Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 12

Matikitakan tlen Jehová okichijchiuj para uelis más tikixmatiskej

Matikitakan tlen Jehová okichijchiuj para uelis más tikixmatiskej

“Itechkopa nochi on tlajtlamach, yejuamej ueli kimatij ika Dios kipiya poder yejuan xkaman tlamis” (ROM. 1:20).

TLAKUIKAJLI 6 Iluikamej kiueyiteneuaj toTajtsin

TLEN TIKITASKEJ a

1. ¿Kenon Job ouel más okixmat Jehová?

 JOB miyekej imiuan otlajto ipan nochi inemilis, san ika, xkeman okilkauj ijkuak otlajto iuan Jehová. Jehová okiteneuili seki tlen okichijchiuj niman okijli kuajli makimita. Yejon kipaleuiskia makimati ika Jehová melak tlamachilise niman makineltoka ika yejua ueli kintlajpiya itekipanojkauan. Job okasikamat ika toTajtsin ueliskia kimakas tlen kipolouaya pampa okitak ika yejua kinmakaya yolkamej tlen kikuaskej (Job 38:39-41; 39:1, 5, 13-16). Job más kuajli okixmat Jehová ijkuak tlanemiliaya itech tlen okichijchiuj.

2. ¿Tleka kemantika xtikitaj tlen Jehová okichijchiuj?

2 Uelis más tikixmatiskej toTajtsin tla tikitaj tlen yejua okichijchiuj. San ika, kemantika kanaj ouijtika tikitaj tikchiuaskej yejuin. Tla tichantij ipan se ueyikalpan, kanaj xmás ueli tikitaj tlen Jehová okichijchiuj. Niman tla tichantij ipan se pueblito, kanaj tikmachiliaj ika xmás tikpiyaj tiempo para tikitaskej tlen Jehová okichijchiuj. Ika yejon, matikitakan tleka melak noneki matikxelokan tiempo niman ijkon tikitaskej tlen toTajtsin okichijchiuj. Noijki tikitaskej kenon Jehová niman Jesús okiteneujkej tlen onka ipan tlaltikpaktli para temachtiskej, niman noijki tlenon uelis tikchiuaskej para tiueliskej itech tlen yejuamej okichijchiujkej.

¿TLEKA NONEKI TIKITASKEJ TLEN OKICHIJCHIUJ TOTAJTSIN?

Jehová kinekiya ika Adán makuelita niman makiyolpakti nochi tlen onka ipan tlaltikpaktli niman makintokayoti yolkamej. (Xkita párrafo 3).

3. ¿Kenon tikmatij ika Jehová kinekiya makiyolpakti Adán nochi tlen onka ipan tlaltikpaktli?

3 Jehová kinekiya ika kachtopa tlaltikpakchane makuelita niman makiyolpakti nochi tlen onka ipan tlaltikpaktli. Ika yejon, okitlali Adán ipan se kualtsin xochitlalpan kampa ueliskia kitas nochi tlen ompa onkatka, noijki kinekiya makitlajpiya niman makiueyili yejon xochitlalpan (Gén. 2:8, 9, 15). Xkonnemili kenon yolpakiya Adán ijkuak kitaya kenon xinachtli ixuaya niman kenon xochimej poniyaj. Adán kipiaya se kualtsin tekitl: kitlajpiyas xochitlalpan Edén. Jehová noijki okijli Adán makintokayoti yolkamej (Gén. 2:19, 20). Jehová ueliskia yejua kintokayotis, san ika, okinek kimakas Adán yejon tekitl. Adán melak kuajli kintlajtlataya yolkamej para kitas kenon tlachiayaj niman tlenon kichiuayaj niman ijkon kimatis kenon kintokayotis. Yejuin kualtsin tekitl okipaleui Adán makita kenon iTaj melak tlamachilise niman kenon melak kualtsin katka nochi tlen okichijchiuj.

4. a) ¿Tleka noneki tikitaskej tlen toTajtsin okichijchiuj? b) ¿Tlenon más tikuelita itech tlen toTajtsin okichijchiuj?

