Skip to content

Skip to table of contents

LISAUN ESTUDU 2

KNANANUK 19 Naʼi nia Han-Kalan

Prepara ba loron neʼebé importante iha tinan neʼe

Prepara ba loron neʼebé importante iha tinan neʼe

“Kontinua halo ida-neʼe hodi hanoin haʼu.”LC 22:19.

OBJETIVU

Aprende tanbasá Memoriál mak espesiál tebes, oinsá ita bele prepara ba ida-neʼe, no oinsá ita bele ajuda ema seluk atu tuir.

1. Tanbasá Memoriál mak loron neʼebé importante tebes? (Lucas 22:​19, 20)

 BÁ JEOVÁ nia povu, Memoriál ba Kristu nia mate mak loron neʼebé importante tebetebes. Neʼe mak selebrasaun ida deʼit neʼebé Jesus husu ninia dixípulu sira atu halaʼo. (Lee Lucas 22:​19, 20.) Iha razaun oioin tanbasá ita hein namanas ba Memoriál. Mai ita haree razaun sira-neʼe balu.

2. Fó toʼok razaun balu tanbasá mak ita hein namanas ba Memoriál?

2 Memoriál ajuda ita atu medita kona-ba folin husi Jesus nia sakrifísiu. Neʼe fó-hanoin ita dalan oioin atu hatudu agradese ba Jesus nia sakrifísiu. (2 Kor 5:​14, 15) Neʼe mós fó ita oportunidade atu “anima no hametin” irmaun-irmán sira. (Rom 1:12) Tinan-tinan, ema barak neʼebé la ativu ona mós tuir Memoriál. Sira balu fila fali ba Jeová tanba sente domin husi irmaun-irmán sira. Ema balu tan deside atu komesa estuda Bíblia tanba buat neʼebé sira haree no rona iha Memoriál. Tan razaun sira-neʼe mak ita hafolin tebes loron Memoriál!

3. Oinsá Memoriál lori unidade ba irmaun-irmán iha mundu tomak? (Haree mós foto.)

3 Ita mós hein namanas ba Memoriál tanba iha loron neʼebá irmaun-irmán iha mundu tomak komemora loron neʼe ho unidade. Bainhira loro-matan tun, Testemuña ba Jeová iha mundu tomak halibur hamutuk atu halaʼo Memoriál. Ita hotu rona diskursu ida neʼebé énfaze tanbasá Jesus nia sakrifísiu mak importante. Ita kanta knananuk rua atu fó hahiʼi ba Jeová, pasa paun no tua-uvas, no ho laran tomak ita dehan “amen” ba orasaun haat. Iha oras 24 nia laran, kongregasaun hotu sei halo buat neʼebé hanesan. Imajina toʼok ksolok neʼebé Jeová no Jesus sente bainhira haree ita fó hahiʼi ba sira ho unidade.

Memoriál lori unidade ba irmaun-irmán sira iha mundu tomak (Haree parágrafu 3) f


4. Iha lisaun neʼe, ita sei koʼalia kona-ba saida?

4 Iha lisaun neʼe, ita sei koʼalia kona-ba pergunta sira tuirmai: Oinsá mak ita bele prepara ita-nia laran ba Memoriál? Oinsá mak ita bele ajuda ema seluk atu hetan benefísiu? No oinsá mak ita bele ajuda sira neʼebé la ativu ona? Resposta ba pergunta sira-neʼe sei ajuda ita atu sai prontu ba reuniaun importante neʼe.

OINSÁ MAK ITA BELE PREPARA ITA-NIA LARAN BA MEMORIÁL?

5. (a) Tanbasá ita presiza medita kona-ba folin husi Jesus nia sakrifísiu? (Salmo 49:​7, 8) (b) Ita aprende saida husi vídeo Tanbasá mak Jesus mate?

5 Dalan importante ida atu prepara ita-nia laran ba Memoriál mak hodi medita kona-ba folin husi Jesus Kristu nia sakrifísiu. Ita rasik nunka bele sosa fali ita-nia an husi sala no mate. (Lee Salmo 49:​7, 8; haree mós vídeo Tanbasá mak Jesus mate?) a Tan neʼe, Jeová arranja atu fó Jesus nia moris hodi bele sosa fali ita. Neʼe mak sakrifísiu boot tebes neʼebé Jeová no Jesus halo ba ita. (Rom 6:23) Bainhira ita medita beibeik kona-ba oinsá Jeová no Jesus halo sakrifísiu ba ita, neʼe sei halo ita hafolin liután Jesus nia sakrifísiu. Ita sei koʼalia kona-ba susar balu neʼebé Jeová no Jesus prontu atu hasoru ba ita-nia diʼak. Maibé primeiru, Jesus nia sakrifísiu envolve saida deʼit?

