Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

IREN ONOP 2

KOUL 19 Sak en Soutik en Kauno

Ke Onopadahr ong Rahn me Keieu Kesempwal nan Pahr Ehu?

Ke Onopadahr ong Rahn me Keieu Kesempwal nan Pahr Ehu?

“Kumwail en kin wia met ong ni katamanpei.”LUK 22:19.

MEDEMEDEWE

Medemedewe dahme kahrehda Katamano uhdahn kesempwal, ia duwen atail kak kaunopada ong met, oh ia duwen atail kak sewese meteikan en iang towehda.

1. Dahme kahrehda Katamano iei rahn me keieu kesempwal nan pahr ehu ? (Luk 22:​19, 20)

 ONG sapwellimen Siohwa aramas akan, Katamanpen pwoulahn Krais iei rahn me keieu kesempwal nan pahr ehu. Kataman wet kelehpw me Sises ketin kehkehlikiong sapwellime tohnpadahk kan en wia. (Wadek Luk 22:​19, 20.) Mie kahrepe tohto me kitail kin kasikasik Katamano. Kitail pahn koasoiapene ekei kahrepe pwukat.

2. Ia ekei kahrepe kan me kitail kin kasikasik Katamano?

2 Katamano kin sewese kitail en medemedewe kesempwalpen pweinen pweipwei sapahlo. E katamankihong kitail ia duwen atail kak kasalehda atail kalahnganki sapwellimen Sises meirongo. (2 Kor. 5:​14, 15) E pil kin kihong kitail ahnsou mwahu en “kangoange emenemen” riatail Kristian kan. (Rom 1:12) Pahr koaros tohto irail me sohla iang kalohk oh mihting kin iang towehda. Pwehki elen limpoak me wiawihong irail ni Katamano, ekei pilada en pwurodo rehn Siohwa. Oh aramas tohto kin perenki dahme re kilang oh rong oh men tepida onopki Paipel. Mepwukat koaros kin kahrehiong Katamano en uhdahn kesempwal ong kitail!

3. Ia duwen Katamano eh kaminiminpene riatail Kristian kan koaros sampah pwon? (Pil kilang kilel.)

3 Pil medewehla ia duwen Katamano eh kin kaminiminpene riatail kan sampah pwon. Sounkadehdehn Siohwa kan nan sampah pwon kin kohpene ni ketipino eh kin kihrla. Kitail koaros kin rong ehu padahk me kin kasalehda kesempwalpen pweinen pweipwei sapahlo. Kitail kin koulki koul en kaping riau, pilawa oh wain kin kohpeseng, oh kin iang nda “amen” ong kapakap pahieu. Erein awa 24, mwomwohdiso koaros pahn idawehn koasoandiohte. Ia duwe, ke kak medewehla Siohwa oh Sises ara kupwurperenkihda ni ara mahsanih atail miniminpene oh kawauwih ira ni ahl wet sampah pwon?

Katamano kin kaminiminpene riatail kan nin sampah (Menlau kilang parakrap 3) f


4. Dahme kitail pahn koasoiapene nan iren onop wet?

4 Nan iren onop wet, kitail pahn koasoiapene peidek pwukat: Ia duwen atail kak kaunopada mohngiongitail ong Katamano? Ia duwen atail kak sewese meteikan en paiekihda? Ia duwen atail kak sewese irail kan me sohla iang kalohk oh mihting? Pasapengpen peidek pwukat pahn sewese kitail en kaunopada ong kasarawi kesempwal wet.

IA DUWEN ATAIL KAK KAUNOPADA MOHNGIONGITAIL ONG KATAMANO?

5. (a) Dahme kahrehda kitail anahne medemedewe kesempwalpen pweinen pweipwei sapahlo? (Melkahka 49:​7, 8) (b) Dahme ke sukuhlkihsang kisin kasdou Dahme Kahrehda Sises Ketin Pwoula?

5 Ehu ahl me keieu kesempwal me kitail kak kaunopada mohngiongitail kan ong Katamano iei sang ni atail medemedewe kesempwalpen sapwellimen Sises Krais meirong en pweipwei sapahlo. Sohte mehkot kitail kak wia pwehn kapitkitailsang dihp oh mehla. (Wadek Melkahka 49:​7, 8; pil kilang kisin kasdou Dahme Kahrehda Sises Ketin Pwoula?) a Siohwa ketin doadoahngki mouren Sises pwehn kapitkitailla. (Rom 6:23) Uwen laud en atail doudouloale dahme Siohwa oh Sises ketin tounmeteikihla pwehki kitail, atail kalahnganki pweinen pweipwei sapahlo pahn pil laudla. Kitail pahn koasoiapene soahng apwal kei me Siohwa oh Sises ketin kupwurki wia ong kitail. Keieu, dahme meirong en pweinen pweipwei sapahlo pidada?