4 Noneki tikitaskej tlen toTajtsin okichijchiuj pampa yejua kineki ijkon matikchiuakan. Yejua techijlia: “Xontlachakan tlakpak ipan cielo niman xkitakan”. Sakin techtlajtoltia: “¿Akinon okinchijchiu nochi on sitlalimej?”. Kuajli tikmatstokej akinon (Is. 40:26). Jehová xsan okichijchiuj tlen onka iluikak, noijki okichijchiuj nochi tlen onka ipan tlaltikpaktli niman ipan mar, niman tla tikitaj nochi yejon, melak miyek tiueliskej (Sal. 104:24, 25). Noijki xkonnemili kenon otexchijchiuj toTajtsin. Yejua otexchijchiuj para matiuelikan matitlauelitakan ipan tlaltikpaktli. Noijki otexchijchiuj para matiuelikan tikitaskej, tijkakiskej, tikmatiskej, tikijnekuiskej noso tikitskiskej tlen okichijchiuj niman ijkon matechyolpakti.

5. Ijkon ken kijtoua Romanos 1:20, ¿tleka melak kuajli tla tikitaj tlen toTajtsin okichijchiuj?

5 Biblia noijki techijlia ika melak noneki tikitaskej tlen toTajtsin okichijchiuj pampa ijkon uelis tikitaskej ikualneskayouan Jehová (xpoua Romanos 1:20). Ijkuak tikitaj ken kualtsin otlachijchiuj toTajtsin, tikitaj ika melak tlamachilise. Noijki nesi ika toTajtsin techtlasojtla pampa tlatlamantik onka tlen tikuaskej. Ijkuak titlanemiliaj itech tlen okichijchiuj toTajtsin niman tikitaj ikualneskayouan, techpaleuiya más matikixmatikan niman matiknekikan más itech tonisiuiskej. Aman matikitakan kenon Jehová kitekitiltia tlen okichijchiuj niman ijkon techmachtis.

TOTAJTSIN OKITEKITILTI TLEN OKICHIJCHIUJ NIMAN IJKON TECHIJLIS KENON YEJUA

6. ¿Tlenon tiuelij itech totomej akin uejka patlanij?

6 Jehová nochipa kitlalia se tonajli para kichiuas tlen yokijto. Sejse xiuitl, ijkuak itlamis febrero niman itlajkotian mayo, israelitas kitayaj ijkuak ompa ika panouayaj cigüeñas para nokuepaskej inchan. Jehová okimijli israelitas: “Hasta on tototl cigüeña kimati kamanon nokuepas para ichan” (Jer. 8:7). Ijkon ken Jehová kitlalia se tonajli niman ijkon totomej uejka mapatlanikan niman manokuepakan inchan, yejua noijki kitlalia se tonajli para kichiuas tlen yokijto. Ijkuak tikimitaj totomej ika nokuepaj kampa chantij, techilnamiktia ika Jehová noijki yokitlali se tonajli ijkuak kinpopolos akin xkuajkualtin, niman uelis kuajli tikmatstoskej ika ijkon kichiuas (Hab. 2:3).

7. ¿Tlenon tiuelij itech kenon patlanij totomej? (Isaías 40:31).

7 Jehová kinpaleuiya itekipanojkauan. Itechkopa Isaías, toTajtsin okimijli itekipanojkauan ika ijkuak xkuajli nomachiliskej noso najmanaskej, yejua kinmakas chikaualistli niman ijkon oksejpa kojtikej yeskej “kenon totomej kuaktin [noso águilas] yejuan tlakpak patlanij” (xpoua Isaías 40:31). Israelitas kitayaj kenon águilas nomastlakapatlauayaj para makinuika ajakatl niman ijkon ajkopatlaniskej. Yejuin techilnamiktia ika ijkon ken Jehová kinpaleuiya yejuin totomej mapatlanikan, noijki uelis kinpaleuis itekipanojkauan niman kinmakas chikaualistli. Kuakon, ijkuak tikitas ika se tototl nomastlakapatlajtiuj ijkuak ajkopatlantinemi, xkilnamiki ika Jehová noijki mitspaleuis xkimixnamiki motlaueluan.

