Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

ARTIKULO BʼA SPAKLAJEL 12

La jnatik sbʼaj lek ja Jyoba yiljel ja kʼulbʼen

La jnatik sbʼaj lek ja Jyoba yiljel ja kʼulbʼen

«Ja smodoʼik mi x-ilxi […] wa x-ilxi jaman lek man kʼulaji ja luʼumkʼinali, pes wa xkʼot naxuk yuja jastik kʼulubʼali» (ROM. 1:20).

TSʼEBʼOJ 6 Ja satkʼinalik wa stoyo ja Dyos

JA JAS OJ PAKLAXUK a

1. ¿Jasa koltaji ja Job bʼa snajel sbʼaj lek ja Jyoba?

 JA MATIK ochsok loʼil ja Job ja bʼa sakʼanili, seguro ke ja mas chamyabʼi jani ja ochsok loʼil ja Jyoba. Ja Jyoba yala yabʼ a-skʼel jujuntik jastik chamyiljel ja bʼa kʼulbʼen. Ja jaw oj koltajukyuj bʼa snajel janekʼto sbiboʼil ja Jyoba sok bʼa wani xbʼobʼ sjip skʼujol oj bʼobʼ stalnay ja yaʼtijumik. Jun sjejel, ja Job kʼot yil ke ta ja Dyos wa xyayi ja jas wa xmakuniyujile bʼa oj ajyuke sakʼan ja chanteʼik, cha wani xbʼobʼ ajukyi ja yeʼn (Job 38:39-41; 39:1, 5, 13-16). Yajni spensaran ja bʼa sjejelik jaw, ja Job jelni jas snebʼa ja bʼa smodoʼik ja Dyos.

2. ¿Jas yuj mi tolabida pasil skʼeljel ja kʼulbʼen?

2 Cha jachuk ja keʼntiki wani xbʼobʼ jnebʼtik mas sbʼaja Dyos yajni wa xkilatik ja kʼulbʼenik. Pe mini tolabida pasiluk skʼulajel. Ta teyotik bʼa chonabʼ, bʼobʼta mixani jel xtaʼatik yiljel ja kʼulbʼenik ja bʼa jsakʼaniltik. Anima cha teyotik bʼa jun yal komon, bʼobʼta oj kabʼtik ke mey kiʼojtik tyempo bʼa skʼeljel ja kʼulbʼen. Ja yuj la kiltik jas yuj tʼilan spiljel tyempo skʼeljel ja kʼulbʼeni. Cha oj jpaklaytik jastal ja Jyoba sok ja Jesús yawe makunuk bʼa oj sjekitik jastik jel tʼilan, sok ja jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa mi oj katikan snebʼjel sbʼaja jaw.

¿JAS YUJ TʼILAN OJ JKʼELTIK JA KʼULBʼEN?

Ja Jyoba skʼana ke ja Adán ayabʼ stsamalil ja kʼulbʼen sok ayayi sbʼiʼil ja chanteʼik. (Kʼela ja parrapo 3).

3. ¿Jastal wa xnaʼatik ke ja Jyoba wa skʼana ke ja Adán ayabʼ stsamalil ja kʼulbʼen?

3 Ja Jyoba wa skʼana ajyi ke ja bʼajtan winik ayabʼ stsamalil ja kʼulbʼen. Ja yuj yaʼakan bʼa jun tsamal jardín bʼa oj yile, bʼa oj stsʼun sbʼaʼal sok oj ya pojxuk (Gén. 2:8, 9, 15). Pensaran jastal maʼ yabʼ ja Adán yajni yila ja sbʼakʼ jastik junuk och eljan sok ja kʼulik och nichinuk. Stalnajel ja jardín bʼa Edén juni niwan cholal. Ja Jyoba cha yala yabʼ ja Adán a-sleyi sbʼiʼil ja chanteʼik (Gén. 2:19, 20). Ja Jyoba ojni bʼobʼyuj skʼulajel ajyi ja jaw, pe yayi ja cholal jaw ja Adán. Seguro ke ja Adán yilani lek ja chanteʼik sok jani waj skʼujol ja jastal kʼotele sok ja smodoʼe bʼajtanto oj stsaʼ ja sbʼiʼile. Juni maʼ aʼtel jel tsamal, pes bʼobʼni yil ja sbiboʼil, ja janekʼ jel snaʼa sok ja jastal jel snaʼa skʼulajel ja sTat.

