1. Ni nzila ki imo yaamukwasiizie Yobu afikiile kumumana buino Yehova?

 YOBU waakitile bulondolozi buingi pamo ni bantu bange mu buikazi bwakue. Inzi, bulondolozi bwaakitile pamo ni Yehova Leeza i bwaali bwa kupapia saana. Eevi kumukwasia Yobu akile kuswapila mulangue ni buviinde bwakue Yehova bwa kwemena babombi Bakue, Yehova waamulandile akente bintu bya kupapia bili mu bibumbua Byakue. Kwa mufuano, Yobu waalangulusiiziwe nangue Leeza ali waemena banama, pakaako, kunti wamwemena ni weene. (Yob. 38:39-41; 39:1, 5, 13-16) Kupitila kutontonkania mifuano ili mu bibumbua, Yobu waasambiliile bintu bikata saana palwakue Leeza wakue.

2. Juu ya ki paange kunti twamona kyakolele kutoosia bibumbua byakue Yehova?

² Ni fwefue kunti twasambilila bintu bingi palwakue Leeza weetu, kine twatoosia miilo yakue ya kubumba. Inzi paange, te lyonse lituli twamona kyaleengele kukita evio. Kine twikeele mu muzi ukata, paange tetuviinda kumona kila busiku bintu bingi byaabumbile Yehova. Atasie kine tuli twaikala peepi ni bintu byaabumbile Leeza, paange kunti twamona nangue te tuli na musita wingi wa kutoosia bebio bintu. Kansi, tulondoluele juu ya ki ni kintu kya mana kukwata musita ni kwikwinda kutoosia bibumbua. Tuli kumona Yehova ni Yesu vibaabombiizie bibumbua eevi kusambilizia, ni beelia bituli kuviinda kukita eevi kusambilila masomo engi kupitila bibumbua.

3. Ni kiki kilangiliile nangue Yehova abanga watonene Adamu aye wasekelela bibumbua?

³ Yehova waatonene muntu wa kuanza aye wasekelela bibumbua Byakue. Musita Leeza lwaamubumbile Adamu, Weene,  waamupeele paradiso iweeme saana ya kwikalamo, kabili waamupeele miilo ya kusuunga ni kutania paradiso ezio. (Kut. 2:8, 9, 15) Tontonkania Adamu vyaasaansamukile musita lwaamwene mbezu yamena ni maluba asanuka. Kakiine Adamu waapatile lisyuko likata lya kusuunga busitani bwa Edeni! Kabili Yehova waamulandile Adamu abambe kwinika meena banama bapusene-puseene. (Kut. 2:19, 20) Yehova nga waasaakuilesie muine meena a kwinika banama, inzi, waamupeele Adamu ezio miilo. Bila kutwisika, ntaanzi ya kupingula meena a kwinika banama, Adamu waatoosiizie banama waapoozeleko maano, wakentesia vibaali bamoneka ni vibaali bakita. Kipalile Adamu waasekeleele saana kukita evio. Kakiine keekio kyaamupeele fuasi ya kukila kutasia palua mulangue wakue Baba wakue, bufundi bwakue, ni miilo yakue ya kubumba.

4. (a) Ni nsaambu ki imo ipalile kutulengia tuye twatoosia bibumbua? (b) Ni bibumbua ki byuli watasia saana weewe?

⁴ Nsaambu imo ipalile kutulengia tuye twatoosia bibumbua ni eezi: Yehova atonene tuye twakita evio. Weene watulanda eevi: “Lendule menso enu mu muulu kabili mone.” Kisia waipuzia eevi: “Naani waabumbile beebi bintu?” Kyasuko kileengelesie. (Is. 40:26) Yehova waabumbile bintu byonse mu myulu, mu kyalo ni mu menda, kabili bebio byonse bili byatusambilizia palwakue. (Malum. 104:24, 25) Kabili tontonkanianke Yehova vyaatubumbile. Waatubumbile twali ni buviinde bwa kusekelela kumona kuwaama kwa bintu byaabumbile. Kabili waatubumbile twali ni buviinde bwa kusekelela bibumbua paleepale kupitila buviinde busano bwa mubili weetu, i kulanda buviinde bwa kumona, bwa kunvua, bwa kukumia, bwa kutompa, ni bwa kununsia.

