Skip to content

Skip to table of contents

LISAUN ESTUDU 35

Kontinua hatudu pasiénsia

Kontinua hatudu pasiénsia

“Tau hahalok . . . pasiénsia nuʼudar imi-nia roupa.”​—KOL 3:12.

KNANANUK 114 “Hatudu pasiénsia”

IHA LISAUN NEʼE a

1. Tanbasá Ita hafolin ema neʼebé hatudu pasiénsia?

 ITA hotu hafolin tebes ema neʼebé hatudu pasiénsia. Ita orgullu ho sira neʼebé bele hein hela ba buat ruma maibé la estrese. Ita agradese tanba ema hatudu pasiénsia mai ita bainhira ita halo sala. No ita mós agradese ba ita-nia mestre Bíblia neʼebé hatudu pasiénsia nuʼudar ita hakaʼas an atu aprende, simu, ka aplika Bíblia nia matadalan. Importante liu mak ita agradese tebes tanba Jeová hatudu pasiénsia mai ita!​—Rom 2:4.

2. Situasaun saida deʼit mak bele koko ita-nia pasiénsia?

2 Maski ita hafolin bainhira ema seluk hatudu pasiénsia, maibé dala ruma susar ba ita atu hatudu pasiénsia. Porezemplu, karik ita sente susar atu kalma nafatin bainhira ita hein kleur tanba kondisaun tráfiku, liuliu se ita tarde. Karik ita sente hirus bainhira ema halo ita estrese. No dala ruma susar ba ita atu kontinua hein ba Jeová nia promesa kona-ba mundu foun. Ita hakarak hatudu liután pasiénsia ka lae? Iha lisaun neʼe, ita sei koʼalia kona-ba pasiénsia katak sá no tanbasá ida-neʼe importante. Ita mós sei aprende kona-ba oinsá atu haburas liután pasiénsia.

HATUDU PASIÉNSIA KATAK SÁ?

3. Ema neʼebé pasiénsia sei halo saida bainhira ema provoka?

3 Iha dalan haat neʼebé ita bele hatudu pasiénsia. Primeiru, ema neʼebé pasiénsia la hirus lalais. Nia sei kalma nafatin no la selu aat fali bainhira ema provoka ka iha situasaun estrese. Liafuan “la hirus lalais” mosu dala primeiru iha Bíblia bainhira koʼalia kona-ba Jeová nuʼudar “Maromak neʼebé laran-sadiʼa no laran-diʼak, la hirus lalais no nakonu ho domin neʼebé laran-metin no lia-loos”.​—Éx 34:6.

4. Ema neʼebé pasiénsia sei halo saida bainhira nia presiza hein?

4 Segundu, ema neʼebé pasiénsia sei hein ho kalma. Bainhira hein kleur ba buat ruma, ema neʼebé pasiénsia sei hakaʼas an atu sente kalma nafatin no la estrese. (Ecle 7:8) Iha situasaun barak neʼebé ita presiza hein ho kalma. Porezemplu, ita presiza rona ho pasiénsia bainhira ema ruma koʼalia ho ita hodi la korta ninia liafuan. (Job 36:2) Ita mós presiza pasiénsia kuandu ajuda ita-nia estudante atu komprende Bíblia nia hanorin ka troka ninia toman ruma.

5. Saida mak dalan seluk atu hatudu pasiénsia?

5 Terseiru, ema neʼebé pasiénsia la ansi atu halo buat ruma. Klaru katak, iha situasaun balu ita presiza halo buat ruma lalais. Maibé, se ita mak ema neʼebé pasiénsia, bainhira iha knaar importante atu halo, ita sei la ansi atu komesa no halo buat hotu lalais. Ita sei uza tempu atu halo planu kona-ba saida mak ita atu halo. Hodi halo nuneʼe, ita sei halo didiʼak ita-nia knaar.

6. Ema neʼebé pasiénsia sei halo saida bainhira hasoru susar ka problema?

6 Haat, ema neʼebé pasiénsia hakaʼas an atu tahan susar hodi la muramura. Hahalok pasiénsia besik atu hanesan ho hahalok tahan. La sala atu koʼalia ba ita-nia belun kona-ba susar neʼebé ita hasoru. Maibé, ema neʼebé pasiénsia sei hakaʼas an atu iha hanoin pozitivu maski hasoru susar. (Kol 1:11) Nuʼudar ema Kristaun, ita presiza hatudu pasiénsia iha dalan haat neʼe. Tanbasá? Mai ita hanoin kona-ba razaun balu.

