Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

1 YATICHÄWI

CANCIÓN 38 Jupaw chʼamañchaskätam

Jehová Diosar confiyasajj janiw ajjsarjjätati

Jehová Diosar confiyasajj janiw ajjsarjjätati

2024 MARATAK BIBLIAT APSTʼAT TEXTO: “Kunapachatï ajjsarayaskta ukhajja, jumaruw nayajj confiyasta” (SAL. 56:3).

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI?

Kunsa Jehová Diosar jukʼamp confiyañatakejj lursna, kunsa jan ajjsarañatakejj luraraksna ukanakatwa yatjjataskañäni.

1. ¿Kunatsa awisajj ajjsarayassna?

 TAQENIW awisajj ajjsarayastanjja. Cheqas Bibliat yateqjjasajja, janiw jiwatanakarusa, demonionakarusa, kunatï jutïrin paskani ukarus ajjsarjjtanti. Ukampis jan wali tiemponwa jaktanjja, guerranakasa, jan wal lurañanakasa, usuntañanakas walipuniw utj-jje. “Wali ajjsarkañanakaw” aka mundon uñjasi (Luc. 21:11). Cheqpach religión contra saytʼasipjjatapat inas gobiernonakarusa, familiaranakarusa, jan ukajj yaqha jaqenakarus ajjsararakstan. Yaqhepajja janiw aka jan waltʼäwi aguantañ puedkäti sasaw ajjsarayasipjje, yaqhepasti jutïrin jan waltʼäwin uñjaskä uk janiw aguantañ puedkäti sasaw ajjsarayasipjjaraki.

2. ¿Davidajj Gat markan kunjamas jikjjatasïna?

2 Jichhajj Diosar servir David reyit parltʼañäni. Jupajj awisajj ajjsarayasirakïnwa. Saúl reyejj jupar jiwayañatak arknaqkäna ukhajja, Davidajj filisteonakan Gat sat markaparuw escapäna. Kunapachatï Gat markankir Akís reyirojj “Davidajj guerran nuwasir wali chʼaman jaqewa, ‘10.000’ filisteonakaruw jiwarayi” sasin yatiyapjjäna ukhajja, Davidajj “wal ajjsarayasïna” (1 Sam. 21:10-12). Kuntï Akís reyejj jupar lurkaspäna ukatwa Davidajj wal llakisïna. ¿Kunas jan ajjsarirïñatak yanaptʼäna?

3. Salmo 56:1-3, 11 textorjamajj ¿kunas Davidarojj jan ajjsarañatak yanaptʼäna?

3 Salmo 56 capitulonjja, Gat markan kunjamas jikjjatasïna ukwa Davidajj qellqäna. Kunatsa ajjsarayasïna, kunjamsa Diosar confiyañajj jan ajjsarañatak yanaptʼäna ukwa Davidajj ukan qhanañcharaki. Jehová Diosar confiyatapajj janiw inamayäkänti (Salmo 56:1-3, 11 liytʼäta). Diosan bendicionapampejja, Davidajj loqher tukuñwa amtäna, uka amtapajj janiw walïkaniti sañjamäkchïnsa sumaruw saräna. Ukhamätapat Akís reyejj janiw Davidar jiwayjjänti, antisas sarjjañapwa munäna, ukhamatwa Davidajj escapjjäna (1 Sam. 21:13-22:1).

4. ¿Jehová Diosar jukʼamp confiyañatakejj kunanaksa lursna? Mä uñachtʼäwimp uk qhanañchtʼam.

