Skip to content

Hatôichngöre im table of content

Asīnken Yāvē öi Vayö Tinrīken In Më Sistör?

Asīnken Yāvē öi Vayö Tinrīken In Më Sistör?

Iṙôken ṙanamlōn öi ayī-ö prötör öi holṙen më sistör tö chiplö nö im linöökölōn ngam Tēv. Kalēḵ alaha yin më sistör nö la-evṙen nö löklōn Yāvē, lökten in öi hangenlōn hēk pōiṙēi mat inrē tö cha. a Yī-ö prötör uh yin minūö elmat tö më sistör, holtö hanangenlōnre öi in cha öi milēḵṙen tö cha. Kô-en in öi kihngen öi ngatī inlahen kūö hī öi töng öthet, ōt nup inrē chö-öny më prötör hī nö kihngen nö ngatī inlahen.

Ōt yip prötör hī tö haruklöng nö in nup panam chūök yip kikōnyö nö kūön elmat tö më kikānö. Tö sā ngih inchōḵ elmat, hěngtak ngòh sörkit ovörsīör prötör Hāns ngam mi-iyöng Poliviā nö vënyö inlahen më kikōnyö nö haruklöng cha-a nö in nup panam chūök yip kikōnyö nö mötlö minā-aṅ tö yip kikānö lökten cha-a nö pōiṙāi mat töre, ngaich ötlēḵken yip kikānö. Hěngtak an ngòh minṙöinylen aṅ Taivān ngam tö Siyöngsiöng minë-eny ngöṙô anga-aṅ: “Öp chūök chu iyöng pōyen yip tarik in e tö ngölōn tö yip kikānö nö ötkô cha-a nö ṙò-òv nö elhôi yip kikōnyö ngaich yěn hěngtak öre öp kikōnyö vamënyö mufē öp kikānö ngaich minūö elmat min yip tahëng tö ò.” Ōt yip lohten kikōnyö töt uroh min nö hameuktöre nö haròkluṙen tö yip kikānö inup tahëng pöri cha-a inlahen re nö hameuktöre nö kūön elmat tö cha.

Ngamuh pöri ṙanamlōn hī tö öp töng yòh inruklö ngòh kikōnyö, mihôiṅ anga-aṅ nö halööktitre. Ngaich fēkö ngòh kikōnyö hēk kikānö nö rōngṙen cha-a. (Efi. 4:22-24) Hòṅ urěh pöri anga-aṅ nö asīnken Yāvē. In ngih ātiköl in min öi mikahtökūöre tö inlahen Yāvē nö sitih inlahen anga-aṅ nö hameuktö minlēḵṙen tö më kikānö, sitih inlahen kò-òren inrē më prötör nö sā mufē Yāvē hēk sitih inlahen öich inrē më minṙöinylen nö tövāi nö inchōḵ elmat nö milēḵṙen tö më sistör hī.

SITIH INLAHEN ANG YĀVĒ NÖ MILĒḴṘEN TÖ MË KIKĀNÖ?

Tövāi ang Yāvē nö inchōḵ elmat hīöi milēḵṙen tö më kikānö. Chumkūöṙen an Yāvē tö më kūön re ing panam, hangenlōn inrē anga-aṅ tö cha. (Yôh. 3:16) Ngaich yip kikānö tö söl manā-aṅ nö i linöökö lōn ò sā ṙēngen kūön ò cha-a hangenlōn ò. Ta-a chěi töi mikahtökūöre tö minë tinrīken tī Yāvē nö minlēḵṙen tö më kikānö.

Ōt atöltuṙen ang Yāvē tö cha. Vī minā kikōnyö hēk kikānö anga-aṅ nö sā re tī. (Ran. 1:27) Hö-ö ön inrē nö mööḵlö mat tö më kikōnyö tö më kikānö. Ötrēhěn inrē anga-aṅ nö vī më kikōnyö nö mötlö mikah tö më kikānö (2 Kin. 19:7) Pön kētö heuneū-en cha ang Yāvē nö nëtre tak nö akah elmat tö minë kanô-en aṅ mat ngam Paipöl hēk hameuktö minë tövāi inrē tinrīken nö sā ò. Hangenlōn inrē ang Yāvē tö ngòh tarik ngòh tö ṙatö-ellōnre nö in ò, pòrô anga-aṅ nö kikōnyö hēk kikānö. Kētö maheukkö cha inrē anga-aṅ nö aṅ nö iyöng kūö ngih panam hēk hol ngam rācha inrē nö hayöng nö el halīöngö. (2 Pīt. 1:1) In e ayī-ö akahakūö tö Yāvē nö öt atöltuṙen nöin më kikānö.