4. a) ¿Jas rason yuja tʼilan oj jkʼeltik ja kʼulbʼen? b) ¿Jastik junuk ja bʼa kʼulbʼen mas waxa wiʼaj gusto?

4 Jun rason yuja tʼilan oj jkʼeltik ja kʼulbʼen jani yuja Jyoba wa skʼana oj jkʼuluktik. Ja yeʼn wa xyala kabʼtik: «Jachawik jawa satex bʼa satkʼinal sok kʼelawik». Sok tsaʼan wa sjobʼo: «¿Machun skʼulunej ja jastik junuk it?». Ja sjakʼjeli chikani lek (Is. 40:26). Ja Jyoba mi kechan sbʼutʼu ja satkʼinal jastik jel chamyiljel, cha jachuk ja luʼumi sok ja mari, sok jelni jas wa xbʼobʼ jnebʼtik (Sal. 104:24, 25). Cha pensaran jastal skʼulanotik ja Dyos. Skʼulanotik soka modoʼal bʼa yiljel ja stsamalil ja kʼulbʼen. Cha yaʼakan bʼa oj kabʼtik stsamalil ja kʼulbʼen bʼa yaʼunejkitik joʼe jasunuk: ja jsatik, ja smaklajel, ja yajbʼal, ja yikʼil sok ja yabʼjel.

5. Jastalni wa xyala ja Romanos 1:20, ¿jas yuj jelni lek oj jkʼeltik ja kʼulbʼen?

5 Ja Biblia wa xyakitik pilan rason yuja tʼilan oj jkʼeltik ja kʼulbʼeni: wa skoltayotik snajel lek ja modoʼalik yiʼoj ja Jyoba (kʼuman ja Romanos 1:20). Jun sjejel, ja jastal jel tsamal tojbʼel ja kʼulbʼeni wa sjeʼa ja sbiboʼil ja Dyos. Sok yuja wa xbʼobʼ kabʼtik chikan jas tikʼe waʼelal wani sjeʼa janekʼto wa skʼanawotik ja Dyos. Yiljel ja smodoʼik ja Dyos ja bʼa jastik skʼulunej wa skoltayotik snajel sbʼaj lek sok wa snikawotik mojxelsok mas. Ja wego la kiltik jastal ja Jyoba yaʼunej makunuk ja kʼulbʼen bʼa sjejelkitik jastik jel tʼilan.

JA DYOS YA MAKUNUK JA KʼULBʼEN BʼA SJEJEL JASTIK BʼA YEʼN

6. ¿Jas wa xbʼobʼ jnebʼtik ja bʼa yal chanik wa xwajye bʼa pilan lugar?

6 Ja Jyoba ay yaʼunej jun styempoʼil. Kada jabʼil, bʼa xchʼakulabʼil ja febrero sok snalan och ja mayo, ja israʼelenyoʼik wa xyilawe jastal ja cigüeñaʼik wa xwajye bʼa lado norte. Ja Jyoba yala yabʼ ja israʼelenyoʼik: «Ja cigüeña bʼa satkʼinali wa snaʼa lek ja styempo» (Jer. 8:7). Jastalni ja Jyoba yaʼunejyi jun styempoʼil ja yal chanik it, cha yaʼunejni jun styempoʼil oj kʼulwanuk jusgar. Yiljel jastal ja yal chanik wa xwajye bʼa pilan lugar wani xya jul jkʼujoltik ke ja Jyoba ayni yiʼoj jun ‹styempoʼil stsaʼunej› bʼa chʼayjel snajel ja luʼumkʼinal it jel malo, sok wani xbʼobʼ jipjkʼujoltik ke oj skʼuluk (Hab. 2:3).

7. ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja jastal wa xjujpi ja yal chanik? (Isaías 40:31).

7 Ja Jyoba wa xyayi yip ja yaʼtijumiki. Ja bʼa rason aji ekʼyi ja Isaías, ja Dyos skʼapa ke yajni ja yaʼtijumik mey yip xyabʼye ma elel sganaʼe, ja yeʼn oj yayi yipe bʼa jachuk «oj jujpuke chaʼan lek bʼa lajansok ay swechʼe jastal ja águila» (kʼuman ja Isaías 40:31). Ja israʼelenyoʼik kʼajyelni wa xyilawe ja águila wa xyawe makunuk ja ikʼ bʼa oj jujpuke nalanchaʼan sok bʼa mi jel oj chʼak yipe. Ja it wa xya juljkʼujoltik ta ja Jyoba wa xbʼobʼ stalnay ja yal chanik it, cha ojni bʼobʼ skoltay sok oj stsatsankʼujoluk ja yaʼtijumik. Ja yuj, yajni xa wila jun yal chan chaʼan lek wa xjujpi sok mixani jel xya nijkuk ja swechʼi, ajuluka kʼujol ke ja Jyoba wani xbʼobʼ yawi awip bʼa oj skoltaya soka wa wokolik.

