Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 43

Jehová techyolchikauas

Jehová techyolchikauas

“Ye tlamis namechmachtis, namechchikauas, namechpaleuis amo xikkauakan uan namechpaleuis ximoyekketokan” (1 PED. 5:10).

TLAKUIKALI 38 Jehová nochipa mitsmaluis

XIKILNAMIKTO a

1. ¿Akin okinpaleuiaya mayetokan chikauakej David uan Sansón?

 BIBLIA kijtoua chijchikauakej akinmej amo keman kikauaj toTajtsin Dios. Pero akinmej okatkaj okachi chijchikauakej amo nochipa ijkon omomachilijkej. Tekiua David ualeua okatka yolchikauak uan omomachiliaya ken se tepetl chikauak. Pero ualeua omomachiliaya amo okatka chikauak uan omomojtiaya (Sal. 30:7). Noijki Sansón okatka sapanoua chikauak ijkuak Jehová okimakaya espíritu santo. Pero ye okimatiaya tla toTajtsin Dios amo kimakaskia chikaualistli yetoskia ken oksekimej tlakamej tlen amo okatkaj chijchikauakej (Juec. 14:​5, 6; 16:17). Yejuan Jehová okinpaleui mayetokan chijchikauakej.

2. ¿Tleka okijto Pablo ijkuak okatka amo chikauak omochiuaya chikauak? (2 Corintios 12:​9, 10).

2 Apóstol Pablo noijki okineltokaya omonekiaya makipaleui Jehová para yetoskia chikauak (xiktlajtolti 2 Corintios 12:​9, 10). Pablo omokokouaya ijkon ken tejuan timokokouaj (Gál. 4:​13, 14). Noijki omochijchikauaya kichiuas tlen kuali (Rom. 7:​18, 19). Ualeua okitekipachouaya tlen kipanoskia (2 Cor. 1:​8, 9). Pero ye okijto: “Ijkuak amo nichikauak nimochiua nichikauak”. ¿Tleka ijkon okijto? Porque Jehová okimakaya chikaualistli tlen okipolouaya uan ijkon omochiuaya chikauak.

3. ¿Tlen tiknankiliskej?

3 Jehová kijtoua noijki techpaleuis matiyetokan tichijchikauakej (1 Ped. 5:10). Pero moneki itlaj tikchiuaskej tla tiknekij matechpaleui. Matimokuayejyekokan tlen panoua ijkuak ikaj kiuika se carro. Para motlalos moneki kipias se kuali motor. Pero motor amo kitlalochtis carro tla akin kiuika amo kitlalochtia. Jehová uelis techmakas chikaualistli tlen moneki ijkon ken non motor. Pero moneki itlaj tikchiuaskej. ¿Tlen yotechmakak Jehová para matiyetokan tichijchikauakej? ¿Tlen moneki tikchiuaskej para matechpaleui tlen yotechmakak? Para matikitakan ken Jehová okinpaleui Jonás, María imama Jesús uan apóstol Pablo. Noijki axkan tikitaskej Jehová kinpaleuia akinmej kitekichiuiliaj.

TIMOYOLCHIKAUAJ IJKUAK TIMOTLATLAUJTIAJ UAN TIMOMACHTIAJ

4. ¿Tlen moneki tikchiuaskej para matechyolchikaua Jehová?

4 Moneki tiktlatlaujtiskej Jehová tla tiknekij tiyetoskej tiyolchikauakej. Ye technankilia ijkuak tiktlatlaujtiaj uan ijkon “tikpiaj ichikaualis [...] tlen amikaj uelis kipias” (2 Cor. 4:7). Noijki miak ipati matiktlajtoltikan iTlajtol uan matimokuayejyekokan tlen ompa kijtoua (Sal. 86:11). Tlen Jehová techiluia itech iTlajtol “kipia chikaualistli” (Heb. 4:12). Ikinon uelis titlaxikoskej tla tiktlatlaujtiaj uan tiktlajtoltiaj iTlajtol. Noijki techpaleuis nochipa matiktekichiuilikan uan matipakikan maski ualeua tikitaskej oui ijkon tikchiuaskej. Matikitakan ken Jehová okipaleui Jonás.

