Ir al contenido

Ir al índice

TLAMACHTILI 6

UIKATL 10 Ma tijueyichiuakaj Jehová

Ma tijueyichiuakaj itoka Jehová

Ma tijueyichiuakaj itoka Jehová

“¡Kena, nochi inmojuantij tlen inintlatekipanojkauaj TOTEKO [Jehová], xijueyimatikaj!” (SAL. 113:1).

TLEN MOIXTOMAS

Tikitasej tlake techpaleuia nochipa ma tijnekikaj tijueyichiuasej Jehová itoka.

1, 2. ¿Tlake neskayotl kinextia kenijkatsa kiyolmati Jehová pampa kiistlakauijtokej?

 XIMOILJUI se akajya katli tlauel tikiknelia mitsistlakauia. Maske tijmati amo melauak tlen kiijtoua, miakej kineltokaj, peuaj kiijtojtinemij uan nopa istlakatili moueyilia. ¿Tlake tijyolmatiskia? Uelis timotekipachoskia pampa sekinok ayokmo kuali mitsitaskiaj uan amo kuali tijyolmatiskia (Prov. 22:1).

2 Tlen tikijtojkej techpaleuis ma tijkuamachilikaj kenijkatsa kiyolmatki Jehová kema se ángel kiistlakauik uan kichijki maseualmej ayokmo kuali ma kiitakaj. Eva kineltokak nopa istlakatili, yeka nopa achtoui maseualmej kiijixnamijkej Jehová. Nama tielij titlajtlakolejkej uan timikij (Gén. 3:1-6; Rom. 5:12). Nochi nopa istlakatili tlen Satanás kimoyajki ipan Xochimili Edén, kichijki ma tijpiakaj miak tlaouijkayotl, ma timikikaj uan ma onka tlauilankayotl. Jehová tlauel moyolkokoua pampa kiistlakauijkej uan pampa tlauel titlaijiyouiaj. Maske kiampa kiyolmati, ya tlauel yolpaki. Biblia kiijtoua ya eli “toTeotsij, katli tlauel yolpaki” (1 Tim. 1:11, TNM).

3. ¿Tlake tlateochiualistli tijpiaj?

3 Tojuantij tijpiaj se ueyi tlateochiualistli pampa tijmanauiaj Jehová itoka. Tijchiuaj ni kema tijneltokaj tlen kiijtoua ni tlanauatili: “¡Kena, nochi inmojuantij tlen inintlatekipanojkauaj TOTEKO [Jehová], xijueyimatikaj!” (Sal. 113:1). ¿Uan kenijkatsa tijchiuaj? Kema kuali tikamanaltij tlen Jehová. ¿Tijneki kiampa tijchiuas? Ma tikitakaj eyi tlamantli tlen techpaleuis ma tijueyichiuakaj itoka Jehová ika nochi toyolo.

TIJYOLPAKILTIAJ JEHOVÁ

4. Xikijto ika se neskayotl kenke Jehová tlauel yolpaki kema tijueyichiuaj (nojkia xikita tlaixkopinkayotl).

4 Jehová eli toTata uan ya kineki ma tijueyichiuakaj itoka (Sal. 119:108). Ya amo techiljuia ma kiueyichiuakaj san pampa kineki kuali kiyolmatis, kej kichiuaj maseualmej. Tlaj tijnekij tijkuamachilisej, ma timoiljuikaj ipan ni tlamantli: se siuapil kinechkauia itata, kinajnaua uan kiiljuia: “¡San ta tlauel titeiknelia!”. Nopa tetaj tlauel yolpaki pampa isiuapil kinextia tlauel kiiknelia. ¿Kenke? ¿Timoiljuia amo kuali kiyolmatiyaya uan yeka kipaleuik tlen kiijtok isiuapil? Amo, nopa tetaj tlauel yolpaki pampa kiita isiuapil kiiknelia uan kitlaskamatilia tlen kichijtok. Nojkia kimati tlen kichiua isiuapil kipaleuis kema moskaltis. Jehová katli eli toTata, nojkia tlauel yolpaki kema tijueyichiuaj.

