Agllashca temata ricungapaj

Temacunata ricungapaj

TEMA 5

CÁNTICO 27 Taita Diospa agllashca ungidocuna

“Nunca na candaca jichushachu”

“Nunca na candaca jichushachu”

“Taita Diosca nishcami: ‘Ñucaca nunca na candaca saquishachu, nunca na candaca jichushachu’ nishpa” (HEB. 13:5b).

CAITAMI YACHAJUPASHUN

Tucuilla ungidocuna jahua cieloman rijpica, cai alpapi causana esperanzata charijcunataca Jehová Diosca na jichushpa saquingachu.

1. Ungidocunaca ¿ima horata jahua cieloman apai tucunga?

 PUNDA tiempopi Jehovata sirvijcunaca: “¿Ima horashi último ungidotaca Jehová Diosca jahua cieloman apanga?” nishpami pensarin carca. Shinallata Armagedón punllata yalishpa, paraíso alpagupi ungidocuna asha tiempota causanga nishpapashmi pensan carcanchi. Shinapash Villajun 1 de julio de 2013​pi llujshishca revistapica ungidocunaca Jehová Diospa Armagedón punlla nara chayajpillatami tucuilla jahua cieloman apai tucuna cashcata yachachirca (Mat. 24:31).

2. Ninan manllanai llaqui punllacunapica ¿imatata pensaita ushanchiman? Cai temapica ¿imatata yachajupashun?

2 ‘Ninan manllanai llaqui tiempocunapica’ ‘shuj llamagucunahuan’ o Jehová Diosta sirvijcunahuanga ¿imashi pasanga? nishpapashmi pensaita ushapanchi (Mat. 24:21; Juan 10:16). Jehová Diosca tucuilla ungidocunata jahua cieloman apajpica talvez huaquin Jehovata sirvijcunaca jichui tucushcashna quidanatami manllan. Cunanga Bibliamanda ishcai ejemplocunata yachajupashun. Shinallata ungidocuna jahua cieloman apai tucujpi imamanda na preocuparina cashcatapashmi yachajupashun.

JEHOVÁ DIOSCA PAIPA SIRVIJCUNATACA NA JICHUSHPA SAQUINGACHU

3, 4. Huaquingunaca ¿Imatata talvez pensanga?

3 Cuerpo Gobernantemanda huauquicunata Jehová Dios jahua cieloman apajpica, cai alpapi Jehovata sirvijcunaca paimanda talvez caruyanga nishpami pensanga. Shinapash ¿imamandata talvez shina pensaringa? Huaquin ejemplocunata ricupashun. Primeroca Jehovata sirvij sumo sacerdote Jehoiadá runagumanda yachajupashun. Jehoiadá runaguca paipa huarmihuanmi Jehoás huahuaguta viñachishpa, Jehovata ali sirvichun y ali rey cachunbashmi ayudarca. Shinapash Jehoasca, Jehoiadá runagu causai cajpillami Jehová Diosmandaca na caruyarca. Pero, Jehoiadá runagu huañujpica, Jehoasca nali cosascunatami rurai callarirca. Shinallata Judá llactapa nali mandajcunapa consejocunata cazushpa Jehovata sirvinatapashmi saquirca (2 Crón. 24:​2, 15-19).

4 Apostolcunapa punllacunapa jipa cristianocunahuan ima pasashcata ricupashun. Apostolcunamandaca Juan runagumi último huañurca. Paimi ashtaca cristianocunataca Jehová Diosta tucui shunguhuan sirvichun ayudarca (3 Juan 4). Paica Jesuspa chaishuj apostolcunashnallatami apostatacunapa panda yachachishcacunahuan ama chapuringapami ninanda esforzarin carca (1 Juan 2:18). Shinapash apóstol Juan huañushca jipaca, cai panda yachachishcacunaca imapash unguishnami mirai callarirca. Y asha tiempo jipallami congregacionbi huauquipanicunapash apostatacunapa panda yachachishcacunahuan chapurirca.

5. ¿Imatata na pensana capanchi?

