Dlulela kokumunyethweko

Dlulela erhelweni leenhloko

ISIHLOKO SOKU- 1

INGOMA 38 UZimu Uzokuqinisa Akuphe Amandla

Hlula Ukusaba Ngokuthembela KuJehova

Hlula Ukusaba Ngokuthembela KuJehova

ISIHLOKO SOMNYAKA KA-2024: “Nangisabako, ngithembela kuwe.”RHU. 56:3.

OKUSESIHLOKWENESI

Funda ukuthi singakuqinisa njani ukuthembela kwethu kuJehova besihlule ukusaba.

1. Kubayini singazizwa sisaba ngezinye iinkhathi?

 SOKE ngezinye iinkhathi siyasaba. Kuliqiniso ukuthi ngebanga lalokho esikufunde eBhayibhelini, asisabi ukufa, amadimoni namkha lokho okungenzeka esikhathini esizako. Kodwana sisaphila esikhathini ‘esinemibono esabekako’ njengepi, ubulelesi nokugula. (Luk. 21:11) Singasaba nabantu, kuhlanganise urhulumende osigandelelako namalunga womndeni aphikisana nokulotjha kweqiniso. Abanye bangatshwenyeka ngokuthi angekhe bakghona ukukghodlhelela isitjhijilo abaqalene naso nje namkha abazokuqalana naso esikhathini esizako.

2. Hlathulula ubujamo bakaDavida lokha aseGathi.

2 Kukhe kwaba neenkhathi lapha uDavida asaba khona. Ngokwesibonelo, lokha iKosi uSawula nayimzingelako, uDavida waqunta ukubalekela edorobheni lamaFilista eGathi. Ikosi yeGathi u-Akhitjhi yafumana ukuthi uDavida wakhe wabulala amasotja wamaFilista “amatjhumi weenkulungwana.” UDavida “wasaba khulu.” (1 Sam. 21:​10-12) Bekatshwenyeke khulu ngalokho u-Akhitjhi ebekangakwenza kuye. UDavida wakuhlula njani ukusaba kwakhe?

3. Ngokuya ngokweRhubo 56:​1-3, 11, uDavida wakuhlula njani ukusaba ebekanakho?

3 Emtlolweni weRhubo 56, uDavida uveza indlela ebekazizwa ngayo lokha nakaseGathi. Emtlolweni lo, uDavida uyibeka ikhanye yokuthi kubayini bekasaba nokuthi wasizwa yini wahlula ukusaba kwakhe. Nakathukiwe, uDavida wathembela kuJehova. (Funda iRhubo 56:​1-3, 11.) Bekanamabanga amahle wokuthemba uJehova. Ngesizo lakaJehova, uDavida wenza into engakajayeleki: Wazenza ngasuthi uyahlanya begodu iqhinga lakhe lasebenza! Kunokuthi u-Akhitjhi afune ukubulala uDavida, bekafuna akhambe.—1 Sam. 21:13–22:1.

4. Singakuqinisa njani ukuthembela kwethu kuJehova? Fanekisa.

4 Nathi singakuhlula ukusaba nasithembela kuJehova. Kodwana sikuqinisa njani ukuthemba kwethu uJehova, khulukhulu lokha nasizizwa sisaba? Cabanga ngomfanekiso olandelako. Nawufumana ukuthi unokugula okuthileko, ekuthomeni ungazizwa usaba. Nanyana kunjalo, ungehlisa umoya nange uthemba udorhoderakho. Kungenzeka sele asize abantu abanengi abanokugula okufanako. Angakulalela kuhle bekakuqinisekise ukuthi uyayizwisisa indlela ozizwa ngayo. Angakunikela nemitjhoga azi kuhle ukuthi ikhe yabasebenzela nabanye ngaphambilini. Ngendlela efanako, singaqinisa ukuthembela kwethu kuJehova ngokucabangisisa ngalokhu esele akwenzile, lokho akwenzako nje nalokho asazosenzela khona esikhathini esizako. Ngilokho akwenzako uDavida. Njengombana sizokucoca ngamezwakhe aphefumulelweko afumaneka kuRhubo 56, cabanga ngokuthi nawe ungakuqinisa njani ukuthembela kwakho kuJehova bewuhlule ukusaba onakho.

