1, 2. ¿Jas modo mas lek bʼa skʼumajel sok skʼulajel estudiar ja Biblia? Aʼa jun sjejel.

 PENSARAʼAN waxa kʼana oja man jun naʼits. ¿Jasa oja kʼan oja naʼ bʼajtanto oja wil ta oja mane? ¿Malanta maʼ oja wabʼ oja kʼel jun spotoʼil ja bʼa stiʼ ja naʼitsi? ¿Anke oja kʼan weʼn oj waja wile? Seguro ojni akʼan oja bʼejtay ekʼ ja bʼa sjoyanali, oja kʼel ja kuartoʼik yiʼoj sok oja naʼ sbʼaj bʼa spetsanil ja jastik yiʼoji. Asta bʼobʼta oja kʼan oja kʼel ja splanoʼik bʼa oja naʼ jastal kʼeʼel. Chikani lek ke ojni akʼan spaklajel spetsanil ja jastik yiʼoj ja naʼitsi.

² Jachni junxta oj bʼobʼ jkʼuluktik ja yajni wa xkʼumantik sok wa xkʼulantik estudiar ja Biblia. Jun juʼun bʼa spaklajel wa xya slaj ja rason yiʼoj ja Biblia bʼa «jun niwan naʼits chaʼan lek sok bʼa chaʼan lek yiʼoj ja simientoʼili». Anto, ¿jastalxa oj bʼobʼ jnatik bʼa spetsanil ja jas wa xyala ja Biblia? Ta lijeroxta wa xkʼumantik, jaʼitani oj kabʼtik stojol ja jas mas tʼilani, ‹ja bʼajtanik jasunuk wa xnebʼatik ja bʼa Yabʼal ja Dyosi› (Heb. 5:12). Pe mastoni lek ja oj kʼuluktiksok jastal ja naʼitsi: spaklajel ja bʼa «yojoli» bʼa yiljel spetsanil ja jastik yiʼoji. Bʼa oj kʼultik lek estudiar ja Biblia, jani oj kiltik jastal wa syaka sbʼaj ja bʼa tuktukil rasonik yiʼoji. Mini malanta snajel ja jasa wa xkʼuʼantik, cha tʼilani oj natik jas yuj wa xkʼuʼantik.

3. Ja jekabʼanum Pablo, ¿jasa stsatsankʼujolan oj skʼuluke ja smoj nochumanik Kristo, sok jas yuj? (Efesios 3:​14-19).

³ Bʼa oj kabʼtik lek stojol ja Yabʼal ja Dyos sok bʼa spetsanil ja jastik yiʼoji, tʼilani oj kʼuluktik estudiar ja smeranilik bʼa mas nakʼan yiʼoji. Ja jekabʼanum Pablo stsatsankʼujolan spetsanil ja snochumanik Kristo bʼa kongana a-skʼuluke estudiar ja Yabʼal ja Dyos bʼa jachuk oj bʼobʼ ‹yabʼye lek stojolil ja skʼatanili, ja snajtili, ja xchaʼanil bʼa kʼeʼeli, sok ja xchaʼanil bʼa koʼel› ja bʼa smeranili. Sok ja slekilal oj yil-e jani ‹tsʼunan lek oj ajyuke sok yij lek› ja bʼa skʼuʼajel yiʼoje (kʼuman ja Efesios 3:​14-19). Cha  jachni junxta oj bʼobʼ jkʼuluktik ja keʼntiki. La kiltik jastal oj bʼobʼ jkʼuluktik estudiar ja Yabʼal ja Dyos bʼa oj kabʼtik stojol tsʼikan lek.

4. ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj mojxukotiksok mas ja Jyoba? Aʼa jujuntik sjejel.