5 Jehová Dios ungidocunata jahua cieloman apajpica Jehová Diosta sirvijcunahuanga ¿imata pasanga? ¿Jehoás runashnacha Jehová Diosta sirvinata saquinga? Apóstol Juanba tiempopi cristianocunashnallata cunanbi cristianocunaca ¿apostatacunapa panda yachachishcacunahuan chapuri callaringa? Na. Ungidocunata jahua cieloman apajpipash, cai alpapi Jehovata sirvijcunaca Jehová Diosta na saquishpa sirvishpa catinataca seguromi capanchi. Jehová Diosca paicunataca cuidashpami catinga.

JEHOVATA SIRVIJCUNACA PAI MUNASHCASHNAMI SIEMPRE ADORASHPA CATINGA

6. ¿Ima quimsa yuyaicunamandata yachajupashun?

6 Difícil tiempocuna chayamujpipashmi Jehová Diosta sirvijcunaca paita ali sirvishpa catinga. Porque israelitacunapa tiempopi y último apóstol Juan huañushca tiempocunapi pasashcashnaca cunanbi Jehovata sirvijcunaca paita sirvinataca na saquingachu. Cunanga cai quimsa yuyaicunamandami cai temapica yachajupashun: 1) israelitacunapa tiempomanda, 2) último apóstol huañushca jipa ima pasashcamanda 3) “shuj punllaca tucuitami mushujta rurasha” nishcatapashmi yachajupashun (Hech. 3:21).

7. Cazuj israelitacunaca ¿imamandata reycuna y chaishuj israelitacuna Jehovata na cazujpica na desanimarina carca?

7 Israelitacunapa tiempocunamanda. Moisesca nara huañushpallatami israelitacunataca: “Ñuca huañushca jipa, canguna cashna tucunatami yachani: Cangunaca, huaglicunapacha tucushpami, canguna catinajuchun ñuca mandashca ñanmandapash anchuringuichi” nircami (Deut. 31:29). Shinallata nircami Jehová Diosta na cazushpaca cangunapa llactamanda llujchi tucunguichimi nishpami advirtirca (Deut. 28:​35, 36). ¿Moisés nishcashnaca pactarircachu? Ari pactarircami. Porque tauca israelita reycuna y shuj israelitacunapash Jehová Diosta na cazurcachu. Chaimandami Jehová Diosca paita na cazujcunataca castigashpa, Israel llactapi reycunapash ñana tiachun saquirca (Ezeq. 21:​25-27). Cutin Jehová Diosta cazuj israelitacunaca Jehovapa nishcacuna tucui pactarijta ricushpaca ninandami animarirca (Is. 55:​10, 11).

8. Último apóstol huañushca jipa panda yachachishcacunahuan cristianocuna chapurishcata yachashpaca ¿imamandata na manllarina capanchi?

8 Bibliapica último apóstol huañushca jipa ima pasashcamanda ricupashun. Último apóstol huañushca jipa cristianocunahuan ima pasashcata yachashpaca na manllarinachu capanchi. Porque Jesús cai alpapi cashpaca apostatacunapa panda yachachishcacunahuan chapurina cashcatami ña villashcarca (Mat. 7:​21-23; 13:​24-30, 36-43). Tucui apostolcuna causanajushca tiempopica apóstol Pablo, Pedro y Juanbashmi Jesús nishcashna apostatacunapa panda yachachishcacunahuan cristianocunaca chapuri callarishca nircami (2 Tes. 2:​3, 7; 2 Ped. 2:1; 1 Juan 2:18). Último apóstol Juan huañushca asha tiempo jipallami apostatacunapa panda religionhuan chapurirca. Cai cosascuna shina pasajpimi Jesuspa nishcacunaca pactarirca.

9. “Tucuitami mushujta rurasha” nishca tiempopica ¿imata pasai callarishca?

9 Jehová Dioscashuj punllaca tucuitami mushujta rurasha ninmi. Ñucanchi tiempocunaca, israelitacunapa tiempohuan y apostatacunapa llullacuna mirashca tiempohuan ricujpica diferentemi can. Cunan punllacunapi ashtaca nali ruraicuna tiaimandami Bibliapica ‘último punllacuna’ nin (2 Tim. 3:1). Shinallata Bibliapi nishcashna “tucuitami mushujta rurasha” nishca tiempopipashmi causanajunchi (Hech. 3:21). “Tucuitami mushujta rurasha” nishca tiempoca huata 1914​pimi callarirca. Cai alpa juyailla paraíso tucujpi y gentecunapash perfecto tucujpimi cai huataca tucuringa. Huata 1914​pica Jehová Diosca paipa gobiernopi mandachunmi Jesusta churarca. Paimi Davidpa familiamanda carca. Shinami Jehová Diosca cutin shuj representanteta charirca. Shinallata jipagullami cai alpapi Jehovata adorajcunaca pai munashcashna limpio, ali cutin adorai callarirca (Is. 2:​2-4; Ezeq. 11:​17-20).