Hangihtöre ang Yāvē tö ṙô cha. Chumkūöṙen ang Yāvē nö ngëichkö mufē më kikānö hēk nup piṙutkö cha, miṙivlōn cha inrē. Tö sā ngih inchōḵ elmat, ik sā nā Rēchöl nā Hëna nö keuheūtnyö ṙô ellōnre nö vënyö mufē re nö in Yāvē, ngaich hangihtöre anga-aṅ nö hangṙô cha hēk kētö sanapṙô cha inrē nö vë-ekūötēv. (Ran. 30:22; 1 Sa. 1:10, 11, 19, 20) Pōyen nun minë tö kūichhötvö tö Yāvē nö imat ngam Paipöl vinënyö inlahen yik kikōnyö inrē nö hangihtöre tö hangṙô yik kikānö. Tö sā ngih aṅ mat ngam Paipöl inlahen Aprahām nö hang ngam inlēnöre anga-aṅ tö Yāvē nö hang ṙô ök pīhöre Sëra. (Ran. 21:12-14) Rācha Tāvit ök inrē hamang ṙô Apīkēl. Uroh inrē anga-aṅ nö ngöṙô tö Yāvē nö tinten Apīkēl nö vë-ekūö ò. (1 Sa. 25:32-35) Ngatī ök inrē Yēsū ngam tö sā inlahen ngam yöngre nö hangihtöṙô ngam yöngre Mariā. (Yôh. 2:3-10) In në inchōḵ elmat in öi akahakūö tö Yāvē nö milēḵṙen tö më kikānö.

Ṙatö-ellōnre ang Yāvē nö in cha. Ṙatö-ellōnre ang Yāvē nö in Ēva lökten anga-aṅ nö kētö la-en ò nö holṙen ök pīhöre nö meukṙen ngih panam. (Ran. 1:28) Ngatī inlahen anga-aṅ nö hameuktöre nö öt kun elmat tö Ēva kaheukö pöri nö hol Ātöm. Ṙatö-ellōnre inrē ang Yāvē nö in nā Tīpōra hēk Hultah inrē. Lökten anga-aṅ nö vī-i cha nö pròfět hòṅ cha nö kētö inlēnö nö in yik tarik kamhôka hēk rācha inrē. (Kam. 4:4-9; 2 Rā. 22:14-20) Ngatī ang töngamuh Yāvē nö ṙatö-ellōnre nö in më sistör hī, lökten anga-aṅ nö kē-ěkūö cha tö minë törōl mihërö la-en. Pōyen yip tö chiplö sistör in hī tö la-evṙen tö la-en painīör misnörī hēk pöplisör inrē. Ōt inrē yik in cha vamī tisaën nup Patī Pūlngö hēk mupakö òfis ngaich kētöre inrē nö i minanlö u. Ōt yip sistör tö la-evṙen nö el Pētěl hēk translēsön òfis inrē. Sā inlahen yik tö kiröng kumyung yin cha-a sistör ngam löktö tī Yāvē nö hateungngö ngam kuilōnre. (Sal. 68:11) In e mikahkūö ayī-ö tö Yāvē nö hameuktöre nö öt kūön elmat tö më sistör hī.

SITIH INLAHEN ÖICH MË PRÖTÖR NÖ SĀ YĀVĒ NÖ MILĒḴṘEN TÖ MË SISTÖR?

Yī-ö prötör milēḵṙen öi yī-ö tö më sistör öi sā inlahen Yāvē? Yěm hòṅ mikahtökūöre tö inlahen e ngaich hòṅ urěh më-eṅ öm fēkö mufē më kikānö hēk ngëichkö ngam tinrīken inrē öm in cha. Lohten pöri më-eṅ öm hòṅ hayöökaṙen öm ngatī inlahen. Tö inlahen ngòh tòktör ṙung nö löktö in nup eksrē (X-ray) mösīn nö mikahtökūöre tö inlahen nup ellōn ngòh tarik. Ngatī inlahen më-eṅ öm hòṅ kē inyööken re öm in yip tö akaha holre hēk löktö in ngam ṙô ngam Tēv inrē öm akahakūö tö mufē më kikānö, yěn sāḵta ngam mufē meh nö in Yāvē hēk yěn hö-ö