5. Kukoonkana ni Baroma 1:20, tuli twanoonkelamo siani kupitila kusambilila bibumbua byakue Yehova?

⁵ Bibilia ili yatubuila nsaambu inge ya mana ipalile kutulengia tuye twatoosia bibumbua. Bili byatusambilizia palua mibeele yakue Yehova. (Soma Baroma 1:20.) Kwa mufuano, tontonkania bufundi bumwenekelesie paswetele mu bintu bibumbilue. Eba, bobo bufundi te bulangiliile abe nangue Leeza ali ni mulangue? Kabili tontonkania palua misango paleepale ya byakulia bituli kuviinda kusekelela. Keekio kisininkiziizie paswetele nangue abatonene bantu. Kine twafikiila kwinika mibeele yakue Yehova kupitila bintu byaakitile, tuli kufikiila kumumana buino ni kukinkiziiwa kukila kumupalama. Ale tumone nzila ili yabombia Yehova kupitila bibumbua eevi kusambilizia bantu masomo a mana.

6. Kukentesia byoni bili byakuuka kunti kwatusambilizia lisomo ki?

⁶ Yehova apaangile musita wa kukitika kwa bintu.  Kila muaka pakati ka ku mpela ya Muezi wa Bubili ni pa bukata bwa Muezi wa Busano, Baisraeli baali bamona byoni bili byakuutua korongo byapita byapupukile mu kazonga byakuukila ku nkungua (Nord). Leeza wabalandile Baisraeli nangue: “Korongo mu muulu amanine nsita yakue.” (Yer. 8:7) Yehova abiikile musita wa kukuuka kwa bebio byoni. Enka evio, Yehova abiikile ni musita wa kufikiliziiziapo bupinguzi bwakue. Leenu, kine twamona byoni byakuuka tuli twalangulusiiwa nangue, kunti twaswapila nangue Yehova ali ni “musita . . . ubiikilue” wa kwinoonenapo keeno kyalo kibiipile.​—Hab. 2:3.

7. Kukentesia byoni lubili byapupuka kunti kwatusininkiziizia ki? (Isaya 40:31)

⁷ Yehova ali wabapeela maka babombi bakue. Kupitila Isaya, Yehova waalaile nangue Weene wakaba kubapeela bantu Bakue maka a ‘kweleela na mapaapi nga ba nzwiba’ musita ubaiunvua kuya batopele ao batiokele mutima. (Soma Isaya 40:31.) Baisraeli baali bamona ba nzwiba baeleela mu muulu bila bauma saana mapaapi. Ba nzwiba baali bakita evio kupitila kwilekelela baye batwaminiinue na mwela uswelele. Keekio kyatulangulusia nangue Yehova kunti watupeela maka nga evelia vyali wabipeela maka bebio byoni! Kine weewe wamona kyoni kilumine kyaeleela mu muulu saana bila kyauma saana mapaapi, languluka nangue Yehova kunti wakupeela maka eevi uviinde kuluisia maavia obe.

8. Yobu waasambiliile ki kupitila kutontonkania palua miilo yakue Leeza ya kubumba, kabili fwefue kunti twasambililapo ki?

⁸ Fwefue tupalile kumuswapila Yehova. Yehova waamukwasiizie Yobu akile kumuswapila Weene. (Yob. 32:2; 40:6-8) Musita lwaalandile pamo ni Yobu, Leeza waabombiizie bintu paleepale byaabumbile, kubiika mukati ntanda, malezi, ni bimpenimpeni bya nkuba. Kabili Yehova waalandiile palua banama nga evelia, ngombe wa mu kisonso ni farasi. (Yob. 38:32-35; 39:9, 19, 20) Bebio bintu byonse byasininkizia paswetele nangue Leeza ali ni maka a kupapia, ntono, ni mulangue. Kupitila bobo bulondolozi, Yobu waasambiliile kukila kumuswapila Yehova kuliko lwa ntaanzi. (Yob. 42:1-6) Evio vyenka, musita utuli twasambilila palua bibumbua, tuli twalangulusiiwa nangue Yehova ali ni mulangue ni maka akata saana kuliko fwefue. Kukila pakaako, weene ali ni buviinde bwa kupuisia maavia etu onse kabili i vyali wakaba kukita. Kumana evio kunti kwatukwasia kukila kumuswapila weene.

9-10. Koba ni nvula bili byatusambilizia ki palwakue Yehova?