⁴ Ja snochumanotik Kristo mini malanta oj kabʼtik snajel ja jastik mas tʼilan wa sjeʼa ja Biblia. Wani xkʼanatik oj kabʼtik stojol «asta ja jastik nakʼan ay sbʼa Dyosi», sok ja yipi ojni skoltayotik bʼa oj lajxukujtik (1 Cor. 2:​9, 10). ¿Jas yuj mi la kʼe jun estudio jach atuchʼil bʼa oj ya mojxansok mas ja Jyoba? Ayni awiʼoj jitsan modoʼik bʼa oja kʼuluk. Ojni bʼobʼa paklay jastal ja Jyoba sjeʼayi syajal skʼujol ja yaʼtijumik ja bʼa tyempo najate sok ja jastal ja jaw wa sjeʼa ke cha wani syajtaya ja weʼn. Ojni bʼobʼa kʼul estudiar ja bʼa modo jastal skʼana atoyjuk ja bʼa Israel sok yajel slaj ja bʼa modo jastal wa skʼana ke oj katikyi stoyjel ja bʼa jtyempotik jastal yaʼtijumotik. Ma asta oj bʼobʼa paklay lek ja jastik alubʼalxakan sbʼaja Jesús bʼa kʼot smeranil snajtil ja bʼa sakʼanili sok ja bʼa yaʼtel skʼulan ja bʼa Luʼumi.

5. ¿Jas tema waxa wiʼaj gusto oja paklay ja bʼa wa westudio jach atuchʼil?

⁵ Jujuntik hermanoʼik bʼa kʼotele lekil estudianteʼik bʼa Biblia jobʼjiyile jastik smeranil mas nakʼan ay wa xyiʼaje gusto spaklajel. Ja bʼa recuadro « Temaʼik bʼa skʼulajel estudiar jach atuchʼil» tey yiʼojan jujuntik ja bʼa modoʼik yalawe. Seguro jelni oja wabʼ stsamalil skʼulajel estudiar ja temaʼik jastal jaw soka skoltanel ja Índice de las publicaciones Watch Tower sok ja bʼa Juʼun bʼa koltanel spaklajel. Ja spaklajel it ojni ya tsatsbʼuk ja skʼuʼajela wiʼoj sok oj skoltaya bʼa «oja taʼ ja snajel bʼa Dyos» (Prov. 2:​4, 5). Ja wego la waj jkʼujoltik jujuntik smeranil bʼa Biblia mas nakʼan ay bʼa oj bʼobʼ jkʼultik estudiar.

6. a) ¿Jasa stukil yiʼoj ja xchapjel skʼulajel jun jasunuk sok ja wa xkʼanxi ay jas oj kʼulaxuk? b) ¿Jas yuj wa xbʼobʼ kaltik ke ja jas wa skʼana oj skʼuluk ja Jyoba sbʼaja kristyanoʼik sok sbʼaja Luʼumi bʼajni tolabida? (Efesios 3:11).

⁶ Jun sjejel, la jpensaraʼuktik ja jas wa xyala ja Biblia sbʼaja jas wa skʼana oj skʼuluk  ja Dyos. Tukni lek ja xchapjel skʼulajel jun jasunuk sok ja wa xkʼanxi ay jas oj kʼulaxuk. Xchapjel skʼulajel jun jasunuk jachni jastal jun bʼej bʼa wa xbʼobʼ yiʼotik ja bʼa wa xkʼanatiki. Pe mini oj bʼobʼ kʼotkotik ta ay jas stimawotik ja bʼa bʼeji. Pe ja jas wa xkʼanxi oj kʼulaxuk jani wa xwaj jkʼujoltik ja bʼa wa xkʼana oj kʼotkotiki. Wani xnaʼatik bʼa mero wa xkʼanatik oj kʼotkotika, pe wani xbʼobʼ wajkotik bʼa tuktukil bʼej bʼa oj bʼobʼ kʼotkotik ja tiwi, wani xbʼobʼ tukbʼuk. Ja Jyoba ayni «jas wa skʼana oj skʼuluk bʼa mi xchʼaki», sok jelni xkatikyi tsʼakatal yuja takal takal yaʼunej chiknajuk ja bʼa Biblia (Efes. 3:11). Ja Jyoba ojni bʼobʼ stsaʼ bʼa tuktukil modoʼik bʼa oj lajxukyuj skʼulajel ja jas wa skʼana, sok ja yeʼn tolanibida wa xwajyuj lek yujni «skʼulunej spetsanil ja jastik junuk bʼa oj aʼtijuk ja bʼa jas wa skʼana» (Prov. 16:4). Sok ja bʼa slekilalik wa xyiʼajan ja bʼa jas wa skʼulan ja Jyoba ojni albʼuk bʼa tolabida. Anto, ¿jasa wa skʼana oj skʼuluk ja Jyoba, sok jastik yaʼunej tukbʼuk bʼa oj kʼot smeranil?

