Skip to content

Skip to table of contents

Ye si umansama enke fa Yehofa e si den?

Ye si umansama enke fa Yehofa e si den?

ENKE baala wi abi a gaandi fu dini Yehofa makandaa anga omen sisa di biibi taanga. U lobi den sisa ya. Ai bigi giw tu taki wi abi den, bika den e wooko taanga. a Neen meke enke baala u wani libi bun anga den. U wani lesipeki den tu. Ma fu di u abi sondu meke ai taanga giw son yuu fu du a sani ya. Ai moo taanga gi son baala fu du a sani ya tu.

Son baala kiya a wan peesi pe den e wisiwasi umansama. Hans a wan kelen-owluman a Bolifiya. A taki: ‘Son manengee kiya a son peesi pe den e si denseefi pelensipali moo umansama. Neen meke gaanse leisi den nai lesipeki umansama.’ Shengxian a wan owluman a Taiwan. A taki: ‘Son manengee na a pisi pe mi e tan fende taki umansama á mu taigi den fa den e denki. Efu wan manengee e taki fa wan umansama e denki, den mati fi en nai lesipeki en moo.’ Taawan fu den abi a gwenti fu wisiwasi umansama. Den nai lesipeki den.

Winsi fa wan manengee kiya toku a sa kengi en manii. A sa kengi a denki di sama e denki taki manengee bun moo umansama (Efe. 4:22-24). Wan fu den sani di o yeepi en fu du a sani ya, a te ai meke moiti fu waka a Yehofa baka. Aini a artikel ya, wo luku fa Yehofa e lesipeki umansama, fa den baala sa waka neen baka, anga fa den owluman sa soi den sisa taki den e lesipeki den.

FA YEHOFA E SI UMANSAMA?

U sa waka a Yehofa baka te u luku a fasi fa ai si umansama. Yehofa a wan dda di e booko en ede anga den pikin fi en. A lobi den tu (Yoh. 3:16). Ai si ala den sisa di biibi taanga enke en umanpikin di a lobi tuutuu. Meke u luku fa Yehofa e soi taki a lobi umansama. Wo si fa ai soi taki ai lesipeki den tu.

Na aseefi fasi Yehofa e si umansama anga manengee. Yehofa meke manengee anga umansama enke fa enseefi de (Gen. 1:27). Aa gi manengee moo koni. Aa lobi den moo umansama tu (2 Kolon. 19:7). A gi mannengee anga umansama aseefi koni fu fusutan den leli fu Beibel. Den poi soi den manii fi en. Yehofa e teke en fu bigi te umansama anga manengee e biibi en. Boiti dati, a gi man anga uman a howpu fu libi fu teego a goontapu ya. Den abi a howpu fu go tii enke kownu anga pilisite a hemel tu (2 Peit. 1:1). Ala den sani ya e soi taki Yehofa nai si enke manengee bun moo umansama.

Ai aliki den. Yehofa e booko en ede anga fa umansama e fii. Ai booko en ede anga den tu te den abi polobelema. A be aliki di Lakeli anga Hana be e begi en. A be piki a begi fu den (Gen. 30:22; 1 Sam. 1:10, 11, 19, 20). Yehofa be taigi den man di sikiifi Beibel fu den sikiifi sani fu den man di be e aliki umansama. Abalaham be du san Yehofa be taigi en, neen meke a be aliki Sala (Gen. 21:12-14). Kownu David be aliki Abigayeli, bika a be fusutan taki a Yehofa be sende en kon taki anga en (1 Sam. 25:32-35). Yesesi abi denseefi manii fi en Dda, neen meke a be e aliki en mma Maliya (Yoh. 2:3-10). Ala den toli ya e soi taki Yehofa e lesipeki umansama, bika ai aliki den.

Ai fitoow den. Yehofa be e fitoow Efa, neen meke a be gi en a faantiwowtu fu yeepi seeka a hii goontapu (Gen. 1:28). A sani di Yehofa du ya e soi taki aa be e si enke Adan pelensipali moo Efa. Ma a be e si en enke wan sama di be sa yeepi en. Yehofa be e fitoow den uman polofeiti Debora anga Hulda. Neen meke a be gi den a gaandi fu poti a foluku fi en, den kuutuman, anga den kownu a pasi (Kuut. 4:4-9; 2 Kow. 22:14-20). A letiso Yehofa e fitoow den sisa aini a ten ya tu, neen meke a omen wooko ai gi den. Den sisa ya de enke peleikiman, pionili, anga zendeling. Den e du a bow-wooko. Den e teken. Den e yeepi meke kownukondee zaal anga den Beikantoo. Son wan fu den e wooko a Betel. Taawan e yeepi vertaal a doose fu Betel. Den sisa ya de enke wan gaan kulu suudati di Yehofa e koboloiki fu du san abi a pakisei (Ps. 68:11). Ala den sani ya e soi taki Yehofa nai si umansama enke sama di á poi du son sani.