8. a) ¿Tlenon ouel Job ijkuak okitak tlen okichijchiuj Jehová? b) ¿Tlenon tiuelij tejuamej?

8 Jehová kiteititia ika uelis itech titlaneltokaskej. Job opeuj más tlaneltoka itech Jehová ijkuak iuan otlajto (Job 32:2; 40:6-8). Jehová okiteneuili miyek tlen yejua okichijchiuj, ken sitlalimej, moxtli niman tlapetlanajli. Noijki okinteneuili sekimej yolkamej, ken uakax niman caballo (Job 38:32-35; 39:9, 19, 20). Nochi tlen Jehová okiteneuj okipaleui Job makita ika Jehová melak kojtik, melak tetlasojtla niman melak tlamachilise. Niman noijki okipaleui más matlaneltoka itech Jehová (Job 42:1-6). Ijkon ken Job, ijkuak tejuamej kuajli tikitaj tlen Jehová okichijchiuj, tikilnamikij ika Jehová más tlamachilise niman más kojtik xijkon ken tejuamej. Noijki, yejua uelis kipopolos tlen tikixnamiktokej, niman kema ijkon kichiuas. Ijkuak titlanemiliaj itech yejuin, techpaleuiya más itech matitlaneltokakan.

JESÚS OKITENEUJ TLEN TOTAJTSIN OKICHIJCHIUJ PARA TECHMACHTIS ITECH ITAJ

9, 10. ¿Tlenon tiuelij itech Jehová ijkuak tikitaj tonaltsintli niman kiyaujtli?

9 Jesús kuajli kixmatiya nochi tlen toTajtsin okichijchiuj. Yejua okipaleui iTaj ijkuak onochijchiuj universo, pampa Jesús yejua “tlamachijchijketl” (Prov. 8:30). Sakin, ijkuak nemiya ipan tlaltikpaktli, okiteneuj seki tlen toTajtsin okichijchiuj niman ijkon kinmachtis inomachtijkauan itech iTaj. San seki matikimitakan.

10 Jehová kimititia nochimej tlaltikpakchanejkej ika kintlasojtla. Ijkuak Jesús okitemakak Tlamachtijli ipan Tepetl, okinteneuili inomachtijkauan itlaj tlen miyekej xmás itech tlanemiliaj: tonaltsintli niman kiyaujtli. Yejuin ome tlemach melak noneki maonia para uelis tinemiskej. Jehová ueliskia kichiuas ika akin xkitekichiuiliaj maka inpan matona niman maka inpan makiyaui. San ika, yejua melak tetlasojtlani, ika yejon, nochimej kinmaka yejuin tetlayokoliltin (Mat. 5:43-45). Jesús okiteneuj tonaltsintli niman kiyaujtli pampa kinekiya techmachtis ika Jehová kineki matikintlasojtlakan nochimej tlaltikpakchanejkej. Ijkuak tikitaskej kenon kualtsin kalaki tonaltsintli noso kenon melak kualtsin tlaseseya ijkuak kiyaui, matitlanemilikan itech kenon Jehová melak tetlasojtla niman xtechikoita. Tlen kichiua Jehová techpaleuis matiknekikan tikimititiskej nochimej tlaltikpakchanejkej ika tikintlasojtlaj. ¿Niman kenon uelis tikimititiskej ika tikintlasojtlaj? Tla tikinnojnotsaj.

11. ¿Kenon uelis techpaleuis tla tikimitaj tototsitsintin?