4 Jehová Diosar confiyañajj jan ajjsarañatakiw yanaptʼarakistaspa. Ukampis jiwasatï ajjsarirïstan ukhajj ¿kunanaksa Jehová Diosar jukʼamp confiyañatak lursna? Doctorajj mä usunïtassa yatiykistaspa ukham amuytʼañäni. Inas qalltan wal sustjassna. Ukampis mä suma doctoran jiwasar yanaptʼaskatapajj jukʼamp tranquilokïñatakiw yanaptʼistani. Inas uka doctorajj jumjam walja usutanakar nayrajj qollchïna. Inas jichhajj wali atencionamp istʼaskchistu, kunjamas jikjjatastan uks amuyarakchi. Inas “waljanir yanaptʼawayki uka tratamiento churasksma” sasin sarakchistu. Jehová Diosampejj niya ukhamarakiwa, jiwasatï kuntï Diosajj lurawayki, kuntï jichhajj luraski, kuntï jiwas layku jutïrin lurkani uk lupʼiñäni ukhajja, jukʼampiw jupar confiyañäni. Ukwa Davidajj luräna sasaw Salmo 56 capitulojj qhanañchi. Uka capitulon yaqhep versiculonakap yatjjatkasajja, Jehová Diosar jukʼamp confiyañatakisa jan ajjsarirïñatakis kunanaksa lursna ukanak amuytʼañäni.

¿KUNSA JEHOVÁ DIOSAJJ NAYRAJJ LURÄNA?

5. ¿Kuna toqetsa Davidajj jan ajjsarañatakejj lupʼïna? (Salmo 56:12, 13).

5 Davidan jakäwipajj jan walinsa uñjaskchïnjja, kuna suma luräwinaktï Jehová Diosajj nayra tiempon lurkäna ukanakaruw chuym uchäna (Salmo 56:12, 13 liytʼäta). Walja kutiw Davidajj uk luräna. Awisanakajj Jehová Diosan luratanakapatwa lupʼirïna, uk lurañajj Diosajj wali chʼamanïtapa, jaqenakar wal munasitapwa amtayirïna (Sal. 65:6-9). Kunanaktï Jehová Diosajj yaqhanak laykojj lurkäna ukanakatwa amuykiptʼarakirïna (Sal. 31:19; 37:25, 26). Jukʼampis kuntï jupa laykojj lurkäna uka toqet amuykiptʼañatakiw tiempo apstʼasirïna. Davidajj wawäskäna ukhatpachaw Jehová Diosajj jupar yanaptʼäna, jarkʼaqarakïna (Sal. 22:9, 10). Taqe ukanakat lupʼiñaw Davidarojj Jehová Diosar taqe chuym confiyañatakejj yanaptʼäna.

Kuntï Jehová Diosajj lurkäna, luraski, lurkarakini uka toqenakat lupʼiñaw Davidarojj Jehová Diosar jukʼamp confiyañatak yanaptʼäna. (Párrafos 5, 8 y 12). d


6. Ajjsarkañäni ukhajj ¿kunas Jehová Diosar confiyañatak yanaptʼistani?

6 Ajjsarkäta ukhajj akham jisktʼasim: “¿Kunsa Jehová Diosajj nayra tiempon lurawayi?” sasa. Mä toqetjja, Diosan luratanakapat amuykiptʼam. Jehová Diosajj janiw jamachʼinakarusa panqaranakarus jupar uñtasitsa ni jupar adorapjjañapatakis lurawaykiti, ukampis kunjamsa ukanakar cuidi uk uñjasajj Jehová Diosaw cuidaskistani sasin jukʼamp confiyañatakiw yanaptʼistu (Mat. 6:25-32). Maysa toqetjja, kuntï Jehová Diosajj servirinakap laykojj lurawayki uka toqet amuykiptʼam. Inas kunjamsa Diosan mä serviripajj nayra tiempon jupar confiyäna uka toqet yatjjatchisma, jan ukajj inas jichha tiempon Diosar servir mä jilatana jan ukajj mä kullakan experienciap liytʼarakchisma. a Kunjamsa Jehová Diosajj jichhakam cuidawaytam uka toqet lupʼirakim. ¿Kunjamsa kunatï cheqäki uk uñtʼañatak Diosajj yanaptʼawaytam? (Juan 6:44). ¿Kunjamsa oracionanakamar jaysawayi? (1 Juan 5:14). Wali munat Yoqapar jiwasanak layku khitaniwayki ukajj ¿kunjamsa sapürojj yanaptʼtam? (Efes. 1:7; Heb. 4:14-16).

Kuntï Jehová Diosajj lurkäna, luraski, lurkarakini uka toqenakat lupʼiñaw Jehová Diosar jukʼamp confiyañatak yanaptʼistu. (Párrafos 6, 9, 10, 13 y 14). e


7. ¿Kunjamsa Vanessa kullakarojj Daniel profetan sarnaqäwipajj yanaptʼäna?