7. ¿Jastal stukbʼes ja Jyoba ja bʼa modo oj ya kʼot smeranil ja bʼa jas wa skʼana oj skʼuluk yajni ja Adán sok ja Eva skʼokowe abʼal? (Mateo 25:34).

⁷ Ja Dyosi yala yabʼ ja bʼajtan kristyanoʼik ja jas wa skʼana oj skʼuluk bʼa yeʼnle yajni yala yabʼye: «Aʼajyuk jitsana wuntikilex, pojxanik, bʼutʼuwik ja luʼumi sok talnayik, aʼajyuk bʼa yibʼ akʼabʼex […] yibʼanal ja jastik sakʼan ay» (Gén. 1:28). Ama yajni ja Adán sok ja Eva skʼokowe abʼal yawe ochkanyi ja mulal ja kristyanoʼik, pe mini stima ja jaw bʼa mi oj kʼot smeranil ja jas wa skʼana ja Jyoba. Ja yeʼn kechantani stukbʼes ja bʼa modo jastal oj skʼuluki. Wegoxtani stsaʼa oj ya kujlajuk jun Gobyerno ja bʼa satkʼinal bʼa oj ya kʼot smeranil ja jas mero wa skʼana sbʼaja kristyanoʼik sok ja bʼa Luʼumi (kʼuman ja Mateo 25:34). Ja bʼa mero styempoʼili, ja Jyoba sjeʼa ja syajal skʼujol sok sjeka ja bʼajtan Yunin ja bʼa Luʼumi. Ja Jesús yala yabʼ ja kristyanoʼik sbʼaja Gobyerno jaw sok yaʼa ja sakʼanil bʼa oj ya elkotik libre ja bʼa mulali sok ja bʼa chamelal. Tsaʼan sakʼwi bʼa oj ajyuk sakʼan bʼa satkʼinal sok bʼa oj ya mandar jastal Rey ja bʼa sGobyerno ja Dyosi. Pe ayni mas jastik junuk sbʼaja jas wa skʼana oj skʼuluk ja Dyos bʼa oj bʼobʼ jpensaraʼuktik.

8. a) ¿Jas tema yiʼoj ja Biblia? b) Jastalni wa xcholo ja Efesios 1:​8-11, ¿jas mas oj lajxukyuj ja Jyoba? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja spatiki).

⁸ Ja mero stemaʼil ja Biblia jaʼa it: ja Jyoba oj skoltay ja sbʼiʼili yajni xkʼot smeranil ja jas wa skʼana sbʼaja Luʼumi bʼa jani oj ya makunuk ja sGobyerno bʼa skʼabʼ ja Kristo. Mini jas oj bʼobʼ stim ja jas skʼanunej oj skʼuluk ja Jyoba. Yeʼnani wa skʼapa bʼa ojni ya kʼot smeranil (Is. 46:​10, 11, notaʼik; Heb. 6:​17, 18). Yajni x-ekʼ ja tyempo, ja Luʼumi oj pax jun tsamal lugar bʼa spetsanil ja tojik yintil ja Adán sok ja Eva bʼa mixa oj ajyuk smule sok oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida (Sal. 22:26). Pe mini kechanuk yibʼanal ja jaw ja jas oj lajxukyuj skʼulajel ja Jyoba: ojni cha lajxukyuj ke spetsanil ja yaʼtijumik, tanto ja bʼa satkʼinal sok ja bʼa Luʼum, oj kʼotuke jun ita pamilya bʼa tsoman sok bʼa spetsanile ojni ajyuke kʼuʼabʼal ja bʼa sderecho bʼa yajel mandar (kʼuman ja Efesios 1:​8-11). ¿Anke jelni tsamal ja bʼa modo jastal oj ya kʼot smeranil ja Jyoba ja jas wa skʼana?