10. a) Bibliapica cunan punllacunapi Jehovata ¿imashina adoranamandata parlan? (Isaías 54:17). b) Isaías libropi profeciacunaca ¿imashinata ñucanchitaca animan?

10 (Isaías 54:17ta liipangui). Cunanga “maijan shinlli macanajunacunahuan shayarishpapash, candaca pipash na mishangachu” nishca profeciata ricupashun. Cai textopi nishcacunaca cunan punllacunapimi pactarijun. Shinallata “Tucuilla cambaj huahuacunataca, Mandaj Dios ñucami yachachisha. Cambaj churicunaca ashtahuan ashtahuanmi casilla ali causaita japinajunga. Imatapash cashcatapacha rurashpami juyailla charijushcashna cangui. […] Ima llaqui japina manllaipash illajmi causangui. Pipash na candaca, llaquichingapaj quimiringachu” nishca shimicunapashmi pactarijun (Is. 54:​13, 14). “Cai mundota mandajuj” Diabloca Jehovata sirvijcuna shuj gentecunaman Bibliamanda ama yachachishpa catichun jarcana podertaca na charinllu (2 Cor. 4:4). Cunanbi Jehovata sirvijcunaca Jehová munashcashnami limpio adoranajun. Shinallata panda yachachishcacunahuanga nunca na chapuringachu. Chaimanda Bibliapica maijan shinlli macanajujcuna ñucanchipa contra shayarishpapash na mishangachu ninmi.

BIBLIAPI NISHCASHNACA ¿IMATA PASANGA?

11. Ungidocunata cieloman apajpi, cai alpapi Jehovata tucui sirvijcuna na jichui tucushca quidanataca ¿imashinata yachapanchi?

11 Tucui ungidocunata Jehová jahua cieloman apajpica ¿imashi pasanga? Tucui congregaciongunata Jesús umashna ñaupaman pushajujtaca yaipimi charina capanchi. Jesusllatami: “Mandajca shujllami can, Cristomi can” nirca (Mat. 23:10). Jesusca ñucanchitaca na yangata saquingachu. Ñucanchitaca alipachami cuidanga. Shinaca, Jesús cai alpapi tucui cristianocunata cuidashpa y ñaupaman pushana cashcamandami nimata na manllana capanchi. Ciertomi can, ungidocunata cieloman Jehová Dios pushashca jipa Jesús ñucanchita cuidangapaj imatapacha rurana cashcataca na yachapanchichu. Shinapash tranquilo cangapaca Bibliapi huaquin ejemplocunatami yachajuita ushapanchi.

12. a) Moisés huañushca jipaca ¿imashinata Jehová Diosca israelitacunata cuidashpa catirca? b) Jehová Eliasta shuj ladoman cachajpica israelitacunahuanga ¿imata pasarca? (Dibujocunata ricupangui).