FA BAALA SA LELI FU SI UMANSAMA ENKE FA YEHOFA E SI DEN?

Efu u wani si umansama enke fa Yehofa e si den, daw mu ondoosuku a fasi fa we denki anga a fasi we tyai useefi. Ma fu man du a sani ya, wi abi yeepi fanowdu. Leti enke fa wan dataa e koboloiki wan masini fu meke wan fowtow fu wan sama ati fu si sai du en, a letiso wan bun mati efuso a Wowtu fu Gadu sa yeepi u fu sabi efu a fasi fa we si umansama e meke Yehofa piisii. Saw yeepi u fu sabi efu we si umansama enke fa Yehofa e si den?

Akisi wan bun mati fii (Odo 18:17). Kande yu abi wan mati di ye fitoow, wan mati di abi switifasi. Kande a nai suku fini tumisi tu. I sa akisi en den sani ya: ‘I si enke mi e libi bun anga umansama? Den e si enke mi e lesipeki den? Wan sani de di mi sa du fu moo lesipeki den?’ Efu a mati fii soi i wantu sani dii sa du moo bun, ya mu fii wan fasi. Ma meke moiti fu du sani taa fasi.

Sutudeli a Wowtu fu Gadu. A moo bun fasi faw sa sabi efu we lesipeki den sisa, a te we koboloiki a Wowtu fu Gadu fu ondoosuku a fasi fa we denki anga a fasi fa we tyai useefi (Heb. 4:12). Te we sutudeli Beibel, we leisi toli fu manengee di be e lesipeki umansama anga fu manengee di á be e lesipeki den. Baka te u sutudeli den toli ya, u sa maiki a fasi fa den man ya be e libi anga umansama anga fa we libi anga den. Boiti dati, te we maiki den vers fu Beibel anga denseefi, wo sabi efu we lesipeki umansama. Enke fa 1 Peitilisi 3:7 e soi, da wan man mu e lesipeki en uman, ‘bika umansama moo swaki. Den de enke wan doti patu di sa booko makiliki’. b A sani ya wani taki manengee pelensipali moo umansama? A sani ya wani taki manengee poi du sani di umansama á poi du? Nono. Te we maiki den sani di Peitilisi taki anga den sani di sikiifi a Galasiyasama 3:26-29, we si taki Yehofa teke umansama anga manengee fu go tii makandaa anga Yesesi a hemel. Te we sutudeli a Wowtu fu Gadu, u sa akisi wan bun mati fu u efu a si enke we lesipeki umansama. A sani ya o yeepi u fu sabi saw mu du taa fasi.

FA OWLUMAN SA SOI TAKI DEN E LESIPEKI DEN SISA?

Den baala aini a kemeente seefi mu soi taki den e lesipeki den sisa. Den sa waka a den owluman baka te den e meke moiti fu du a sani ya. Fa owluman sa soi taki den e lesipeki den sisa? Meke u luku wantu fasi fa den e du a sani ya.

Den e gafa den sisa. Owluman sa waka a Pawlesi baka. A be gafa wantu sisa aini a biifi di a be sikiifi gi a kemeente fu Rome (Rom. 16:12). Pakisei fa den sisa ya be musu e fii di den be e leisi a biifi fu Pawlesi gi a kemeente. Leti enke Pawlesi, a so den owluman e gafa den sisa tu. Den e gafa den fu den bun manii fu den anga den sani di den e du gi Yehofa. Te owluman e du a sani ya, den sisa o si taki den baala anga sisa lobi den. Den o si taki den e lesipeki den tu. Te den owluman e gafa den sisa, a sani ya e yeepi den fu tan dini Yehofa anga den hii ati.​—Odo 15:23.

Gafa den

Te owluman e gafa den sisa, den e taigi den kiin saide den e gafa den. Saide? Wan sisa den e kai Jessica taki: ‘Mi lobi te den baala e taigi wan sisa taki a du wan bun sani. Ma te den taigi u pilisisi fu saide den e gafa u, we fende taanga-sikin. Kande den e gafa u fu di we leli den pikin fu u fu sidon pii a komakandaa efuso fu di ye go teke wan sutudi tyai kon a komakandaa.’ Te owluman e taigi den sisa saide den e gafa den, den o si taki den pelensipali gi a kemeente.