8. ¿Jasa snebʼa ja Job sbʼaja kʼulbʼen? b) ¿Jas wa xnebʼatik ja keʼntik?

8 Ja Jyoba wani xbʼobʼ jipjkʼujoltik. Ja sloʼil ajyiyuj soka Job, ja Dyos skoltay bʼa oj sjip skʼujol mas bʼa yeʼna (Job 32:2; 40:6-8). Yalani jitsan jastik ja bʼa kʼulbʼen, jastal ja kʼanalik, ja asonik sok ja chawuk. Cha staʼa tiʼal sbʼaja chanteʼik, jastal ja toro bʼa yax kʼul sok ja kawuj (Job 38:32-35; 39:9, 19, 20). Ja sjejelik it koltaji ja Job bʼa mi jaʼita oj yil ja janekʼto yip ja Dyos, cha jachni ja bʼa syajal skʼujol sok ja sbiboʼil. Ja bʼa sloʼile jaw ja Job koltaji bʼa oj sjip skʼujol mas bʼa Jyoba yuja ajyi (Job 42:1-6). Jastalni jaw, yajni wa xpaklaytik ja kʼulbʼen, wa xjul jkʼujoltik ke ja Jyoba masni jel bibo sok jel ja yip yuja keʼntik. Ja yeʼn cha wani xbʼobʼ xchʼaysnajel spetsanil ja jwokoltik, sok ojni skʼuluk. Spensarajel sbʼaja jaw wa skoltayotik sjipjel jkʼujoltik mas bʼa yeʼna.

JA JESÚS YA MAKUNUK JA KʼULBʼEN BʼA SJEJEL JASTIK JUNUK SBʼAJA STAT

9, 10. ¿Jasa wa sjeʼakitik sbʼaja Jyoba ja yijlabʼ ja kʼaʼuj sok ja jaʼi?

9 Ja Jesús wani snaʼa sbʼaj lek ja kʼulbʼen. Yuja kʼotel jun «aʼtijum jel chapan», ajyiyuj ja cholal bʼa skoltajel ja sTat bʼa skʼulajel ja sutsatkʼinal (Prov. 8:30). Tsaʼan, ja yajni ti ajyi bʼa luʼum, ya makunuk ja kʼulbʼen bʼa sjejelyi ja snebʼumanik jitsan jastik sbʼaja sTat. La kiltik jujuntik.

10 Ja Jyoba wa sjeʼayi syajal skʼujol spetsanil ja kristyano. Ja bʼa Loʼil bʼa Witsi, ja Jesús staʼayi tiʼal ja snebʼumanik chabʼ jasunuk ja bʼa kʼulbʼen ke bʼa jitsan mi xyaweyi stʼilanil: ja yijlabʼ ja kʼaʼuj sok ja jaʼi. Ja chabʼ jasunuk it jelni tʼilan ja bʼa sakʼanil. Jaʼuktoma mi oj yayi ja matik mi x-aʼteltajiyuji, ja Jyoba, juni Dyos jel ja syajal skʼujol, sok wani xyaʼakan ke bʼa spetsanil ja kristyano oj yawe el slekilal ja majtanalik it (Mat. 5:43-45). Ja Jesús ya makunuk ja sjejel it bʼa sjejelyi ja snebʼumanik ke ja Jyoba wa skʼana oj jetikyi yajalkʼujol ja kristyanoʼik. Yajni wa xkilatik jun tsamal och kʼakʼu ma wa xkabʼtik stsamalil ja wan norte, la jpensaraʼuktik ja syajal skʼujol sok ja mi wanta stsawani ja Jyoba. Ja sjejel bʼa yeʼn ojni bʼobʼ snikotik bʼa sjejel ja tikʼe yajalkʼujol jaw xcholjel yabʼye chikan machʼa.