⁹ Yesu waali wamanine bingi palua bintu byaabumbilue. Paantu abanga wali “fundi wa miilo,” abanga wali ni lisyuko lya kumukwasia Baba wakue miilo ya kubumba. (Tus Maf. 8:30) Kisia musita kupita, Yesu lwabanga pa kyalo waabombiizie bibumbua eevi kusambilizia basambi bakue palwakue Baba wakue. Tontonkania masomo aniini aasambiliziiziwe na Yesu.

¹⁰ Yehova ali walangilila ntono yakue ku kila muntu. Mu Masambilizio akue a ku Lupili, Yesu waalandile ni basambi bakue palua bintu byaabumbilue bisiizi kupoozuako maano na bantu bengi: koba ni nvula. Bebio byonse bibili, ni bya mana eevi kutukwasia tuye twakosele. Yehova ali ni nsaambu ya kukaana kubapeela bebio bintu, bantu basipalile. Inzi, juu ya ntono, ali wabapeela bantu bonse koba ni nvula. (Mat. 5:43-45) Yesu waabombiizie leelio lisomo, eevi kubasambilizia basambi bakue nangue Yehova atonene tuye twalangilila ntono ku bantu bonse. Musita onse utuli twasekelela kumona kuwaama kwa koba lukali kazimina, ni kumona tunvula tusaansamusiizie twali mukunoka, tuye twatontonkania palua ntono yakue Yehova ku bantu. Mufuano wakue, kunti watusonsezia ni fwefue kulangilila ntono ya evio kupitila kusimikila bantu bonse.

11. Kutoosia tooni kunti kwatukoselezia siani?

 ¹¹ Yehova ali watupeela bintu bya kimubili bitukabiile. Mu enka azo masambilizio akue, Yesu waalandile eevi: ‘Tooni tetwizi kubyala ao kuzombola, kabili tetwizi kuziba mu butala. Inzi Sinue ao Baba weenu wa mwiulu ali watuliisia.’ Kipalile bantu baali bamutuiliziizie Yesu, baamwene tooni twali mukupupuka pa muulu mitue yabo musita Yesu lwaabepuziizie eevi: “Eba, mwemue te i bantu bakindeeme kukila tooni?” (Mat. 6:26) Kakiine, ezio ni nzila ya ntono ya kutusininkiziizia nangue Yehova wakaba kwemena bintu byetu bya kimubili bitukabiile! (Mat. 6:31, 32) Leelio lisomo litwasambilila kupitila bibumbua, litwaliliile kubakoselezia babombi ba kisinka. Nkazi umo mukaziana painia wa mu Uhispania, waali watiokele mutima paantu taali waviinda kupata fuasi iweeme ya kwikalamo. Inzi, kisia kumona tooni twali mukulia mbezu ni mazabo, waasiele wateekameene. Walanda eevi, “Keekio kyaandangulusiizie nangue Yehova ali waemena tooto tooni kabili nangue wakaba kungemena ni neene.” Kabili kakiine, ozo nkazi waapatile fuasi ya kwikalamo bila kukokola.

12. Kukoonkana ni lileembo lya Mateo 10:29-31, minsole yatusambilizia ki palwakue Yehova?

¹² Yehova atumwene kuya twali ba mana kila umo palwakue. Ntaanzi ya kubatuma batumua bakue mu miilo ya kusimikila, Yesu waabakwasiizie eevi baluisie muenzo wa kutiina kupingua. (Soma Mateo 10:29-31.) Waakitile evio kupitila kulandila palua munsole, kooni kamanikile saana mu Israeli. Mu nsiku yakue Yesu, minsole yaali yamwenue kuya yali ya pansi. Inzi, waabalandile eevi basambi bakue: “Tepezi kufua ata umo Sinue tekuba wamanine.” Kisia, waaongeziizie eevi: “Mwemue mukilile kuwaama kukila minsole!” Pakaako, Yesu waabasininkiziizie basambi bakue nangue Yehova abamwene kuya bali ba mana kila muntu palwakue. Kansi, te baali na nsaambu ata imo ya kutiina kukyuziiwa. Kakiine, basambi baali balanguluka milandu yakue Yesu, musita ubaali bamona minsole, lubaali basimikila mu mizi ikata ni mu mizi iniini. Musita onse luwamona kooni kaniini, languluka nangue Yehova akumwene kuya wali wa mana pa lobe, paantu ni weewe ‘ukilile kuwaama kukila minsole.’ Kupitila kukwasiiwa na weene, kunti waviinda kuluisia bila kutiina kine bantu bakupinga.​—Malum. 118:6.

