Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

12 YATICHÄWI

Jehová Diosarojj luratanakap uñjasin jukʼamp sum uñtʼapjjañäni

Jehová Diosarojj luratanakap uñjasin jukʼamp sum uñtʼapjjañäni

“Jupajj kunjam Diosas ukajja, aka mundojj luratäkäna ukhat aksaruw qhan uñjasi. Kunatï luratäki ukanakanwa [...] qhan amuyasi” (ROM. 1:20).

CANCIÓN 6 Alajjpachajj Jehová Diosatwa qhanañchi

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? a

1. ¿Kunas Job chacharojj Jehová Diosar jukʼamp sum uñtʼañatak yanaptʼäna?

 JOB CHACHAJJ walja kutiw jaqenakamp parlirïna, ukampis Jehová Diosamp parlatap janipuniw armkpachänti. Jehová Diosajj kunatï luratanakapat wali musparkañäki uk uñjañapatakiw Job chachar mayïna. Ukaw Jehová Diosan wali yatiñanïtap amuyañatakisa, servirinakapar cuidirïtapat jan payachasiñatakis jupar yanaptʼäna. Mä toqetjja, kunjams Diosajj animalanakar kunatï jakañatak wakiski ukanak churäna uk uñjasajja, kunsa Diosajj jupa layku lurarakispa ukwa amuyäna (Job 38:39-41; 39:1, 5, 13-16). Diosan uka luratanakapat amuytʼasajja, Diosajj kunjam Diosas ukwa Job chachajj yateqäna.

2. ¿Kunatsa awisajj Diosan luratanakap uñjañajj chʼamakïspa?

2 Jiwasajj ukhamarakiw luratanakap uñjasajj Diosat jukʼamp yateqsna. Ukampis awisajj uk lurañajj chʼamakïspawa. Mä ciudadan jan ukajj mä jachʼa markan jakasajja, janiw sapürojj Diosan luratanakap uñjañ puedksnati. Campon jakkasas Diosan luratanakap uñjañatakejj janis tiemponïksna ukhamwa amuyaraksna. Ukhamajj kunatsa Diosan luratanakap uñjañatakejj tiempo apstʼasiñasa ukwa jichhajj yatjjataskañäni. Kunjamsa Jehová Diosasa Jesusas uka luratanak toqejj wali wakiskir yatichäwinak yatichapjjäna, kunanaksa jiwasajj uka luratanakapat yateqaskakiñatakejj lursna ukwa yatjjataskarakiñäni.

¿KUNATSA DIOSAN LURATANAKAP UÑJAÑASA?

Jehová Diosajj jupan luratanakapat Adanajj disfrutaspa animalanakar suti uchaspa ukwa munäna. (Párrafo 3).

3. Jehová Diosajj luratanakapat wal disfrutaspa ukwa Adanatakejj munäna, ¿kunjamatsa uk yattanjja?

3 Jehová Diosajj nayraqat lurkäna uka chachajj Diosan luratanakapat wal disfrutaspa ukwa munäna. Ukatwa Adanarojj mä suma paraisor uchäna, ukhamat ukan jakañapataki, yapuchañapataki ukhamarak uka oraq jithitatayañapataki (Gén. 2:8, 9, 15). Jathanakat jilsuri, plantanak panqarir uñjasajj ¿kunjamas Adanajj jikjjataspachäna uk amuyasmati? Edén jardín cuidañajj jupatak mä jachʼa privilegiönwa. Jehová Diosajj animalanakar suti uchañapwa Adanar mayïna (Gén. 2:19, 20). Jehová Dios pachpaw uk luraspäna, ukampis Adanaruw uk lurañapatak mayïna. Cheqas Adanajj wali amuyumpiw animalanak uñchʼukpachäna, kunjam lurtʼatäpjjesa kunanaksa lurapjje ukanakwa janïr suti uchkasajj uñjpachäna. Uk lurañajj jupatak wali sumäpachänwa, Diosan wali yatiñanïtapsa, luratanakapajj kunja suma lurtʼatasa musparkañasa ukanaksa amuyarakpachänwa.