5. ¿Tleka omonekiaya ikaj makipaleui Jonás?

5 Jonás omonekiaya ikaj makipaleui porque omonekiaya kichiuas se tekitl tlen Jehová okimakak. Ye omomojtiaya kichiuas tlen Jehová okinauati ikinon ocholo uan oyajki itech se barco tlen okiuikak okse altepetl. Ye uan akinmej oyayaj itech barco yimikiskiaj ijkuak oejekakiauik porque ye amo otetlakamatki. Ijkuakon okitlamotlakej ijtik mar uan se ueyi michin okitolo. Ye okatka ijtik michin kanin tlayoua uan temomojti. ¿Ken omomachili Jonás? ¿Okijto ompa mikiskia? ¿Omokuayejyekouaya Jehová ayakmo okitlasojtlaya? Ye xamo sapanoua omotekipacho.

¿Tlen techpaleuis matitlaxikokan ijkuak titlajyouiaj ijkon ken okipanok Jonás? (Xikinmita párrafos 6 hasta 9).

6. ¿Tlen okipaleui Jonás mamoyolchikaua ijkuak okatka ijtik michin? (Jonás 2:​1, 2, 7).

6 ¿Tlen okichi Jonás para moyolchikauaskia ijkuak okatka ijtik michin? Ye okitlatlaujti Jehová (xiktlajtolti Jonás 2:​1, 2, 7). Maski Jonás amo okitlakamatki Jehová, ye okimatiaya kikakiskia ijkuak okitlatlaujti porque omoyolkopki. Noijki omokuayejyeko tlen kijtoua iTlajtol toTajtsin Dios. ¿Ken tikmatij ijkon okichi? Porque Jonás capítulo 2 techititia ijkuak omotlatlaujti ye okijto seki tlajtoli tlen kajki itech Salmos (xikita Jonás 2:​2, 5 uan noijki xikita Salmo 69:1; 86:7). Ompa tikitaj Jonás kuali okimatiaya tlen kijtouaj nonmej textos. Ye omokuayejyeko tlen ompa kijtoua ijkuak okatka ijtik michin uan non okipaleui makineltoka Jehová kipaleuiskia. Yokatka yolchikauak Jonás ijkuak okiski ijtik michin uan yokinekiaya kichiuas tlen Jehová okinauati (Jonás 2:​10–3:4).

7, 8. ¿Tlen okipaleui se tokni ijkuak otlajyouijtoka?

7 Uelis techpaleuis tlen okipanok Jonás ijkuak titlajyouiskej. Matikitakan tlen kipanotok se tokni tlen itoka Zhiming b uan chanti Taiwán. Ye chikauak mokokoua uan ifamilia kitlajyouiltia porque kitekichiuilia Jehová. Pero Jehová kiyolchikaua porque ye momachtia uan motlatlaujtia. Ye okijto: “Sapanoua nimotekipachoua ijkuak nitlajyouia uan nikita oui nimomachtis”. Pero ye amo mosotlaua. Noijki okijto: “Achto niktlatlaujtia Jehová. Satepan nikinmotlalilia audífonos uan nikinkaki tlakuikalmej tlen tikintlakuikiliaj Jehová. Ualeua san ichtaka nitlakuika uan ijkon nimoyolseuia. Satepan nimomachtia”.

8 Tokni Zhiming sapanoua kipaleuia tlen momachtia. Se tonal ijkuak yokichiuiliskiaj se operación, se tepajti okilui omonekiaya kitlaliliskej estli porque okipolouaya glóbulos rojos. Se youak ijkuak ayamo okichiuiliayaj operación, okitlajtolti tlen okipanok se tokni tlen noijki okichiuilijkej non operación. Non tokni okachi okipolouaya glóbulos rojos amo ijkon ken ye pero amo okinek makitlalilikan estli uan kuali opajtik. Tlen okitlajtolti Zhiming okipaleui amo makiseli estli.

