Agllashca temata ricungapaj

Temacunata ricungapaj

TEMA 44

Bibliata alipacha intindingapaj esforzaripashunchi

Bibliata alipacha intindingapaj esforzaripashunchi

“Quiquingunapash ima ancho cajta, ima largo cajta, ima alto cajta, ima jundu cajtapash aligutapacha intindi ushachunmi mañapani” (EFES. 3:18).

CÁNTICO 95 Jehová Diospa yachachishcacunaca ashtahuanmi punchayajun

CAITAMI YACHAJUPASHUN a

1, 2. Bibliataca ¿imashinata aliguta estudiaita ushapanchi? Shuj ejemplomanda parlapai.

 CAIPI pensaripashun, shuj huasita randingapaj munajupashcanguiman. Shinapash chaita rurangapaca¿imatata yachana capangui? ¿Chai huasimanda fototallachu minishtipangui? ¿Nachu chai huasita quiquinllata rishpa ricungapaj munapanguiman? Seguromi huasi canlla ladocunata, huasipa cuartocunata y huasi enterota ricungapaj munapanguiman. Ashtahuanbash chai huasi imashinapacha construishca cashcata yachangapapashmi planocunatapash mañapanguiman. Chaita rurashpami chai huasimanda tucuita yachangapaj munashcata ricuchipanguiman.

2 Shina cuendallatami Bibliata liishpa ali estudiana capanchi. Shuj alipacha estudiashca runaca Bibliapa yachachishcacunataca shuj jatun jatun, ancho ancho, shinlli columnacunahuan shayachishca edificiohuanmi compararca. Bibliapa yachachishcacunataca ¿Imashinata ashtahuan ali rijsita ushapanchi? Bibliata ñapash liishpaca ali intinditaca na ushapashunllu. Chaimandami ‘Taita Diosmanda cutin primeromandapacha pipash yachachichun minishtipanchiman’ (Heb. 5:12). Imashinami huasita randingapaca tucuita ali ali ricuna capanchi, shina cuendallatami Bibliatapash ali ali estudiana capanchi. Chaipaca Bibliapa huaquin textocuna imacunapilla igual cashcatami ali ali estudiana capanchi. Shinaca imata crishcata yachanallaca na suficientechu. Ashtahuanbash imamanda crishcatami yachana capanchi.

3. Apóstol Pabloca ¿imashinata huaquin cristianocunataca animarca?¿Imamandata shina animarca? (Efesios 3:​14-19).

3 Diospa shimita ali intindi ushangapaca Bibliapa cabal yachachishcacunata ali ali estudiangapami esforzarina capanchi. Apóstol Pabloca tucui cristianocunatami Bibliata ali ali estudiashpa intindichunmi animarca. Shina rurashpallami Bibliapa cabal yachachishcacunamandaca ‘ima ancho cajta, ima largo cajta, ima alto cajta, ima jundu cajtapash’ aliguta intindi ushana carca. Shina rurashpallami paicunapa feca ‘cimientopi shinllita sapiyashcashna y shinllita shayachishcashna’ caita ushana carca (Efesios 3:​14-19ta liipangui). Ñucanchicunapashmi chaitaca rurana capanchi. Bibliapa yachachishcacunata ali intindi ushangapaca, Bibliata ali estudiangapaj imata ruraita ushashcata ricupashun.

BIBLIAPA CABAL YACHACHISHCACUNATA ALI INTINDINGAPAJ ESFORZARIPASHUN

4. Jehová Diosman ashtahuan quimiringapaca ¿imatata rurana capanchi? Huaquin ejemplocunamanda parlapai.

4 Jehovata sirvijcunaca Bibliamanda ashagutalla yachajushpaca na quidanachu capanchi. Ñucanchicunaca “Hasta Taita Dios pacalla charishca yachaicunatapashmi” yachajungapaj munana capanchi (1 Cor. 2:​9, 10). Chaitaca Jehovapa espíritu santopa ayudahuanmi ruraita ushapanchi. Ñucanchi estudio personalpi, Bibliata ashtahuan ali estudiashpa Jehovaman ashtahuan quimirina munaitami charina capanchi. Chaipaca ashtaca informaciondami charipanchi. Por ejemplo, Jehovata punda sirvijcunata pai ninanda juyashcatami yachajuita ushapanchi. Shinami ñucanchicunatapash ninanda juyashcata cuenta japichun ayudanga. Jehová Dios, israelitacuna paita imashina adorachun munashcata y cunanbi paita imashina adorachun munashcatami ali yachajuita ushapanchi. O na cashpaca Jesús cai alpapi cajpi huaquin profeciacuna paipi pactarishcatami ali yachajuita ushapanchi.