6. Dahme pweinen pweipwei sapahlo pidada?

6 Pweinen pweipwei sapahlo iei pweipwei ehu me kin wiawi pwehn pwainda sapahl mehkot. Tepin ohlo, Adam, unsek ni ahnsou me e kepikipikda. Ni eh dipada, e luhssang koapworopwor en mour soutuk kaidehn ong ih kelehpw ahpw pil ong nah seri kan koaros. Pwehn pwainda sapahl dahme Adam luhssang, Sises ketin toukihda sapwellime mour unsek nin duwen meirong ehu. Erein eh ketiket sampah, Sises “sohte ketin wiahda dihp, sohte pil widing ehu dierek sang nin doauese.” (1 Pit. 2:22) Ni Sises eh pwoula, sapwellime mour unsek pahrekiong mour me Adam luhssang.—1 Kor. 15:45; 1 Tim. 2:6.

7. Soangen kasongosong dah me Sises ketin lelohng erein eh ketiket sampah?

7 Ni eh ketiket sampah, Sises peikiong Siohwa ni soahng koaros mendahki e apwal en wia met. Sises ketin wia seri unsek men oh eh pahpa nohno sohte unsek, ahpw e pil kin peikiongete ira. (Luk 2:51) Ni eh pwulopwul, e pil ketin anahne soikala kasongosong sang meteikan me ele men ih en sapeikiong eh pahpa nohno de sohla lelepekiong Siohwa. Oh ni eh laudla, Sises anahne soikala Sehdan me kasonge en wiahda dihp oh pil ndaiong en uhdihsang eh loalopwoatohng Siohwa. (Mad. 4:​1-11) Sehdan koasoanehdi teng en kahrehiong Sises en wiahda dihp pwe en dehr pwainla pweinen pweipwei sapahlo.

8. Kasongosong dah teikan me Sises ketin dadaur pah?

8 Erein sapwellime doadoahk en kalohk nin sampah, Sises pil ketin lelohng kasongosong teikan. Sapwellime imwintihti kan kaloke ih oh song en kemehla. (Luk 4:​28, 29; 13:31) E anahne ketin dadaur pahn soh unsek en sapwellime tohnpadahk ko. (Mark 9:​33, 34) Ni kopwung eh wiawihong ih, e ketin lelohng lokolok oh meteikan kapailoke. Ih eri kamakamala duwehte loallap men oh ketin lelohng lokolok laud. (Ipru 12:​1-3) E anahne pein dadaur pahn kaimwiseklahn eh lokolok oh Siohwa sohte ketin pere ih. bMad. 27:46.

9. Ia atail pepehm ong sapwellimen Sises tounmetei? (1 Piter 1:8)

9 Sises ketin lokolok laud pwe en ketikihda pweinen pweipwei sapahlo. Ni atail medewehla duwen tounmetei kan koaros me Sises kupwurki wiahiong kitail, kitail kin uhdahn poakohngala ih.—Wadek 1 Piter 1:8.

10. Ia uwen laud en tounmetei me Siohwa ketin wiahda ong pweinen pweipwei sapahlo?

10 Dahme Siohwa ketin kupwurki tounmeteikihla pwe Sises en kak kihda pweinen pweipwei sapahlo? Siohwa oh Sises ketin ahneki nanpwungmwahu keren me kak wiawi duwehte nanpwungen pahpa men oh nah pwutak. (Lep. Pad. 8:30) Medewehla ia sapwellimen Siohwa pepehm ni eh mahsanih Sises eh dadaur pahn kalokolok tohto ni eh mi sampah. Siohwa uhdahn ketin medengkihla ni eh mahsanih sapwellime ohlo eh lelohng lokolok.

11. Menlau kihda ehu karasaras me kasalehda ia sapwellimen Siohwa pepehm ni Sises eh kamakamala.

11 Pahpa de nohno me nah serio mehla kak uhdahn wehwehki uwen kansensuwed en met. Kitail kin pwoson laud kaiasada, ahpw kitail kin medemedengkihte ni emen me kitail poakohng eh mehla. Karasaras wet sewese kitail en wehwehki sapwellimen Siohwa pepehm ni eh mahsanih sapwellime Ohlo lelohng lokolok oh mehla nan pahr 33. cMad. 3:17.