4. 1) ¿Kunatsa Diosan luratanakap uñjañasajj wakisi? 2) ¿Diosan luratanakapat kawkïris jumar wal gusttamjja?

4 Mä toqetjja, Jehová Diosaw luratanakap uñjañas muni, ukatwa luratanakap uñjañasajj wakisi. Jupajj akham sistuwa: “Alajjpach uñtapjjam, uñjapjjarakim” sasa. Ukatsti akham sasaw jisktʼaraki: “¿Khitis taqpach warawaranak luri?” sasa. Uka jisktʼan qhanañchäwipajj qhana amuykañawa (Is. 40:26). Jehová Diosajj janiw alajjpachanakak musparkañ lurkiti, jan ukasti aka oraqensa, lamar qotansa musparkañanak lurarakiwa, taqe ukanakat wal yateqsna (Sal. 104:24, 25). Kunjamsa Diosajj lurawayistu uka toqets amuytʼarakim. Diosajj luratanakapat amuytʼañasatakiw lurawayistu. Kunayman luratanakapat disfrutañasatakejja, jiwas pachpa uñjañataki, istʼañataki, malltʼañataki, muktʼañataki, llamktʼañatakiw lurawayistu.

5. Romanos 1:20 qellqatarjamajja, ¿kunatsa Diosan luratanakap uñjañasajj wakisi?

5 Maysa toqetjja, Bibliaw Diosan luratanakap uñjañasatak chʼamañcharakistu, ukhamat Jehová Diosajj kunjam Diosasa uk jukʼamp sum amuyañasataki (Romanos 1:20 liytʼäta). Diosan wali musparkañ luratanakapajja, jupan wali yatiñanïtap qhanstayi. Kunayman alimentonak utjatapajja, Diosan jiwasar munasitapwa uñachtʼayaraki. Diosajj kunjam Diosasa uk luratanakapan amuyañajja, jupar jukʼamp uñtʼañataki ukhamarak jukʼamp jakʼachasiñatakiw yanaptʼistu. Kunjamsa Jehová Diosajj wali wakiskir yatichäwinak luratanakapamp yatichi ukwa jichhajj yatjjatarakiñäni.

DIOSAJJ LURATANAKAPAMPIW JUPJJAT YATICHI

6. ¿Kunsa yaqha cheqar sarjjer jamachʼinakat yateqsna?

6 Jehová Diosajj mä horariorjamaw kuns luri. Febrero phajjsi tukuyat mayo chika phajjsikamajja, israelitanakajj sapa maraw cigüeña sat jamachʼinak alay toqer purir uñjapjjerïna. Jehová Diosajj akham sasaw israelitanakar säna: “Cigüeña sat jamachʼis kunapachas yaqha cheqar sarjjani uk yatisiwa” sasa (Jer. 8:7). Kunjamtï Jehová Diosajj uka jamachʼinakatak mä horario uchawaykejja, ukhamarakiw juchañchañatakejj mä horario uchawayi. Jamachʼinakar yaqha cheqar sarjjer uñjañajja, Jehová Diosajj aka jan wali pachar tukjañatak ‘señalat tiemponïtapwa’ amtayistu, kuntï jutïrin lurkani ukarus confiyaraksnawa (Hab. 2:3).

7. ¿Kunsa alton tuyur jamachʼinakat yateqtanjja? (Isaías 40:31).

7 Jehová Diosajj servirinakapar chʼam churi. Kunapachatï servirinakapajj jan chʼamani jan ukajj desanimat uñjasipjjañapäkäna ukhajja, Diosajj chʼamwa jupanakar churañapäna, ukatsti “pakanakjam chheqanïpkaspas ukhamwa jupanakajj wali alto jalapjja[ñapäna]”, ukwa Diosajj Isaías profetap taypejj arsüna (Isaías 40:31 liytʼäta). Kunjamsa pakanakajj wal thaytʼanki ukhajj chheqanakap jan sint onoqeyas altor tuysupjje uk israelitanakajj sapa kutiw uñjapjjerïpachäna. ¿Kunsa ukajj amtayistu? Kunjamtï Jehová Diosajj pakanakar yanaptʼkejja, ukhamarakiw servirinakaparojj yanaptʼaspa, chʼamañchtʼarakispa. Ukhamajj kunapachatï alajjpachan mä jamachʼir chheqanakap jan sint onoqeyas wali alton tuyuskir uñjäta ukhajja, kunjamsa llakinakamajj janis sinti chʼamäkaspa ukham uñjañatak Jehová Diosajj chʼam churtam ukwa amtañama.