9. ¿Tlen uelis tikchiuaskej tla titlajyouiaj uan tikmachiliaj amo titlaxikouaj? (Noijki xikinmita fotos).

9 Xamo ijkuak titlajyouiaj sapanoua timotekipachouaj uan tikitaj oui timotlatlaujtiskej. Noijki xamo tikmachiliaj amo ueli timomachtiaj. Pero matikilnamiktokan Jehová kuali kajsikamati tlen techpanotok. Ikinon uelis tikneltokaskej maski amo miak tlamantli tikiluiskej ijkuak tiktlatlaujtiskej uan ye techmakas tlen techpoloua (Efes. 3:20). Uelis tikkakiskej grabación tlen kipia Biblia noso amatlajkuilolmej tla timokokouaj noso sapanoua tisotlauaj uan amo ueli timomachtiaj. Noijki uelis techpaleuis tla tikinkakiskej tlakuikalmej noso videos tlen katej itech jw.org. Ijkuak tiktlatlaujtiaj Jehová uan tikitaj ken technankilia ika miak tlamantli tlen ye techmaka, yetoskia ken tikiluiaj matechmaka chikaualistli.

TOKNIUAN TECHYOLCHIKAUAJ

10. ¿Ken techyolchikauaj tokniuan?

10 Jehová uelis kichiuas tokniuan matechyolchikauakan. Yejuan uelis techyolchikauaskej ijkuak titlajyouijtoskej noso ijkuak tikchiuaskej itlaj tlen tikitaj oui (Col. 4:​10, 11). Tejuan tiknekij toyolikniuan matechyolchikauakan ijkuak titlajyouiaj (Prov. 17:17). Ijkuak timoyolkokouaj tokniuan uelis techpaleuiskej, techyolchikauaskej uan techpaleuiskej kuali matimouikakan iuan Jehová. Matikitakan ken okipaleuijkej María imama Jesús.

11. ¿Tleka María omonekiaya yetos yolchikauak?

11 María omonekiaya yetos yolchikauak para kichiuaskia tlen Jehová okinekiaya. Ye omotekipacho ijkuak ángel Gabriel okilui kipiaskia se konetl maski ayamo omonamiktiaya. Amo okimatiaya ken kiskaltis se konetl pero omonekiaya kiskaltis akin yetoskia Mesías. María ayamo keman omotekaya iuan se tlakatl pero omonekiaya kiluis José yokipiaya se konetl (Luc. 1:​26-33).

12. ¿Tlen okipaleui María mamoyolchikaua ijkon ken kijtoua Lucas 1:​39-45?

12 ¿Ken omoyolchika María para kichiuaskia itlaj miak ipati? Okinkauili oksekimej makipaleuikan. Okitlajtlani ángel Gabriel ken kichiuaskia tlen Jehová okinauati (Luc. 1:34). Satepan oyajki itech se altepetl tlen kajki Judá kanin okatka tepeyo uan okitato Elisabet tlen okatka ifamiliar. Kuali tlen okichi María porque Elisabet opaki uan okiseli espíritu santo, ikinon okilui María ikonetsin tlapaleuiskia para mochiuaskia se profecía (xiktlajtolti Lucas 1:​39-45). María okijto Jehová “ika ichikaualis yokichi miak tlamantli tetlajtlachialti” (Luc. 1:​46-51). Jehová okinpaleui ángel Gabriel uan Elisabet makiyolchikauakan María.

13. ¿Tlen opanok ijkuak Dasurí okinmilui tokniuan makipaleuikan?