12 Moisesca Jehová carasha nishca alpaguman nara yaicushpallatami huañurca. Moisés huañujpica israelitacunahuanga ¿imashi pasarca? ¿Israelitacunaca jichui tucushcachu quidarca? Na. Jehová Diosca israelitacuna Jehovata cazushpa catijun horascamanga na jichurcachu. Por ejemplo, Moisés runagu nara huañujpillatami, Jehová Diosca israelitacunataca Josué runagumi ñaupaman pushanga nircami. Josué runagutaca tauca huatacunatami Jehovata sirvijcunata imashina ñaupaman pushana cashcata Moisesca yachachijushcarca (Éx. 33:11; Deut. 34:9). Shinallata experienciata charij tauca jaricunapashmi israelitacunataca ñaupaman pushashpa ayudanajurca. Paicunaca mil, cien, cincuenta y diez israelitacunapa mandajcunami carca (Deut. 1:15). Caita ricushpami israelitacunata Jehová Dios ninanda cuidajushcata ricupanchi. Por ejemplo, Elías runaguca ashtaca ashtaca huatacunatami israelitacuna Jehová Diosta ali adorachun ayudarca. Shinapash tiempohuanga Jehová Diosca Elías runagutaca Judá ladolla llactamanmi cacharca (2 Rey. 2:1; 2 Crón. 21:12). Shinaca ¿Israel llactapa 10 pueblocunaca jichui tucushcachu quidarca? Na. Elías runaguca Eliseo runagutaca cashna responsabilidadta pactachi ushachunmi ashtaca huatacunata yachachijushcarca. Shinallata profetacunapa churicunapa ayudatapashmi charirca. Paicunaca shuj shuj cosascunata rurangapaj alipacha yachajushcacunami carca (2 Rey. 2:7). Imashinami ricupanchi Jehová Diospa sirvijcunata ñaupaman pushangapaca siempremi Jehovata ali sirvij y ali yachajushca runagucuna tiarca. Shinaca Jehová Diosca paipa voluntadta pactachishpa y paita sirvijcunata cuidashpami catirca.

Moisés y Eliaspashmi paicuna charishca responsabilidadcunata pactachichun shuj jaricunata yachachirca (Párrafo 12​ta ricupangui).


13. Hebreos 13:5​pi nishcashnaca ¿imatata seguro caita ushapanchi? (Fotocunata ricupangui).

13 Cai ejemplocunamanda Bibliapi yachajushca jipaca tucui ungidocunata cieloman Jehová Dios apajpica, cai alpapi Jehovata sirvijcunaca ¿preocuparinachu can? Na, porque Bibliapica Jehová Diosca nunca na jichushpa saquingachu nishpami aseguran (Hebreos 13:5ta liipangui). Moisés y Elías runagushnallatami ungido huauquicunaca Jehová Diospa organizacionda ñaupaman pushachun, shuj huauquicunata yachachina cashcataca alimi yachan. Ashtaca huatacunatami Cuerpo Gobernantemanda huauquicunaca Jehová Diospa organizacionda ñaupaman pushachun huauquicunata yachachishpa catinajushca. Por ejemplo, Cuerpo Gobernantemanda huauquicunaca Jehovapa organizacionda ñaupaman pushachunmi, ancianocunapa, superintendente de circuito, Comité de Sucursalpi sirvij huauquicunapa y Betelpi superintendente huauquicunapami huaquin escuelacunata callarichishca. Paicunata ayudashpa trabajaj huauquicunatami ashtahuan yachachishpa catinajushca. Cuerpo Gobernantemanda huauquicunata ayudashpa trabajaj huauquicunaca, ashtaca responsabilidadcunatami charin y cai responsabilidadcunataca paicunaca ali alimi pactachinajun. Chaimandami cai huauquicunaca Jehovata sirvijcunata ñaupaman pushangapaca preparadopacha can.

Cuerpo Gobernantemanda huauquicunaca paicunapa ayudantecunata yachachingapami ninanda esforzarishca. Shinallata ancianocunapa, superintendente de circuitocunapa, Comité de Sucursalpi sirvijcunapa, Betelpi superintendentecunapa y misionerocunata aliguta yachachingapami huaquin escuelacunata callarichishca (Párrafo 13​ta ricupangui).


14. Gog de Magog, Jehovata sirvijcunata atacajpipash ¿imata pasanga?

14 Cai temapi yachajushcashnaca ninan manllanai llaqui punllacunapi tucuilla ungidocunata cieloman Jehová Dios apajpipash, Jehovata cai alpapi sirvijcunaca paita na saquishpami sirvishpa catinga. Jehovata sirvijcunata Jesús umashna ñaupaman pushajushcamandami paicunaca na manllashpa Jehovata sirvishpa catinga. Chai tiempocunapica Bibliapi nishcashnami Gog de Magog o tandanajushca llactacunaca Jehovata sirvijcunata atacai callaringa (Ezeq. 38:​18-20). Shinapash Gog de Magog, Jehovata sirvijcunata atacajpica asha tiempotallami paranga. Jehová Diosca paipa sirvijcunataca de seguromi ayudanga. Shinami paicunaca Jehová Diosta sirvishpa catinga. Apóstol Juanga shuj muscuipishnami ‘pipash na cuentai ushanalla ashtaca ashtaca gentecunaca’ “ninan manllanai” llaqui punllacunamanda salvarishpa llujshinajujta ricurca. Shinaca Jehová Diosca paipa sirvijcunata salvanatami seguro caita ushapanchi (Apoc. 7:​9, 14).