8. 1) ¿Kunsa Job chachajj Diosan luratanakapat yateqäna? 2) ¿Kunsa jiwasajj Diosan luratanakapat yateqtanjja?

8 Jehová Diosajj confiykañawa. Job chachamp parlkäna ukhajja, Diosajj jupar jukʼamp confiyañapatakiw yanaptʼäna (Job 32:2; 40:6-8). Diosajj warawaranakata, qenayanakata, lliju llijunakata, yaqha ukham walja luratanakapatwa parläna. Salvaje toronakatsa, caballonakatsa, yaqha ukham animalanakats parlarakïnwa (Job 38:32-35; 39:9, 19, 20). Taqe ukanakajj janiw Job chacharojj Diosan wali chʼamanïtap amuyañak yanaptʼkänti, jan ukasti munasirïtapsa wali yatiñanïtapsa amuyarakïnwa. Ukanakat Jehová Diosamp parlañaw Job chacharojj Diosar jukʼamp confiyañatak yanaptʼäna (Job 42:1-6). Jiwasampejj ukhamarakiwa, Diosan luratanakapat yatjjattan ukhajja, Diosajj wali yatiñanïtapa wali chʼamanïtapwa amttanjja. Ukhamarus jupajj taqe llakinakaswa chhaqtayaspa, cheqas uk chhaqtayaniwa. Uka toqet lupʼiñaw Diosar jukʼamp confiyañatak yanaptʼistu.

JESUSAJJ DIOSAN LURATANAKAPAMPIW DIOS AWKIPAT YATICHÄNA

9, 10. ¿Kunsa intisa jallusa Jehová Diosat yatichistu?

9 Jesusajj sumwa Diosan luratanakap uñtʼäna. Jupajj “suma yatjjattʼat mä trabajirjamaw” kunanakatï alajjpachansa aka oraqensa utjki ukanak lurañan Awkipar yanaptʼäna (Prov. 8:30). Uka qhepat aka oraqenkjjäna ukhajja, uka luratanakampiw wali wakiskir yatichäwinak arkirinakapar Awkipjjat yatichäna. Ukanakat mä qhawqhanak yatjjatañäni.

10 Jehová Diosajj taqeniruw munasiñamp uñji. Jesusajj Qollun Yatichkäna ukhajja, discipulonakaparojj intimpit jallumpit parläna, ukampis walja jaqenakaw ukanakat jan lupʼipkiti. Intis jallus jakañatak wali wakiskiriwa. Jehová Diosajj janiw uka pä suma regalonak servirinakaparuk churkiti, jan ukasti wali munasir Diosätap laykojj taqeniruw ukanak churi, ukhamat taqeni ukanakat beneficiasipjjañapataki (Mat. 5:43-45). Jehová Diosajj taqenir munassna ukwa muni, ukwa Jesusajj discipulonakapar ukamp yatichäna. Mä musparkañ inti jalanta uñjasasa jan ukajj jallun sulljjatatap uñjasasa, Jehová Diosajj kunja munasirisa jan khitir yaqhachirisa ukanakat amuytʼañäni. Jupat ukham munasiñ yateqasiñajj taqe jaqenakar predikañatakiw yanaptʼistaspa.

11. ¿Kunjamsa jamachʼinakar wali amuyump uñtañajj chʼamañchtʼistu?

