Bul ɓil ɓe

Bul kluuri wããren wo

Ndo mbo see nããre wo doo ga Jeofa see ɓaara ne lay yawlà?

Ndo mbo see nããre wo doo ga Jeofa see ɓaara ne lay yawlà?

WÙR de fruygi maa goŋ Jeofa see kẽẽ de naare maa de deele wo. Lan ɓil wùr go feh ne wosela ti boŋboŋ ɓuy yoo ɓaara ti de deele ɓaara no, day wur da ra debaŋ ti jonre ɓaara maaga á joŋ wo go de ẽgre ɓaara ɓuy mono. a Day nday hẽẽre wùr maa twerpiiri no, dur wee maa joŋ mãyregemaare naan wo de woore de hooge sug ti ɓaara. Amaa, day maapo á joŋ gus ga werga naa diŋ jar téebeere maa de mnaysee. Werpiiri maa po wo de re maa tigriŋ wo see debaŋ.

Jar maa po gẽẽ wo ti ngeel maaga à bay ko naare wo go ni halla wa. Sen diŋ saɓlaŋ Hans jee raŋ tayge maa Bolivi ga wãã ga: “ jar maa po gẽẽ wo ti ngeel maaga à ko naare wo go blam, day ɗiggi sen gẽẽ ne hara ɓil nen maaga saara ko werpiiri wo de daŋ naare wo, hoo sug ti ɓaara ga.” Shengsian, jee maa peel tayge po Taywaŋ wãã pa ga: “Ti ngeel maaga ndi ni mono, werpiiri maa po wo debaŋ ɗig wo ga naare bay wo de kããge maa wãã ɗiggi ɓaara ti fẽn po ne werpiiri wo wa. Jee twar po yãã ɗiggi wãy we ti fẽn po ɗa no, werpiiri lan hoo wo sug ti ɓe ga.” Jar maa po naa wo nen ɓaaran go diŋ de ɗeŋ maa tigriŋ wo. Maapo diŋ ga saara wãɗ pa’ge maa de baywoore ti naare wo.

Fẽn maa de eln diŋ ga wosela mbe de kããge maa coo ɗiggi ɓe sar de ɗiggi maaga se gẽẽ de ɓe mono, á de kããge maa ɗiigi go ne ɗiggi se de bay ngarn ga à ko werpiiri wo de daŋ naare wo go ti. (Efe. 4:​22-24) Naa kãã maa joŋ sen diŋ de maŋ saɓlaŋ Jeofa. Ti artikle sen la, naa wãã yaŋ ti nen maaga Jeofa ko naare wo de ɓe mono, ti maaga werpiiri had wo mayse see Jeofa maa had joŋ naare wo de el doo Jeofa no lay la, lan ti ɗeŋ maaga jar maa peel tayge joŋ wo joŋge maa maŋ ɗiggi maa naa nen hooge sug ɓaaran go see mãyregemaarebe wo là mono.

JEOFA KO NAARE WO NAA KOGE LÀ?

Jeofa diŋ saɓlaŋ maa de woore ti ɓaŋ hooge sug ti naare wo. Á diŋ pããbe maa ko decoo jare, ga da weere ɓe wo. (Jaŋ 3:16) Day, naare maaga hã wo ɓil ti ɓe wo doo mãyre ɓe maaga daŋ wo go nen ɓe nono. Ko wee ɗeŋ maaga Jeofa naa nen dage wo de hooge sug ɓen go see naare wo peel la ɗa.

Á bay joŋ rage ti ɓaŋ wa. Jeofa joŋ wãy wo de jee twar ɓog ɓuy de maŋ hoogesee ɓe. (Tĩĩ. 1:27) Á bay de joŋ jee twar de ti, noga de ɗeŋ ɓil de daŋ wãy wa; á bay ko werpiiri wo de daŋ naare wo wa pa. (2 Kro. 19:7) Á joŋ ti jee twar wo de wãy maa yãã cwãy maa ɓil Bible, lan maa ɗiggi ti ɗiggi ɓe maa de wooren wo diŋ sen boŋ. Jeofa ko hãge ɓil naare wo de werpiiri wo diŋ sen boŋ pa —koh ngeel lagge ɓaaran mo hay ba diŋ ti paradis maa tum gesiŋ la, noga maa ciŋ ga á joŋ wo joŋre yaŋ doo waŋre wo de pretre wo no mono. (2 Pi. 1:1 Ko naage wer maa gesiŋ ɓil NWT.) Hayba ti mayla, Jeofa bay ɗiggi de baywoore ti naare wo wa.