9. Yajni wa xkʼumantik ja Biblia, ¿janekʼto wa xnaʼatik sbʼaja tyempo jakum?

⁹ La jpensaraʼuktik ja jas yalakan ja Jyoba ja bʼa jardín bʼa Edén sok wa xtaʼatik bʼa Génesis 3:15. b Ja tiw wani staʼa tiʼal bʼa jastik ojto ekʼuk bʼa oj kʼot smeranil ja jas wa skʼana ja Dyos sok ojni ekʼuk bʼa jitsan jabʼil tsaʼan. June ja bʼa jastik oj ekʼuki jani ke jun parte ja  bʼa yintil ja ixuki, ja Mesías, tini oj eljan bʼa yintil ja Abrahán (Gén. 22:​15-18). Tyempoʼik tsaʼan, ja bʼa jabʼil 33 bʼa jtyempotik, ja Jesús aji yajbʼuk ja stop yoki, jastalni alubʼalkani (Hech. 3:​13-15). Sok ojtoni ekʼuk mas ja 1,000 jabʼil bʼa oj kʼot smeranil ja tsaʼanxta parte ja bʼa jas alubʼalkan sok bʼa oj bʼuyjukyi ja yolom ja Satanás (Apoc. 20:​7-10). Sok ja Biblia wantoni xyala jitsan jastik ojto ekʼuk bʼajtanto ke oj chʼakuk ja jastal kontra wa xyila ja Satanás ja xchonabʼil ja Jyoba.

10. a) ¿Jasa ojxta ekʼuki? b) ¿Jastal oj bʼobʼ jchaptik ja jpensartik sok ja jkʼujoltik? (Kʼela ja nota).

¹⁰ La katik juljkʼujoltik ja jastik jel chaʼanyabʼal oj ekʼuk wa xyala ja Biblia. Bʼajtan, ja chonabʼiki oj yal-e «ayxa lamanil sok mixa jas oj ekʼuk» (1 Tes. 5:​2, 3). Ja niwan wokoli oj kʼeʼuk bʼa «junta chʼaykʼujol» yajni ja chonabʼik xyixtalane spetsanil ja relijyonik mi meranuk (Apoc. 17:16). Tsaʼan, bʼobʼta ojni sjeʼ sbʼaj jastik jel xiwela sbʼaj yajni ‹ja Yunin ja Winik xjak ja bʼa sat asoni sok ipal sok jitsan toyjelal› (Mat. 24:30). Ja Jesús ojni skʼul jusgar spetsanil ja kristyanoʼik sok oj spil ja matik kʼotele jastal chejik sok ja matik kʼotele jastal chiboʼik (Mat. 25:​31-33, 46). Ja bʼa tyempo jaw, ja Satanás mini oj kan telan skʼabʼ. Yuja jel xyilkʼujolan ja xchonabʼ ja Dyos, oj snikyi skʼujol jun stsome chonabʼik, ke ja Biblia wa xya sbʼiʼiluk ja Gog bʼa slujmalil ja Magog, bʼa oj yixtalaʼuke ja xchonabʼ ja Jyoba (Ezeq. 38: 2, 10, 11). Bʼa jun jutsʼin ja bʼa niwan wokol, ja bʼa satkʼinali oj stsom sbʼaj ja janekʼto wa xkan ja matik oj wajuke ja tiwi. Ja tiw oj stsom sbʼaje soka Kristo sok ja soldadoʼik bʼa satkʼinali bʼa oj tiroʼanuke ja bʼa guerra bʼa Armagedón, bʼa jaxani oj xchʼakan ja niwan wokoli (Mat. 24:31; Apoc. 16:​14, 16). c Tsaʼan, oj kʼe stulyi ja sMandaranel bʼa Mil Jabʼil ja Kristo ja bʼa Luʼumi (Apoc. 20:6).