6. Tanbasá Jesus presiza fó ninia moris nuʼudar sakrifísiu?

6 Jesus nia sakrifísiu mak folin neʼebé Jeová fó atu sosa fali buat neʼebé Adão halakon. Maromak kria Adão ho kondisaun neʼebé perfeitu. Kuandu Adão halo sala, nia lakon esperansa atu moris ba nafatin no neʼe mós kona ninia oan hotu. Atu bele sosa fali buat neʼebé Adão halakon, Jesus fó ninia moris neʼebé perfeitu nuʼudar sakrifísiu. Durante Jesus nia moris iha rai, “nia la halo sala ida, no lia-bosok ida la sai husi ninia ibun”. (1 Ped 2:22) Bainhira Jesus mate, ninia moris mak perfeitu no iha folin neʼebé hanesan ho buat neʼebé Adão halo lakon.—1 Kor 15:45; 1 Tim 2:6.

7. Jesus hasoru susar saida deʼit bainhira iha rai?

7 Jesus nafatin halo tuir ninia Aman iha lalehan ho perfeitu maski hasoru susar oioin bainhira iha rai. Kuandu Jesus sei labarik, nia presiza halo tuir ninia inan-aman neʼebé la perfeitu maski nia perfeitu. (Lc 2:51) Bainhira nia joven, nia presiza tahan presaun husi ema seluk neʼebé karik hakarak nia atu la halo tuir ninia inan-aman ka la laran-metin ba Jeová. Bainhira Jesus boot ona, nia presiza hamriik metin hodi tahan hasoru tentasaun husi Diabu Satanás. Satanás mós koʼalia kedas ba nia atu kontra Jeová. (Mt 4:​1-11) Satanás hakarak tebes atu halo Jesus monu ba sala, hodi nuneʼe Jesus labele sosa fali buat neʼebé Adão halo lakon.

8. Susar saida tan mak Jesus hasoru?

8 Durante Jesus haklaken iha rai, nia tahan susar seluk tan. Ninia inimigu fó-terus no koko atu oho nia. (Lc 4:​28, 29; 13:31) Nia presiza tahan hasoru ninia dixípulu sira-nia fraku. (Mc 9:​33, 34) Bainhira hetan tesi-lia, ema baku no goza nia. Tuirmai nia hetan kastigu-mate neʼebé aat tebes no hamoe nia. (Ebr 12:​1-3) Bainhira iha ai-riin terus nian, nia presiza tahan susar neʼe ho ninia kbiit rasik, no Jeová la koko atu proteje Jesus husi mate. bMt 27:46.

9. Ita sente oinsá kona-ba Jesus nia sakrifísiu? (1 Pedro 1:8)

9 Jesus tenke hasoru susar barak atu bele fó ninia moris nuʼudar sakrifísiu. Bainhira ita hanoin kona-ba buat hotu neʼebé Jesus halo, neʼe halo ita-nia domin ba nia sai boot liután.—Lee 1 Pedro 1:8.

10. Jesus nia sakrifísiu lori impaktu saida ba Jeová?

10 Oinsá ho Jeová? Nia prontu halo saida atu bele fó Jesus nia moris nuʼudar sakrifísiu? Jeová no Jesus iha relasaun neʼebé besik tebes, hanesan aman no oan neʼebé besik. (Prov 8:30) Hanoin toʼok, saida mak Jeová sente bainhira haree Jesus hasoru susar barak iha rai. Klaru katak Jeová sente laran-kanek tebes bainhira haree ninia Oan-Mane hasoru susar oioin no mós ema trata aat no la simu nia.

11. Fó toʼok ezemplu neʼebé hatudu sai Jeová nia sentimentu bainhira haree Jesus hetan kastigu-mate.

11 Inan-aman neʼebé lakon sira-nia oan tanba mate komprende didiʼak sentimentu triste kona-ba mate. Ita iha fiar neʼebé metin kona-ba moris-hiʼas, maibé neʼe la halakon sentimentu triste kuandu ema neʼebé ita hadomi mate. Ezemplu neʼe ajuda ita atu komprende saida mak Jeová sente bainhira haree Oan-Mane neʼebé nia hadomi hasoru susar no mate iha tinan 33 EC. cMt 3:17.