KHUYINI UJEHOVA ESELE AYENZILE?

5. Bona ahlule ukusaba, khuyini uDavida acabanga ngayo? (IRhubo 56:​12, 13)

5 Nanyana uDavida bekasebujamweni obuyingozi, bekasolo acabanga ngezinto ezihle uJehova ebesele azenzile. (Funda iRhubo 56:​12, 13.) Leyo bekuyindlela uDavida acabanga ngayo ukuphila kwakhe koke. Ngokwesibonelo, ngezinye iinkhathi bekacabanga ngezinto uJehova azibumbileko, lokho bekumkhumbuza ukuthi uJehova unamandla kangangani begodu ubathanda kangangani abantu. (Rhu. 65:​6-9) Bekacabangisisa nangalokho uJehova akwenzele abanye. (Rhu. 31:19; 37:​25, 26) Wacabangisisa khulu nangalokho uJehova esele amenzele khona. UJehova wasekela bewavikela uDavida kusukela asese lisana. (Rhu. 22:​9, 10) Cabanga-ke ukuthi ukucabangisisa kwakaDavida ngezintwezi kwamsiza kangangani wathembela kuJehova!

UDavida uqiniswa kuthembela kuJehova ngokudzimelela ezintweni uJehova azenzileko, azenzako nasazozenza (Funda iingaba 5, 8, 12) d


6. Nasizizwa sisaba, khuyini ezosisiza sihlale sithembele kuJehova?

6 Nawuzizwa usaba, zibuze, ‘Khuyini uJehova esele ayenzile?’ Cabanga ngezinto azidalileko. Ngokwesibonelo, lokha ‘nasiqalisisa’ indlela uJehova atlhogomela ngayo iinyoni namathuthumbo—okuzizinto ezingakadalwa ngomfanekiso kaJehova begodu ezingakghoni nokumlotjha—kuzosisiza simthembe ukuthi nathi uzositlhogomela. (Mat. 6:​25-32) Cabanga nangalokho uJehova esele akwenzele abantu abamlotjhako. Ungafunda ngomuntu oseBhayibheli owatjengisa ukukholwa namkha ufunde ngeembonelo zabantu abalotjha uJehova esikhathini sethu. a Ukungezelela kilokho, cabanga ngendlela uJehova esele akutlhogomele ngayo. UJehova wakusiza njani ukuthi umazi? (Jwa. 6:44) Uyiphendule njani imithandazwakho? (1 Jwa. 5:14) Umhlatjelo weNdodanakhe ethandekako ukuzuzisa njani qobe lilanga?—Efe. 1:7; Heb. 4:​14-16.

Siqinisa ukuthembela kwethu kuJehova lokha nasidzimelela ezintweni azenzileko, azenzako nasazozenza (Funda iingaba 6, 9-10, 13-14) e


7. Lokho okwenzeka kumphorofidi uDanyela kwamsiza njani u-Vanessa wahlula ukusaba ebekanakho?

7 U-Vanessa, b udade we-Haiti, waqalana nobujamo obuthusako. Indoda yendaweni yangekhabo beyilokhu iimfowunela, iimthumelela imilayezo qobe lilanga begodu imkatelela bona athandane nayo. U-Vanessa wayitjela indlebe ukuzwa ukuthi yena akekho lapho. Kodwana indoda le yaba nelunya khulu beyamthusela. Uthi, “Bengithukwe khulu.” U-Vanessa wakuhlula njani ukuthukwa kwakhe? Wenza angakghona ukukwenza ukuthi azivikele. Umdala wamsiza ukuthi athintane namapholisa. Ngaphezu kwalokho, wacabangisisa ngendlela uJehova avikela ngayo abantu bakhe esikhathini esidlulileko. U-Vanessa uthi, “Umuntu wokuthoma engacabanga ngaye bekumphorofidi uDanyela. Waphoselwa emgodini onamabhubezi alambileko ngitjho nanyana bekanganamlandu. Kodwana uJehova wamtlhogomela. Ngabawa uJehova ukuthi kube nguye odosa phambili ebujamwenobu. Ngemva kwalokho, akhenge ngisasaba.”—Dan. 6:​12-22.

KHUYINI UJEHOVA AYENZAKO NJE?