11. ¿Jas wa stojolan bʼa weʼna ja snajel bʼa oj ajyan sakʼan bʼa tolabida? (Cha kʼela ja dibujoʼik).

¹¹ Ja wego la jpensaraʼuktik mas ja bʼa tyempo jakumi. Ja Biblia wa xyala ke ja jKʼulumantiki ‹xchʼikunej ja tyempo mey stikʼanil ja bʼa skʼujole› ja kristyanoʼik (Ecl. 3:11). ¿Wan maʼ x-ekʼ bʼa wa pensar ja jas wa  stojolan ja it bʼa weʼna sok ja bʼa jastal waxa wilabʼajsok ja Jyoba? Ja libro Acerquémonos a Jehová, slam 319, wa xyaʼa ja komentario it jel chaʼanyabʼal: «Yajni ajyitikta sakʼan jitsan miyonik jabʼil, jelni jas oj natik sbʼaja Jyoba ke yuja bʼa jtyempotiki. Pe ama jachuk ojni kiltik ke jelto jitsan jas tsamal oj nebʼtik sbʼaja yeʼni. […] Mini xchʼak ekʼ bʼa jpensartik ja jastal jel tsamal sok jel chaʼanyabʼal oj ajyuk ja jsakʼaniltik ja bʼa Tsamal Lugari. Pe bʼa spetsanil ja jastik oj kʼuluktik ja tiw, ja mas tsamali jani oj mojxukotiksok mas ja Jyoba». Sok malan xkʼot ja tyempo jaw, ¿jas pilan temaʼik ja bʼa Yabʼal ja Dyos oj bʼobʼ jkʼultik estudiar?

12. ¿Jastal oj bʼobʼ jkʼeltik ja satkʼinali? Aʼa jun sjejel.

¹² Ja Yabʼal ja Dyos wani xchikteskitik tʼusan ja bʼa stoyjelal ja Jyoba ja «bʼa nalanchaʼani» (Is. 33:5). Ja Biblia wani xchiktes jastik jel chaʼanyabʼal sbʼaja Jyoba sok ja bʼa xchonabʼ bʼa satkʼinali (Is. 6:​1-4; Dan. 7:​9, 10; Apoc. 4:​1-6). Jun sjejel, ojni bʼobʼ jkʼumuktik sbʼaja jastik jel chamyiljel yila ja Ezequiel yajni «sjama sbʼaj ja satkʼinali» sok kʼe «yil nakʼsatalik bʼa Dyos» (Ezeq. 1:1).

13. ¿Jastal waxa wabʼ spensarajel ja bʼa yaʼtel wan skʼulajel ja Jesús ja bʼa satkʼinal? (Hebreos 4:​14-16).

¹³ Cha la jpensaraʼuktik ja bʼa yaʼtel wan skʼulajel ja Jesús ja bʼa satkʼinal jastal Rey sok Olomal Sacerdote bʼa wa snaʼa jyajulaltik. Yuja yeʼn ojni bʼobʼ mojxukotiksok bʼa orasyon ‹ja bʼa trono bʼa lekil kʼujolal mi xbʼajintik› bʼa Dyosi sok skʼanjelyi a-snaʼ jyajulaltik «ja bʼa mero styempoʼil wa xkʼana jkoltajeltiki» (kʼuman ja Hebreos 4:​14-16). Mokni katikan aʼekʼ jun kʼakʼu bʼa mi oj pensaraʼuktik ja bʼa jas skʼuluneje ja Jyoba sok ja Jesús sok ja jas wane skʼulajel bʼa keʼntik man ja bʼa satkʼinali. Ja yajtanel yiʼoje jmoktik ojni bʼobʼ snikotik bʼa oj kaʼteltaytik gusto lek ja Jyoba (2 Cor. 5:​14, 15).