13 Oksekimej tokniuan noijki uelis techyolchikauaskej ijkon ken okiyolchikajkej María. Matikitakan tlen okipanok se tokni tlen chanti Bolivia uan itoka Dasurí. Ipapa chikauak omokokouaya ikinon omonekiaya yetos hospital. Dasurí okinekiaya kuali kimaluis ipapa (1 Tim. 5:4). Pero omonekiaya oksekimej makipaleuikan porque okitaya oui kimaluis ipapa. Dasurí okijto: “Ualeua onikitaya ayakmo uelis itlaj nikchiuaskia”. Pero amo okinmilui oksekimej makipaleuikan. ¿Tleka ijkon okichi? Ye okijto: “Amo oniknekiaya nikintekimakas tokniuan. Ne onikijtouaya: ‘Jehová nechpaleuis’. Pero onikijto tla amo nikinmiluiskia oksekimej manechpaleuikan yetoskia ken san noselti oniknekiaya nikyektlalis nochi tlen onechpanotoka” (Prov. 18:1). Satepan okinmilui iyolikniuan tlen okipanotoka. Ye okijto: “Sapanoua nimotlasojkamati porque onechpaleuijkej uan onechyolchikajkej tokniuan. Otechualikiliayaj tlen tikkuaskej ompa hospital uan otechyolchikauayaj ika tlen kijtoua Biblia. Kuali timomachiliaj ijkuak tikitaj tokniuan amo techkauaj toselti. Tejuan tipouij itech ifamilia Jehová. Tokniuan techpaleuiaj ijkuak moneki, touan chokaj uan nochipa touan katej”.

14. ¿Tleka moneki matikinkauilikan tlayekankej matechpaleuikan?

14 Jehová noijki kinpaleuia tlayekankej matechyolchikauakan. Yejuan ken se tetliokolil tlen Jehová techmaka para matechyolchikauakan (Is. 32:​1, 2). Ikinon inuan matimotlapouikan ijkuak itlaj techtekipachos. Noijki matikinkauilikan matechpaleuikan porque Jehová ijkon techyolchikaua.

TECHYOLCHIKAUA TLEN TIKCHIAJ PANOS SATEPAN

15. ¿Tlen tikneltokaj akinmej tikchiuaj ken Cristo?

15 Techyolchikaua tlen Biblia kijtoua panos satepan (Rom. 4:​3, 18-20). Tinochtin akinmej tikchiuaj ken Cristo tikneltokaj nochipa tiyoltoskej itech se xochitlali noso itech iluikak. Non techpaleuia matitlaxikokan ijkuak titlajyouiaj, matitetlapouikan uan matikchiuakan toteki tlen tikpiaj kanin timonechikouaj (1 Tes. 1:3). Matikitakan ken okiyolchika Pablo tlen okineltokaya.

16. ¿Tleka omonekiaya yetos yolchikauak apóstol Pablo?

16 Pablo noijki omonekiaya makiyolchikauakan. Itech carta tlen okinmijkuilili corintios okijto ye amo okatka chikauak ijkon ken se komitl tlen okichijkej ika sokitl. Ye okijto okitlajyouiltijkej uan amo okimatiaya tlen kichiuas. Noijki ualeua yiixpoliuiskia (2 Cor. 4:​8-10). Ye okijkuilo nochi tlen okipanok ijkuak eyi uelta uejka otetlapouito. Ijkuakon xamo amo okimatiaya okachi tlajyouiskia. Satepan okiuitekej, okikitskijkej, yiixpoliuiskia ijkuak oapolaki barco kanin oyaya uan okitsakej.

17. ¿Tlen okipaleui Pablo matlaxiko ijkon ken kijtoua 2 Corintios 4:​16-18?

17 ¿Tlen okipaleui Pablo matlaxiko? Ye okineltokaya tlen panoskia satepan (xiktlajtolti 2 Corintios 4:​16-18). Okinmilui tokniuan tlen ochantiayaj Corinto ye omoyolchikauaya maski okokoxkatiaya. Omokuayejyekouaya ken yetoskia satepan. Ye okineltokaya yas iluikak uan non okitaya itlaj miak ipati tlen oueyititoka. Pablo okinekiaya tlaxikos maski san tlen tlamantli kipanoskia porque okinekiaya kitlanis tlen Jehová kimakaskia. Ye omokuayejyekouaya tlen kiseliskia satepan ikinon okimachiliaya omoyankuiliaya iyolo.

18. ¿Ken kinpaleuia Tíjomir uan ifamilia ijkuak mokuayejyekouaj tlen Jehová kichiuas satepan?