Sanse kej se tetaj tlauel yolpaki kema kiita ikone kiiknelia uan kitlaskamatilia tlen kichijtok, Jehová nojkia yolpaki kema tijueyichiuaj itoka. (Xikita párrafo 4).


5. ¿Tlake tijnextiaj kema tijueyichiuaj Jehová?

5 Satanás nojkia techistlakauijtok pampa kiijtojtok yon se maseuali kimanauis itoka Jehová kema kiixnamikis tlaouijkayotl. Ya kiijtok tijtlauelkauasej Dios kema tijnekisej timomanauisej ipan se tlaouijkayotl (Job 1:9-11; 2:4). Pero Job amo kitlauelkajki Jehová uan kinextik Satanás eli se istlakatiketl uan tojuantij nojkia tijchiuaj kej Job. Kema tijueyichiuaj Jehová tijnextiaj Satanás san istlakati. Tojuantij tikitaj kej se ueyi tlateochiualistli kema tijueyichiuaj Jehová itoka uan kema tijchiuaj kampeka amo tijtlauelkauasej (Prov. 27:11).

6. ¿Kenijkatsa uelis tijueyichiuasej Jehová kej kichijkej David uan levitas? (Nehemías 9:5).

6 Katli kiikneliaj Dios kinekij kiueyichiuasej itoka ika nochi ininyolo. Tlanauatijketl David kiijtok: “Ika nochi noyolo nijpakilismakas TOTEKO yajaya tlen tlatsejtseloltik” (Sal. 103:1). David kuali kimatiyaya kema kiueyichiuayaya itoka Jehová, nojkia kiueyichiuayaya Jehová. Kema kamanaltiyaya tlen Jehová itoka, nojkia kiijtouayaya kenijkatsa eli, tlake kuajkuali tlamantli kinextia uan tlake kichijchijtok. David kinekiyaya kinextis Jehová itoka eli tlatsejtseloltik uan kinekiyaya kiueyichiuas. Yeka, kiijtok nochipa kiampa kichiuaskia ika nochi iyolo. Levitas nojkia kiueyichijkej Jehová uan nojkia kiijtojkej ayokmo kipantiyayaj tlake tlajtoli kitekiuisej para kiueyichiuasej pampa itoka Jehová eli tlauel tlatsejtseloltik (xijpoua Nehemías 9:5). ¡Jehová tlauel yolpaki kema kikajki levitas kiueyichiuayayaj ika nochi ininyolo!

7. ¿Kenijkatsa uelis tijueyichiuasej Jehová kema titlajtolmoyauaj uan kema tijchiuaj sekinok tlamantli?

7 Tojuantij nojkia uelis tijueyichiuasej Jehová tlaj tikamanaltij tlen ya ika miak tlaiknelili uan tijnextiaj tijtlaskamatij tlen kichijtok. Kema titlajtolmoyauaj, tijnekij maseualmej ma monechkauikaj ika ya uan nojkia ma kiiknelikaj (Sant. 4:8). Tlauel techpaktia tikinmachtisej maseualmej, Jehová tlauel teiknelia, kichiua tlen xitlauak, kipia tlalnamikilistli, chikaualistli uan kinextia sekinok kuajkuali tlamantli. Nojkia uelis tijueyichiuasej Jehová uan tijyolpakiltisej tlaj tijnextiaj nopa kuajkuali tlamantli kej ya kinextia (Efes. 5:1). Kema kiampa tijchiuasej maseualmej kiitasej tojuantij amo tielij kej sekinok uan kinekisej kimatisej kenke kiampa timonejnemiltiaj (Mat. 5:14-16). Uelis sejse tonali tikitasej kema uelis tikinixtomilisej kenke amo tijchiuaj kej sekinok uan nopa kinpaleuis katli kipiaj kuali ininyolo ma kiixmatikaj Jehová. Kema kiampa tijchiuaj, tijueyichiuaj Jehová uan ya tlauel yolpaki (1 Tim. 2:3, 4).

TIJYOLPAKILTIAJ JESÚS

8. ¿Kenke tikijtouaj Jesús kuali techmachtik kenijkatsa tijueyichiuasej Jehová?