11. ¿Jastal oj bʼobʼ stsatsankʼujolukotik yiljel ja yal chanik bʼa satkʼinal?

11 Ja Jyoba wa xyakitik ja jas wa xmakunikujtik bʼa ajyel sakʼan. Ja Jesús cha yala ja bʼa Loʼil bʼa Wits: «Ochan kʼelawik lek ja yal chanik. Ja yeʼnle mi stsʼunbʼaniye sok mi stsomowe bʼa oj snol-e bʼa tsʼulubʼ, pe wani xmakʼlajiye yuja wa Tatex bʼa satkʼinal». Bʼobʼta ja matik smaklaye ja Jesús yilawe jujuntik ja bʼa yal chanik wane jujpel ja tiw yajni sjobʼo: «Sok ¿mi maʼ mas baleʼukex ja weʼnlex yuja yeʼnleʼi?» (Mat. 6:26). Ja bʼa sjejel jaw ja Jesús skoltayotik yiljel ke ja Jyoba ojni stalnayotik (Mat. 6:31, 32). Ja sjejel ja bʼa kʼulbʼen it jeltoni stsatsankʼujolan ja yaʼtijumik Dyos ja bʼa jtyempotik. Jun precursora soltera bʼa España jel elel sgana yuja mi staʼa jun lugar bʼa oj ajyuk. Pe yajni yila jujuntik yal chan wane waʼel, jelni koltaji. Ja yeʼn wa xyala: «Ja jaw ya juljkʼujol, ta ja Jyoba wa stalnay ja yeʼnle, cha ojni stalnayon ja keʼn». Tʼusan tsaʼan ja hermana staʼa jun lugar bʼa oj ajyuk.

12. Jastalni wa xyala ja Mateo 10:29-31, ¿jas wa sjeʼakitik ja yal chanik sbʼaja Jyoba?

12 Ja Jyoba jel chaʼanyabʼal xyilawotik. Bʼajtanto oj sjek ja Jesús ja sjekabʼanumik ja bʼa xcholjel, skoltayni bʼa mi oj xiwuke yuja ijel patikal (kʼuman ja Mateo 10:29-31). Skʼulani ja it yajel makunuk june ja yal chanik mas naʼubʼal sbʼaj ja bʼa Israel: ja gorrión (ja yal chanik). Ja bʼa tyempo jaw, ja yal chanik it mi karoʼuk stsʼakol. Pe ja Jesús yala yabʼ ja snebʼumanik: «Pe tikʼa koʼ luʼum june bʼa yeʼnle, jawa Tatexi wani snaʼa». Sok cha yala: «Ja weʼnlexi masto baleʼex yuj jitsan yal chanik». Jachuk ya ajyuke seguro ke ja Jyoba jelni chaʼanyabʼal xyila kada jujune ja yeʼnle. Soka jaw koltajiye bʼa mi oj xiwuke yuja ijel patikal. Seguro ke ja nebʼumanik wani xjul skʼujole ja yaljelik it bʼa Jesús ja yajni wane xcholjel bʼa chonabʼik sok bʼa lugarik. Cha jachni junxta, yajni xa wila jun yal chan, ajuluka kʼujol ke ja Jyoba jel chaʼanyabʼal xyilawa, yujni ‹masto baleʼa yuj jitsan yal chan›. Soka skoltanel ja Dyos ojni bʼobʼ kuchukawuj ja ijel patikal (Sal. 118:6).

¿JAS OJ BʼOBʼ JKʼULUKTIK BʼA MI OJ KATIKAN SNEBʼJEL SBʼAJA KʼULBʼEN?

13. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa mi oj katikan snebʼjel sbʼaja kʼulbʼen?

13 Mok katikan snebʼjel sbʼaja Jyoba skʼeljel ja kʼulbʼenik. Ja yuj tʼilan oj jpiltik tyempo skʼeljel ja jas sjoybʼunejotik sok spensarajel ja jas wa sjeʼakitik bʼa yeʼna. Bʼobʼta mi tolabida pasiluk. Jun hermana bʼa Camerún sbʼiʼil Géraldine wa xyala: «Yuja ti kʼiyon bʼa jun chonabʼ, tʼilani wa xkʼujolan mas bʼa skʼeljel ja kʼulbʼenik». Jun ansyano sbʼiʼil Alfonso wa xcholo: «Ja jas jel skoltunejon jani spiljel tyempo ajyel jtuchʼil, skʼeljel ja kʼulbʼen sok spensarajel ja jas wa sjeʼaki sbʼaja Jyoba».