Á co’ sug ɓaara. Jeofa kaŋ ɗiggi ti ɗiggi naare wo, lan ti re maaga gay ra mono. Sen diŋ saɓlaŋ Rasel wo de Ana, maaga á hay laa tosge ɓaara, lan joŋ fẽn maaga á hay wii wo ne mono. (Tĩĩ. 30:22; 1 Sam. 1:​10, 11, 19, 20) Jeofa hã ẽgre nenterse ɓen ne jar yer Bible wo maaga á mo yer wo mbaa jar maaga hay wo co’ sug naare wo ɓil wããre ɓe no. (Tĩĩ. 21:​12-14) Waŋ Dafid co’ sug Abigayil. Se ko tu ga ɓo’ Abigayil le wãã re ne se diŋ Jeofa. (1 Sam. 25:​32-35) Yeso maŋ diŋ joŋre pan ɓe tewtew, wersen á hay co’ sug man ɓe Mari. (Jaŋ 2:​3-10) Saɓlaŋ sen wo mo deŋ ɓo’ wo nen ga co’ge sug diŋ ɗeŋ maa boŋ yoo maa tigriŋ wo ga Jeofa hoo sug ti naare wo mono.

Á kaŋ ɗiggi ti ɓaara. Naa ko sen see saɓlaŋ Jeofa de maaga á kaŋ ɗiggi ti Efa maaga á mo kay ti ɗawge tamsir de fẽẽre maa ɓil ɓen ɓuy mono. (Tĩĩ. 1:28) Á joŋ sen diŋ maa ɓo’ nen ga á diŋ kayge de woore, bay ga war ɓe go de daŋge ɓe wa. Jeofa kaŋ ɗiggi ti profed Debora wo de Hulda maa baa yaŋ ne jar maa ɓen wo, se joŋ de maŋ sen see waŋre wo de pretre wo pa. (Kii. 4:​4-9; 2 Waŋ. 22:​14-20) Wara lay, Jeofa de kaŋ ɗiggi ti mãyregemaarebe krétiyẽ wo maaga á mo joŋ wo joŋre ne se. Naare se de hã ɓiln joŋ wo joŋre doo jar sii wããre, doo pioniyẽ lan doo misioner wo nono. Á kay wo debaŋ ti booge tiŋ-Baa wo de Betele, kne’ rage, torge noga yog rage pa. Maa po wo yoo ɓaara joŋ wo joŋre de dage ɓaara ti betele; maa po joŋ wo joŋre ti ngeel maa kol kefder wo go de jag maa tigriŋ ADT (Antenne De Traduction). Naare maa sii wããre maa de cõõren wo diŋ jar dur põõ maa kluu debaŋ ga Jeofa joŋ joŋre de ɓaara maa bag jag joŋre ɓen go mono. (Siŋ. 68:​11, NWT) Jeofa bay ko naare wo doo jar maa de hugli noga jar maaga kãã wo maa joŋ mopo ga no wa.

HẼẼREBE MAA TWERPIIRI HAD WO MAYSE SEE JEOFA TI JOŊGE NAARE WO DE EL LÀ?

Hẽẽrebe maa twerpiirin wo, maa koge ga nday mbay de ko mãyregemaarebe wo doo maaga Jeofa ko ra no lay yawla mono, frug wee nen ɗiggi ɓay wo de joŋre ɓay go de woore. Maa joŋ sen mono, nday de sãy kayge ti. Doo maaga dokda joŋ joŋre de aparey maa ko cege maa see jobo no lay mono, barge maa ti ngeel ɓe wo, lan kefder Baa wo de kããge maa kay nday maa koge ga joŋre ɓay see maa tnaare wo mbe naa de cõõre jag Jeofa yaw noga baywa yawlà. Naa joŋ joŋge maa da’ kayge sen ne?