8 San Jesús kuali kiixmati Jehová (Mat. 11:27). Jesús tlauel kiiknelia iTata uan ya technextilik kenijkatsa tijueyichiuasej itoka Jehová (Juan 14:31). Ipan nopa youali kema nechka kimiktiskiaj ya kiijtok ni tlamantli: “Nikinnextilijtok motoka” (Juan 17:26). ¿Kenijkatsa kichijki?

9. ¿Ika tlake neskayotl Jesús kinpaleuik maseualmej ma kiitakaj kenijkatsa eli Jehová?

9 Jesús amo san kiniljuik judíos itoka Dios eli Jehová pampa inijuantij ya kimatiyayaj. Ya kinixtomilik kenijkatsa eli Jehová (Juan 1:17, 18). Se neskayotl, ipan Escrituras Hebreas kiijtoua Jehová tetlasojtla uan kipia ueyi iyolo (Éx. 34:5-7). Pero Jesús kinpaleuik ma kiitakaj kenijkatsa iTata kinextia ni kuajkuali tlamantli, kema kinpouilik nopa neskayotl tlen nopa telpokatl katli kistejki ichaj. Ipan ni tlapoualistli kiijtoua kema nopa telpokatl “nojua uejka ualayaya”, itata kiitak uan motlalojtejki kinamikito, kinajnauajki uan kitlapojpoljuik. Ni kinextia Jehová nelnelia tlauel tetlasojtla uan tetlapojpoljuia (Luc. 15:11-32). Jesús kinpaleuik maseualmej ma kiixmatikaj Jehová.

10. 1) ¿Kenijkatsa tijmatij Jesús kitekiuiyaya itoka iTata uan kinekiyaya sekinok nojkia kiampa ma kichiuakaj? (Marcos 5:19; nojkia xikita tlaixkopinkayotl). 2) ¿Tlake kineki Jesús ma tijchiuakaj?

10 Jesús kinekiyaya maseualmej ma kitekiuikaj itoka iTata. Ipan nopa tonali, itstoyaj se keskij katli tlayakanayayaj ipan religiones uan kiijtouayayaj amo kinamikiyaya kitekiuisej itoka Dios pampa eliyaya tlauel tlatsejtseloltik. Pero Jesús amo kiampa kichijki pampa ipan iTlajtol Dios amo kiijtouayaya tlaj monekiyaya kiampa kichiuasej. Kema itstoya ipan inintlal gerasenos ya kinkixtik amo kuali ajakamej ipan itlakayo se tlakatl. Maseualmej tlauel momajmatijkej yeka kiiljuijkej Jesús ma yaui sejkanok (Mar. 5:16, 17). Pero Jesús kinekiyaya maseualmej ma kimatikaj itoka Jehová. Yeka, kinauatik nopa tlakatl ma kinmatilti maseualmej kenijkatsa Jehová kichikajtoya (xijpoua Marcos 5:19). a Ipan ni tonali, toTlanauatijka Jesús nojkia kineki ma tikinmachtikaj nochi maseualmej itoka Jehová (Mat. 24:14; 28:19, 20). Kema kiampa tijchiuaj, Jesús tlauel yolpaki.

Jesús kinauatik nopa tlakatl ma kiniljui maseualmej kenijkatsa Jehová kichikajtoya. (Xikita párrafo 10).


11. ¿Tlake kiniljuik Jesús ma tlajtlanikaj itokilijkauaj kema momaijtoskiaj? Uan kej kiijtoua Ezequiel 36:23, ¿kenke moneki kiampa tijchiuasej?