8. Khuyini uDavida ebekaqiniseka ngayo? (IRhubo 56:8)

8 Nanyana ukuphila kwakaDavida bekusengozini eGathi, akhenge adzimelele khulu ekusabeni kwakhe. Kunalokho, wacabangisisa ngalokho uJehova ebekamenzela khona ngesikhatheso. UDavida wakghona ukubona ukuthi uJehova bekamnqophisa, amvikela begodu azwisisa nendlela azizwa ngayo. (Funda iRhubo 56:8.) UDavida godu bekanabangani abanjengoJonathani noPhristi oPhakemeko u-Arhimeleki, obekamsekela ngokuthembeka bewamsiza. (1 Sam. 20:​41, 42; 21:​6, 8, 9) Nanyana iKosi uSawula beyifuna ukumbulala, uDavida wabaleka. Bekaqiniseka ukuthi uJehova bekasazi kuhle isitjhijilo aqalene naso nendlela azizwa ngayo.

9. Khuyini uJehova ayiqalileko komunye nomunye wethu?

9 Nawuqalene nesitjhijilo esikwenza usabe, khumbula ukuthi uJehova uyasibona begodu uyazi nokuthi uzizwa njani. Ngokwesibonelo, uJehova akhange alemuke kwaphela indlela ama-Israyeli ebekaphathwa kumbi ngayo eGibhide kodwana wabona ‘nobuhlungu ebebabuzwa.’ (Eks. 3:7) UDavida wabhina ingoma, wathi uJehova wabona kokubili ‘ukuhlungaphazeka kwakhe’ ‘nokugandeleleka kwakhe okukhulu.’ (Rhu. 31:7) Lokha abantu bakaZimu nabatlhagako—ngitjho nangebanga leenqunto zabo ezingakahlakaniphi—“naye bekagandeleleka.” (Isa. 63:9) Nawuzizwa usaba, uJehova uzwisisa indlela ozizwa ngayo begodu uzimisele ukukusiza uhlule ukwesaba kwakho.

10. Khuyini ekuqinisekisako ukuthi uJehova unendaba nawe begodu uzokusiza uqalane nanyana ngisiphi isitjhijilo?

10 Kungenzeka uyazibuza ukuthi uJehova ukusekela njani nawuqalene nesitjhijilo esithusako. Yeke, mbawe akusize ubone isekelo lakhe. (2 Kho. 6:​15-17) Bese zibuze: Kghani ikulumo namkha ipendulo yomunye ebandleni ikuqinisile? Kghani kunencwadi, ividiyo namkha ingoma etlanyiweko ekukhuthazileko? Kghani kunomuntu ococe nawe ngamezwi akhuthazako namkha ngomtlolo? Kungenzeka sibathathe bulula abafowethu nabodadwethu nefundiso kaJehova esiyifumanako. Nanyana kunjalo, zizipho ezihle khulu ezivela kuJehova. (Isa. 65:13; Mar. 10:​29, 30) Ziyatjengisa ukuthi uJehova unendaba nawe. (Isa. 49:​14-16) Zitjengisa nokuthi ungamthemba.

11. Khuyini eyasiza u-Aida wahlula ukusaba?

11 U-Aida, ohlala e-Senegal, walemuka indlela uJehova amsekela ngayo nakaqalene nesitjhijilo. Njengombana alizibulo, ababelethi bakhe bebalindele bona enze imali enengi ukwenzela ukuthi abatlhogomele, bekazitlhogomele naye ngokwakhe. Ngemva kokujayela ukuphila ngalokho anakho bona aphayone, waba nemiraro yeemali. Umndenakhe wakwata khulu bewamsola. Uthi, “Bengisaba ukuthi angeze ngikghone ukutlhogomela ababelethi bami nokuthi woke umuntu uzongijikela. Ngasola uJehova ngokuthi avumele izinto zibe zimbi khulu.” Bese wezwa ikulumo esifundweni. Uthi, “Isikhulumi sasikhumbuza ukuthi uJehova ukwazi kuhle lokho okutshwenya ihliziywethu. Kancanikancani, ngeenluleko zabadala ngaqiniseka ukuthi uJehova uyangithanda. Nangithandaza kuJehova, ngathoma ukumthemba khulu ukuthi uzongisiza bengazizwa nginokuthula njengombana ngibona aphendula imithandazwami.” Ngokukhamba kwesikhathi, u-Aida wafumana umsebenzi owamsiza azitlhogomele bekasekele nababelethi bakhe nabanye. Uthi, “Ngifunde ukuthembela kuJehova ngokupheleleko. Nje, ngemva kokuthandaza, ukusaba kwami kuyakhamba.”