12. Saida mak ita bele halo durante semana antes Memoriál?

12 Komesa agora toʼo tempu Memoriál, diʼak atu halaʼo estuda mesak ka adorasaun família kona-ba Jesus nia sakrifísiu. Uza Livru atu ajuda Testemuña ba Jeová buka informasaun, ka publikasaun seluk neʼebé esplika liután kona-ba Jesus nia sakrifísiu. d No mós halo tuir oráriu iha Moris Kristaun no Haklaken kona-ba programa lee Bíblia nian ba Memoriál. No iha loron Memoriál, keta haluha atu nonton vídeo Adorasaun Dadeer nian. Bainhira ita prepara ita-nia laran ba Memoriál, neʼe mós sei fó oportunidade ba ita atu ajuda ema seluk hetan benefísiu.—Ezras 7:10.

AJUDA EMA SELUK HETAN BENEFÍSIU

13. Saida mak hakat primeiru atu ajuda ema seluk hetan benefísiu husi Memoriál?

13 Oinsá ita bele ajuda ema seluk atu hetan benefísiu husi Memoriál? Hakat primeiru mak hodi konvida sira. Ita bele konvida ema neʼebé ita hasoru iha haklaken-fatin no mós halo lista kona-ba ema seluk tan neʼebé ita hakarak konvida. Neʼe inklui ita-nia família, kolega eskola, kolega serbisu, no ema seluk. Maski ita la iha konvite surat-tahan neʼebé natoon, ita bele fahe link liuhusi sasán eletróniku. Karik ita sei hakfodak hodi haree ema barak mak asiste!—Ecle 11:6.

14. Esplika toʼok benefísiu bainhira ita konvida ema ida.

14 Bainhira ita konvida ema ida, karik neʼe sei book nia atu tuir. Loron ida, irmán ida hakfodak kuandu rona katak ninia laʼen neʼebé laʼós Testemuña sei tuir Memoriál ho nia. Tanbasá nia hakfodak? Tanba antes neʼe nia anima ninia laʼen dala barak atu tuir, maibé ninia laʼen nunka tuir. Saida mak book ninia laʼen atu tuir? Ninia laʼen dehan: “Haʼu hetan konvite husi ema ida.” Ninia laʼen esplika katak katuas kongregasaun ida neʼebé nia koñese mak konvida nia. Ninia laʼen tuir iha tinan neʼebá, no mós iha tinan sira tuirmai.

15. Ita presiza hanoin-hetan saida bainhira konvida ema ruma?

15 Hanoin-hetan katak ema neʼebé ita konvida karik sei husu pergunta, liuliu se sira nunka tuir ita-nia reuniaun. Ita bele hanoin nanis kona-ba pergunta saida mak karik sira sei husu, no prepara oinsá atu hatán. (Kol 4:6) Porezemplu, ema balu karik husu: ‘Memoriál neʼe sei halaʼo oinsá?’ ‘Neʼe sei halaʼo ba oras hira?’ ‘Ita tenke hatais oinsá?’ ‘Tenke selu ka lae?’ ‘Sei iha ezmola ka lae?’ Bainhira konvida ema ruma ba Memoriál, karik ita bele husu: “Ita iha pergunta ruma?” No tuirmai hatán ba ninia pergunta. Ita mós bele ajuda sira komprende oinsá ita sei halaʼo reuniaun neʼe hodi uza vídeo Komemora Jesus nia mate no Oinsá mak ami halaʼo reuniaun sira? No livru Moris Haksolok ba Nafatin, lisaun 28 esplika kona-ba pontu sira neʼebé ita bele fó sai.