5. ¿Quiquinba estudio personalpica ima temacunamandallata ashtahuan yachajushpa investigangapaj munapangui?

5 ¿Bibliapi imacunamandalla yachachijta ashtahuan investigangapaj munapanguimanllu? “ Estudio personalpi huaquin temacunata investigangapaj” nishca recuadrotaca Bibliata alipacha yachajushcacunami chai temacunata yachajuchun animashca. Chai temacunataca Índice de las publicaciones Watch Tower nishcapi, Bibliamanda ashtahuan ali intindingapaj informacionguna nishca publicaciongunapipashmi tarita ushapangui. Cai temacunata yachajushpa ali investigashpami shinlli feta charita ushapangui. Shinallata Taita Diospaj ali yachaitapashmi tarita ushapangui (Prov. 2:​4, 5). Cunanga Bibliapa huaquin cabal yachachishcacunata imashina yachajushpa ali investiganata ricupashun.

JEHOVAPA VOLUNTAD MAIJAN CASHCATA PENSARIPASHUNCHI

6. a) ¿Imamandata Jehovapa voluntadca siempre pactarin? b) Jehovapa voluntadca ¿ima horacamanda tiagrin? (Efesios 3:11).

6 Por ejemplo, gentecunaca imata rurangapaj munashpapash imapash pasajpica ñana pactachi ushanllu. Cutin Bibliapica Jehovapa voluntad pactarichun nima na jarcai ushashcatami ricuchin. Shinallata paipa voluntadta pactachingapaca Jehová Diosllata tucuita rurajushcatami ricuchin (Prov. 16:​4, TNM). Y Taita Diospa voluntadca ‘para siempre tiana cashcatami’ ricuchin (Efes. 3:11). Shinallata paipa voluntad maijan cashcatami ñucanchimanga asha asha villashpa catishca. Chaimandami ninanda agradicipanchi. Shinaca Jehová Diospa voluntadca ¿maijanda can? Y paipa voluntadta pactachingapaca ¿imatata rurashca?

7. Adán y Eva Jehová Diosta na cazushcamandaca Jehová Diosca paipa voluntadta pactachingapaca ¿imatata rurarca? (Mateo 25:34).

7 Jehová Diospa voluntadca gentecuna huahuacunata charishpa, ninanda mirashpa cai alpapi para siempre causachunmi munarca (Gén. 1:28). Shinapash Adán y Eva Jehová Diosta na cazuimandami tucui gentecuna juchayu tucushpa huañuna tucurca. Pero Jehovapa voluntad pactarichunga na jarcarcachu. Paipa voluntadta pactachingapaca Jehová Diosca jahua cielopi shuj Gobiernota churanatami decidirca. Shina rurashpami primeropi paipa voluntad maijan cashcata pactachi ushagrijurca (Mateo 25:34ta liipangui). Jehová Diosca cai alpapi gentecunata ninanda juyaimandami tiempohuanga paipa shujlla churita cai alpaman cachamurca. Jesusca Jehovapa Gobiernomandami gentecunamanga villachirca. Shinallata paipa causaita cushpami pecadomanda y huañuimandapash ñucanchitaca salvarca. Chai jipami Jesusca causachi tucushpa Jehová Diospa Gobiernopi Rey shina mandajun. Shinaca Jehová Diospa voluntadmandaca ashtahuanmi yachajushpa catita ushapanchi.

Shamuj punllacunapica jahua cielopi y cai alpapipashmi tucuicunallata Jehová Diostaca tucuipi cazushpa causashun. Chai tiempopi ña causajushcata pensaripai (párrafo 8​ta ricupangui).

8. a) ¿Bibliapica ima temamandata parlan? b) Efesios 1:​8-11​pica Jehovapa voluntadmandaca ¿imatata yachajupanchi? (Dibujota ricupangui).

8 Bibliapica, Jehová paipa voluntadta pactachishpa paipa shutita alipi churanatami ashtahuanbachaca parlan. Jesús jahua cielopi mandajujpimi Jehovapa voluntadca cai alpapi pactarin. Jehová Diospa voluntad pactarichunga nipipash na jarcaita ushanllu. Jehova Diosca paipa voluntadtaca pactachishapacha ninmi (Is. 46:​10, 11; Heb. 6:​17, 18). Tiempohuanga cai alpaca shuj juyailla paraíso tucujpimi Adanba miraicunaca perfecto tucushpa para siempre causaita ushanga (Sal. 22:26). Ashtahuanbash Jehová Diospa voluntadca jahua cielopi, y cai alpapi paita sirvijcuna shuj familiashna paitalla adorachun, pailla ashtaca poderta y autoridadta charishcatapash reconocichunmi munan (Efesios 1:​8-11ta liipangui). Shinaca ¿nachu Jehová Dios paipa voluntadta imashina pactachijushcata yachashpaca cushijupangui?