13. Ni kiki kili kutukwasia kusambilila masomo kupitila bibumbua?

¹³ Kunti twasambilila masomo ange engi palwakue Yehova kupitila bibumbua. Mu nzila ki? Ntaanzi ya byonse, tupalile kukwata musita wa kutoosia bibumbua. Kisia, tupalile kutontonkania beelia bitwasambilila palwakue Yehova kupitila bibumbua. Paange te lyonse lutuli kumona kyaleengele kukita evio. Géraldine, nkazi ali waikala mu kyalo kya Kameruni, walanda eevi, “Naakuliile mu muzi ukata, pakaako, kyaali kyaloombele kwikwinda saana eevi kutoosia bibumbua.” Mukote umo wa mu kilonghaano ali wakuutua Alfonso walondolola eevi, “Naakisambilila nangue mpalile kupaanga musita wa  kuya nali bunke eevi kutoosia bibumbua byakue Yehova, ni kutontonkania palua beelia binasambilila palwakue weene kupitila bibumbua.”

14. Daudi waasambiliile ki musita lwaatontonkaniizie palua bibumbua byakue Leeza?

¹⁴ Daudi waatontonkaniizie saana palua bibumbua byakue Leeza. Waamulandile eevi Yehova: “Musita undi namona myulu yobe, miilo ya minue yobe, muezi ni ntanda biwaateaniizie, ale muntu ali wafua ni kiki eevi uye wamubiikile mu maano?” (Malum. 8:3, 4) Kakiine, Daudi lwaali wakenta mu muulu busiku, taali wasekelelasie kumona ntanda yonse ilimo. Inzi kabili, waali watontonkania palua beelia byaali wasambilila juu yakue Leeza kupitila ntanda. Waasambiliile nangue Yehova ali ni mulangue ukata saana ni maka engi saana. Nsita inge, Daudi waali watontonkania mubili wakue viwaali wakula mu livumo lyakue mama wakue. Musita lwaali watontonkania palua bebio bintu bya kupapia, waakilile kutasia palua mulangue wakue Yehova.​—Malum. 139:14-17.

15. Leeta mifuano ilangiliile viwakimona mibeele yakue Yehova kupitila bibumbua. (Malumbo 148:7-10)

¹⁵ Nga vyaakitile Daudi, te iloombele uye kule saana eevi ukebe kibumbua kya kutontonkaniapo. Kine wakenta bintu bikuzyungulukiile, kunti wainika mibeele ingi yakue Yehova. Kwa mufuano, kunti wainika nangue Yehova ali ni maka kine weewe waunvua mpapa yobe yaswela juu ya koba. (Yer. 31:35) Tontonkania palua mulangue wakue Yehova musita luuli wamona kooni kaali mukukita kinsua. Lutuli twamona kabua kakumbiziizie mukila wakue, tuli twaseka ni kulanguluka nangue Yehova ni Leeza wa nsaansa, kabili atonene ni fwefue tuye twali ni nsaansa. Kabili, mutasie Yehova palua ntono yakue kine weewe wamona mama wali mukusaapa na muana wakue wakasi. Tuli ni fuasi ingi saana ya kusambilila palwakue Yehova, paantu bintu byaabumbile, bikata ni biniini, bili peepi ni bili kule, byonse bili byamutasia weene.​—Soma Malumbo 148:7-10.

16. Tupalile kuya twapinguile kukita ki?

¹⁶ Leeza weetu ali ni maano a pa muulu saana, ali waemenana saana, ali ni bufundi saana, kabili ali ni maka saana. Ezio mibeele pamo ni mibeele inge ingi kunti yamoneka kinesie twakentesia bibumbua bituzyungulukiile. Kansi, fwe bonse, tuye twakwata musita lingi wa kusekelela bibumbua, ni kutontonkania beelia bituli kusambilila juu yakue Yehova kupitila bebio bintu. Kine twakita evio, tuli kukila kumupalama Kabumba weetu. (Yak. 4:8) Mu lyasi likoonkelepo, twakaba kumona baviazi vibali kuviinda kubombia bibumbua eevi kukwasia baana babo bamupalame Yehova.