma kaaˈleemmohe? Bushsha ikkummoro galateemmoheni? Halaalaanchimmakki kule afeemmoni?” (Far. 30:9) Daawiti tenne hedo coyiˈrinohu heeshshosi jeefora ikkara dandaanno. Ikkirono isi heeshshotenni heeˈre dandii geeshsha Yihowa guwisiˈrate murciˈrino. Ninke baalunku hasattono tenne ikkitinoti dihuluullissannote.

5. Aye geeshsha dhiwammummoro woy geedhinummorono maa assa dandiineemmo?

⁵ Dhiwammoommoha woy geedhinoommoha ikkiro alba assineemmoha batinye coye assa dandiineemmokkiha ikkara dandaanno. Tini caaccaambeemmo woy dadillineemmo gede assitankera dandiitanno. Ikkirono fayyimmanke agadhate dandiinummore baala assa hasiissaanke. Mayira? Korkaatuno aye geeshsha dhiwammummoro woy geedhinummorono Moote Daawiti gede Yihowa guwisiˈra dandiineemmo. Dhiwammummoro woy geedhinummorono Maganinke naadannonketa afanke lowo geeshsha sheshifachishshannonke! (Mat. 10:29-31) Reyinummoro nafa isi ninke kayisate quqquxamanno. (Iyo. 14:14, 15) Lubbotenni heeˈnoommo geeshsha fayyimmanke agadhatenna heeshshonke gatisiˈrate dandiinummore baala assa hasiˈneemmo.

6. Inteemmorinna angeemmori daafira Yihowa ma assinammora hasiˈranno?

⁶ Qullaawu Maxaafi fayyimma agadhinanni gara woy intanni sagale daafira kulanno maxaafa ikka hoogirono, tenne hajo daafira Yihowa hedo anfeemmo gede kaaˈlannonke. Lawishshaho mannimmanke gawajjanno ‘qarra abbannore’ hooˈlineemmo gede jawaachishannonke. (Ros. 11:10) Qullaawu Maxaafi quwa saˈne itanna aga hasiissannonkekkita kulannonke; quwa saˈne ita woy aga fayyimmanke gawajjitaranna shitankera nafa dandiitanno. (Law. 23:20) Yihowa maa inteemmoronna angeemmoro hattono mageeshshire inteemmoronna angeemmoro doodhineemmo woyite, ninkeneeto qeeˈlineemmore ikkinammora hasiˈranno.—1 Qor. 6:12; 9:25.

7. Lawishsha 2:11 noo amaale fayyimmanke agadhate dancha doorsha doodhineemmo gede kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

⁷ Mitto coye seekkine buunxe Maganu uyinonke heeshsho lowo geeshsha naandeemmota leellishanno doorsha doodha dandiineemmo. (Far. 119:99, 100; Lawishsha 2:11 nabbawi.) Lawishshaho inteemmore qorophine doodha dandiineemmo. Mitte banxeemmo sagale inteenna dhiwannonkeha ikkiro hattee sagale ita dihasiissannonke. Dancha gede gonxe, ganyine ispoorte loonse, woˈmanka woyite hayishshiˈnenna qaenke ishinu nookkita assiˈne hayyoota ikkinoommota leellisha dandiineemmo.

8. Qullaawu Maxaafi Yihowa gawajjannore qorophinammora hasiˈrannota kulannonkehu hiittoonniiti?

⁸ Yihowa Israeelete uyino Seeri, mini giddonna loosu bayicho dano abbannore qorophitanno gede kulanno biddishshano amadino.  (Ful. 21:28, 29; Mar. 22:8) Mittu manchi hedikki nafa wole mancho shiiro tini isira lowo qarra abbitanno. (Mar. 19:4, 5) Muse Seeri mittu manchi afikkinni godowa noo qaaqqo gawajjiro nafa qorichishamannota kulanno. (Ful. 21:22, 23) Qullaawa Borro, Yihowa gawajjo abbannore qorophinammora hasiˈrannota xawisse kultanno.