11 Jesús kimatiyaya iTata kineki ayokmo ma kisokiuikaj itoka ika nopa miak istlakatili tlen kiijtojtokej. Yeka kinnextilik itokilijkauaj kenijkatsa momaijtosej. Ya kiniljuik: “ToTata katli tiitstok iluikak, ma kiuejkapantlalikaj motoka” (Mat. 6:9). Jesús kimatiyaya san ya nopa tlauel ipati (xijpoua Ezequiel 36:23). Uan san ya tlauel kichijtok kampeka kiuejkapantlalis itoka Jehová. Maske kiampa kichijtoya, ikualankaitakauaj kiitskijkej pampa kiijtouayayaj kisokiuijtoya itoka Jehová. Jesús amo kema kichiuaskia nopa pampa kiitayaya kej se ueyi tlajtlakoli. Uan kema ayamo kiitskiyayaj, ya amo kuali kiyolmatiyaya pampa kimatiyaya kiijtoskiaj kiixpanotoya Dios, uelis yeka “tlauel mokuesojtoya” (Luc. 22:41-44).

12. ¿Tlake kichijki Jesús pampa kinejki kiuejkapantlalis itoka iTata?

12 Jesús kiijiyouik kema kitlatsakuiltijkej, kema kitlaijiljuijkej uan kema kiistlakauijkej pampa kinekiyaya kiuejkapantlalis itoka iTata. Ya kimatiyaya nochipa kichijtoya tlen iTata kinauatiyaya uan amo eliyaya melauak tlen kiijtouayayaj sekinok (Heb. 12:2, TNM). Nojkia kimatiyaya katli kichiuayaya ma tlaijiyoui eli Satanás (Luc. 22:2-4; 23:33, 34). Diablo kinekiyaya Jesús ma kitlauelkaua Jehová pero ya amo kiampa kichijki. Jesús kinextik Satanás istlakati uan Jehová kena kinpia itekipanojkauaj katli amo kema kitlauelkauaj maske kiixnamikij miak tlaouijkayotl.

13. ¿Kenijkatsa uelis tijyolpakiltisej toTlanauatijka Jesús?

13 ¿Nojkia tijneki tijyolpakiltis toTlanauatijka Jesús? Nojua xijueyichiua itoka Jehová uan xikinpaleui sekinok nojkia kuali ma kiixmatikaj. Kiampa tijchiuas kej Jesús (1 Ped. 2:21). Uan kej ya nojkia tijyolpakiltis Jehová uan tijnextis Satanás san istlakati.

TIKINPALEUIAJ SEKINOK MA MOMANAUIKAJ

14, 15. ¿Kenijkatsa tikinpaleuiaj maseualmej kema tikinmachtiaj kenijkatsa eli Jehová?

14 ¿Kenke kema tijuekapantlaliaj itoka Jehová tikinpaleuiaj sekinok ma momanauikaj? Satanás “kintsakuilijtok inintlalnamikilis tlen axkineltokaj Cristo” (2 Cor. 4:4). Yeka, miakej kineltokaj Satanás uan moiljuiaj amo itstok toTeotsij, amo kitekipachoua tlen techpano uan kintlatsakuiltia katli kichiuaj tlen amo kuali. Ni istlakatili kisokiuia itoka Jehová, yeka miakej mouejkatlaliaj tlen ya. Pero kema titlajtolmoyauaj uan titlamachtiaj tlen melauak, tijpaleuiaj Jehová ma kiuejkapantlali itoka uan kiampa tijnextiaj Satanás istlakati. ¿Kenijkatsa kinpaleuia maseualmej kema tikinmachtiaj tlen melauak?

15 Tlen Biblia tlamachtia tlauel kinpaleuia maseualmej. Kema tikinmachtiaj maseualmej ajkia eli Jehová uan kenijkatsa eli, kipatlaj ininnemilis. Kema ayokmo kineltokaj tlen Satanás kiijtoua, kejuak moixtlapouaj uan nojkia peuaj kiitaj Jehová kej ininTata. Tlauel mosentlachiliaj kema kiitaj ya kipia miak chikaualistli (Is. 40:26). Uan peuaj motemachiaj ipan Jehová pampa ya nochipa kichiua tlen xitlauak (Deut. 32:4). Mosentlachiliaj kema kiitaj ya kipia miak tlalnamikilistli (Is. 55:9; Rom. 11:33). Uan tlauel kinyolchikaua kema kiitaj ya tlauel teiknelia (1 Juan 4:8). Kema monechkauiaj ika Jehová, peuaj motemachiaj uelis itstosej nochipa uan uelis elisej ikoneuaj. Eli se ueyi tlateochiualistli kema tikinpaleuiaj maseualmej ma kinechkauikaj toTata Jehová. Kema kiampa tijchiuaj, Jehová techita kej “tiitekipanojkauaj” (1 Cor. 3:5, 9).