14. ¿Jas june ja bʼa modo mas lek bʼa sjejelyi jel xkatikyi tsʼakatal ja Jyoba sok ja Jesús? (Cha kʼela ja potoʼik).

 ¹⁴ June ja bʼa modo mas lek bʼa sjejelyi jel xkatikyi tsʼakatal ja Dyos sok ja Yunini jani oj kʼujoluktik bʼa skoltajel ja tuk kristyanoʼik bʼa oj ochuke testigoʼik bʼa Jyoba sok nebʼumanik bʼa Jesús (Mat. 28:​19, 20). Jani jaw ja jas skʼulan ja jekabʼanum Pablo bʼa jani nikjiyuj ja wa xyayi tsʼakatal ja Dyos sok ja Kristo. Ja yeʼn wani snaʼa ke ja jas wa skʼana ja Jyoba jani ke «tuktukil tikʼe kristyano a-staʼ skoltajele sok aʼajyukyujile meran snajelil sbʼaja smeranili» (1 Tim. 2:​3, 4). Ja yuj, ja bʼa janekʼ bʼobʼyuji jelni tsats aʼtiji bʼa skoltajel jitsan kristyanoʼik sok jachuk «oj bʼobʼ staʼ skoltajele ama kechan jujuntik» (1 Cor. 9:​22, 23).

15. Jastalni wa xyala ja Salmo 1:​2, ¿jasa wa xya ajyukotik gusto?

¹⁵ Mini cham xkabʼtik yajni ja salmista yala ke ja maʼ gustoʼayi sok lek wa xwajyuji jani ja maʼ wa «xyabʼ stsamalil ja bʼa sley ja Jyoba» sok «kʼakʼu akwal wa skʼuman ja sleyi sok wa spensaraʼan» (Sal. 1:​1-3). Bʼa jani wan stajel tiʼal ja bʼa teksto it, jun sutuman bʼa Biblia wa xcholo ke ja maʼ wa skʼuman ja Biblia tʼilani oj «yi gusto ja srasonik ja Dyos bʼa oj sleʼe, oj snebʼe sok oj spensaraʼuk». Sok cha yala: «Ja kʼakʼujik bʼa mi xlajxiyuj yabʼjel stojolil mas ja sbiboʼil yiʼoj kʼotelni lom kʼakʼujik» (Studies in the Psalms, Joseph Rotherham). Ja weʼn cha ojni bʼobʼa wabʼ stsamalil skʼulajel estudiar ja Biblia ta waxa kʼujolan yabʼjel stojol bʼa spetsanil ja jastik yiʼoj sok yiljel jastal wa syaka sbʼaj ja bʼa jastik jaw. ¡Janekʼto gustoʼil wa xyijankitik skʼulajel estudiar ja Yabʼal ja Dyos bʼa spetsanil ja jastik yiʼoj!

16. ¿Jasa oj paklaytik ja bʼa artikulo jakumi?

¹⁶ Jpetsaniltik ojni bʼobʼ kabʼtik stojol ja tsamalik smeranil wa sjeʼakitik ja Jyoba ja bʼa Yabʼali. Ja bʼa artikulo jakumi, oj paklaytik june ja bʼa smeranilik it mas nakʼan ayi: ja niwan stemplo ja Jyoba, bʼa stsʼijbʼan ja Pablo ja bʼa skarta sjekayi ja snochumanik Kristo bʼa hebreoʼe. Seguro ke jpetsaniltik jelni oj kabʼtik stsamalil skʼulajel estudiar ja tema it.