TANBASÁ PASIÉNSIA IMPORTANTE?

Toʼos-naʼin hein ho pasiénsia no fiar katak nia sei koʼa rezultadu iha tempu neʼebé loos. Ita mós presiza hein ho pasiénsia no fiar metin katak Jeová sei kumpre ninia promesa hotu iha tempu neʼebé loos (Haree parágrafu 7)

7. Tuir Tiago 5:7, 8, tanbasá mak pasiénsia importante tebes? (Haree mós dezeñu.)

7 Ita presiza pasiénsia atu bele hetan moris ba nafatin. Hanesan fiar-naʼin sira iha tempu uluk, ita presiza hein ho pasiénsia ba Maromak atu kumpre ninia promesa sira. (Ebr 6:11, 12) Bíblia kompara ita-nia situasaun ho toʼos-naʼin ida nia serbisu. (Lee Tiago 5:7, 8.) Toʼos-naʼin serbisu makaʼas atu kuda fini no tau matan ninia toʼos, maibé nia la hatene ho loloos bainhira mak fini sei moris. Maski nuneʼe, toʼos-naʼin hein ho pasiénsia, no fiar katak toʼos neʼe sei fó rezultadu. Nuneʼe mós, ita hakaʼas an atu laʼo tuir Jesus maski ita “la hatene loron neʼebé [ita-nia] Naʼi sei mai”. (Mt 24:42) Ita hein ho pasiénsia no fiar metin katak Jeová sei kumpre buat neʼebé nia promete ona iha tempu neʼebé loos. Se ita komesa atu lakon pasiénsia, karik ita sei kole atu hein no neineik-neineik ita sai dook husi Jeová. Karik ita mós sei komesa fokus ba buat oioin neʼebé bele halo ita kontente agora daudaun. Maibé se ita pasiénsia, ita bele tahan toʼo rohan no hetan salvasaun.​—Miq 7:7; Mt 24:13.

8. Oinsá mak pasiénsia ajuda atu iha relasaun diʼak ho ema seluk? (Koloso 3:12, 13)

8 Pasiénsia ajuda ita atu iha relasaun diʼak ho ema seluk, no ajuda ita atu rona didiʼak bainhira ema koʼalia. (Tgo 1:19) Pasiénsia mós ajuda ita atu iha dame ho ema seluk. Bainhira ita sente estrese, hahalok pasiénsia sei ajuda ita atu la halo ka koʼalia kedas buat ruma neʼebé bele hakanek ema seluk nia laran. Se ita hatudu pasiénsia, ita mós sei la sai hirus lalais kuandu ema hakanek ita-nia laran. Maibé, ita sei “kontinua hatudu pasiénsia ba malu no prontu atu fó perdua ba malu ho laran tomak”.​—Lee Koloso 3:12, 13.

9. Oinsá mak pasiénsia ajuda ita kuandu presiza halo desizaun? (Provérbios 21:5)

9 Pasiénsia mós bele ajuda ita atu halo desizaun ho matenek. Duké ansi, ita sei uza tempu atu halo peskiza no hanoin kona-ba ita-nia opsaun sira antes halo desizaun ruma. (Lee Provérbios 21:5.) Porezemplu, se ita buka serbisu, karik ita hakarak hili serbisu primeiru neʼebé ita hetan, maski karik serbisu neʼe bele afeta ita-nia adorasaun ba Jeová. Maibé, se ita mak pasiénsia, ita sei uza tempu atu hanoin didiʼak kona-ba fatin, oras, no oinsá serbisu neʼe kona ita-nia família no adorasaun ba Jeová. Pasiénsia sei ajuda ita atu foti desizaun ho matenek.

OINSÁ ATU HABURAS LIUTÁN PASIÉNSIA?

