Alé annan ròt enformasyon

Alé annan somèr-a

Késyon moun-yan ka pozé

Késyon moun-yan ka pozé

Annan dézèr-a, ès a yenki lamann ké kay Israyélit-ya té gen pou manjé ?

Pannan 40 lannen-yan Israyélit-ya pasé annan dézèr-a, sa yé té ka manjé pi souvan, a té lamann (Ex. 16:35). Dé fwa, Jéova bay yé kay osi (Ex. 16:12, 13 ; Nomb. 11:31). Mé, yé té gen ròt bagaj pou manjé ankò.

Parèkzanp, détan Jéova mennen so pèp koté yé té pouvé pozé, koté i té gen dlo ké manjé (Nomb. 10:33). Roun annan sa koté-ya, a té l’oasis d’Élim, koté i té gen « douz sours dlo ké 70 palmyé », a té divèt palmyé ki ka bay roun ti frwi yé ka aplé dat (Ex. 15:27). Annan liv Plants of the Bible a, nou ka li ki sa palmyé-ya ki « ka pousé annan roun patché koté, […] a sa èspésyalman yé ka manjé annan dézèr-a, i ka bay milyon moun manjé, dilwil ké roun koté pou protéjé yé kò ».

Israyélit-ya pitèt arété osi annan gran oasis yé ka aplé Feiran jòdla, é ki ka fè parti di valé Feiran-an b. Liv Discovering the World of the Bible c ka di ki sa valé-a « ka fè 130 km, é annan tout Sinayi-a, i ka fè parti di valé-ya ki pi long, ki pi bèl, é ki pi bokou moun konnèt ». Sa liv-a ka di osi : « Si roun moun ka maché 45 km dipi koumansman sa valé-a, i ké tonbé asou oasis Feiran-an. Sa oasis-a 610 m pi rot pasé nivo lanmè-a, é i ka fè 4,8 km. I plen ké palmyé, é i tèlman bèl ki moun ka di ki i kou jarden Édèn-an. Dipi lontan, moun-yan ka vini la paské i gen milyé palmyé ka bay dat ».

Palmyé ki ka bay roun frwi yé ka aplé dat annan oasis Feiran

Lò yé soti Éjip, Israyélit-ya mennen yé lapat, sa yé té ka sèrvi pou pétri lapat-a, é pitèt séréyal ké dilwil osi. Mé sa manjé-a fini vit. Yé té mennen osi « mouton ké béf […], roun patché zannimo » (Ex. 12:34-39). Mé kou sa pa té fasil annan dézèr-a, piti piti, yé vin gen mwens zannimo. Yé dèt manjé roun ran ; é yé dèt bay rounòt ran an sakrifis pou Jéova d, ouben pitèt menm pou fo bondjé (Actes 7:39-43). Mé, Israyélit-ya té ka lévé zannimo. A sa nou ka konprann lò nou ka li sa Jéova di yé paské yé pa té gen asé lafwa : « Zòt pitit ké divini bèrjé annan dézèr-a pannan 40 lannen » (Nomb. 14:33). Donk, pitèt yé troupo pèrmèt yé gen dilèt, é détan, vyann pou manjé. Mé yé pa té gen asé pou bay apéprè trwa milyon moun manjé pannan 40 lannen e.

Ki koté zannimo-ya té ka trapé manjé ké bwè f ? Annan sa lépòk-a, annan dézèr-a, lapli té divèt ka tonbé plis, donk i té divèt gen plis radyé. Liv Étude perspicace des Écritures, ka èspliké ki i gen 3 500 lannen, an Arabi, ‘i té gen plis dlo ki jòdla’. I ka di osi : « Nou savé sa paské i gen roun patché ouadis ki sèk. I gen osi plizyèr koté larivyè té ka pasé anvan, é sa ka byen montré ki lapli té ka tonbé asé pou plen sa larivyè-ya. » Mé a pa pou sa dézèr-a pa té sa roun koté ki té sèk é ki té danjéré (Deut. 8:14-16). Si Jéova pa té fè roun mirak pou bay yé dlo, ni Israyélit-ya, ni yé zannimo té ké mouri (Ex. 15:22-25 ; 17:1-6 ; Nomb. 20:2, 11).

Moyiz fè Israyélit-ya wè ki Jéova té bay yé lamann pou manjé, pou fè yé konprann ki « a pa dipen rounso moun bézwen pou viv, mé yé bézwen tout paròl ki ka soti annan [so] bouch » (Deut. 8:3).

a H. Moldenke ké A.Moldenke, Dover Publications, Inc., New York, NY, 1952.

b Gadé La Tour de Garde 1é mé 1992, p. 24-25.

c LaMar Berrett, Thomas Nelson Publishers, Nashville, TN, 1979

d Dé fwa Labib-a ka di ki Israyélit-ya bay zannimo an sakrifis pou Jéova annan dézèr-a. Prémyé fwa-a, a té lò Jéova mété prèt-ya an plas, é dézyèm fwa-a, a pannan Lapak-a. Sa dé lévènman-yan fèt an 1512 anvan nou lépòk, annan dézyèm lannen Israyélit-ya soti Éjip (Lév. 8:14 – 9:24 ; Nomb. 9:1-5).

e Lò 40 lannen-yan yé té pou fè annan dézèr-a té près fini, Israyélit-ya briga ké roun nasyon, épi yé rivé ganyen roun patché zannimo (Nomb. 31:32-34). Magré sa, yé kontinyé manjé lamann jiktan yé antré annan Péyi Bondjé té promèt yé-a (Jos. 5:10-12).

f Dapré sa nou ka wè, zannimo-ya pa té ka manjé lamann, paské kantité Israyélit-ya té pou ranmasé té divèt korèsponn ké sa chak moun té pouvé manjé (Ex. 16:15, 16).