KHUYINI UJEHOVA ASAZOYENZA?

12. Ngokuya ngokweRhubo 56:​9, khuyini uDavida ebekaqiniseka ngayo?

12 Funda iRhubo 56:9. Iveseli liveza okhunye okwasiza uDavida wahlula ukusaba: Nanyana ukuphila kwakhe bekusengozini, uDavida wacabangisisa ngalokho uJehova asazomenzela khona. Bekazi ukuthi uJehova uzomsindisa ngesikhathi esifaneleko. Ngaphezu kwalokho, uJehova wathi uDavida uzokuba yikosi elandelako yakwa-Israyeli. (1 Sam. 16:​1, 13) KuDavida, nanyana yini uJehova ayithembisileko, beyifana nokuthi sele yenzekile.

13. Khuyini esingaqiniseka ngayo bona uJehova uzoyenza?

13 Khuyini uJehova athembise ukukwenzela yona? Asikalindeli ukuthi uJehova asivikele kiyo yoke imiraro. c Nanyana kunjalo, yoke imiraro esiqalana nayo ephasini esiphila kilweli, uJehova uzoyisusa yoke ephasini elitjha elizako. (Isa. 25:​7-9) UMbumbethu unamandla wokuthi angavusa abahlongakeleko, asilaphe bekaqede nya ngabasiphikisako.—1 Jwa. 4:4.

14. Khuyini esingacabangisisa ngayo?

14 Nawuzizwa usaba, cabangisisa ngalokho uJehova azokwenzela khona esikhathini esizako. Cabanga ukuthi uzozizwa njani lokha uSathana nabantu abakhohlakeleko bangasekho, bajanyiselelwe babantu abalungileko begodu nesono siphela qobe lilanga. Umhlangano wesifunda ka-2014 watjengisa ukuthi singacabangisisa njani ngethemba lethu. Ubaba wacoca nomndenakhe ngokuthi umtlolo wesi-2 kaThimothi 3:​1-5 bewungatloleka njani nange amavesi akhuluma ngokuthi kuzokuba njani ePharadesi, wathi: “Ephasini elitjha, kuzokuba sikhathi esithabisa kwamambala. Abantu bazokuthandana, bathande iqiniso, bazokwazi lapha amandlabo aphelela khona, bazokuthobeka, bazokudumisa uZimu, balalele ababelethi babo, babe ngabathokozako, abathembekileko, bathande imindenabo, bangabi nekinga nesivumelwano, bahlale bakhuluma kuhle ngabanye, bazibambe, babe nomoya ophasi, bathande ukulunga, babe babantu ongabathemba, abazimisele ukulalela abanye, abangazikhukhumeziko, abathanda uZimu kunokuthanda ukuzithabisa, abazinikele kuZimu bebatjhidelane ngokwabo.” Kghani uyacoca nomndenakho namkha nalabo olotjha nabo ngokuthi ukuphila kuzokuba njani ephasini elitjha?

15. Nanyana u-Tanja bekasaba, khuyini eyamsiza wahlula ukusaba ebekanakho bewahlala athembekile?

15 Udade we-North Macedonia u-Tanja, wahlula ukusaba ngokuthi acabangisise ngeembusiso zengomuso. Ababelethi bakhe bebangafuni nakancani ukuthi afunde iBhayibheli. Uthi: “Ezinye izinto ebengisaba ukuthi zizokwenzeka, zenzeka. Umma bekahlala angibetha qobe nangibuya esifundweni. Ababelethi bami bebangithusela ngokuthi bazongibulala nangakhe ngibe nguFakazi kaJehova.” Ekugcineni, ababelethi bakhe bamfaka indlela. Wasabela njani? Uthi: “Ngadzimelela ekutheni ngizokuthaba ngokungapheliko ngebanga lokuthi ngikhethe ukuhlala ngithembekile. Ngacabanga nokuthi uJehova uzongibusisa kangangani ephasini elitjha ngayo yoke into engilahlekeleko nje, nokuthi zoke izinto ezimbi angekhe zisakhunjulwa.” U-Tanja wahlala athembekile. Ngesizo lakaJehova, wafumana indawo yokuhlala. Namhlanjesi, u-Tanja utjhade nomfowethu othembekileko begodu bathabela ukusebenzela uJehova isikhathi esizeleko bobabili.