11 Jehová techmaka tlen techpoloua. Ipan Tlamachtijli ipan Tepetl, Jesús noijki okijto: “Xkintakan on totomej yejuan patlantinemij ne ipan ajakatl. Yejuamej xtôkaj nion pixkaj, nion kejeuaj ipan se kueskontli on tlen kikuaskej. Maski ijkon tej, nemoTajtsin iluikak chanej kinmakatikaj tlen kikuaj”. Kanaj akin kikaktoyaj Jesús okitakej ika ompa patlantinemiyaj sekimej totomej ijkuak yejua otetlajtolti: “¿Tline nemejuamej xmás nenueyi kijtosnekij xken yejuamej on totomej?” (Mat. 6:26). Melak kualtsin ken Jesús techilnamiktia ika Jehová nochipa techmakas tlen techpoloua (Mat. 6:31, 32). Niman hasta aman melak techyolchikaua tlen Jesús okijto. Matitlajtokan itech se tokniuj ichpochtli akin precursora niman chanti España. Yejua najmanaya pampa xkinextiaya kanon ueliskia chantis. San ika, ijkuak okimitak sekimej tototsitsintin tlakuajkuajtinemiyaj, más kuajli onomachili. Yejua kijtoua: “Yejon onechilnamikti ika tla Jehová kintlajpiya tototsitsintin, nejua noijki nechtlajpiyas”. Sakin, tokniuj okinexti kampa ueliskia chantis.

12. Ijkon ken kijtoua Mateo 10:29-31, ¿tlenon techmachtiaj tototsitsintin gorriones itech Jehová?

12 Jehová techpatiojkaita tinochimej. Achto ika Jesús komintitlaniskia inomachtijkauan matenojnotsatij, okinpaleui maka makinmakasikan akin kintlaueltokayaj (xpoua Mateo 10:29-31). Yejua okinteneuili se tototl tlen melak kixmatiyaj Israel: gorrión. Ipan yejon tonaltin, gorriones melak xpatiojkej katkaj. San ika, Jesús okimijli inomachtijkauan: “Pero nion semej on tototsitsimej ueli uetsi tla on toTajtsin xkauilia”. Niman sakin okijto: “Nemejuamej más nenvalerouaj xken miyekej tototsitsimej”. Jesús ijkon okinmasikamachilti inomachtijkauan ika Jehová nochimej kinpatiojkaitaya. Niman yejon okinpaleui maka manomojtikan ijkuak kintlaueltokayaj. Ijkuak inomachtijkauan Jesús yayaj ontenojnotsayaj ipan kalpamej niman kimitayaj gorriones, kanaj kilnamikiyaj tlen Jesús okimijlika. Tejua noijki uelis ijkon tikchiuas; ijkuak tikitas se tototsintli, xkilnamiki ika Jehová más mitspatiojkaita “xken miyekej tototsitsimej”. Totajtsin mitspaleuis xtlaxiko ijkuak mitstlaueltokaskej (Sal. 118:6).

¿TLENON UELIS TIKCHIUASKEJ TLA TIKNEKIJ MÁS TIUELISKEJ ITECH TLEN TOTAJTSIN OKICHIJCHIUJ?

13. ¿Tlenon noneki tikchiuaskej tla tiknekij más tiueliskej itech tlen toTajtsin okichijchiuj?

13 Tejuamej uelis más tikixmatiskej Jehová tla tikitaj tlen yejua yokichijchiuj. Ika yejon, noneki tikxeloskej tiempo niman ijkon tikitaskej tlen kualtsin onka ipan tlaltikpaktli niman tiknemiliskej tlen techmachtia itech Jehová. Kanaj kemantika uelis ouijtika tikitaskej tikchiuaskej yejuin. Géraldine, se tokniuj siuatl de Camerún, kijtoua: “Nejua oninoskalti ipan se ueyikalpan, ika yejon, nonekiya más ninokojtilis nikitas tlen kualtsin onka ipan tlaltikpaktli”. Se tokniuj tlayekanketl akin itoka Alfonso kijtoua: “Nejua yonikitak ika melak yonechpaleui tla nikxeloua tiempo para san noselti ninemis niman nikitas tlen toTajtsin yokichijchiuj niman niknemilis tlenon nechmachtia itech Jehová”.