SHAMUJ PUNLLACUNAPI IMA PASANAPI PENSARIPASHUN

9. Bibliata liishpaca shamuj punllacunamandaca ¿imatallata yachajupashcangui?

9 Jardín de Edenbi Jehová Dios ima profeciata nishcata ricupashun. Cai profeciamandaca Génesis 3:15 pimi b parlan. Cai textopica Jehovapa voluntad imashina pactarina cashcatami parlajun. Shinapash cai pactarichunga ashtaca ashtaca huatacunami yalinara carca. Cai profeciacunapica Abrahanba miraimanda, Jesús shamuna cashcatapashmi parlajurca (Gén. 22:​15-18). Bibliapi nishcashnaca talonbi chugrichi tucunga nishca profeciaca huata 33​pimi Jesuspi pactarirca (Hech. 3:​13-15). Shinallata mil huatacuna yalishca jipami Diablota umapi ñutushpa saquina nishca profeciapash pactarinarami can (Apoc. 20:​7-10). Bibliapica Jehovapa organizacionda nara atacajpillata huaquin profeciacuna pactarinara cashcatami parlan.

10. a) ¿Imata ñalla pasanga? b) ¿Imashinata preparado caita ushapanchi? (Notata ricupangui).

10 Bibliapica importante profeciacuna pactarinatami villajun. Por ejemplo, ashtaca llactacunaca “tranquilo ali, seguromi causanajunchi” ninajungami (1 Tes. 5:​2, 3). Shinallata ‘na yashcapi’ gobiernocuna panda religiongunata atacai callarijpimi Ninan Manllanai Llaqui Punllacunaca callaringa (Apoc. 17:16). Shinallata ‘Runapa Churi fuyupi jahuata paipa tucui poderhuan shamujujta ricushca jipami’ cielopi imapash jatun manllanai cosascuna talvez ricuringa (Mat. 24:30). Jesusca tucui gentecunata juzgashpami llamagushna caj gentecunata y chivoshna caj gentecunata separanga (Mat. 25:​31-33, 46). Chaimandami Diabloca ninan culira caimandami tandanajushca llactata utilizashpami Jehová Diospa pueblotaca atacanga. Cai tandanajushca llactataca Gog de Magog nishpami Bibliapica yachachin (Ezeq. 38:​2, 10, 11). Chaicamanga cai alpapi tiashca ungidocunapashmi cielopi tandanajunga. Chaipimi Jesushuan y angelcunahuan tandanajushpa Armagedón nishcapi macanajui callaringa. Shinami Ninan Manllanai Llaqui Punllacunata tucuchinga (Mat. 24:31; Apoc. 16:​14, 16). c Shina pasashca jipami Jesusca mil huatacunata cai alpataca mandai callaringa (Apoc. 20:6).

Ashtaca millón huatacunata Jehová Diosmanda yachajuimanda paiman ashtahuan quimirishpa imashina sintiri ushashcapi pensaripai (Párrafo 11​ta ricupangui).

11. Para siempre causaimandaca ¿imatata yuyapangui? (Dibujota ricupangui).

11 Cunanga mil huatacuna yalishca jipa ima pasanapi pensaripashun. Bibliapica Jehová Dios gentecunapa ‘shungupi, causaita causachunmi churashca’ ninmi (Ecl. 3:11). Cai textopi shimicunaca ¿imashinata Jehovaman ashtahuan quimirichun ayudahuan? nishpami pensarita ushapangui. Acerquémonos a Jehová nishca libropi página 319​pica cashnami nin: “Ashtaca millones huatacunata causashpami Jehová Diosmandaca cunanbi yachashcata yali yachaita ushapashun. Shina cashpapashmi Jehová Diosmandaca ashtaca ali cosascunata yachajushpa catinarami capanchi. Paraíso alpagupica juyailla alipacha causaigumi tianga. Shina cashpapash ashtahuanbachaca Jehová Diosman cada punlla ashtahuan quimiri ushashcamandami ninanda cushijupashun. Chai pactaringacamanga ¿Bibliapi ima temacunamandallata investigashpa yachajuita ushapanchi?

JEHOVÁ Y JESÚS IMATA RURANAJUSHCATA PENSARIPASHUN

12. Bibliata liishpaca ¿imatata yachajuita ushapanchi?

12 Bibliaca jahua pachapi causajuj Jehová Diosmanda yachajuchunmi ayudan (Is. 33:5). Bibliaca Jehová Diosmanda y jahua cielopi paipa organización imashina cashcatami ricuchin (Is. 6:​1-4; Dan. 7:​9, 10; Apoc. 4:​1-6). Por ejemplo, Ezequiel runaguca jahua pacha pascarijtami ricurca. Shinallata muscuicunapishnami Taita Diosca paimanga huaquin cosascunata ricuchirca (Ezeq. 1:1). Chaitami Bibliapica liita ushapanchi.