7 Haití markankir Vanessa b kullakajj mä jan walin uñjasitapat wali sustjatänwa. Jakaski uka lugarankir mä chachaw juparojj mensajenak sapür qellqäna, jupampïñatakiw obligañ munarakïna. Kullakajj wali qhanwa uka chachar “janiw” säna, ukampis uka chachajj wal colerasïna, amenazarakïnwa. ¿Kunas Vanessa kullakarojj jan ajjsarañatak yanaptʼäna? Kunanakatï wakiski ukanakwa jarkʼaqasiñatakejj luräna, mä anciano jilataw autoridadanakar yatiyañapatakejj yanaptʼäna. Kunjamsa Jehová Diosajj nayra servirinakapar yanaptʼäna uk amtañatakiw chʼamachasirakïna. Kullakajj akham siwa: “Uka ratojj Daniel profetatwa amtasta. Jupajj janis kuna jan wals lurkchïnjja, manqʼat awtjat walja leonanakan putuparuw jaqontapjjäna, ukampis Jehová Diosaw jupar salväna. ‘Kuntï lurirjamäkta taqe ukanakwa lurjjta, mirä amp suma, yanaptʼita’ sasaw Jehová Diosar sista. Ukat janiw ajjsarjjayätti” sasa (Dan. 6:12-22).

¿KUNSA JEHOVÁ DIOSAJJ LURASKI?

8. ¿Kuna toqetsa Davidajj jan payachaskäna? (Salmo 56:8).

8 Gat markankkasajj jan walinsa Davidajj uñjaskchïnjja, janiw ajjsarañampejj apayaskänti. Ukat sipans kuntï Jehová Diosajj uka horasan jupa laykojj luraskäna ukaruw chuym uchäna. Diosan jupar irpaskatapsa, jarkʼaqatapsa, kunjamas chuymapan jikjjatasïna uk amuyatapsa Davidajj sum yatïna (Salmo 56:8 liytʼäta). Jan jaytjasir amigonakapas yanaptʼapjjarakïnwa, chʼamañchtʼapjjarakïnwa, jupanakat yaqhepajj Jonatanampi Ahimélec sat jachʼa jilïr sacerdotempïnwa (1 Sam. 20:41, 42; 21:6, 8, 9). Saúl reyejj jiwayañs munkchïnjja, Davidajj salvasïnwa. Kunjamanakans Davidajj uñjasïna, kunjamas jikjjatasïna uk Jehová Diosajj sum yatïna, janiw ukat Davidajj payachaskänti.

9. ¿Kunsa Jehová Diosajj sapa mayni jiwasanakat yati?

9 Jumatï mä jan waltʼäwin uñjassta ajjsararaksta ukhajj ak amtañamawa: Jehová Diosajj janiw kunjamanakans uñjasiskta ukak yatkiti, jan ukasti kunjamas jikjjatasta uks yatirakiwa. Servirinakapajj Egipto markan esclavöpkäna ukhajja, Jehová Diosajj “jupanakan tʼaqesitanakapjja” yatïnwa (Éx. 3:7). Mä kutejja, Jehová Diosajj Davidar akham sänwa: ‘Tʼaqesitam uñjtwa, wal tʼaqesitamsa uñjaraktwa’ sasa (Sal. 31:7). Markapajj jan wali amtanakar puritapat tʼaqesiskäna ukhasa, Diosajj “llakisirakïnwa” (Is. 63:9). Sustjatäktan ukhajj Jehová Diosajj amuyistuwa, jan ajjsarañatakis yanaptʼañwa munarakistu, ukanak yatiñajj wal chuymachtʼistu.