Den e aliki den. Owluman di abi sakafasi e holi a pakisei taki a ná den wawan sabi du sani. Den e akisi den sisa fa den e denki fu wan toli. Den e aliki bun tu te den e taki. Te owluman e du sani na a fasi ya, den e gi den sisa taanga-sikin. Ma denseefi e fende wini tu. Saide u taki so? Gerardo wan owluman di e wooko a Betel taki: ‘Mi e akisi den sisa fa den e denki fu wan toli. A sani ya e yeepi mi fu mi du mi wooko moo bun. Son wan fu den du a wooko moo langa moo son baala.’ A omen sisa e du a kowownu-pioniliwooko. Neen meke den sabi omen sani fu den sama fa pisi pe den e peleiki. Wan owluman den e kai Bryan taki: ‘Den sisa man du tyaipi sani aini a olikanisâsi. Neen meke a omen sani u sa leli a den.’

Aliki den

Owluman di koni nai wisiwasi a fasi fa sisa e denki. Saide? Wan owluman den e kai Edward taki: ‘A fasi fa wan sisa e denki fu wan sani sa yeepi wan baala fu fusutan a toli moo bun. A sa yeepi en tu fu fusutan fa taawan e fii’ (Odo 1:5). Winsi wan owluman á poi wooko anga san wan sisa taki, toku a sa gafa en fa fasi fa ai denki.

Den e leli den du son sani. Owluman di koni e suku okasi fu leli den sisa du son sani. Den e leli den fa den mu holi a peleikiwooko komakandaa efu dopu baala á de. Den e leli den wooko anga son masini tu. A sani ya meke den e poi yeepi seeka sani na a Kownukondee zaal efu wan sani booko. Den e poi yeepi anga den bow-wooko fu a olikanisâsi tu. Baala di e teke fesi a Betel e leli den sisa du son sani. Sani enke fu kiin peesi, bai sani, fu wooko anga moni, anga computer. Te owluman e leli den sisa du son sani, den e soi den taki den e fitoow den.

Leli den du son sani

A omen sisa e wooko anga den sani di den owluman leli den fu yeepi taawan. Son sisa di leli du bow-wooko e yeepi taawan te wan gaan ogii pasa na a pisi pe den e tan. Son wan fu den di gwenti peleiki a pe tyaipi sama e pasa e leli taawan fa den sa peleiki a den sowtu peesi ya tu. Fa den sisa e fii te den owluman e leli den du son sani? Wan sisa den e kai Jennifer taki: ‘Wan leisi di mi be e yeepi bow wan Kownukondee zaal, wan fu den baala di be e teke fesi be e leli mi du a wooko. A be e luku den sani di mi e du, da a be e gafa mi. Ai switi gi mi te mi anga a baala ya e wooko, bika ai meke mi fii taki mi du wan bun sani. Ai fitoow mi.’

WE FENDE WINI TE WE SI DEN SISA ENKE U FAMII

Leti enke fa Yehofa lobi den sisa fu u, a so u lobi den tu. We si den enke u famii (1 Tim. 5:1, 2). Den pelensipali giw. Ai bigi giw taki u sa wooko makandaa anga den. Boiti dati, ná pikin piisii we piisii te den si taki u lobi den. Wan sisa den e kai Vanessa taki: ‘Ai bigi gi mi taki mi de aini a olikanisâsi fu Yehofa. Ná pikin taanga-sikin den baala e gi mi.’ Wan sisa fu Taiwan taki: ‘Ai bigi gi mi taki Yehofa anga a olikanisâsi fi en e lesipeki a fasi fa umansama e fii. U pelensipali gi den. A sani ya e taanga mi biibi. Mi e moo teke en fu bigi tu taki mi de aini a olikanisâsi fu Yehofa.’

Baala, ná pikin piisii Yehofa e piisii te a luku u, bika we si umansama enke fa ai si den (Odo 27:11). Wan owluman fu Scotland taki: ‘Gaanse manengee aini a goontapu nai lesipeki umansama. Neen meke te den sisa kon a den komakandaa u wani den fii taki u lobi den. U wani den fii taki we lesipeki den tu.’ Meke u du ala saw poi fu waka a Yehofa baka, fu di we soi den sisa fu u taki u lobi den tuutuu.​—Rom. 12:10.

a Aini a artikel ya, a wowtu ‘sisa’ á wani taki wan sama pikin sisa efuso en gaan sisa, ma a wan sisa aini a kemeente.

b Efii wani sabi san den wowtu ‘umansama moo swaki’ wani taki, i sa luku a Saanantongo artikel di den e kai „Wan moro swaki prapi” warti trutru aini A Wakititolen fu 15 mei 2006 anga a wan di den e kai Koni rai gi trowpaar aini A Wakititolen fu 1 maart 2005.