10. Oinsá mak ema Kristaun bele haburas no kontinua hatudu pasiénsia?

10 Halo orasaun atu husu pasiénsia liután. Pasiénsia mak hahalok ida neʼebé mai husi espíritu santu. (Gal 5:22, 23) Tan neʼe ita presiza halo orasaun ba Jeová hodi husu espíritu santu atu bele haburas liután hahalok neʼe. Se ita hasoru situasaun neʼebé koko ita-nia pasiénsia, ita presiza “kontinua husu” Jeová nia espíritu santu atu ajuda ita. (Lc 11:9, 13) Ita mós bele husu Jeová atu ajuda ita haree situasaun tuir ninia haree. Kuandu halo tiha orasaun, ita mós presiza hakaʼas an atu hatudu pasiénsia loroloron. Se ita kontinua halo orasaun no hakaʼas an atu hatudu pasiénsia, Jeová sei ajuda ita atu haburas liután pasiénsia, maski uluk ita laʼós ema neʼebé pasiénsia.

11-12. Oinsá mak Jeová hatudu pasiénsia?

11 Medita kona-ba ezemplu sira husi Bíblia. Bíblia konta ezemplu barak kona-ba ema neʼebé hatudu pasiénsia. Hodi medita kona-ba ezemplu sira-neʼe, bele ajuda ita aprende oinsá atu hatudu pasiénsia. Antes ita koʼalia kona-ba ezemplu balu, mai ita haree uluk Jeová nia ezemplu neʼebé diʼak liu hotu kona-ba hatudu pasiénsia.

12 Iha jardín Eden, Satanás hafoʼer Jeová nia naran no duun katak Jeová mak Ukun-Naʼin neʼebé la diʼak. Duké halakon kedas Satanás, Jeová hatudu pasiénsia no kontrola an. Neʼe fó tempu ba ema atu haree katak Jeová nia Ukun mak diʼak liu. Nuʼudar Jeová hein ho pasiénsia, nia mós tenke tahan bainhira anju no ema hafoʼer ninia naran. Jeová nia pasiénsia mós fó oportunidade ba ema barak liután atu bele hetan moris rohan-laek. (2 Ped 3:9, 15) Rezultadu mak ema millaun ba millaun hatene kona-ba Jeová. Se ita tau fokus ba benefísiu husi Jeová nia pasiénsia, neʼe bele ajuda ita atu hein ba Jeová nia loron atu halakon buat aat hotu.

Pasiénsia sei ajuda ita atu la hirus lalais bainhira ema provoka ita (Haree parágrafu 13)

13. Oinsá mak Jesus banati-tuir ninia Aman nia pasiénsia? (Haree mós foto.)

13 Jesus banati-tuir Jeová nia pasiénsia ho perfeitu, no nia hatudu ida-neʼe kuandu nia iha mundu. Dala ruma susar mós ba Jesus atu hatudu pasiénsia, liuliu ba ema Farizeu no eskriba sira. (João 8:25-27) Maski nuneʼe, hanesan ninia Aman, Jesus mós la hirus lalais. Nia la selu aat fali kuandu ema insulta ka provoka nia. (1 Ped 2:23) Jesus tahan susar sira ho pasiénsia no la muramura. Tan neʼe, Bíblia haruka ita atu “hanoin didiʼak kona-ba ida neʼebé tahan ona ema sala-naʼin sira-nia liafuan aat”! (Ebr 12:2, 3) Ho Jeová nia ajuda, ita mós bele tahan hasoru susar naran deʼit ho pasiénsia.

Se ita hatudu pasiénsia hanesan Abraão, ita bele fiar metin katak Jeová sei haraik bensaun ba ita agora no mós iha futuru (Haree parágrafu 14)