9. Dano abbannore qorophate maa assa dandiineemmo? (Misillano lai.)

⁹ Mini giddonna loosu bayicho gawajjo abbannore qorophine Maganu uyinonke heeshsho naandeemmota leellisha dandiineemmo. Murannore woy qasanno gedeere, hadho afidhino kemikaale woy xagga hunneemmo woyite mullawa ditungeemmo; hattono togoo coyibba qaaqquullu iillitannowa diworreemmo. Giira, iibbino waa woy korreentetenni loosanno uduunne mullawa worre agure haˈra dihasiissannonke. Garunni hendeemmokki gede assannore lawishshaho, xagicho egemmine heeˈne, ago ange heeˈne woy goxicho geleelle heeˈne makeena dioonfeemmo hattono oonfanni heeˈne silke dihoroonsiˈneemmo.

10. Dano kalaqantara albaanninna kalaqantanno woyite ma assa dandiineemmo?

¹⁰ Mito woyite gawajjannonke coye hooˈla didandiineemmo. Lawishshaho kalaqamu dano, taraabbanno fayyanna dagate gaance kaˈannota hoola didandiineemmo. Togoori kalaqamanno woyite gashshaano qooxeessa agurre fulleemmo gede woy wolere assineemmo gede kultannonke woyite hajajamme, iillitannonke gawajjo ajisha woy danotenni gata dandiineemmo. (Rom. 13:1, 5-7) Mite kalaqamu dano balanxe afa dandiinannite; togoo woyite qooxeessu gashshaano balanxe qixxaambeemmo gede kultannonke biddishsha baala harunsa hasiissannonke. Lawishshaho waa, rakke baˈannokki sagalenna xagisiˈrate kaaˈlannore shiimaaddare qixxeessiˈra dandiineemmo.

11. Taraabbanno fayya ubbanno woyite maa assa hasiissaanke?

¹¹ Heeˈneemmo qooxeessira taraabbanno fayya ubbanno woyite ma assa hasiissannonke? Togoo woyite gashshaano ganyine anga hayishshiˈneemmo gede, mannunniwa gamba yineemmokki gede, maaske wodhineemmo gedenna mannunni xaandeemmokki gede kultannonke woyite hajajama hasiissaanke. Kuri coyibba diinaggaambe assanke Maganu uyinonke heeshsho lowo geeshsha naandeemmota leellishshanno.

12. Lawishsha 14:15 noohu xintu seeri dano kalaqantanno woyite gara ikkitino mashalaqqe calla macciishshate kaaˈlannonkehu hiittoonniiti?

¹² Dano kalaqantanno woyite jaallanke, qachinke manninna tuqu xaadooshshi widoonni gara ikkitinokki mashalaqqe macciishshinammora dandiineemmo. “Yinire baala” adda assiˈratenni tenne hajo daafira gashshootu woy hakimootu kultannota addaxxinanni taje macciishsha hasiissannonke. (Lawishsha 14:15 nabbawi.) Togoo woyite Aliidi Bisinna sinu biiro, songote gambooshshinna sabbakate daafira biddishsha uyitara albaanni gara ikkitino mashalaqqe afiˈrate sharrantanno. (Ibi. 13:17) Konne biddishsha harunsine ninkeneetono ikko woloota gawajjannorinni agara dandiineemmo. Qoleno mannu Yihowa Farciˈraasine daafira danchare hedanno gede assa dandiineemmo.—1 Phe. 2:12.

13. Mundee adhe yinanninke woyite Maganu uyinonke heeshsho lowori gede assine laˈneemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹³ Lowo manni ninke Yihowa Farciˈraasine mundee adhineemmokkita afino; adhineemmokkihu mundee qullaawa ikkitino daafiraati. Hedeweelcho xagisiˈra hasiissannonke woyite nafa mundee adha qorophine, Yihowa mundeete daafira uyino seerira hajajammeemmo. (Soq. 15:28, 29) Ikkirono togo yaa kayinni reya hasiˈneemmo yaa diˈˈikkitino. Isinni Maganu uyinonke heeshsho lowori gede assine laˈneemmo. Mundee nookkiha dancha gede xagissanno akimoota hasiˈneemmo.