12. Dahme kitail kak wia erein wihk kan mwohn Katamano?

12 Sang met lel ni rahnen Katamano, song kalaudehla omw onopki pweinen pweipwei sapahlo ni omw wia pein omw onop de nan Kaudok en Peneinei. Doadoahngki Sawas ong Wia Roporop en Sounkadehdehn Siohwa kan de sawasepen Paipel teikan pwehn diarada oaritik teikan duwen pweinen pweipwei sapahlo. d Pil idawehn koasoandi en wadawad Paipel ong Katamano me mi nan Atail Mour en Kristian oh Kalohk—Doaropwehn Kasukuhl ong Mihting. Oh ni rahnen Katamano, dehr manokehla kilang prokram tohrohr en Kaudok en Nimenseng. Ni atail kaunopada mohngiongitail ong Katamano, kitail pahn kak sewese meteikan en pil iang paiekihda.—Esra 7:10.

SEWESE METEIKAN EN PAIEKIHDA

13. Dahme kitail kak tepikihda wia pwehn sewese meteikan en paiekihda Katamano?

13 Ia duwen atail kak sewese meteikan en paiekihda Katamano? Ni mehlel, keieun kahk iei en luke irail. Patehng irail kan me kitail kin tuhwong nan kalohk, kitail kak ntingihdi ekei eden aramas me kitail kak luke. Irail pwukat kakete atail peneinei, iengatail tohndoadoahk, tohnsukuhl, oh meteikan. Mehnda me sohte itar doaropwehn luhk, kitail kak ehukihong irail link en Katamano. Kitail pahn pwuriamweikihla uwen tohto me kakete pilada en iang!—Ekl. 11:6.

14. Menlau karasahda kesempwalpen en pein luke emen.

14 Ni omw pein luke emen me ke ese ong Katamano, e kakete uhdahn mwekidki oh iang towehda. Emen sister me eh pwoudo kaidehn emen Sounkadehdehn Siohwa uhdahn pwuriamweikihla ni eh pwoudo ndaiong ih me e pahn iangih kohla ni Katamano. Dahme kahrehda e pwuriamweikihla met? Pwehki pak tohto mwoweo e kin kangoange eh pwoudo en iang towehda, ahpw e sohte kin iang. Dahme kahrehda met weksang ahnsowo? Eh pwoudo koasoia, “I pein alehdi nei doaropwehn luhk.” Oh e kawehwehda me emen elder me e kin ese me luke ih. Ohl pwopwoudo iang towehda Katamano nan pahro oh pahr tohto mwurin mwo.

15. Dahme kitail anahne tamataman ni atail luke aramas akan ong Katamano?

15 Tamataman me irail kan me kitail luke kakete ahneki peidek kan—ahpw mehlel ma irail saikinte iang towehda. Kitail kak medemedewe duwen peidek kan me re ahneki oh onopada pwehn sapengala peidek pwukat. (Kol. 4:6) Karasepe, ele ekei kin medewe: ‘Dahme pahn wiawi ni Katamano?’ ‘Ia uwen werei eh pahn wiawi?’ ‘Dahme I pahn likawih?’ ‘I anahne pwain pwehn iang towehda?’ ‘I anahne kihda meirong?’ Ni atail luke emen ong Katamano, kitail kak idek reh, “Mie omw peidek?” oh eri sapengala peidek kan me e ahneki. Kitail pil kak doadoahngki kisin kasdo kan Tamataman Pwoulahn Sises oh Dahme Kin Wiawi nan Atail Wasahn Kaudok? pwehn sewese aramaso en wehwehki duwen atail mihting kan. Oh kitail kak ehukihong ire kaselel kan nan iren mehn kasukuhl 28 en pwuhko Pereperenki Mour Kohkohlahte!