11 Jehová Diosajj kunatï jakañatak wakiski ukwa churistu. Qollun Yatichkäna ukhajja, Jesusajj akham sarakïnwa: “Jamachʼinakarojj wali amuyump uñtapjjam, jupanakajj janiw phawapkisa, ni yawipkisa, janirakiw manqʼsa imañ utanakar apthapipkiti. Jupanakarojj alajjpachankir Awkimaw manqʼayi” sasa. Ak amuytʼañäni: “¿Janit jumanakajj uka jamachʼinakat sipansa jukʼamp valoranïpkta?” sasin Jesusajj siskäna ukhajja, inas Jesusar istʼapkäna uka jaqenakajj jamachʼinakar tuyuskir uñjapjjchïna (Mat. 6:26). Jesusajj ukham munasiñamp amuytʼayasaw Jehová Diosajj kuntï necesitktan uk jiwasar churatap yatichäna (Mat. 6:31, 32). Diosan luratanakapat uka uñachtʼäwejja, jichhürkamaw Diosan servirinakapar yanaptʼaski. España markankir mä precursora tawaq kullakajja, jakañatak mä lugar jan jikjjatasaw llakitäskäna. Ukampis jamachʼinakar jiskʼa frutanakamp jathanakamp manqʼasiskir uñjasajja, janiw sint llakisjjänti. Kullakajj akham siwa: “Uk uñjañajj kunjamtï Jehová Diosajj jamachʼinakar cuidkejja, ukhamarak nayar cuidatapwa amtayitäna” sasa. Mä jukʼa tiempotjja, kullakajj jakañatak mä lugar jikjjatjjänwa.

12. Mateo 10:29-31 textorjamajj ¿kunsa gorrión jamachʼinakajj Jehová Diosat yatichistu?

12 Jehová Diosajj sapa mayniruw wali valoranit uñjistu. Apostolonakapar janïr predikir khitkasajja, Jesusajj jupanak contra saytʼirinakar jan ajjsarapjjañapatakiw yanaptʼäna (Mateo 10:29-31 liytʼäta). Ukatakejj Israel markan wali uñtʼat gorrión jamachʼinakatwa jupanakar parläna. Uka tiemponjja, uka jamachʼinakajj jukʼa qollqerukiw aljasïna. Ukampis Jesusajj discipulonakapar akham sänwa: “Uka jamachʼinakatjja, janiw mayas alajjpachankir Awkiman jan uñjkatajj oraqer purkaniti” sasa. Ukatsti sarakïnwa: “Jumanakajj walja gorrión jamachʼinakat sipansa jukʼampi valoranïpjjtawa” sasa. Ukhamatwa sapa mayni jupanakar Jehová Diosajj wali valoranit uñjatap Jesusajj qhanañchäna. Ukaw arknaqatäñar jan ajjsarañatak jupanakar yanaptʼäna. Jupanakajj jachʼa markanakansa jiskʼa markanakansa, predicacionan sapa kutiw gorrión jamachʼinak uñjasajj uk amtapjjpachäna. Ukhamarakiw mä jiskʼa jamachʼi uñjkäta ukhajj qhawqha valoranitsa Jehová Diosajj uñjtam uk amtañama, kuna laykutejj “walja gorrión jamachʼinakat sipansa” jumajj wali valoranirakïtawa. Jehová Diosan yanaptʼapampejj jan ajjsartʼasaw juma contra saytʼirinakar saykatäta (Sal. 118:6).

¿KUNSA DIOSAN LURATANAKAPAT YATEQASKAKIÑATAKEJJ LURSNA?

13. ¿Kunsa Diosan luratanakapat yateqaskakiñatakejj lurañasa?

13 Jehová Diosan luratanakap uñjasajj jupat yateqaskaksnawa. Ukatakejj kunanakatï jiwas jakʼan utjki ukanak wali amuyump uñtañasawa, kunsa ukanakajj Diosat yatichistu uk yatiñatakejj lupʼiñasarakiwa. Awisajj uk lurañajj chʼamakïspawa. Camerún markankir Géraldine sat kullakajj akham siwa: “Nayajj ciudadan jilsuwayta, Diosan luratanakap wali amuyump uñtañatakejj chʼamachasiñajänwa” sasa. Alfonso sat mä ancianojj akham sarakiwa: “Sapakïñatakisa, Diosan luratanakap uñjañatakisa, kunsa ukanakajj Jehová Diosat yatichitu uk lupʼiñatakisa, tiemp apstʼasiñaw yanaptʼawayitu” sasa.