Hatön yip tö akaha man holre. (Inch. 18:17) Mihôiṅ in öi vë-ekūö yip holre chūök ṙinatö-ellōn hī hēk tö hangenlōn inrē tö hī, ngaich kô-òṙô nö vënyö nup inlahen hī. Mihôiṅ öi hatöönö cha öi ngöṙô: “Sitih mufē öm më-eṅ, sitih inlahen tinrīken öich chū-ö öich in yip sistör? Ngölōn hòng yip sistör nö meuk minë tinrīken chu öich minlēḵṙen tö cha? Asūp öre chūök chu öich halööktitre?” Yēḵ öp hol meh nö hòṅ vënyö öp inlahen meh öm halööktitre, ngaich um höng ilöö sapṙô ò. Holtö ṙanamlōnre pöri öm halööktitre.

Haköp ngam ṙô ngam Tēv man. Sitih inlahen öng ngam mufē hī tö inlahen më sistör hēk ngam tinrīken hī inrē, yěi hòṅ mikahtökūöre tö ngam mufē re hēk tinrīken re tö inlahen më sistör ngaich hòṅ ngëichkö ṙô ngam Tēv ayī-ö. (Hep. 4:12) Yē hī min öi haköp mat ngam Paipöl ngaich akaha kūö min ayī-ö tö inlahen yip kikōnyö tö milēḵṙen misī tö yik kikānö hēk inlahen yip töt milēḵṙen inrē tö cha. Ngaich mihôiṅ min ayī-ö öi asā töre öi in cha. In e min ayī-ö öi akahakūö töre yěi milēḵṙen tö cha hēk hö-ö inrē. Ötkô inrē ayī-ö öi ngëichkö öp töhëng miröökö pöi mihôiṅ min öi vaichö mufē tö manah u. Hòṅ ngëichkö nup tahëng pöri ayī-ö miröökö tö ngih inchōḵ elmat in ngam 1 Pītör 3:7, nö vënyu më inpīhö kikānö nö sā öp “töt ngëḵen nö chehen.” b Töngö manah hòng ngaich angū-ö tö më inpīhö kikānö nö kūönö tö më inpīhö kikōnyö hēk kūönen mikah inrē tö cha? Hö-ö öt ngatī. Yē hī pöri öi haköp ngam līpöre Kalatī 3:26-29 ngaich vënyu nang ayī-ö tö inlahen Yāvē nö katöllen më kikānö nö hol më kikōnyö nö hayööng nö hol Yēsū nö el halīöngö. Ngatī inlahen min ayī-ö yěi haköp ngam ngam Paipöl hēk hatön yip tö akaha holre tö inlahen minë tinrīken re öi in yip kikānö ngaich milēḵṙen min ayī-ö tö cha.

KŪÖ YÒH ÖICH MË MINṘÖINYLEN NÖ TÖVAI NÖ ICHŌḴ ELMAT NÖ MILĒḴṘEN TÖ MË SISTÖR?

Yī-ö prötör, mihôiṅ yin haköplu in më miṙöinylen öi milēḵṙen tö më sistör pön kô-en cha-a nö tövai nö ichōḵ elmat hī. Asuh nup rih tinrīken cha nö ngatī inlahen? Ta-a töi chumkūöṙen öi mikahtökūöre.

Eū më sistör cha-a. Tövai ök Pôl nö inchōḵ elmat më minṙöinylen nö i alaha e. Ik hē ò nö kūich chitri ngam māṅ aṅ Rōm, ngaich kē minë-eny yip sistör anga-aṅ nö eū-eu cha. (Rōm. 16:12) Fē-a man, ik hē ngam kahūich Pôl nö hakööpö nö el ngam māṅ ngaich iṙôken ṙanamlōn yik sistör nö hangö e. Ngatī inlahen töngamuh yěn chumkūöṙen yip minṙöinylen nö ngëichken minë tövai tinrīken yip sistör hēk inlahen cha inrē nö i linöökö lōn ngam Tēv, ngaich holtö ellōnre cha-a nö eū nup la-en cha. In e më sistör hī nö akahaiṙen tö më prötör nö kô-en nö milēḵṙen tö cha. Ngaich yěn ōt ṙô yip minṙöinylen nö harueskö alaha cha, ngaich teungen lohten cha-a tö nganöötöre. Pön lohten nö im hē a cha nö lōnu tö inreuskö alahare, hòṅ cha nö köp im linöökö lōn Yāvē.—Inch. 15:23.