16. Pergunta saida tan mak ema neʼebé tuir Memoriál karik sei husu?

16 Depois asiste tiha Memoriál, karik ema foun bele husu tan pergunta seluk hanesan: ‘Tanbasá ema uitoan deʼit mak han paun no hemu tua-uvas? Dala hira mak ita komemora Jesus nia mate? Ka Testemuña ba Jeová nia reuniaun hotu mak halaʼo iha dalan hanesan deʼit ka lae?’ Maski diskursu iha Memoriál fó sai ona pontu sira-neʼe balu, maibé karik ema foun sira hakarak hatene liután kona-ba neʼe. Ita bele hatán ba pergunta sira-neʼe balu hodi uza informasaun iha jw.org ho títulu “Tanbasá mak Testemuña ba Jeová nia dalan atu komemora Jesus nia loron mate la hanesan ho relijiaun sira seluk?” Antes, durante, no depois Memoriál, ita hakarak hakaʼas an ajuda sira neʼebé “prontu atu simu lia-loos” atu hetan benefísiu husi Memoriál.—Após 13:48.

AJUDA SIRA NEʼEBÉ LA ATIVU ONA

17. Oinsá mak katuas sira bele ajuda sira neʼebé la ativu ona? (Ezequiel 34:​12, 16)

17 Durante tempu Memoriál, oinsá mak katuas sira bele ajuda sira neʼebé la ativu ona? Hatudu interese ba sira ho domin. (Lee Ezequiel 34:​12, 16.) Antes Memoriál, hakaʼas an atu kontaktu sira. Fó-hatene sira katak Ita hanoin sira no hakarak ajuda sira iha dalan naran deʼit. Konvida sira atu asiste Memoriál. Se sira tuir, fó benvindu ba sira ho domin. Depois Memoriál, kontinua vizita no kontaktu sira, no mós ajuda sira iha dalan espirituál atu sira bele fila fali ba Jeová.—1 Ped 2:25.

18. Oinsá mak ita hotu bele ajuda ema neʼebé la ativu ona? (Roma 12:10)

18 Ema hotu iha kongregasaun bele ajuda sira neʼebé la ativu ona neʼebé mai tuir Memoriál. Oinsá? Hodi hatudu domin, laran-diʼak, no respeitu. (Lee Roma 12:10.) Hanoin-hetan katak bibi sira-neʼe karik sente susar atu bele tuir fali reuniaun. Karik sira taʼuk irmaun-irmán sei la simu sira. e Tan neʼe keta husu pergunta neʼebé bele hamoe sira ka koʼalia buat neʼebé hakanek sira-nia laran. (1 Tes 5:11) Irmaun-irmán sira-neʼe mak ita-nia maluk fiar-naʼin. Ita kontente atu adora Jeová hamutuk fali ho sira!—Sal 119:176; Após 20:35.

19. Benefísiu saida mak ita sei hetan hodi komemora Jesus nia mate?

19 Ita agradese tebes katak Jesus husu ita atu komemora ninia mate kada tinan, no ita komprende tanbasá ida-neʼe importante tebes. Bainhira ita halo nuneʼe, neʼe sei lori benefísiu oioin ba ita-nia an no ema seluk. (Isa 48:​17, 18) Ita-nia domin ba Jeová no Jesus sai buras liután. Ita hatudu katak ita hafolin tebes buat neʼebé sira halo ona mai ita. Ita hametin ita-nia relasaun ho irmaun-irmán sira. No ita sei ajuda ema seluk atu aprende oinsá sira mós bele hetan bensaun liuhusi Jesus nia sakrifísiu. Mai ita hotu hakaʼas an atu prepara ba Memoriál tinan neʼe, loron neʼebé importante tebes!

OINSÁ MAK ITA BELE . . .

  • prepara ita-nia laran ba Memoriál?

  • ajuda ema seluk hetan benefísiu?

  • ajuda sira neʼebé la ativu ona?

KNANANUK 18 Agradese ba Jesus nia sakrifísiu

a Ita bele buka-hetan informasaun no vídeo sira neʼebé temi iha lisaun neʼe hodi uza parte buka iha jw.org.

b Haree “Pergunta husi lee-naʼin” iha Livru Haklaken, fulan-Abríl 2021.

d Haree kaixa “ Ideia atu estuda mesak”.

e Haree foto sira no kaixa “ Kongregasaun halo saida?” Irmaun ida neʼebé la ativu ona dada an atu tama ba Reuniaun-Fatin, maibé nia manán ninia sentimentu. Irmaun-irmán sira simu nia ho laran-diʼak no kontente atu koʼalia ho nia.

f ESPLIKASAUN BA DEZEÑU: Bainhira Jeová nia povu komemora Memoriál iha fatin ida, irmaun-irmán sira iha fatin seluk prepara daudaun atu komemora Memoriál.