10. Jehová Diosajj nayat llakisiwa, nayar yanaptʼañatakis jankʼakirakiwa sasin ¿kunatsa taqe chuym confiyta?

10 Ajjsaraykistu uka jan waltʼäwin uñjasisajja, kunjamsa Jehová Diosajj yanaptʼaskistu uk amuyañajj chʼamakïspawa. Ukhaman uñjasisajj kunsa jiwas laykojj luraski uk amuyañatakiw Diosar yanaptʼa mayiñasa (2 Rey. 6:15-17). Akanakatwa lupʼiñasaraki: ¿Tantachäwin mä discursoti jan ukajj mä comentarioch chʼamañchtʼawayistu? ¿Bibliat apstʼat mä qellqatati, mä videoti jan ukajj mä cancionach chʼamañchtʼawayistu? ¿Mä jilatati jan ukajj mä kullakach mä textompi jan ukajj arunakapamp chʼamañchtʼawayistu? Jilat kullakanakan jiwasar munasiñamp uñjapjjatapasa, Diosar serviskakiñatak yanaptʼanak katoqatasas Jehová Diosan suma regalonakapawa, awisajj ukanakat armasjjaksnawa (Is. 65:13; Mar. 10:29, 30). Uka regalonakajja, Diosajj jiwasat llakisitapa, juparuk confiyañasätapwa uñachtʼayistu (Is. 49:14-16).

11. ¿Kunas jan ajjsarañatakejj Aida kullakar yanaptʼäna?

11 Senegal markankir Aida kullakajja, mä jan walinwa uñjasïna, ukhaman uñjasisajj kunjamsa Jehová Diosajj jupar yanaptʼaskäna ukwa amuyäna. Jilïr phuchapätap laykojja, tatap mamapajj walja qollqe ganañapwa munapjjäna, ukhamat jupa pachp mantinisiñapataki, jupanakarus cuidañapataki. Ukampis Aida kullakajj precursorat serviñwa qalltäna, ukhamajj jukʼa qollqekwa ganasïna. Ukatwa familiaranakapajj jupatak wal colerapjjäna, jiskʼachapjjarakïnwa. Kunjamas jikjjatasïna uka toqet kullakajj akham siwa: “‘Kunjamsa tataj mamajar yanaptʼäjja, taqeniw yaqhachapjjetani’ sasaw ajjsarayasiyäta. Ukham jan walin uñjasitajat Jehová Diosar kunwa juchañchjjayäta” sasa. Ukampis mä discursow jupar wal yanaptʼäna, jupajj akham siwa: “Kunanakas chuymas usuyistu uk Jehová Diosajj sum yati sasaw jilatajj amtayapjjetäna. Ancianonakasa jilat kullakanakas Jehová Diosajj qhawqsa munasitu ukwa arunakapampejj amuytʼayapjjetäna, jukʼat jukʼatwa sum jikjjatasjjayäta. Diosar jukʼamp confiyasaw orasiñ qalltarakiyäta, kunjamsa jupajj oracionanakajar istʼitäna uk amuyasajj chuymajan sumakëjjayätwa” sasa. Qhepatjja mä trabajo jikjjatäna, ganaskäna uka qollqempejj precursorat serviskakïnwa, tatap mamaparus mayninakarus uka qollqemp yanaptʼarakïnwa. Kullakajj akham siwa: “Taqpach chuymamp Jehová Diosar confiyañwa yateqawayta. Orasiñajj jan ajjsarañatakiw yanaptʼitu” sasa.

¿KUNSA JEHOVÁ DIOSAJJ JUTÏRIN LURANI?

12. Salmo 56:9 textorjamajj ¿kunatsa Davidajj jan payachaskäna?

12 (Salmo 56:9 liytʼäta). Uka textorjamajja, jiwayañ munapkäna ukhajj kunsa Diosajj jutïrin lurani uka toqet lupʼiñaw Davidarojj jan ajjsarañatak yanaptʼäna. Horasapar yanaptʼasir Diosätap Davidajj sum yatïna. Jehová Diosajj Davidaw Israel markan reyipäni sasaw arsüna (1 Sam. 16:1, 13). Niyakejjay Jehová Diosajj uk arschïnjja, phoqapuniniwa sasaw Davidajj confiyäna.

13. ¿Kunsa Jehová Diosajj jutïrin lurani?

13 ¿Kun lurañsa Jehová Diosajj jiwasatak arsuwayaraki? Janiw jan walinakan uñjasipkätati sasajj janiw arsuwaykiti. c Ukampis jan walinakansa akapachan uñjaskchiñänejja, machaq oraqen taqe jan walinak chhaqtayañwa Jehová Diosajj arsuwayi (Is. 25:7-9). Jiwatanakar jaktayañatakisa, usutanakar qollañatakisa, enemigonakasar chhaqtayañatakis Jehová Diosajj wali chʼamaniwa (1 Juan 4:4).