Eū-an man

Holtö ellōnre yin më minṙöinylen nö eū më sistör hī keuheūtnyö ṙô ellōnre inrē cha-a nö vënyö minë tövai tinrīken cha. Kūö yòh cha-a nö hòṅ ngatī inlahen? Ngaich ang sistör Chesika: “Yěn ōt yip prötör tö ngöṙô nö in yip sistör ‘vāi ön ngam la-en meh’ ngaich ṙamlōn chū-ö öich hangö e. Yěn keuheūtnyö ṙô ellōnre pöri ngòh prötör nö vënyö öp ööilōn meh inlahen meh ngaich sīöplöre hēk ngam ṙanamlōn hī. Tö sā cha lohten yěn ngöṙô vāyö tī man öm haköpten më kūön re nö öt ṙënu nö el mīting hēk kē-ěny ṙētakre inrē öm lukken yip Paipöl istötī re nö yihtökūö nö el mīting. Kô-en ayī-ö öi ṙūöhlöre ṙanamlōn yěi hang në tö ngatī.” Yěn ngatī inlahen yip minṙöinylen keuheūtnyö ṙô ellōnre nö vënyö nup ööire tinrīken yip sistör, ngaich in e më sistör nö akahaiṙen töre nö milēḵkaṙen hēk pōiṙāi inrē nö el ngam māṅ.

Hangihtöṙô më sistör cha-a. Töyāichö ellōn yin më minṙöinylen öt hěngheuh inrē nö ngöṙô lōn tö cha nöng acha-a tö aṅhav in tö nup tövai inlēnö. Kē inlēnöre yin më inrē cha-a nö in më sistör ngaich yěn ṙò-òv më sistör ngaich hangihtöre cha-a nö hangö u. Ngatī inlahen më minṙöinylen nö kētö inreukö alaha më sistör yöölen inrē cha-a nö löktö in e. Nö sitih inlahen? Ngam prötör Herarto tö la-evṙen nö el Pētěl hēk minṙöinylen ngöṙô anga-aṅ: “Örheūheu chin chū-ö kē inlēnöre öich in yip sistör ngaich kô-en chū-ö öich ṙūöhlöre heuneū-en hēk öich in nup la-en re. Ōt inrē nup la-en heuneū-en më sistör tö më prötör hī.” Pōyen yip sistör aṅ el minë māṅ hī tö la-evṙen nö im la-en painīör, lökten cha-a nö keuheūtlöre mikahkūö tö inlahen yip tarik i kamngöre. Hěngtak ön ngòh minṙöinylen ang prötör Prāin ngöṙô anga-aṅ: “Pōyen nun minë tövai tinrīken hī hēk heuneū-en cha inrē nö yöölen tī tö ngam söngkötön hī, lökten in hòṅ haköplu öi löktö in minë heuneū-en më sistör re!”

Hangihtöre

Ōt yip minṙöinylen tö ekspirīön töt ilööṙen nö öt hang minë inlēnö kahëntö më sistör. Kūö yòh? Vë-eny nang hī ön ngòh töhěng tak minṙöinylen ang prötör Etvört nö ngöṙô, “Hēṙu ṙung yip prötör tö pōyen ekspirīön nö ilööṙen nö akaha elmat tö inlahen nup töng sitih yěn hang minë inlēnö yip sistör hēk heuveū-en inrē cha nö hameuktö ngam miṙēlōn re nö in yip tahëng.” (Inch. 1:5) Yěn ngölōn pöri ngòh töhěng tak minṙöinylen nö ötkô nö hang minë inlēnö kahëtö ngòh sistör, ngaich sön anga-aṅ nö hòṅ ha-öiny tī ò nö vënyö minë mufē re i alaha e.

Kētö trēning më sistör cha-a. Fēkö nup yamih yin më minṙöinylen lökten cha-a nö haköpten më sistör tö minë tö ṙōlkangen la-en. Tö sā cha lohten nö haköpten cha tö inlahen ngam manūlö mīting pön kēken e min cha-a yěn öt ōt yip prötör tö öl nö vōkö hěnghöre haṙūnö inrē cha nö minānlö minë patī hēk mineukṙen u inrē, nö lohten cha-a nö hanṙūnö nö yūs minë mösīn. Ōt inrē yip sistör tö kētu la-en nö el minë tipātmen el Pētěl. Tö sā ngam mineukṙen minë tipātmen, invaha minë chehen, akaòn (accounting), kömpiūtör prōkrāming hēk nup tahëng inrē. Yěn ngatī inlahen yip minṙöinylen nö kētö trēning yip sistör, ngaich hameuktöre cha-a nö ṙatö-ellōnre nö in më sistör nö vayö tī min nö kēken minë la-en.