QINISA UKUTHEMBELA KWAKHO KUJEHOVA NAMHLANJESI

16. Khuyini ezosisiza sihlale sinesibindi nakwenzeka lokho okwabikezelwa encwadini kaLukasi 21:​26-28?

16 Hlangana nesizi elikhulu, abantu “bazokuyatha ngebanga lokusaba.” Kodwana abantu bakaZimu bazokujama baqine begodu babe nesibindi. (Funda uLukasi 21:​26-28.) Kubayini sizokuba nesibindi? Ngombana sizabe sesifunde ukuthembela kuJehova. U-Tanja, ekukhulunywe ngaye phambilini, uthi lokho okwenzeka kuye kumsiza aqalane nobunye ubujamo obubudisi. Uthi, “UJehova angasisiza sikghodlhelele nanyana ngibuphi ubujamo bekasibusise. Ngezinye iinkhathi kungabonakala ngasuthi abanye balawula izinto kodwana kuhlekuhle, nguJehova onamandla ukudlula bona. Nanyana isitjhijilo singaba budisi, sizokudlula.”

17. Isihloko somnyaka ka-2024 sizosisiza njani? (Qala isithombe esingaphandle.)

17 Namhlanjesi zinengi izinto ezingasenza sisabe. Kodwana njengoDavida, singakuhlula ukusaba esinakho. Isihloko somnyaka ka-2024 simthandazo kaDavida oya kuJehova: “Nangisabako, ngithembela kuwe.” (Rhu. 56:3) Tjheja lokho isazi seBhayibheli esakutjhoko ngeveseli, uDavida “akhenge asolo acabanga ngemirarwakhe namkha ngezinto ebezimenza asabe. Kunalokho, wathembela kiloyo ebekazoMsindisa.” Eenyangeni ezizako, cabanga ngesihloko somnyaka, khulukhulu nawuqalene nobujamo obubudisi. Ziphe isikhathi sokucabanga ngalokho uJehova akwenzileko esikhathini esidlulileko, akwenzako nje nalokho asazokwenza. Bese njengoDavida, nawe ungakghona ukuthi: “Ngithembela kuZimu, angisabi.”—Rhu. 56:4.

Hlangana nehlekelele, udadwethu ucabangisisa ngesihloko somnyaka (Funda isigaba 17)

UNGAKUHLULA NJANI UKUSABA NGOKUCABANGISISA . . .

  • ngalokho uJehova esele akwenzile?

  • ngalokho uJehova akwenzako nje?

  • ngalokho uJehova asazokwenza?

INGOMA 33 Phosa Umthwalwakho KuJehova

a Ungafumana imininingwana eqinisa ukukholwa ku-jw.org ngokutlola ebhoksini lokusetjha ukuthi “lingisa ukukholwa kwabo” namkha “izinto ababhekane nazo”. Ku-JW Library® app, qala ngaphasi kweenhloko ezimlandelande ezithi “Lingisa Ukukholwa Kwabo” namkha “Izindaba Zokuphila ZaboFakazi BakaJehova.”

b Amanye amagama atjhugululiwe.

d IHLATHULULO YESITHOMBE: UDavida ucabanga ngendlela uJehova amnikela amandla ngayo bona ahlule ibhere, wamsiza nangokusebenzisa u-Arhimeleki begodu bekazomenza ikosi.

e IHLATHULULO YESITHOMBE: Umfowethu obotjhelwe ukukholwa kwakhe, ucabangisisa ngendlela uJehova amsize ngayo walisa ukubhema, wamkhuthaza asebenzisa iincwadi ezivela kilabo abamthandako begodu uzomnikela ukuphila okungapheliko ePharadesi.