Wii jag bar ɓo maa ti ngeel ɓe po. (Jõõ. 18:17) Wii jag bar ɓo po maaga ndo de kaŋ ɗiggi ti ɓe, ga wãã cwãy yaŋ mo ga: “Ti ɗiggi ɓo mono, ndi ko naare wo na koge ɓaa? Á mbaara de ɗiggi ga ndi hoo sug ti saara yaw? Ndi maa coo ɗiggi noga joŋre ɓi see ɓaara ti fẽn po yaw?” Hayga bar ɓon wãã mopo maaga ndo bay joŋge ni wa wee ne ndo no, yõõ ti kne’ wããre sen maa wããge ga ndo joŋ ni wa. Yaw mono, hay gorge desãy, lan dur maa coo joŋre ɓo ti ɓaŋ se no.

Hay frug nen wããre Baa. Fruggi nẽn wããre Baa diŋ fẽn maaga daŋgo maa koge ga joŋre ɓo see naare wo na ela, lan diŋ fẽn maa kay moge maa coo ɗiggi ɓo wo de joŋre ɓo see ɓaara. (Heb. 4:12) Naa yaŋ jaŋ kefder Baa no, naa ko saɓlaŋ werpiiri maaga hay wo hoo sug ti naare wo, lan maaga hay bay wo hoo sug ti ɓaara wa yaŋ. Naa mo ngaf saɓlaŋ jar sen wo de see naa. De daŋ sen pa, naa yaŋ ngaf ferse maa ɓil Bible wo no, se kay jar maa koge ga á mo ko wo naare wo koge là. Doo sen no kay, se kay ra maa ko ɗiggi Baa ti naare wo. 1 Piyer 3:​7, wãã ga werpiiri mo hoo wo sug ti naare ɓaara wo doo “jar maga egre ɓaara bay wa” nono. b Day sen da wããge ga jee twar de daŋ Wãy werga á bay de ko mopo wa, noga bay de kããge maa joŋ mopo go doo se no wa yaw? Bay koh me’ wa! Ngafge wããre se ni Piyern wo de Galad wo 3:​26-29 ɓo’ nen ga, yoo jar maaga Baa hoo ra maa woge joŋ waŋre ciŋ ti jeŋ Yeso mono, naare wo ni lay. Hayga naa yaŋ frug nen kefder Baa, yaŋ wiɗ jag bar naa wo ti maaga naa ko naare wo na koge la no, naa kãã yaŋ maa had hoo sug ti mãyregemaare naa wo.

JAR MAA PEEL TAYGE JOŊ WO JOŊGE MAA HOO SUG TI MÃYREGEMAAREBE WO LÀ?

Hẽẽrebe maa twerpiiri maa ti taygen wo de kããge maa hoo sug ti mãyregemaarebe wo de maŋ saɓlaŋ jar maa peel tayge maa de dage ɓiln wo. Jar maa pel tayge joŋ wo joŋge maa hoo sug ti mãyregemaarebe wo là? Ko ɗeŋ po maa de woore wo mo hã’ peel la ɗa.

Á mo joŋ wo suuse’ ne hara. Apotre Pol diŋ saɓlaŋ maa de woore ne jar maa peel tayge wo. Á joŋ suuse’ ne naare wo ngaɓa ɓil leder ɓe maaga á yer ne tayge maa Rom wo mono. (Rom. 16:12) Ɗig ba ɓo ti fruygi maaga naare sen hay wo de ɓe de maaga à hay jaŋ leder sen wo ti tayge mo ɗa. Doo sen no lay, nday jar maa peel tayge no, joŋ wee suuse’ ne hara go de ɓil ɓay ɓuy ti joŋre ɓaara maa de wooren wo, lan ti joŋre ɓaara maaga á bag wo jag ɓe go ne Jeofa mono. Á co jag mãyregemaarebe wo debaŋ de maaga á ko wo ga à hoo sug ti saara, lan à joŋ suuse’ ne saara lay mono. Wããre maaga jee maa peel tayge wãã ne mãyregemaarebe wo de woore diŋ fẽn po maaga á wo de sãy ɓe ti maa jor glog ɓaara maa ya’ wer joŋ joŋre ne Jeofa ciŋ ni de deele.—Jõõ. 15:23.