14. Darre xaginsanninke gede assannore ajisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁴ Konni birxichira fayyimmanke agadhate daafira ronsummore loosu aana hosiinse, darre akkammanninke gede assannore ajisha dandiineemmo. Fayyimmanke agadhineemmore ikkinummoro darre xaginsinkero nafa mulenni hura dandiineemmo. Mini giddonna loosu bayicho dano abbannore qorophine; hattono makeena oonfeemmo woyite tiraafikete higgera hajajamme darre xaginsanninke gede assannore ajisha dandiineemmo.

15. (a) Muli barrita hikkiminnu biddishsha amaddino kaarde haˈneemmowa baalawa adhine haˈra hasiissannonkehu mayiraati? (Misileno lai.) (b) Viidiyo leellishshannonte gede, mundee horoonsiˈne xagisiˈrate daafira coye seekkine buunxe dancha doorsha doodha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁵ Maganu uyinonke heeshsho lowori gede  assine laˈneemmo daafira, hikkiminnu biddishsha amaddino kaarde wonshine wodhineemmo hattono haˈneemmowa baala adhine haˈneemmo. b Tenne kaarde widoonni mundee adhate daafira noonke laonna xagisiˈra hasiˈneemmo doogga kula dandiineemmo. Muli barriti hikkiminnu biddishsha amaddino kaarde noohe? Tenne kaarde wonsha woy haaroonsiˈra hasiissinoheha ikkiro teyo gaˈa yitooti. Tenne kaardera hedonke leellanno garinni borreessine wodhanke dhiwammeemmo woyite mulenni xagisiˈneemmo gede kaaˈlitannonke. Tini qolte akimootu gurchaabbannokki gedenna ninke gawajjannore assitannokki gede kaaˈlitannonsa. c

16. Hikkiminnu biddishsha amaddino kaarde wonshinanni gara afa hoongummoro maa assa dandiineemmo?

¹⁶ Wedelloota woy dancha ordu fayyimma noonkereno ikkinummoro, dano iillitankeranna dhiwammammora dandiineemmo. (Ros. 9:11) Hakko daafira hikkiminnu biddishsha amaddino kaarde wonshe wodha hayyote. Tenne kaarde wonshinanni gara afa hoogittoro kaaˈlitannohe gede songokki cimeeyye xaˈmiˈra dandaatto. Insa tenne kaarde wonshinanni  gara afate sharrantanno daafira kaaˈlitannohe; kayinni konne doodhi yitannoheri insa diˈˈikkitino. Doodhattohu ate umokkiiti. (Gal. 6:4, 5) Ikkirono insa doodhattore huwatatto gedenna doodhoottore borreessite wodhatto gede kaaˈlitannohe.

17. Fayyimmanke daafira quwa saˈneemmokkire ikkanke leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁷ Fayyimmanke agadhineemmohunna xagisiˈneemmo gara doodhineemmohu Qullaawu Maxaafinni qajeelino tiianke horoonsiˈneeti. (Soq. 24:16; 1 Xim. 3:9) Mitto coye doodhineemmo woyitenna doodhinoommori daafira wolootu ledo hasaambeemmo woyite Filiphisiyusi Sokka 4:5 (NW) nooha xintu seera harunsineemmo; qummeeshshu “Quwa saˈinannikkire ikkitinoonniti manna baalaho leeltona.” yaanno. Quwa saˈneemmokkire ikkinummoro fayyimmanke daafira deerra saˈne diyaandeemmo; tenne daafira wolootahono ninkete gedee lao heedhansara dixixxiimbeemmo. Ammante roduuwinke doodhitino doorshi ninke doodhinoommohu gedeeha ikka hoogiro nafa insa banxeemmonsa hattono ayirrinseemmonsa.—Rom. 14:10-12.

18. Maganu uyinonke heeshsho naandeemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁸ Heeshshonke gawajjannore qorophinenna Yihowara soqqamate dandiinummore baala assine heeshshote Buicho ikkinoha Yihowa galanteemmota leellisha dandiineemmo. (Aju. 4:11) Xaa yannara dhiwammeemmo hattono dano iillitannonke. Ikkollana Kalaqaanchinke hedinohu togoo heeshsho heeˈnammora diˈˈikkino. Muli yannara isi xissonna reyo nookkita hegere heeshsho aannonke. (Aju. 21:4) Hakka geeshsha kayinni lubbotenni heeˈne baxillaanchu iimi Anninke Yihowara soqqama lowo qoossooti!