16. Peidek dah teikan me irail me iang towehda Katamano kakete ahneki?

16 Mwurin arail towehda Katamano, me kapw kan kakete ahneki peidek teikan. Irail kakete medewe dahme kahrehda ekeite (ma mie) nim waino oh kang pilawao. Irail pil kakete medewe pak depe kitail kin wia Katamano. Oh irail ele men ese ma Sounkadehdehn Siohwa kan kin wia arail mihting kan koaros ni ahlohte. Mendahki padahk en Katamano pahn kawehwehda ire tohto pwukat, me kapw kan pil anahne emen en kawehwehiong irail ni oaritik. Artikelo nan jw.org me oaralape “Why Do Jehovah’s Witnesses Observe the Lord’s Supper Differently From the Way Other Religions Do?” kak sewese sapengala ekei arail peidek kan. Kitail men wia dahme kitail kak—mwohn, erein, oh mwurin Katamano—pwehn sewese irail me “ahneki mohngiong mwahu” en paiekihda Katamano.—Wiewia 13:48.

SEWESE IRAIL KAN ME SOHLA IANG KALOHK OH MIHTING

17. Ia duwen elder kan ar kak sewese irail kan me sohla iang kalohk oh mihting? (Esekiel 34:​12, 16)

17 Mwohn oh mwurin Katamano, ia duwen elder kan ar kak sewese irail kan me sohla iang kalohk oh mihting? Kasalehiong irail me ke nsenohkin irail. (Wadek Esekiel 34:​12, 16.) Mwohn Katamano, tehk mwahu me ken call koaros me ke kak. Padahkihong irail me ke nsenohkin irail oh me ke men sewese irail ni ahl me ke kak. Luke irail en iang towehda Katamano. Ma irail iang towehda, kasamwo irail ni kadek. Mwurin Katamano, mwemweitla de call riatail pwukat oh sewesehkin irail soangen sawas me re anahne pwehn pwurala rehn Siohwa.—1 Pit. 2:25.

18. Ia duwen koaros ar kak sewese irail kan me sohla iang kalohk oh mihting? (Rom 12:10)

18 Koaros nan mwomwohdiso kak sewese irail kan me sohla iang kalohk oh mihting me iang towehda Katamano. Ia duwen? Sang ni atail kasalehiong irail limpoak, kadek oh wahu. (Wadek Rom 12:10.) Tamataman me e kakete apwal ong irail en pwurodo iang mihting. Ele irail pahn perki dahme meteikan nan mwomwohdiso pahn ndaiong de ndahki duwen irail. e Dehr idek rehrail peidek kan me pahn kanamenekihala irail de nda mehkot me kak kamedekihala irail. (1 Des. 5:11) Irail pwukat iei iengatail tohnkaudok kan. Kitail kin perenki arail pwurehng iang kitail kaudok!—Mel. 119:176; Wiewia 20:35.

19. Kapai dah kan me kohsang atail tamataman pwoulahn Sises?

19 Kitail wehwehki dahme kahrehda Sises mahsanihong kitail en wia Katamanpen eh pwoula nan pahr koaros. Ma kitail iang towehda Katamano, kitail oh meteikan kin paiekihda ni ahl tohto. (Ais. 48:​17, 18) Kitail kin kalaudehla atail poakohng Siohwa oh Sises. Kitail kin kasalehda uwen atail kalahnganki dahme ira ketin wiadahr ong kitail. Kitail kin karanihala riatail kan. Kitail kak sewese meteikan en sukuhlki ia duwen arail kak perenki oh ahneki kapai kan me pweinen pweipwei sapahlo kak kihda. Kitail wia uwen atail kak koaros en onopadahng Katamano ong pahret—rahn me keieu kesempwal nan pahr ehu!

IA DUWEN ATAIL KAK . . .

  • kaunopada mohngiongitail ong Katamano?

  • sewese meteikan en paiekihda?

  • sewese irail kan me sohla iang kalohk oh mihting?

KOUL 18 Kalahnganki Pweinen Pweipwei Sapahlo

a Doadoahngki koakon en rapahki nan jw.org pwehn kilang artikel kan oh kisin kasdo kan me iren onop wet koasoia.

b Menlau kilang artikelo “Peidek kan Sang Sounwadawad kan” nan Kahn Iroir en April 2021.

d Menlau kilang kakono “ Soahng kan ong Wia Roporop.”

e Menlau kilang kilel kan oh kakono “ Ia Duwen Mwomwohdiso Ar Mwekidki Met?” Brother men me sohla iang kalohk oh mihting ekis pweiek en pedolong nan Wasahn Kaudoko, ahpw e powehdi eh pepehmo. Me tohto kasamwo ih oh e perenki werekiong irail.

f WEHWEHN KILEL: Ni sapwellimen Siohwa aramas kan wia Katamano nan ehu sahpw tohrohr, riarail Kristian teikan kaukaunop ong mwekid kesempwal wet nan ehu sahpw tohrohr.