Joŋge suuse’e

De maaga jar maa peel tayge le’ wo we joŋ suuse’ ne mãyregemaarebe wo no, da ga á mo wãã wo diŋ wããre maaga a le ɓil ɓaara de see ɓaara. Wer may ne? Mãygeman naa po à ɗen Jessika wãã ga: “Á fruy ɓil me debaŋ de maaga hẽnbe maa twar wãã we ne mãygemanbe ga ‘ndo joŋ joŋre de woore debaŋ’ mono. Amaa, wùr ko see wùr de jor glog debaŋ diŋ de maaga á joŋ wo suuse’ we ne wùr ti mopo doo: kayge weere wùr wo maa lagge eŋ ti taygeti, noga de maaga wùr dur maa kiɗ jee maaga wùr had wãare Baa ne hẽn maa age ti taygeti mono.” De maaga jar maa peel tayge joŋ wo suuse’ ne mãyregemaarebe maa ti tayge wo ti mopo mono, saara de joŋge diŋ ga á mo ko wo ga kayge saara yaŋ mbe ti tayge no, lan ga à yaŋ ɓe hoo sug ti saara.

Á mo co’ wo sug ɓaara. Jar maa peel tayge maaga fer wo ti see ɓaara gesiŋ wo de koge ga de ko re bay diŋ saara tawa wa. Á ɗe wo mãyregemaarebe maa ti tayge wo le maa wãã ɗiggi ɓaara, day saara co’sug ɓaara ɗeged lay. Maaga á yaŋ wo joŋge doo sen neno, se jor glog mãyregemaarebe wo, se co jag ɓaara ti see ɓaara lay. Sen joŋ na joŋge ne? Gerardo jee maa peel tayge po ga joŋ joŋre ti Betel wãã ga: “Ndi da’ ga ndi yaŋ wii yaŋ jag mãyregemaarebe wo no, se kay me maa joŋ joŋre maa do ɓin go de woore. Maapo, mãyregemaarebe sen wo go de iggi ti joŋre sen de daŋ hẽẽrebe maa twerpiiri wo no.” Mãyregemaarebe wo ti tayge debaŋ wo diŋ piyoniyẽ, day saara de ko ɗiggi jar maaga wo ti sir maa sen wo ni debaŋ lay. Jee maa peel tayge po à ɗen Briyaŋ wãã ga: “Mãyregemaarebe wo de ko joŋ fẽẽre po wo de woore debaŋ ga diŋ fẽẽre maaga tayge naa de sãy ɓe ti. Wersen, joŋ wee maa da’ mopo see koge re ɓaara sen wo no!”

Co’ge sugi

Jar maa peel tayge maa de ko re bay wo yõõge ti yaŋ maaga mãyregemaarebe baan wo mo wa. Wer may ne? Hẽn naa po à ɗen Eduard wãã ga : “Ɗiggi wo de koge re maa nen mãygemanbe wo de kããge maa kay hẽnbe maa da’ koge re jag wiigi jagn wo ɓuy, ti ɗiggi jar lan wo pa. Day se kay ne maa ham ti see ɓe gesiŋ.” (Jõõ. 1:5) De maaga jee maa peel tayge day we joŋ joŋre de yaŋ noga wããre maa jag mãygemanbe ga no, á mo joŋ suuse’ ne hẽn ti koge re ɓen wo de durgi maaga á dur maa wãã re sen ne hẽn mono.

Á mo had wo ra. Hadge mãyregemaarebe wo de fẽẽre diŋ da’ge nen jee maa peel tayge maaga yaŋ de ko re no. Ba doo maaga á had ra de deŋ maa seege de taygeti de maaga hẽnbe po maaga go de joŋ batem bay we wurpo maa joŋ taygeti wa mono. Á mo had wo ra de fẽẽre joŋre wo noga de macin wo maaga á mo kay wo ti joŋre maa ti tayge wo, noga ti booge tiŋ-Baa wo. Ti Betel mono, jar maa ko nen ti joŋre had wo mãyregemaarebe wo de joŋre wo ngaɓa. Doo ‘wuygi fẽẽre, yeɗge fẽẽre, keege suŋgu, joŋge joŋre de macin wo. . . . De maaga jar maa peel tayge had wo mãyregemaarebe wo mono, saara de ngaɓge go diŋ ga saara ko ra diŋ jar po maa de kããge, lan ga saara de kaŋ ɗiggi ti ɓaara.