Ja David jel snebʼa bʼa Jyoba spensarajel ja bʼa kʼulbʼen. (Kʼela ja parrapo 14).

14. ¿Jasa snebʼa ja David ja yajni spensaran ja bʼa kʼulbʼen?

14 Ja rey David jelni spensaran ja bʼa kʼulbʼen. Yala yabʼ ja Jyoba: «Yajni wa xkila jawa satkʼinalik, ja yaʼtelik ja yala kʼabʼik, ja luna sok ja kʼanalik achapuneji, ¿machunkiluk ja winik bʼa wa xchami bʼa tini ay bʼa wa pensar»? (Sal. 8:3, 4). Ja David mini kechan yila ja tsamal kʼanalik ja bʼa akwal, cha spensaran ja jas wa xjeʼjiyi sbʼaja Jyoba. Kʼot snaʼ ja janekʼto sniwanil ja Jyoba. Bʼa tuk ekʼele, ja David spensaran jastal kʼijan ja skuerpo ja yajni tito ay bʼa slukum ja snan. Yajni spensaran ja jastal jel cham yabʼjel ja jaw, mastoni kʼi ja yajelyi tsʼakatal ja Jyoba yuja sbiboʼil (Sal. 139:14-17).

15. ¿Awilunej maʼ ja smodoʼik ja Jyoba ja yajni waxa kʼela ja kʼulbʼen? Aʼa sjejelik (Salmo 148:7-10).

15 Jastalni ja David, bʼobʼta pasil bʼa keʼntik stajel jun jasunuk ja bʼa kʼulbʼen bʼa oj ya jpensaraʼuktik lek. Ta waxa kʼela ja jas sjoybʼuneja ojni awil ja smodoʼik ja Jyoba. Jun sjejel, ila ja yip yajni waxa wabʼ ja xkʼixnal ja kʼaʼuj ja bʼa wa kuerpo (Jer. 31:35). Ila ja sbiboʼil ja Dyos ja yajni xa wila jun yal chan wan stojbʼesel ja soji. Pensaran ja jastal tolabida gusto ay ja Jyoba yajni xa wila jun yal tsʼi wan tajnel soka sneji. Sok ayi tsʼakatal ja Jyoba yuja syajal skʼujol ja yajni xa wila jun nanal wan tajnel soka yalatsi. Ayni kiʼojtik jitsan modo bʼa snebʼjel sbʼaja kala Tatik skʼeljel ja skʼulbʼenik, yujni spetsanil ja skʼulbʼen, niwan ma chʼin, najat ay ma mojan, wani xyayi stoyjel (kʼuman ja Salmo 148:7-10).

16. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik?

16 Mini ay pilan maʼ jel bibo, jel ja syajal skʼujol, jel ja yip sok spetsanil ja jas wa skʼulani jel tsamal jastal ja kala Dyostik. Wa xbʼobʼ kiltik ja modoʼalik jaw sok tuk ja bʼa skʼulbʼen; kechani keʼn oj jleʼtik. La jpiltik tyempo yabʼjel stsamalil ja kʼulbʼen sok spensarajel ja jas wa sjeʼakitik sbʼaja Jyoba. Ta wa xkʼulantik, masni oj mojxukotiksok ja jKʼulumantik (Sant. 4:8). Ja bʼa artikulo ti jakum, oj kiltik jastal ja nantatalik oj yawe makunuk ja kʼulbʼen bʼa oj skoltay ja yuntikile bʼa oj mojxuke mas soka Jyoba.

TSʼEBʼOJ 5 Ja tsamalik skʼulbʼenik ja Dyos

a Ja skʼulbʼen ja Jyoba jelni chamyiljel. Jelni tsamal xkilatik ja jastik junuk skʼuluneji, jastal ja jel chamyiljel ja yip ja Kʼaʼuji sok ja jastal jel yaʼaw ja yal snich jun nichim. Ja kʼulbʼeni wa sjeʼakitik jitsan jastik bʼa oj skoltayotik snajel ja smodoʼik ja Jyoba. Ja bʼa artikulo it, oj kiltik jas yuj tʼilan oj jpiltik tyempo skʼeljel ja kʼulbʼen sok ta jkʼulantik ojni skoltayotik bʼa oj mojxukotik mas soka Dyos.