14. ¿Kuna toqetsa lupʼiñasa?

14 Ajjsarayasïta ukhajja, kunsa Jehová Diosajj jutïrin lurani uk lupʼim. Supayajj jan utj-jjani, jan wali jaqenakajj chhaqtayatäjjani, suma jaqenakak utj-jjani, pantjasiñas jukʼat jukʼat chhaqtjjani ukhajj kunjamas jakasjjäta uk amuytʼam. 2014 maran apaskäna uka asamblea regionalanjja, jutïrin jakasiñajj kunjamänisa uka toqet mä demostracionaw uñjasïna, ukaw suytʼäwisat sum amuyañatak yanaptʼistaspa. Mä jilatajj familiapampïskänwa, 2 Timoteo 3:1-5 textotï Paraison jakasiñat parlir profeciäspäna ukhajj kamsaspänsa uka toqetwa parläna, jupajj akham sänwa: “Machaq oraqen suma tiemponakaw utjani. Jaqenakajj akhamäpjjaniwa: maynit maynikam munasirinaka, cheqa yatichäwinak munirinaka, humilde chuymaninaka, Diosar jachʼañchirinaka, awkiparus taykaparus istʼirinaka, yuspärasirinaka, jaqe masipar jan jaytanukurinaka, familiapar munasirinaka, acuerdor mantañ munirinaka, mayninakat sum parlirinaka, munañapamp jan apnaqayasirinaka, suma jaqenaka, kunatï walïki ukar munasirinaka, confiykañ jaqenaka, amuytʼirinaka, jan jachʼañchasiñ munirinaka, pachpa munañapak thaqerinakat sipansa Diosar munasirinaka, Dios chuyma jaqenaka ukhamäpjjaniwa. Jupanakat janipun jitheqtamti” sasa. ¿Machaq mundon jakasiñajj kunjamänisa uka toqet familiasampi jan ukajj jilat kullakanakasamp parlapuntanti?

15. ¿Kunas Tanja kullakar jan ajjsarañatak yanaptʼäna?

15 Macedonia del Norte toqenkir Tanja kullakat parltʼañäni. Juparojj Diosan promesanakapat lupʼiñaw jan ajjsarañatak yanaptʼäna. Bibliat yateqañ qalltkäna ukhajja, tatap mamapajj jupatak walpun colerapjjäna, kullakajj akham siwa: “Kuntï wal ajjsarkayäta ukaw pasitäna. Tantachäwit kuttʼanjjerïta ukhajja, mamajajj nuwjakipunirïtuwa. Testigöjjäta ukhajj jiwayapjjämawa sasaw tataj mamajajj amenazapjjetäna” sasa. Kullakarojj utapatwa alisnukupjjäna. ¿Kunsa luräna? Jupajj akham siwa: “Nayatï Jehová Diosat jan jitheqtkäjja, wiñayatakiw kusisit jakasëjja sasaw piensirïta. Kunatï utjkitu ukanak akapachan aptʼaskchïsa, Jehová Diosajj machaq mundon bendisitaniwa, taqe jan walinaks janiw amtasjjäti sasaw amuyirïta” sasa. Kullakajj janiw Jehová Diosat jitheqtkänti, Diosan yanaptʼapampiw jakasiñatak mä lugar jikjjatarakïna. Jichhajj Diosat jan jitheqtir mä jilatampiw casarasjje, sapürunjamaw Diosar kusisit servisipkaraki.