Davidajj Jehová Diosan luratanakapat lupʼisaw Diosjjat jukʼamp yateqäna. (Párrafo 14).

14. ¿Kunsa Davidajj Diosan luratanakapat lupʼisajj yateqäna?

14 David reyejj Diosan luratanakapat wal lupʼirïna. Jehová Diosarojj akham sänwa: “Kunapachatï nayajj alajjpachanakama, amparanakamamp luratanakam uñjta, jumajj lurkta uka phajjsimpi warawaranakamp uñjta ukhajja, ¿kunarak jaqesti jupat amtasiñamatakisti?” sasa (Sal. 8:3, 4). Davidajj janiw warawaranakajj kunja musparkañ lurtʼatasa ukak arumanakajj uñtirïkänti, jan ukasti kunsa uka warawaranakajj Diosat jupar yatichäna uka toqetwa lupʼirïna. Kunja musparkañas Jehová Diosajj ukwa amuyirïna. Awisanakajja, kunjamsa cuerpopajj mamapan purakapan formasïna uka toqetwa lupʼirïna. Ukham pasatapajj kunja musparkañänsa uka toqet lupʼiñajja, Jehová Diosan wali yatiñanïtapat jukʼamp yuspärañatakiw yanaptʼäna (Sal. 139:14-17).

15. ¿Jehová Diosan luratanakap uñjasajj kunjam Diosas jupajj uk amuytati? Ukanak mä qhawqha qhanañchtʼam (Salmo 148:7-10).

15 Diosan luratanakapat lupʼiñatakejj janiw wali jayar viajiñajj wakiskapuniti, Davidjamaw luraraksna. Jumatï jakʼaman utjki ukanak uñjäta ukhajja, Jehová Diosajj kunjam Diosas ukwa amuyäta. Amuytʼañäni, kunjamsa intin luptʼanitapajj jañchim qhatirtam uk amuyasajja, Jehová Diosan wali chʼamanïtapwa amuyäta (Jer. 31:35). Mä jamachʼir tapap lurir uñjasajj Diosan wali yatiñanïtapwa uñjarakisma. Mä anitur wichʼinkap achthapirjam anatir uñjasajja, Jehová Diosajj kusistʼir Diosätapwa amuyäta. Kunjamsa mä taykajj jiskʼa wawapamp anattʼasi uk uñjasajja, Jehová Diosarojj munasirïtapat yuspärarakim. Jehová Dios Awkisan luratanakap uñjasajj waljanakwa jupat yateqsna, kuna laykutejj jiskʼäpasa jachʼäpasa, jakʼankpasa jayankpasa, taqe luratanakapaw jupar jachʼañchapjje (Salmo 148:7-10 liytʼäta).

16. ¿Kun lurañs amtañasa?

16 Wali chʼikhi, munasiri, amuyupat kuns luriri, wali chʼamani Diosasjamajj janiw utjkaspati. Taqe ukanaksa yaqha ukhamanaksa jupan luratanakapanwa uñjsna, kunanakatï jakʼasan utjki ukanakanwa uñjaraksna. Diosan luratanakap uñjañatakisa, kunsa ukajj Jehová Diosat yatichistu uk amuytʼañatakis tiemp apstʼasiñ amtañäni. Ukhamtï lurañänejja, jukʼampiw taqe kun Luririsarojj jakʼachasiñäni (Sant. 4:8). Jutïr yatichäwinjja, kunjamsa awk taykanakajj Jehová Diosan luratanakapamp wawanakapar Diosar jakʼachasiñ yatichapjjaspa ukwa yatjjataskañäni.

CANCIÓN 5 Diosan musparkañ luratanakapa

a Jehová Diosan luratanakapajj wali musparkañawa. Intin wali chʼamanïtap uñjañasa, mä jiskʼa panqar uñjañas wal musparayistu. Jehová Diosan luratanakapajj kunjam Diosas ukwa yatichistu. Aka yatichäwinjja, kunatsa Diosan luratanakap wali amuyump uñjañatak tiempo apstʼasiñasa, kunjamsa uk lurañajj Diosar jukʼamp uñtʼañatak yanaptʼistaspa ukwa yatjjataskañäni.