Haɗge

Mãyregemaarebe wo debaŋ joŋ wo joŋre de hadge maaga jar maa peel tayge had wo ra de ɓe maaga jar maa tigriŋ mo da’ wo see ɓaaran ni lay. Ba doo maaga á had wo jar ti ɓaŋ boorge tiŋ wo maa kay jar de maaga leege, bii maŋge, daɗge siri, noga wuu ɓlag wo tiŋ ɓaara we go no. Maa po had wo mãyregemaarebe maa tigriŋ wo ti ɓaŋ siigi wããre Baa de prezaŋtwar maa kay rage ti siigi wããre Baa maa de prezaŋtware. Mãyregemaarebe ɗig wo ti jar maa peel tayge maaga had wo ra na ga hãylà? Mãygemanbe po à ɗen Jennifer wãã ga: “De maaga ndi hay joŋ joŋre ti booge tiŋ-Baa mono, jee maa peel ti joŋre sen men see ɓe go maa had mege. Blam se ko joŋre ɓi maaga ndi joŋ ne mono, se joŋ suuse’ me. Jonge joŋre ti jeŋ ɓe kol de cõõre jag ɓi debaŋ werga ndi hay ko see ɓi go diŋ jobo halla lay, diŋ jee maaga à kaŋ ɗiggi ti ɓi lay.”

DE EL JOŊGE MÃYREGEMAAREBE WO DOO HẼẼREBE MAA LIŊ WO NONO

Wùr da hẽẽre wùr maa tnaare wo doo Jeofa no lay! Wersen, wùr joŋ ra doo hẽẽre wùr maa liŋ wo nono. (1 Tim. 5:​1, 2) Wùr da ra debaŋ, day joŋge joŋre de ɓaara de cõõre jag wùr debaŋ pa. Ɓil wùr go de fruygi debaŋ de maaga á ko wo ga wùr da saara, lan wùr kay saara mono. Mãygeman naa po à ɗen Vannesa wãã ga: “Ndi joŋ suuse’ ne Jeofa debaŋ werga ndi yoo tayge maa ni ɓe maaga go de baage de hẽẽrebe maaga jor wo glog ɓi debaŋ mono.” Mãygemanbe po Taywaŋ wãã pa ga: “Ndi joŋ suuse’ ne Jeofa wo de tayge maa ɓen debaŋ ti maaga á da wo naare wo, day hoo wo sug ti ɗiggi ɓaara lay mono. Á ya’ wer hãge ɓil ɓi ciŋ ni debaŋ, lan fruy ɓil ɓi debaŋ ti maaga ndi de cõõre jag tayge maa ni ɓen mono.”

Jeofa fruy debaŋ de maaga á ko hẽẽrebe maa twerpiiri wo joŋ naare wo doo maaga se joŋ ra no lay mono! (Jõõ. 27:11) Beŋjamiŋ jee maa peel tayge po ɓi sir Ekos wãã ga : “Werpiiri wo debaŋ wara ti tamsir bay wo hoo sug ti naare wo wa. Wùr da ga mãyregemaarebe mo ko wo ga à de hoo sug ti saara, lan ga à da saara de maaga á yaŋ wo ti tayge no.” Wùr ɓuy, dur go de ẽgre wùr ɓuy maa maŋ saɓlaŋ Jeofa maa da hẽẽre wùr maa tnaare wo, lan maa hoo sug ti ɓaara.—Rom. 12:10.

a Ti hadge sen la “mãygemanbe” da wããge diŋ ti hẽẽrebe maa tnaare maa ti tayge wo, bay diŋ hẽnbe maa ni maabe, noga kaw naa wa.

b Maa laa wer wããre maaga wãã ga “jar maga egre ɓaara bay wa” mono, ko article maaga wãã ga “La valeur d’un vase plus faible” ɓil La Tour de Garde du 15 Mai 2006, lan “De sages conseils pour les couples” ɓil La Tour de Garde du 1er Mars 2005.