16. ¿Kenijkatsa kinpaleuia maseualmej kema kimatij itoka toTeotsij? (Xikijto se neskayotl).

16 Kema achtoui tikamanaltij iuaya se akajya, uelis san tikiljuiaj toTeotsij itoka Jehová. Uan tlaj nopa maseuali kipia kuali iyolo, nopa kipaleuia ma kipatla inemilis. Se ichpokatl katli itoka Alía, b ichampoyouaj amo kineltokayayaj tlen Biblia kiijtoua uan kiampa kiiskaltijkej. Pero ya amo kuali kiyolmatiyaya ika tlen kimachtiyayaj uan kimatiyaya amo itstoya inechka toTeotsij. Kema pejki momachtia ininuaya toikniuaj, mopatlak inemilis. Tlauel mosentlachilik kema kimatki ipan miak Biblias kipatlatokej itoka Jehová uan san kitlalijtokej toTeko. Kema kimatki itoka toTeotsij, kipatlak inemilis uan pejki kiita kej iuampox. Ya kiijtok: “¡Nouampox kipia itoka!”. Uan nojkia kiijtok: “Nama nijpia miak tlaseuilistli. Uan nijmati nijselijtok se ueyi tlateochiualistli”. Steve tlatsotsonayaya uan ichampoyouaj eliyayaj judíos, inijuantij tlauel kichiuayayaj tlen kinmachtiyayaj ipan ininreligión. Ya kiitstoya miakej amo kichiuayayaj tlen tlamachtiyayaj, yeka mosentlalijtoya amo kineltokas yon se religión. Pero kema mijki inana, pejki momachtia iuaya se toikni. Tlauel kuali kiyolmatki kema kiyekok toTeotsij kipia itoka. Ya kiijtoua: “Amo nijmatiyaya tlake itoka toTeotsij”. Uan nojkia kiijtok: “Kema nijyekok itoka, nikitak toTeotsij nelnelia itstok uan nijpantijtoya se nouampox”.

17. ¿Kenke tijneki nojua tijueyichijtos itoka Jehová? (Nojkia xikita tlaixkopinkayotl).

17 Kema titlajtolmoyaua uan titlamachtia, ¿tikiniljuia maseualmej itoka toTeotsij uan kenijkatsa eli? Kema kiampa tijchiua, tijueyichiua itoka Jehová. Uajka, ma tikinpaleuikaj sekinok ma kiixmatikaj Jehová, kiampa tijueyichiuasej itoka. Tlaj kiampa tijchiuasej tikinpaleuisej ma momanauikaj, tijchiuasej kej toTlanauatijka Jesucristo uan nojkia tijyolpakiltisej toTata Jehová. Kiampa, nojkia tikijtosej kej katli kiijkuilok Salmo 145:2: “Mojmostla nimitsueyichiuas. Kena, ama uan para nochipa”.

Tijueyichiuaj itoka Jehová kema tikinmachtiaj maseualmej uan tikiniljuiaj kenijkatsa eli. (Xikita párrafo 17).

¿TLAKE TITLANANKILISKIA?

  • ¿Kenke tijyolpakiltiaj Jehová kema tijueyichiuaj itoka?

  • ¿Kenke tijyolpakiltiaj Jesús kema tijueyichiuaj Jehová itoka?

  • ¿Kenke kema tijueyichiuaj itoka Jehová tikinpaleuiaj ma momanauikaj sekinok?

UIKATL 2 Motoka Jehová

a Se keski tlamantli kinextia Marcos kitekiuik itoka Jehová kema kiijkuilok tlen Jesús kiijtok. Yeka ipan Biblia tlen Yankuik Tlaltipaktli sampa kitlalijkej Jehová itoka. Xikita nopa nota de estudio “todo lo que Jehová ha hecho por ti” ipan Biblia de estudio.

b Mopatlatok se keski tokajyotl.