Harunö cha

Yip sistör tö kētu trēning tö yip minṙöinylen. Teūngen inrē yip tahëng tö inyööken re nö löktö in e. Tö sā yip sistör tö kētu trēnging nö im la-en minānö, ngaich unôichrit minë tö fāltöre pinlāngen cha-a nö vī patī yip tahën. Yip sistör inrē tö haṙūnö nö ahānga nö ikūö yip tö maṙôngö, ngaich hayööken yip tahëng cha-a sistör nö ṙūöhlö ngam heuneū-en re nö in e. Sitih mufē yip rih sistör tö inlahen yip minṙöinylen yěn kēnyö ṙētakre nö kētö trēning cha? Ngöṙô ang sistör Cheniför: “Ik hē chu öich kētöre im la-en minānö ngam patī pūlngö, ngaich hěng tak ök ovörsīör kamënyö ṙētakre nö kētö trēning chu. Yěn ōt nup la-en kahëken chu, ngaich chumkūöṙen anga-aṅ nö ngëichkö inlahen chu hēk eū-eu chu inrē. Ṙatö-ellōnre anga-aṅ nö in chu, ngölōn chū-ö inrē töre öich mihôiṅ kētöre inup la-en i linöökö lōn Yāvē. Ṙamlōn takô chū-ö öich holṙen ò öich la-evṙen.”

MIKŪÖNÖRE LŌN TÖ MË SISTÖR

Hangenlōn in tö më sistör re tö chiplö, öi sā inlahen Yāvē. Kūö cha nö alaha ngam mikūönö hī. (1 Tim. 5:1, 2) Kô-en takô ayī-ö öi ṙamlōn öi holṙen më sistör re öi la-evṙen. Ṙamlōn inrē öi hang inlahen cha nö akahaiṙen tö hī öi hangenlōn tö cha hēk holṙen cha inrē. Ngöṙô ang sistör Vanesā: “Kiröngen ṙô chin öich kētö nööinyö Yāvē tö ò nö kētö ṙētak chu öich alaha ngam söngkötön ò. Pōyen yin më prötör el ngam söngkötön ò, më mahareuskö alaha chu.” Ngöṙô inrē ngòh töhěng tak sistör aṅ Taivān: “Kirööngen ṙô chin öich kētö nööinyö Yāvē tö ngam söngkötön ò inrē, kūö cha nö milēḵṙen tö më kikānö hēk akahakūö inrē tö minë mufē elkuilōn cha. Sīöplöre ngam ṙinatö-ellōn chu nö in Yāvē hēk ṙamlōn inrē öich mupākö alaha ngam söngkötön ò.”

Iṙôken ṙamlōn ang Yāvē yěn meuk inlahen më prötör nö asīnken ò nö milēḵṙen tö më sistör! (Inch. 27:11) Hěng tak an ngòh minṙöinylen aṅ Iskòtlën ang prötör Penchamin tö ngö ṙô: “Pōyen yip töngamuh kikōnyö mi-i kūö ngih panam töt milēḵṙen tö më kikānö. Lökten in lōnu tö yip sistör yamih nö el ngam Patī Pūlngö nö teūngen tö ngam hanangenlōn hī hēk minlēḵṙen hī inrē tö cha.” Tā-a chěi töi ma-anyre asīnken Yāvē öi iṙūöhen hangenlōn tö më sistör re hēk milēḵṙen inrē tö cha.—Rōm. 12:10.

a Ngam ṙô “sistör” tö yūsö nö in ngih ātiköl, hö-ö ön nö ṙô tö yip kanānö hī, pön ṙôten yip Kristīön sistör hī.

b Yěm hòṅ ṙūöhtö mikahkūöre tö manah ngam ṙô ‘tötngëṅ chehen’ ngaich kò-òren öm ngëichken ngam ātiköl “Ṙôken Ṙāi ngam Tötngëṅ Chehen” im chūökamahati Mē 15, 2006, hēk in ngam ātiköl “Tövai Inlēnö Yip Töpihīvö” im Chūökamahati Māch 1, 2005.