18 Tlen Jehová kijtoua panos satepan kiyolchikaua se tokni tlen chanti Bulgaria uan itoka Tíjomir. Yikipia seki xiuitl ikni tlen okatka xokoyotl itlaj okipixki uan oixpoliuik. Ikinon Tíjomir sapanoua omoyolkoko. ¿Tlen kinpaleuia matlaxikokan ye uan ifamilia? Yejuan mokuayejyekouaj ken yetos ijkuak Jehová kinyolitis akinmej yoixpolikej. Ye okijto: “Tejuan timotlapouiaj kanin tikseliskej nokni ijkuak kiyolitiskej, tlen titlakualchiuaskej, akinmej tikinyoleuaskej touan matlakuatij uan tikiluiskej nokni seki tlamantli tlen opanok”. Tíjomir okijto ifamilia moyolchikaua porque mokuayejyekoua tlen kichiuas Jehová satepan. Noijki mochixtokej maajsi tonal ijkuak Jehová kiyolitis ikni.

Ximokuayejyeko ken tiyetos itech xochitlali. (Xikita párrafo 19). c

19. ¿Tlen uelis tikchiuaskej para okachi tikneltokaskej tlen panos satepan? (Noijki xikita foto).

19 ¿Tlen uelis tikchiuaskej para okachi titlaneltokaskej? Tla tikchia nochipa tiyoltoskej ipan tlaltikpak, matiktlajtoltikan tlen kijtoua Biblia itech xochitlali uan matimokuayejyekokan ompa yitikatej (Is. 25:8; 32:​16-18). Matimokuayejyekokan ken tiyetoskej ipan tlaltikpak ijkuak Jehová kichiuas se xochitlali. Matimotlajtlanikan: ¿Ompa timotaj? ¿Akinmej tikinmitaj? ¿Tlen tikkakij? ¿Tlen tikmachiliaj? Fotos tlen kinpiaj toamatlajkuiloluan techpaleuis matimokuayejyekokan ken tlayetos itech xochitlali. Noijki uelis tikinkakiskej tlakuikalmej tlen intoka Melauak tiyolpakiskej, Ayakmo miak poliui noso Ximokuayejyeko yiompa tika. Tla timokuayejyekouaj ken tichantiskej satepan, tlen techtlajyouiltia tikitaskej “amo uejkaua uan amitlaj ipati” (2 Cor. 4:17). Techyolchikauas tlen Jehová yokijto kichiuas satepan.

20. ¿Tlen techyolchikauas ijkuak timosotlauaskej?

20 ToTajtsin Dios techyolchikauas ijkuak timosotlauaskej (Sal. 108:13). Jehová yotechmakak miak tlamantli para techyolchikauas. Ikinon matiktlatlaujtikan ika nochi toyolo uan matimomachtikan iTlajtol ijkuak tikitaskej oui tiktekichiuiliskej, tla tikmachiliaj amo titlaxikouaj noso ayakmo tiyolpakij ijkuak tiktekichiuiliaj. Noijki matikinkauilikan tokniuan matechpaleuikan uan matikilnamiktokan tlen Jehová kichiuas satepan. Jehová “manamechyolchikaua ika ichikaualis ueyititok. Manamechmaka chikaualistli tlen moneki para ximochiakan uan nochi xikxikokan ika pakilistli” (Col. 1:11).

TLAKUIKALI 33 Xikmaka Jehová motlamamal

a Nin tlamachtil kinpaleuis akinmej motekipachouaj porque tlajyouiaj noso kitaj amo uelis kichiuaskej se tekitl tlen kinmaka ialtepe toTajtsin Dios. Timomachtiskej Jehová techyolchikaua uan tlen moneki tikchiuaskej para matechpaleui.

b Itech nin tlamachtil sekimej otikinpatilijkej intoka.

c FOTO: Se tokni tlen amo tlakaki mokuayejyekoua tlen kijtoua Biblia panos satepan uan kita se video. Non kipaleuia mamokuayejyeko ken yetos itech xochitlali.