14. Saida mak ita bele aprende husi Abraão nia pasiénsia? (Ebreu 6:15) (Haree mós foto.)

14 Oinsá se mundu nia rohan la akontese iha tempu neʼebé ita espera? Karik ita espera katak neʼe akontese ona iha tempu kleur liubá, no ita hanoin barak tanba karik ita sei la konsege haree promesa neʼe sai loos. Saida mak bele ajuda ita atu hein ho pasiénsia? Hanoin toʼok kona-ba Abraão nia ezemplu. Bainhira Abraão tinan 75 no seidauk iha oan, Jeová promete ba nia: “Haʼu sei halo ó sai nasaun boot ida.” (Gén 12:1-4) Abraão haree profesia neʼe sai loos ka lae? Sin, maibé laʼós iha dalan kompletu. Depois hakur tiha Mota Eufrates no hein ba tinan 25 mak foin Abraão haree ninia oan Isaac moris, no depois hein tan ba tinan 60 mak nia haree ninia bei-oan Esaú no Jacob moris. (Lee Ebreu 6:15.) Maibé Abraão la haree ninia bei-oan sira sai nuʼudar nasaun forte ida no tama ba Rai neʼebé Maromak Promete. Maski nuneʼe, Abraão kontente tanba nia iha relasaun neʼebé besik ho ninia Kriadór. (Tgo 2:23) No bainhira Abraão moris hiʼas, nia sei kontente atu haree katak ninia fiar no pasiénsia lori bensaun ba mundu tomak! (Gén 22:18) Saida mak ita aprende? Karik ita sei la haree Jeová nia promesa hotu sai loos agora daudaun. Maibé, se ita hatudu pasiénsia hanesan Abraão, ita bele fiar metin katak Jeová sei haraik bensaun ba ita agora no mós iha futuru.​—Mc 10:29, 30.

15. Ita bele estuda liután kona-ba saida?

15 Iha ezemplu barak husi Bíblia kona-ba ema neʼebé hatudu pasiénsia. (Tgo 5:10) Diʼak atu estuda liután kona-ba sira. b Porezemplu, David mak joven deʼit bainhira Jeová deside katak nia sei sai liurai ba nasaun Izraél iha futuru, no David presiza hein ba tinan barak atu sai liurai. Simeão no Ana serbí Jeová ho laran-metin nuʼudar sira hein ba Mesias neʼebé Bíblia promete nanis. (Lc 2:25, 36-38) Nuʼudar Ita estuda, koko buka resposta ba pergunta sira-neʼe: Saida mak ajuda ema neʼe atu hatudu pasiénsia? Nia hetan benefísiu saida hodi hatudu pasiénsia? Oinsá haʼu bele banati-tuir nia? Ita mós bele hetan benefísiu hodi aprende kona-ba sira neʼebé la hatudu pasiénsia. (1 Sam 13:8-14) Karik Ita bele husu: ‘Saida mak book sira atu la hatudu pasiénsia? Sira hetan konsekuénsia saida deʼit?’

16. Benefísiu saida deʼit mak ita hetan hodi hatudu pasiénsia?

16 Hanoin kona-ba benefísiu husi hatudu pasiénsia. Bainhira ita hatudu pasiénsia, ita sente kontente liu no sente hakmatek. Hodi hatudu pasiénsia ita bele iha saúde fíziku no mentál neʼebé diʼak. Bainhira ita hatudu pasiénsia ba ema seluk, ita bele iha relasaun diʼak ho sira. Ita-nia kongregasaun sei iha unidade se ita hatudu pasiénsia. Se ita la sai hirus lalais bainhira ema ruma provoka ita, neʼe bele hapara situasaun atu la sai aat liután. (Sal 37:8, nota; Prov 14:29) Maibé importante liu, bainhira ita hatudu pasiénsia, ita banati-tuir ita-nia Aman iha lalehan no hakbesik liután ba nia.

17. Ita hakarak hakaʼas an atu halo saida?

17 Hahalok pasiénsia mak furak no lori benefísiu! Maski dala ruma la fasil atu hatudu pasiénsia, maibé ho Jeová nia ajuda ita bele kontinua haburas hahalok neʼe. Nuʼudar ita hein ho pasiénsia ba mundu foun, ita bele iha konfiansa katak “Jeová nia matan hateke ba sira neʼebé hamtaʼuk nia, sira neʼebé hein ba ninia domin neʼebé laran-metin”. (Sal 33:18) Mai ita hotu kontinua hakaʼas an atu tau pasiénsia nuʼudar ita-nia roupa.

KNANANUK 41 Rona mai haʼu-nia orasaun

a Ema barak ohin loron la hatudu hahalok pasiénsia. Maski nuneʼe, Bíblia haruka ita atu tau hahalok pasiénsia nuʼudar ita-nia roupa. Ita sei aprende kona-ba tanbasá hahalok pasiénsia mak importante tebes no oinsá ita bele haburas liután pasiénsia.

b Atu hetan ezemplu husi Bíblia kona-ba ema neʼebé hatudu pasiénsia, haree Indeks Publikasi Menara Pengawal no tuirmai buka subtítulu Sabar, Kesabaran”.