JICHHAW DIOSAR JUKʼAMP CONFIYAÑASA

16. Lucas 21:26-28 textojj phoqasini ukhajj ¿kunas jan ajjsarañatak yanaptʼistani?

16 Jachʼa tʼaqesiñ tiemponjja, jilaparte jaqenakajj ajjsarañat “desmayapjjaniwa”. Ukampis Diosan servirinakapajj janiw ajjsarkañäniti, suma saytʼatarakïñäniwa (Lucas 21:26-28 liytʼäta). ¿Kunatsa jan ajjsarkañäni? Kuna laykutejj Jehová Diosar confiyañar yatintatäjjañäniwa. Tanja kullakajja, “kunatï nayrajj pasawaykitu ukajj yaqha jan walinakar saykatañatakiw yanaptʼawayitu” sasaw qhanañchi. Jupajj akham sarakiwa: “Jehová Diosajj yanaptʼapunistuwa, bendisirakistuwa, ukwa yateqawayta. Jaqenakajj taqe kun munañapar apnaqañatakejj chʼamanïpkaspas ukhamwa awisajj amuysna, ukampis Jehová Diosaw jupanakat sipans jukʼamp chʼamanejja. Mä jan waltʼäwejj sinti chʼamäkchisa, ukajj tukusikipuniniwa” sasa.

17. ¿Kunjamsa 2024 maratak Bibliat apstʼat textojj yanaptʼistani? (Nayrïr paginankir foto uñjjattʼäta).

17 Akapachajj kunanakatï ajjsaraykistu ukanakamp phoqantatäkchisa, jiwasajj Davidjamaw jan ajjsarktanti. 2024 maratak Bibliat apstʼat textonkki uka arunak Davidaw Jehová Diosar säna, jupajj akham sänwa: “Kunapachatï ajjsarayaskta ukhajja, jumaruw nayajj confiyasta” sasa (Sal. 56:3). Biblia toqet parlir mä librojj akham sasaw uka textot qhanañchäna: “Davidajj janiw kunanakatï ajjsarayki ukatsa ni llakinakapats sint pienskiti, jan ukasti khititï jupar salvkaspa ukarukiw confiyi” sasa. Aka phajjsinakanjja, 2024 maratak Bibliat apstʼat textot lupʼim, jukʼampis jachʼa llakin uñjaskäta ukhaw uka textot lupʼiñama. Kuntï Jehová Diosajj lurawayki, lurki, lurkarakini ukanakat lupʼiñatak tiempo apstʼasirakim. Ukhamatwa Davidjam akham säta: “Kunapachatï ajjsarayaskta ukhajja, jumaruw nayajj confiyasta” sasa (Sal. 56:4).

Mä jan waltʼäwin uñjasir kullakajj 2024 maratak Bibliat apstʼat textotwa lupʼiski. (Párrafo 17).

¿KUNJAMSA AKA JISKTʼANAKAR QHANAÑCHTʼASMA?

  • Kuntï Jehová Diosajj nayra tiempon lurawayki ukajj ¿kunjamsa jan ajjsarañatak yanaptʼistu?

  • Kuntï Jehová Diosajj jichha tiempon luraski ukajj ¿kunjamsa jan ajjsarañatak yanaptʼistu?

  • Kuntï Jehová Diosajj jutïrin lurkani ukajj ¿kunjamsa jan ajjsarañatak yanaptʼistu?

CANCIÓN 33 Jehová Diosar llakinakas katuyañäni

a Chʼamañchtʼkir yatichäwinak jikjjatañatakejja, jw.org ukar mantasajj “Thaqañataki” siski ukarojj “jupanakjam iyawsäwinïpjjañäni” jan ukajj “experiencianaka” sasin qellqtʼam. JW Library® sat aplicacionar mantasajj “Catálogo de artículos” siski ukar mantam, “Ejemplos de fe” jan ukajj “Biografías de testigos de Jehová” siski ukar mantasin liytʼarakim.

b Yaqhep sutinakajj cambiasiwayiwa.

d DIBUJONAKAT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Kunjamsa Jehová Diosajj mä osor jiwayañapatak chʼam churäna, kunjamsa Ahimélec toqejj yanaptʼaskäna, kunjamsa reyit uttʼayañatak arskäna uk Diosajj phoqani uka toqenakatwa Davidajj lupʼiski.

e FOTONAKAMPIT DIBUJOMPIT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Diosar servitapat carcelankir mä jilatajja, kunjamsa Jehová Diosajj cigarro fumañ jaytañapatak yanaptʼäna, kunjamsa familiaranakapana amigonakapan cartanakap toqejj chʼamañchtʼaski, kunjamsa Paraison wiñay jakañ churani uka toqenakatwa lupʼiski.