15, 16. Apocalipsis 17:14​pi nishcashnaca ungidocunaca Armagedonbica ¿imatata ruranga? Y caita yachanaca ¿imashinata animan?

15 Ungidocuna cieloman apai tucushpaca ¿imatata rurana tucunga? Bibliapica cai mundopi gobiernocuna o politicocunaca ‘Maltun Llamaguhuan’ o Jesushuanmi macanajunga ninmi. Shinapash cai gobiernocunataca ‘Maltun Llamagu’o Jesusmi mishanga. Pero Jesustaca ¿picunata ayudanga? Bibliapi nishcashnaca: “Taita Diospa agllashcacuna y paita tucui shunguhuan cazujcunami” ayudanga ninmi (Apocalipsis 17:14ta liipangui). Paicunaca cieloman apai tucushca ungidocunami can. Cieloman tucui ungidocuna apai tucushpaca Jehovapa contracunahuan macanajuna responsabilidadtami primeroca chasquinga. Huaquin ungido huauquicuna nara Testigo tucushpaca macanajunataca ninandami gushtan carca. Huaquingunacarin guerracunamanbashmi rishcarca. Shinapash Bibliamanda yachajushpami nali ruraicunata saquishpa, tranquilo, ali causanata yachajurca (Gál. 5:22; 2 Tes. 3:16). Paicuna jahua cielopi cashpaca Jesushuan y angelcunahuan tandanajushpami Armagedón punllapica Jehovapa contracunahuan macanajunga.

16 Caipi pensaripashun huaquin ungidocunaca mayorllagucuna caimandami fuerzata ñana charin. Shinapash jahua cieloman causangapaj rishpaca, paicunaca nunca na huañuna cuerpohuan y ashtaca poderta charishpami Jesushuan igual macanajuita ushanga. Armagedón punlla yalishca jipaca paicunaca, Jehovata caishuj sirvijcunapash asha asha perfecto tucuchunmi ayudanga. Cai huauquicunaca jahua cielopi Jesushuan cashpami cai alpapi causanajuj huauquipanicunataca ashtahuan ayudaita ushanga.

17. Armagedón guerrapi Jehovata sirvijcuna salvarina cashcataca ¿imamandata yachapanchi?

17 Quiquinga ¿cai alpapi causana esperanzatachu charipangui? Shinaca, Armagedón guerrapica ¿imatashi rurana capangui? Jehovapi confiashpa y paipa instrucciongunatallami cazuna capangui. Isaías 26:20​pi nishcashnami talvez rurana capangui. Chaipica “cangunaca ucucunaman yaicushpa, punguta vicharichi. Dios fiñarishcata yalichingacaman, shuj ashaguta pacajuichi” ninmi. Chai punllacunapi Jehová Dios cuidanata yachaimandami Jehovata jahua cielopi sirvijcuna y cai alpapi sirvijcunapash tranquilo sintiringa. Apóstol Pabloshnallatami “ni gobiernocuna, ni cunanbi tiashca cosascuna, ni jipaman tiana cosascuna, ni ima podercuna Taita Diospa juyaimandaca na separaita” ushana cashcatami seguro capanchi (Rom. 8:​38, 39). Jehová Dios quiquinda juyashpa y nunca na jichushpa saquinataca na cunganachu capangui.

¿IMATATA NIPANGUIMAN?

  • Jehová Dios ungidocunata cieloman apajpica ¿imata pasanga?

  • Jehová munashcashna limpio sirvishpa catinataca ¿imamandata seguro capanchi?

  • Jehová Dios paipa sirvijcunata cuidanataca ¿imamandata seguro capanchi?

CÁNTICO 8 Jehová Diosmi ñucapa pacajuna pushtushna can