David melak miyek ouel itech Jehová pampa tlanemiliaya itech tlen okichijchiuj. (Xkita párrafo 14).

14. ¿Tlenon ouel David ijkuak otlanemili itech tlen Jehová okichijchiuj?

14 Tekiuaj David melak otlanemili itech tlen toTajtsin okichijchiuj. Yejua ijkin okijli Jehová: “Ijkuak najkotlacha niman nikita on cielo yejuan tejua otikchijchiu, on metstli niman on sitlalimej yejuan ompa ne otikintlalij, ijkin ninotlajtoltia: ¿Man tline tikita ueyixtokej on tlaltikpaktlakamej niman tline nochipa tikinnelnamiki […]?” (Sal. 8:3, 4). David xsan okitak kenon sitlalimej melak kualtsitsintin, yejua noijki okinemili tlenon kimachtiayaj sitlalimej itech Jehová. Okitak ika Jehová melak ueyixtika. Sejpa, David noijki otlanemili itech kenon itlalnakayo opeuj nochijchiua ijtik inan. Ijkuak David otlanemili itech yejuin, más okitak ika Jehová melak tlamachilise (Sal. 139:14-17).

15. Xteneua seki tlen toTajtsin okichijchiuj niman xkijto tlenon mitsmachtia itech ikualneskayouan (Salmo 148:7-10).

15 Ijkon ken David, xnoneki uejka tiaskej para tikitaskej tlen toTajtsin okichijchiuj. Tla tejua tikita tlen onka moyeualiujyan, uelis tikimitas ikualneskayouan Jehová. Ken ijkuak tikmachilis kenon melak tetlati tonaltsintli, xnemili kenon melak kojtik Jehová (Jer. 31:35). Ijkuak tikitas kenon se tototsintli kichijchiujtika itepasol, xnemili kenon Jehová melak tlamachilise. Niman ijkuak tikitas kenon se chichitsin kitotoka ikuitlapil, xnemili kenon Jehová kuelita teuetskitis. Niman ijkuak tikitas kenon se nantli nauiltia iuan ikonetsin, xtlasojkamachili Jehová pampa melak techtlasojtla. Melak miyek tiuelij ijkuak tikitaj tlen Jehová okichijchiuj pampa nochi tlen yejua okichijchiuj, tla pitentsin noso ueyi, tla uejka onka noso nisiuj onka, kiueyiteneuaj (xpoua Salmo 148:7-10).

16. ¿Tlenon noneki nochipa tikchiuaskej?

16 Xnemi yakaj okse akin más matlamachilise, matetlasojtlani, makojtik niman makichiua tlen melak kualtsin ijkon ken toTajtsin. Niman uelis tikimitaskej yejuin kualneskayomej niman okseki tlen Jehová kinpiya tla kuajli tikitaj tlen yejua okichijchiuj. Nochipa matikxelokan tiempo niman ijkon tikitaskej tlen kualtsin onka ipan tlaltikpaktli niman matiknemilikan tlenon techmachtia itech Jehová. Tla ijkon tikchiuaj, más tonisiuiskej itech toTajtsin akin otexchijchiuj (Sant. 4:8). Ipan okse tlamachtijli, tikitaskej kenon tatajtin uelis kimititiskej inkoneuan tlen toTajtsin okichijchiuj niman ijkon kinpaleuiskej más manonisiuikan itech Jehová.

TLAKUIKAJLI 5 Nikmojkaita tlen otikchijchiuj

a Melak temojkatlachialti tlen Jehová okichijchiuj. Melak techmojkatlachialtia kenon melak kualtsin okichijchiuj tonaltsintli tlen melak ueyi niman tlen melak totonki niman noijki kenon kualtsin okichijchiuj ixiujyotsin se xochitsintli. Tlen toTajtsin okichijchiuj techpaleuiya más matikixmatikan. Ipan yejuin tlamachtijli, tikitaskej tleka noneki tikxeloskej tiempo para tikitaskej tlen toTajtsin okichijchiuj niman kenon yejon techpaleuis más matiknisiuikan toTajtsin.