13. Jesús jahua cielopi imata rurajushcata pensarishpaca ¿imashinata sintiripangui? (Hebreos 4:​14-16).

13 Jesusca jahua cielopi Rey shina y Sumo Sacerdote shina sirvijun. Chaimandami ñucanchicunaca Jehová Diosman oracionda rurashpa quimirita ushapanchi. Jehovataca ñucanchicunaca ‘minishtijuj tiempopipachami’ paipa ayudata mañaita ushapanchi (Hebreos 4:​14-16ta liipangui). Jahua cielopi Jehová y Jesuspash ñucanchimanda imatalla ruranajushcatami siempre yarina capanchi. Jehová y Jesús ñucanchita ninanda juyashcamandami ñucanchicunaca paicunata tucui shunguhuan sirvingapaj munapanchi (2 Cor. 5:​14, 15).

Paraíso alpagupi cashpa ashtaca gentecunata Jehovata sirvichun y Jesuspa ejemplota catichun ayudashcata yarishpaca cushillami sintiripangui (Párrafo 14​ta ricupangui).

14. Jehovata y Jesusta agradicishcata ricuchingapaca ¿imatata ruraita ushapanchi? (Fototapash ricupangui).

14 Jehovata y Jesusta agradicishcata ricuchingapaca shuj gentecuna Jesuspa ejemplota catishpa Jehová Diosta sirvichun ayudangapajmi ninanda esforzarina capanchi (Mat. 28:​19, 20). Apóstol Pabloca Jehovata y Jesusta agradicishcata ricuchingapami chaita rurarca. Apóstol Pabloca Jehová Diospa voluntadca “tucui clase o tucui laya gentecuna salvarichun y paipa cabal yachachishcacunata aligutapacha” yachajuchunmi munarca (1 Tim. 2:​3, 4). Chaimandami Apóstol Pabloca ‘gentecunata ayudangapaj’ paicuna salvarichun munaimandami predicangapaj ninanda esforzarirca (1 Cor. 9:​22, 23).

BIBLIATACA CUSHIJUSHPA INVESTIGAPASHUNCHI

15. Salmo 1:2​pi nishcashnaca ¿imata rurashpata cushilla sintiripashun?

15 Shuj salmista runaguca cushilla causaj personaca “Mandaj Dios mandashcata pactachishpami cushijun” nircami. Shinallata “tutapash, punllapash chai mandashcataca aliguta yarijunllami” nircami (Sal. 1:​1-3). Cai textomanda parlashpaca Bibliata traducij Joseph Rotherham runaca cashnami nirca: “Bibliata liijuj personaca Taita Diospa consejocunataca alicachishpa gushtanami can. Shinallata chaimanda yachajushpa, yachajushcapipash pensarinami can. Shinallata Bibliata liishca punllacuna Jehová Diospa ali yachaita na intindishpaca tiempota perdishca cuendami can” nircami. Shinallata Bibliata cushijushpa liingapaca, imata yachachijushcata ali intindingapaj, imacunahuanlla igual cashcata ricushpami yachajuita ushapanchi. Shinaca Bibliapa yachachishcacunata investigashpa ali yachajushpaca ñucanchillatami cushilla sintiripashun.

16. Cati temapica ¿imatata yachajupashun?

16 Bibliapi, Jehová Diospa yachachishcacunataca tucuicunallatami ali intindita ushapanchi. Cati temapica Jehovapa jatun templo espiritualmandami yachajugripanchi. Apóstol Pabloca hebreo cristianocunaman shuj cartata escribishpami chai jatun templo espiritualmanda parlarca. Tucuicunallatami cai temamanda yachajushpaca ninanda cushijupashun.

CÁNTICO 94 Bibliata carashcamandami Jehová Diosta pagui ninchi

a Bibliata ashtahuan liishpaca quiquinllatami cushijupangui. Bibliata tucui causaipi liishpaca Jehová Diosmanga ashtahuanmi quimirishpa catipashun. Cai temapica Bibliata imashina aligutapacha estudianata ricugripanchi.

b Julio de 2022 huatapi llujshishca Villajun revista “Tucuicunapallata shuj importante profecía” nishca temata ricupangui.

c Shamuj punllacunapi pactarina profeciacuna ña pactari callarijpi cunanmandallata preparado cangapaca “El Reino de Dios ya está Gobernando” libropa página 230​ta ricupangui.